Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä"

Transkriptio

1 Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä V-J Anttila Immuunipuutokset Tavallisimpia immunosuppressiotiloja neutropeniat < Lääkkeiden aiheuttamat solusalpaajat syöpäpotilailla muut lääkkeet < sädehoito < vaikeat infektiot < pahanlaatuiset veritaudit, aplastinen anemia, paroksysmaalinen yöhemoglobinuria < autoimmuunineutropenia, krooninen idiopaattinen neutropenia < synnynnäiset neutropeniat lymfopeniat (erityisesti CD4 auttaja T-solut) < HIV,AIDS < lääkkeet: kortikosteroidit, eräät solusalpaajat, antilymfosyyttiglobuliinit < muut immunosuppressiiviset lääkeaineet < synnynnäiset lymfosyyttien puutostilat Pernan puutos: poiston jälkitila, synnynnäinen, hankittu Gammaglobuliinien puutostilat: IgA puutos, IgG-alaluokkapuutos, CVI

2 Infektioriskit pernan puuttuessa Riski kapselillisten mikrobien aiheuttamille vakaville infektioille on lisääntynyt Pneumokokki, meningokokki, hemofilus; Capnocytophaga canimorsus (koiranpurema/nuolaisu) Bakteremiat, keuhkokuumeet, meningiitit voivat olla fulminantteja Perna voi puuttua mm. Trauman, aiemmin Hodgkinin taudin levinneisyyden selvittelyihin kuuluneen splenektomian takia Kysy anamneesi tarkkaan; splenektomiasta voi olla kulunut vuosikymmeniä Jos harkitaan pernan poistoa: potilas rokotettava Pernanpoistopotilaan rokotukset THL:n suositus 2013 Pneumokokki Ensisijaisesti konjugaattirokote: < PCV13 eli Prevenar 13 (-2 vk, 5 v) < rokotussuojaa voidaan laajentaa 23 valenttisella polysakkaridilla (Pneumovax) 8 viikkoa edellisestä Meningokokki konjugoitu 4 valenttinen (ACWY): Nimenrix tai Menveo ei tarvita tehostetta Haemophilus influenzae, jollei ole aiemmin rokotettu kerta-annos Hiberix < ei tarvitse tehostaa

3 Hypogammapotilas ja bakteeritulehdukset Toistuvien sinuiittien, korvatulehdusten ja keuhkokuumeiden takana voi olla hypogammaglobulinemia Vakavien bakteeri-infektioiden aiheuttajina tyypillisimmin pneumokokki, meningokokki, hemofilus, capnocytophaga canimorsus Estohoitona gammaglobuliinien korvaus, joskus pitäaikainen antibioottihoito Hypogamma voi liittyä sekundaarisina mm: myeloomaan, KLL, allogeenisen kantasolusiirron jälkeiseen käänteishyljintään Rokotuksilla ei yleensä saada suojaavien vastaaineiden muodostusta Kuumeinen Neutropeniapotilas Käytännön määrittelyt Kuume <>38ºC Neutropenia ( granulosytopenia) <<0.5x10 9 /l Syvä neutropenia <<0.1x10 9 L -Neut(A) 74 % 41-81/AIKUISET /l L -Lymf(A) 11 * % 20-45/AIKUISET L -Mono(A) 14 * % 1-11/17V- L -Eos(A) 0 * % 1-6/AIKUISET L -Baso(A) 0 % 0-1/AIKUISET B -Neut 2.26 E9/l /17V- B -Ly 0.34 * E9/l /17V- B -Monos 0.42 E9/l /17V- B -Eos 0.00 * E9/l /17V- B -Baso 0.01 E9/l 0-0.1/17V B -Erblast 0.73 E9/l 6

4 Kuumeinen Neutropeniapotilas Neutropenian aiheuttajat tavallisin aiheuttaja solusalpaajahoidot muut lääkkeet (esim. sulfat, klotsapiini=leponex) sädehoito vaikeat infektiot pahanlaatuiset veritaudit aplastinen anemia, paroksysmaalinen yöhemoglobinuria autoimmuunineutropenia, krooninen idiopaattinen neutropenia, synnynnäiset neutropeniat Neutropeenisen potilaan kuume: perusasioita Bakteeri-infektio voi johtaa nopeasti kuolemaan, jos potilas ei saa tehokasta bakteerilääkettä Kaikki bakteremiat eivät ole yhtä vaarallisia Bakteerilajien ja kantojen herkkyys eri antibiooteille vaihtelee Noin 80 % kuume episodista jää vaille mikrobiologista varmennusta Kuumeen syitä voi olla muitakin muut infektiot (virukset, sienet, alkueläimet), perustauti, lääkkeet

5 Neutropeniapotilaan bakteremiariskiin vaikuttavia tekijöitä Neutropenia keskeinen Limakalvovauriot myös tärkeä tekijä Ihorikot, haavat Kanyylit, tippatiet yms. yhteydet suoraan verisuoniin Perustaudin tila Toimenpiteet, hematoomat, verisuonitukokset Yleistilan lasku, kohonneet verensokerit, muut perussairaudet Akuuttia leukemiaa sairastavien aikuispotilaiden suhteellinen bakteremiariski/1000 vrk eri neutrofiilitasoilla ( HYKS) lkm/1000 vrk >

6 Infektion oireet neutropeniapotilaalla Kuume: tärkein < kuume voi: kortikosteroidit, parasetamoli, (NSAID) Hypotermia Yleistilan yllättävä lasku Hypotonia/septinen shokki Paikallisoireet Muista: selluliittien, märkäerityksen ja paiseiden muodostus puutteellista Neutropeniapotilaan infektioiden paikallisoireet Paikallisinfektio on aina merkittävä Paikallisinfektio voi johtaa yleistyneeseen infektioon kanyyli-infektio anaalihaava Potilaan tulee kiinnittää huomiota paikallisoireisiin ripuli, kivut (erityisesti anaalialue), punoitus jne Päivittäin tulee tarkistaa infektioiden mielipaikat suu, nielu, iho, kanyylien sisäänmenopaikat, keuhkot, anaalialueen silmämääräinen tarkistus jne. Paikallisoire antaa usein vihjeen infektion aiheuttajasta

7 Neutropeenisen potilaan kuume Hoidon perusperiaate Neutropeniapotilaan kuumeilu johtuu bakteeri-infektiosta, kunnes toisin osoitetaan Periaatteen toteutus empiirisen antibioottihoidon nopea aloitus Neutropeniapotilaan infektio Kuumeen noustessa nopea toiminta veriviljelyt, aloita laajakirjoinen antibioottihoito veriviljelyiden ottamisen jälkeen (ks erillinen dia) muut laboratoriokokeet < PVK-t,B-neut, CRP, P-K, P-Na, P-krea, P-Alat. P-afos, B-gluk infektiofokuksen etsintä, yleistilan seuranta Antibioottihoidon aloitus empiirinen aloitusvaiheessa ei tiedetä infektion aiheuttajaa Hoidon myöhästyminen voi johtaa nopeasti paikallisinfektion yleistymiseen septiseen shokkiin potilaan menehtymiseen

8 Kiireellisten veriviljelyiden pyyntökäytäntö (HUSLAB tiedote 2010/60) Veriviljelytutkimukset saadaan tilata vähintään 1 (yhden) minuutin välein, toinen Veriviljelypullopari toisesta ja toinen toisesta kyynärtaipeesta. Tarvittaessa Hoitoyksikkö ilmoittaa muut näytteenottokohdat. Tutkimuspyynnön lisätietoihin Merkitään, mistä kohdasta kumpikin näyte pyydetään, jotta saadut viljelyvastaukset voidaan erottaa toisistaan. Näytteenottotekniikka ei muutu (ks. HUSLABin ohjekirjasta) Empiirinen antibioottihoito Mikrobilääkkeiden valintaan vaikuttavat tekijät potilaan oireet ja löydökset < aiemmat infektiot, neutropenian aste, limakalvovauriot, paikallisoireet yksikön bakteerien resistenssitilanne potilaan mahdollinen kolonisaatio/aiempi infektio resistentillä mikrobilla < esim. resistentti Pseudomonas aeruginosa potilaan lääkeaineallergiat Yksikössä tulee olla ohjeet empiriisen hoidon antibiooteista Antibiootit valitaan siten, että pyritään kattamaan ne yleisimmät aiheuttajat, joihin liittyy suuri mortaliteetti

9 Empiirinen antibioottihoito: bakteerilääkkeen valinta Käytetään yleensä laajaspektrisiä antibiootteja esim. esim. III polven kefalosporiini+aminoglykosidi < esim. keftriaksoni (Rocephalin)+tobramysiini III kefalosporiini yksin: Pseudomonas teho < keftatsidiimi (Glazidim), kefepiimi (Maxipime), piperasilliini+tatsobaktaami (Tazocin) karbapeneemi: < meropeneemi (Meronem), imipeneemi (Tienam) Eri kombinaatioiden välillä ei oleellisia eroja tehoissa keftriaksonilla ei Pseudomonas-tehoa Vankomysiinin käyttöä empiirisenä antibioottina tulee välttää resistenssiongelmat Syöpäpotilaan kuumeinen neutropenia: oheissairauksien vaikutus sairaalakuolleisuuteen Lähde: Kuderer ym. Cancer 2006;106:

10 Elinsiirtopotilaiden vakavat bakteeri-infektiot KTL:n SIRO aineiston mukaan veriviljelypositiivista bakteremioista n. 3 % esiintyy kiinteiden elinten siirtopotilailla 177 bakteremiaa/5705 ( SIRO) Aiheuttajat KNS 27 % E.coli 13 % St.aureus 11 % Enterokokit 10 % Klebsiella 8 % Ps.aeruginosa 6 % Entrobacter lajit 4 % Candidat 4 % Todennäköisesti bakteremiat varhaisia eli varsin pian elinsiirron jälkeen Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Keuhkokuumeen aiheuttajat bakteerit: < bakteremioiden yhteydessä: Staphylococcus aureus, Pseudomonas, Klebsiella, mikä tahansa bakteeri < Pneumokokki: pernan poisto, Ig-puutos < Legionella: makrolidi, levofloksasiini, moksifloksasiini < Mykoplasma, Klamydia?: makrolidi, levofloksasiini, moksifloksasiini < Nokardia Mykobakteerit: M.tuberculosis, MAI (T-solupuutos)

11 Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Sienet Aspergillus: elinsiirrot, harvoin leukemia, osa sairaalaperäisiä (remontit, ilmastoinnit) Kandida: usein disseminoituneissa muodoissa Mucor, Fusarium jne harvinaisuuksia kryptokokki harvinainen Suomessa(Tsolupuutos) Pneumocystis jirovecii: tavallisimpia aiheuttajia (T-solupuutos) Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Virukset Herpes 1 ja 2, Varicella:asykloviiri CMV (elinsiirrot): gansikloviiri, foskarnet Respiratoriset virukset: tsanamaviiri, oseltamiviiri(influenssa AB), ribavirin (parainfluenssa, RSV) Muut toksoplasma

12 Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Immuunipuutoksen aste ja luonne vaikuttavat keuhkokuumeen riskin yleisyyteen aiheuttajakirjoon infektion vaikeuteen ennusteeseen? Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Keuhkokuumeen luokittelu aiheuttajan mukaan <pitäisi aina pyrkiä selvittämään taudinkuvan mukaan <diffuusit muutokset virukset, PCC <pesäkkeiset muutokset bakteerit, sienet infektion alkuperän mukaan <sairaala vs avohoito

13 Pneumocystis jirovecii pneumonia Anamneesi: Suuri annos kortikosteroidia, ATG, OKT3, lymfaattinen maligniteetti, elinsiirto, ei profylaksiaa tai profylaksia loppunut noin 1 kk sitten Hiipivin oirein: hengenahdistus,kuiva yskä, lievä lämpöily jne. AIDS potilailla oireet pitempikestoisia kuin esimerkiksi elinsirto tai syöpäpotilailla Hapetushäiriö Dg: Kliininen kuva,thorax-rtg, CT, BAL Th: Sulfa+TMP, Pentakarinaatti +kortikosteroidi keskivaikeassa-vaikeassa Sulfa+TMP tai pentakarinaatti inhal ehkäisee n. 90 % Pneumocystis jirovecii pneumonia Kuolleisuus varmistetuissa infektioissa edelleenkin korkea % Hoito sulfa-tmp 3-4 ampx4/vrk (norm. munuaisten toiminta) sulfa-allergisilla pentamidiini infuusio (4mg/kg/vrk hitaana infuusiona) tai klindamysiini 600mgx4 iv+primakiini 15mgx1 po jos keskivaikea tai vaikea hapetushäiriö yhdistä kortikosteroidi (esim. 40mgx2, annoksen puolitus 5 vrk:n välein)

14 Immuunipuutospotilaan keuhkokuume Avainasiat aktiivinen ote diagnostiikassa <HRCT, BAL, biopsia tarkka diagnoosi auttaa hoidossa aikainen hoito tehoaa paremmin <PCP alkaa hiipien riskiryhmissä pitää muistaa profylaksi <PCP, CMV Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virusinfektiot alfa-herpes: HSV1, HSV2, VSZ beta-herpes: CMV, HHV 6, HHV 7 gamma-herpes: EBV, HHV 8 Virukset jäävät yleensä piilevänä elimistöön aktivaatio esim. immunosuppression aikana Viruslääkkeillä ei viruksia saada yleensä häädettyä kokonaan elimistöstä immuunipuolustuksen kohentuminen saa virukset pysymään kurissa EBV ja HHV 8 assosioituvat maligniteetteihin Vesirokkoon ja HSV:hen liittyy joskus bakteerien aiheuttamia sekundaari-infektioita, sytomegalovirukseen muita virus-, bakteeri, sieni-infektioita Taudinkuvat poikkeavat immuunipuutteisilla potilailla

15 Herpes virus infektioiden hoito HSV 1 ja 2 ensisijainen lääke asikloviiri; hoito riippuu oireista enkefaliitti, vastasyntyneen tai immuunipuutteisen potilaan yleistynyt HSV infektio vaatii laskimoon annettavan hoidon < asikloviiri 5-10mg/kg laskimoon 8 tunnin välein jatkohoito suun kautta, hoidon kesto 10 vrk (ad 14 vrk) < asikloviiri 200mgx5 po 10 vrk hinta n. 20 < valasikloviiri 500mgx2 po 10 vrk hinta n. 86 < famsikloviiri 250 mgx2 po 5-10 vrk hinta n Vesirokkoviruksen aiheuttamat infektiot immunopuutteisilla potilailla Ennen vesirokkoa sairastamattomalla primaari-infektio voi olla vaarallinen < ihon sekundaari-infektiot Pneumonia, enkefaliitti, viskeraalinen muoto, joko reaktivaatio tai primaariinfektio Vyöruusu aiemmin vesirokon sairastaneella

16 Vyöruusu immunopuutteisilla potilailla Oireet alkavat usein kutinalla tai kivulla affisoituneen ihosegmentin alueella muutamaa vrk myöhemmin tyypilliset rakkulamuutokset paikallisesti syvästi immuunipuutteisella rakkulat usein nekroottisia, syviä voi levitä nopeasti immuunipuutteisella potilaalla yleistynyt vesirokko: kuume, pneumonia, viskeraalinen leviäminen enkefaliitti Viskeraalinen Varicella infektio Varicella infektio, joka alkaa vatsakivuilla Potilaalla syvä immunosuppressio Elinsiirtopotilailla harvinainen, mutta esiintynyt Suomessakin Vatsakivut alkuvaiheessa Ihomuutokset yleensä vasta noin viikkoa myöhemmin ei välttämättä tyypillisiä rakkuloita voivat olla nekroottisia syviä

17 Viskeraalinen Varicella infektio Potilaat joutuvat tutkimuskierteeseen CT, UÄ askites, pinkeä sappirakko,suurentunut maksa, diagnostinen laparotomia Laboratoriolöydökset ASAT, ALAT koholla bilirubiinit koholla lipaasit, amylaasit koholla Erotudiagnostiikka vaikeaa invasiivisia toimenpiteitä Antiviraalihoito viivästyy Immuunipuutteisen potilaan infektiot: muut hoitolinjat Potilaan suojaus suojaeristys käsihuuhteiden käyttö vältä turhia toimenpiteitä potilaan ja läheisten suojaaminen rokotuksin < esim.kausi-influenssarokotukset, vesirokkorokotukset Kuumeen hoito: parasetamoli Riittävä nesteytys Kasvutekijät G-CSF, GM-CSF, palifermin? Ennen solusalpaajahoitoja mietittävä potilaan kokonaishoitolinja Allergiselle potilaalle: suunnitellaan etukäteen empiiriset mikrobilääkkeet Pseudomonas-bakteerin kantajalle mahdollisimman tehokas empiirinen hoitokombinaatio (2 antibiootin kombinaatio) Hoitojen välillä pyrittävä antamaan potilaalle mikrobilääkkeistä vapaita jaksoja

18 Immuunipuutteisten potilaiden vakavat infektiot Huomioitavia asioita alkuoireet voivat olla lieviä, mutta johtaa nopeastikin vakavaan infektioon lääkitys saattaa estää kuumereaktion < kortikosteroidit, NSAID, parasetamoli infektion oireet voivat olla epäsuoria: < hypotonia, vasoaktiivisten aineiden lisääntynyt tarve, pulssin nousu, hapetuksen huononeminen jne. CRP ei ole alkuvaiheessa aina koholla tuleeko infektio mikrobilääkkeen läpi tai potilas on saanut viime aikoina runsaasti mikrobilääkkeitä < resistentit infektioiden aiheuttajat, aiemmat kolonisaatiot, infektio aiheuttajat immunosuppressiivisten lääkkeiden ja mikrobilääkkeiden interaktiot tulee tuntea potilaalla voi olla useampiakin infektio-ongelmia samanaikaisesti vaikka kuumetta ei olisikaan, niin bakteeriviljelyitä on syytä ottaa, jos potilaan kokonaistilanne näyttää hankalalta Immuunipuutteisten potilaiden vakavat infektiot Viiveitä tulee antibiootin aloituksessa välttää potilaat on arvioitava ja empiirinen mikrobilääkitys aloitettava päivystyksessä nopeasti Alkuhoidon jälkeen mieti asianmukainen hoitopaikka riittävä diagnostiikka helposti saatavilla Epätyypillinen keuhkokuume nuorella henkilöllä muista takana voi olla diagnostisoimaton HIV infektio Immuunipuutteisen potilaan epäilty keskushermostoinfektio kuuluu yliopisto tai keskussairaalan hoitoon bakteerilääkkeen aloitus ei silti saa myöhästyä meningiitti, enkefaliitti, aivoabskessit aiheuttajien kirjo laaja < bakteerit, muista myös Listeria (=kefalosporiinit eivät tehoa) < mykobakteerit < sienet: Candida, Aspergillus, Mucor, Kryptokokki < virukset < alkueläimet esim. Toksoplasma gondii

Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä

Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä V-J Anttila 15.10.2012 15.10.2012 1 Immuunipuutokset Immunosuppressiotiloja neutropeniat Lääkkeiden aiheuttamat solusalpaajat syöpäpotilailla muut lääkkeet

Lisätiedot

Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä

Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä Hypogammapotilas ja bakteeritulehdukset infektiot päivystyksessä V-J Anttila 30.8.2013 Toistuvien sinuiittien, korvatulehdusten ja keuhkokuumeiden takana voi olla hypogammaglobulinemia Vakavien bakteeri-infektioiden

Lisätiedot

Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet. Elinsiirtopotilaiden Infektiot

Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet. Elinsiirtopotilaiden Infektiot Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet V-J Anttila 26.2.2014 26.2.2014 1 Elinsiirtopotilaiden Infektiot Infektioihin vaikuttavat useat tekijät pre-transplantaatiotilanne perustaudit potilaan yleistila

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

Immuunipuutospotilaan keuhkokuume

Immuunipuutospotilaan keuhkokuume Immuunipuutospotilaan keuhkokuume 4.5.2012 V-J Anttila 4.5.2012 1 Immuunipuutokset Immunosuppressiotiloja neutropeniat Lääkkeiden aiheuttamat solusalpaajat syöpäpotilailla muut lääkkeet sädehoito vaikeat

Lisätiedot

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013

Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013 Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila 13.3.2013 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät

Lasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät Suomen rokotusohjelma Lasten rokotukset 27.9.2013 Yleinen rokotusohjelma Rota DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + PCV MPR Influenssa DTaP-IPV MPR dtap tulossa: HPV Lapset

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015

Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015 Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015 1 Lapsi voi saada vesirokon isovanhempansa vyöruususta. Oikein/väärin? Suomalaiset

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle

Päivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP

Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP 8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.

Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN

Lisätiedot

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla

Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Terhi Tapiainen, dos. Lastentautien el, lasten infektiolääkäri 22.8.2018 Rovaniemi Suun terveydenhoidon jatkokoulutus Oulun yliopisto Lastentautien klinikka Sisältö Yleistä

Lisätiedot

HSV- ja VZV-keratiitit

HSV- ja VZV-keratiitit HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon

Lisätiedot

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS Sidonnaisuus Luennoitsijana aikuisten rokotukset osana rokotesuojaa 2016 Miksi rokotetaan? rokotettaessa elimistöön annetaan pieni

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen

Lisätiedot

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL

Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010

MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 4 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy

SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus

Antibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus Antibiootti 2017 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta... 4 2. Mikrobiologisten

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA

MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA Keski-Suomen munuaiskoulutus 4.12.2018 Nefrologi Pirkko-Liisa Ilola-Puodinketo Sisältö Yleistä Hyljinnänestolääkitys Mekaaniset ongelmat siirron jälkeen Siirteen hyljintä

Lisätiedot

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien

Lisätiedot

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,

Lisätiedot

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan ) Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan

Lisätiedot

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus

Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Kuume tuntemattomasta syystä

Kuume tuntemattomasta syystä Kuume tuntemattomasta syystä Epäselvä kuumeilu - Etsittävä hoidettavaa syytä 29.8.204 Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Infektiosairauksien klinikka 2 Kuume tuntemattomasta syystä Synonyymejä Febris

Lisätiedot

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela

Myyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä

Lisätiedot