Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä
|
|
- Johanna Oksanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä V-J Anttila Immuunipuutokset Tavallisimpia immunosuppressiotiloja neutropeniat < Lääkkeiden aiheuttamat solusalpaajat syöpäpotilailla muut lääkkeet < sädehoito < vaikeat infektiot < pahanlaatuiset veritaudit, aplastinen anemia, paroksysmaalinen yöhemoglobinuria < autoimmuunineutropenia, krooninen idiopaattinen neutropenia < synnynnäiset neutropeniat lymfopeniat (erityisesti CD4 auttaja T-solut) < HIV,AIDS < lääkkeet: kortikosteroidit, eräät solusalpaajat, antilymfosyyttiglobuliinit < muut immunosuppressiiviset lääkeaineet < synnynnäiset lymfosyyttien puutostilat Pernan puutos: poiston jälkitila, synnynnäinen, hankittu Gammaglobuliinien puutostilat: IgA puutos, IgG-alaluokkapuutos, CVI
2 Infektioriskit pernan puuttuessa Riski kapselillisten mikrobien aiheuttamille vakaville infektioille on lisääntynyt Pneumokokki, meningokokki, hemofilus; Capnocytophaga canimorsus (koiranpurema/nuolaisu) Bakteremiat, keuhkokuumeet, meningiitit voivat olla fulminantteja Perna voi puuttua mm. Trauman, aiemmin Hodgkinin taudin levinneisyyden selvittelyihin kuuluneen splenektomian takia Kysy anamneesi tarkkaan; splenektomiasta voi olla kulunut vuosikymmeniä Jos harkitaan pernan poistoa: potilas rokotettava Pernanpoistopotilaan rokotukset THL:n suositus 2013 Pneumokokki Ensisijaisesti konjugaattirokote: < PCV13 eli Prevenar 13 (-2 vk, 5 v) < rokotussuojaa voidaan laajentaa 23 valenttisella polysakkaridilla (Pneumovax) 8 viikkoa edellisestä Meningokokki konjugoitu 4 valenttinen (ACWY): Nimenrix tai Menveo ei tarvita tehostetta Haemophilus influenzae, jollei ole aiemmin rokotettu kerta-annos Hiberix < ei tarvitse tehostaa
3 Hypogammapotilas ja bakteeritulehdukset Toistuvien sinuiittien, korvatulehdusten ja keuhkokuumeiden takana voi olla hypogammaglobulinemia Vakavien bakteeri-infektioiden aiheuttajina tyypillisimmin pneumokokki, meningokokki, hemofilus, capnocytophaga canimorsus Estohoitona gammaglobuliinien korvaus, joskus pitäaikainen antibioottihoito Hypogamma voi liittyä sekundaarisina mm: myeloomaan, KLL, allogeenisen kantasolusiirron jälkeiseen käänteishyljintään Rokotuksilla ei yleensä saada suojaavien vastaaineiden muodostusta Kuumeinen Neutropeniapotilas Käytännön määrittelyt Kuume <>38ºC Neutropenia ( granulosytopenia) <<0.5x10 9 /l Syvä neutropenia <<0.1x10 9 L -Neut(A) 74 % 41-81/AIKUISET /l L -Lymf(A) 11 * % 20-45/AIKUISET L -Mono(A) 14 * % 1-11/17V- L -Eos(A) 0 * % 1-6/AIKUISET L -Baso(A) 0 % 0-1/AIKUISET B -Neut 2.26 E9/l /17V- B -Ly 0.34 * E9/l /17V- B -Monos 0.42 E9/l /17V- B -Eos 0.00 * E9/l /17V- B -Baso 0.01 E9/l 0-0.1/17V B -Erblast 0.73 E9/l 6
4 Kuumeinen Neutropeniapotilas Neutropenian aiheuttajat tavallisin aiheuttaja solusalpaajahoidot muut lääkkeet (esim. sulfat, klotsapiini=leponex) sädehoito vaikeat infektiot pahanlaatuiset veritaudit aplastinen anemia, paroksysmaalinen yöhemoglobinuria autoimmuunineutropenia, krooninen idiopaattinen neutropenia, synnynnäiset neutropeniat Neutropeenisen potilaan kuume: perusasioita Bakteeri-infektio voi johtaa nopeasti kuolemaan, jos potilas ei saa tehokasta bakteerilääkettä Kaikki bakteremiat eivät ole yhtä vaarallisia Bakteerilajien ja kantojen herkkyys eri antibiooteille vaihtelee Noin 80 % kuume episodista jää vaille mikrobiologista varmennusta Kuumeen syitä voi olla muitakin muut infektiot (virukset, sienet, alkueläimet), perustauti, lääkkeet
5 Neutropeniapotilaan bakteremiariskiin vaikuttavia tekijöitä Neutropenia keskeinen Limakalvovauriot myös tärkeä tekijä Ihorikot, haavat Kanyylit, tippatiet yms. yhteydet suoraan verisuoniin Perustaudin tila Toimenpiteet, hematoomat, verisuonitukokset Yleistilan lasku, kohonneet verensokerit, muut perussairaudet Akuuttia leukemiaa sairastavien aikuispotilaiden suhteellinen bakteremiariski/1000 vrk eri neutrofiilitasoilla ( HYKS) lkm/1000 vrk >
6 Infektion oireet neutropeniapotilaalla Kuume: tärkein < kuume voi: kortikosteroidit, parasetamoli, (NSAID) Hypotermia Yleistilan yllättävä lasku Hypotonia/septinen shokki Paikallisoireet Muista: selluliittien, märkäerityksen ja paiseiden muodostus puutteellista Neutropeniapotilaan infektioiden paikallisoireet Paikallisinfektio on aina merkittävä Paikallisinfektio voi johtaa yleistyneeseen infektioon kanyyli-infektio anaalihaava Potilaan tulee kiinnittää huomiota paikallisoireisiin ripuli, kivut (erityisesti anaalialue), punoitus jne Päivittäin tulee tarkistaa infektioiden mielipaikat suu, nielu, iho, kanyylien sisäänmenopaikat, keuhkot, anaalialueen silmämääräinen tarkistus jne. Paikallisoire antaa usein vihjeen infektion aiheuttajasta
7 Neutropeenisen potilaan kuume Hoidon perusperiaate Neutropeniapotilaan kuumeilu johtuu bakteeri-infektiosta, kunnes toisin osoitetaan Periaatteen toteutus empiirisen antibioottihoidon nopea aloitus Neutropeniapotilaan infektio Kuumeen noustessa nopea toiminta veriviljelyt, aloita laajakirjoinen antibioottihoito veriviljelyiden ottamisen jälkeen (ks erillinen dia) muut laboratoriokokeet < PVK-t,B-neut, CRP, P-K, P-Na, P-krea, P-Alat. P-afos, B-gluk infektiofokuksen etsintä, yleistilan seuranta Antibioottihoidon aloitus empiirinen aloitusvaiheessa ei tiedetä infektion aiheuttajaa Hoidon myöhästyminen voi johtaa nopeasti paikallisinfektion yleistymiseen septiseen shokkiin potilaan menehtymiseen
8 Kiireellisten veriviljelyiden pyyntökäytäntö (HUSLAB tiedote 2010/60) Veriviljelytutkimukset saadaan tilata vähintään 1 (yhden) minuutin välein, toinen Veriviljelypullopari toisesta ja toinen toisesta kyynärtaipeesta. Tarvittaessa Hoitoyksikkö ilmoittaa muut näytteenottokohdat. Tutkimuspyynnön lisätietoihin Merkitään, mistä kohdasta kumpikin näyte pyydetään, jotta saadut viljelyvastaukset voidaan erottaa toisistaan. Näytteenottotekniikka ei muutu (ks. HUSLABin ohjekirjasta) Empiirinen antibioottihoito Mikrobilääkkeiden valintaan vaikuttavat tekijät potilaan oireet ja löydökset < aiemmat infektiot, neutropenian aste, limakalvovauriot, paikallisoireet yksikön bakteerien resistenssitilanne potilaan mahdollinen kolonisaatio/aiempi infektio resistentillä mikrobilla < esim. resistentti Pseudomonas aeruginosa potilaan lääkeaineallergiat Yksikössä tulee olla ohjeet empiriisen hoidon antibiooteista Antibiootit valitaan siten, että pyritään kattamaan ne yleisimmät aiheuttajat, joihin liittyy suuri mortaliteetti
9 Empiirinen antibioottihoito: bakteerilääkkeen valinta Käytetään yleensä laajaspektrisiä antibiootteja esim. esim. III polven kefalosporiini+aminoglykosidi < esim. keftriaksoni (Rocephalin)+tobramysiini III kefalosporiini yksin: Pseudomonas teho < keftatsidiimi (Glazidim), kefepiimi (Maxipime), piperasilliini+tatsobaktaami (Tazocin) karbapeneemi: < meropeneemi (Meronem), imipeneemi (Tienam) Eri kombinaatioiden välillä ei oleellisia eroja tehoissa keftriaksonilla ei Pseudomonas-tehoa Vankomysiinin käyttöä empiirisenä antibioottina tulee välttää resistenssiongelmat Syöpäpotilaan kuumeinen neutropenia: oheissairauksien vaikutus sairaalakuolleisuuteen Lähde: Kuderer ym. Cancer 2006;106:
10 Elinsiirtopotilaiden vakavat bakteeri-infektiot KTL:n SIRO aineiston mukaan veriviljelypositiivista bakteremioista n. 3 % esiintyy kiinteiden elinten siirtopotilailla 177 bakteremiaa/5705 ( SIRO) Aiheuttajat KNS 27 % E.coli 13 % St.aureus 11 % Enterokokit 10 % Klebsiella 8 % Ps.aeruginosa 6 % Entrobacter lajit 4 % Candidat 4 % Todennäköisesti bakteremiat varhaisia eli varsin pian elinsiirron jälkeen Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Keuhkokuumeen aiheuttajat bakteerit: < bakteremioiden yhteydessä: Staphylococcus aureus, Pseudomonas, Klebsiella, mikä tahansa bakteeri < Pneumokokki: pernan poisto, Ig-puutos < Legionella: makrolidi, levofloksasiini, moksifloksasiini < Mykoplasma, Klamydia?: makrolidi, levofloksasiini, moksifloksasiini < Nokardia Mykobakteerit: M.tuberculosis, MAI (T-solupuutos)
11 Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Sienet Aspergillus: elinsiirrot, harvoin leukemia, osa sairaalaperäisiä (remontit, ilmastoinnit) Kandida: usein disseminoituneissa muodoissa Mucor, Fusarium jne harvinaisuuksia kryptokokki harvinainen Suomessa(Tsolupuutos) Pneumocystis jirovecii: tavallisimpia aiheuttajia (T-solupuutos) Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Virukset Herpes 1 ja 2, Varicella:asykloviiri CMV (elinsiirrot): gansikloviiri, foskarnet Respiratoriset virukset: tsanamaviiri, oseltamiviiri(influenssa AB), ribavirin (parainfluenssa, RSV) Muut toksoplasma
12 Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Immuunipuutoksen aste ja luonne vaikuttavat keuhkokuumeen riskin yleisyyteen aiheuttajakirjoon infektion vaikeuteen ennusteeseen? Immuunipuutteisen potilaan keuhkoinfektiot Keuhkokuumeen luokittelu aiheuttajan mukaan <pitäisi aina pyrkiä selvittämään taudinkuvan mukaan <diffuusit muutokset virukset, PCC <pesäkkeiset muutokset bakteerit, sienet infektion alkuperän mukaan <sairaala vs avohoito
13 Pneumocystis jirovecii pneumonia Anamneesi: Suuri annos kortikosteroidia, ATG, OKT3, lymfaattinen maligniteetti, elinsiirto, ei profylaksiaa tai profylaksia loppunut noin 1 kk sitten Hiipivin oirein: hengenahdistus,kuiva yskä, lievä lämpöily jne. AIDS potilailla oireet pitempikestoisia kuin esimerkiksi elinsirto tai syöpäpotilailla Hapetushäiriö Dg: Kliininen kuva,thorax-rtg, CT, BAL Th: Sulfa+TMP, Pentakarinaatti +kortikosteroidi keskivaikeassa-vaikeassa Sulfa+TMP tai pentakarinaatti inhal ehkäisee n. 90 % Pneumocystis jirovecii pneumonia Kuolleisuus varmistetuissa infektioissa edelleenkin korkea % Hoito sulfa-tmp 3-4 ampx4/vrk (norm. munuaisten toiminta) sulfa-allergisilla pentamidiini infuusio (4mg/kg/vrk hitaana infuusiona) tai klindamysiini 600mgx4 iv+primakiini 15mgx1 po jos keskivaikea tai vaikea hapetushäiriö yhdistä kortikosteroidi (esim. 40mgx2, annoksen puolitus 5 vrk:n välein)
14 Immuunipuutospotilaan keuhkokuume Avainasiat aktiivinen ote diagnostiikassa <HRCT, BAL, biopsia tarkka diagnoosi auttaa hoidossa aikainen hoito tehoaa paremmin <PCP alkaa hiipien riskiryhmissä pitää muistaa profylaksi <PCP, CMV Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virusinfektiot alfa-herpes: HSV1, HSV2, VSZ beta-herpes: CMV, HHV 6, HHV 7 gamma-herpes: EBV, HHV 8 Virukset jäävät yleensä piilevänä elimistöön aktivaatio esim. immunosuppression aikana Viruslääkkeillä ei viruksia saada yleensä häädettyä kokonaan elimistöstä immuunipuolustuksen kohentuminen saa virukset pysymään kurissa EBV ja HHV 8 assosioituvat maligniteetteihin Vesirokkoon ja HSV:hen liittyy joskus bakteerien aiheuttamia sekundaari-infektioita, sytomegalovirukseen muita virus-, bakteeri, sieni-infektioita Taudinkuvat poikkeavat immuunipuutteisilla potilailla
15 Herpes virus infektioiden hoito HSV 1 ja 2 ensisijainen lääke asikloviiri; hoito riippuu oireista enkefaliitti, vastasyntyneen tai immuunipuutteisen potilaan yleistynyt HSV infektio vaatii laskimoon annettavan hoidon < asikloviiri 5-10mg/kg laskimoon 8 tunnin välein jatkohoito suun kautta, hoidon kesto 10 vrk (ad 14 vrk) < asikloviiri 200mgx5 po 10 vrk hinta n. 20 < valasikloviiri 500mgx2 po 10 vrk hinta n. 86 < famsikloviiri 250 mgx2 po 5-10 vrk hinta n Vesirokkoviruksen aiheuttamat infektiot immunopuutteisilla potilailla Ennen vesirokkoa sairastamattomalla primaari-infektio voi olla vaarallinen < ihon sekundaari-infektiot Pneumonia, enkefaliitti, viskeraalinen muoto, joko reaktivaatio tai primaariinfektio Vyöruusu aiemmin vesirokon sairastaneella
16 Vyöruusu immunopuutteisilla potilailla Oireet alkavat usein kutinalla tai kivulla affisoituneen ihosegmentin alueella muutamaa vrk myöhemmin tyypilliset rakkulamuutokset paikallisesti syvästi immuunipuutteisella rakkulat usein nekroottisia, syviä voi levitä nopeasti immuunipuutteisella potilaalla yleistynyt vesirokko: kuume, pneumonia, viskeraalinen leviäminen enkefaliitti Viskeraalinen Varicella infektio Varicella infektio, joka alkaa vatsakivuilla Potilaalla syvä immunosuppressio Elinsiirtopotilailla harvinainen, mutta esiintynyt Suomessakin Vatsakivut alkuvaiheessa Ihomuutokset yleensä vasta noin viikkoa myöhemmin ei välttämättä tyypillisiä rakkuloita voivat olla nekroottisia syviä
17 Viskeraalinen Varicella infektio Potilaat joutuvat tutkimuskierteeseen CT, UÄ askites, pinkeä sappirakko,suurentunut maksa, diagnostinen laparotomia Laboratoriolöydökset ASAT, ALAT koholla bilirubiinit koholla lipaasit, amylaasit koholla Erotudiagnostiikka vaikeaa invasiivisia toimenpiteitä Antiviraalihoito viivästyy Immuunipuutteisen potilaan infektiot: muut hoitolinjat Potilaan suojaus suojaeristys käsihuuhteiden käyttö vältä turhia toimenpiteitä potilaan ja läheisten suojaaminen rokotuksin < esim.kausi-influenssarokotukset, vesirokkorokotukset Kuumeen hoito: parasetamoli Riittävä nesteytys Kasvutekijät G-CSF, GM-CSF, palifermin? Ennen solusalpaajahoitoja mietittävä potilaan kokonaishoitolinja Allergiselle potilaalle: suunnitellaan etukäteen empiiriset mikrobilääkkeet Pseudomonas-bakteerin kantajalle mahdollisimman tehokas empiirinen hoitokombinaatio (2 antibiootin kombinaatio) Hoitojen välillä pyrittävä antamaan potilaalle mikrobilääkkeistä vapaita jaksoja
18 Immuunipuutteisten potilaiden vakavat infektiot Huomioitavia asioita alkuoireet voivat olla lieviä, mutta johtaa nopeastikin vakavaan infektioon lääkitys saattaa estää kuumereaktion < kortikosteroidit, NSAID, parasetamoli infektion oireet voivat olla epäsuoria: < hypotonia, vasoaktiivisten aineiden lisääntynyt tarve, pulssin nousu, hapetuksen huononeminen jne. CRP ei ole alkuvaiheessa aina koholla tuleeko infektio mikrobilääkkeen läpi tai potilas on saanut viime aikoina runsaasti mikrobilääkkeitä < resistentit infektioiden aiheuttajat, aiemmat kolonisaatiot, infektio aiheuttajat immunosuppressiivisten lääkkeiden ja mikrobilääkkeiden interaktiot tulee tuntea potilaalla voi olla useampiakin infektio-ongelmia samanaikaisesti vaikka kuumetta ei olisikaan, niin bakteeriviljelyitä on syytä ottaa, jos potilaan kokonaistilanne näyttää hankalalta Immuunipuutteisten potilaiden vakavat infektiot Viiveitä tulee antibiootin aloituksessa välttää potilaat on arvioitava ja empiirinen mikrobilääkitys aloitettava päivystyksessä nopeasti Alkuhoidon jälkeen mieti asianmukainen hoitopaikka riittävä diagnostiikka helposti saatavilla Epätyypillinen keuhkokuume nuorella henkilöllä muista takana voi olla diagnostisoimaton HIV infektio Immuunipuutteisen potilaan epäilty keskushermostoinfektio kuuluu yliopisto tai keskussairaalan hoitoon bakteerilääkkeen aloitus ei silti saa myöhästyä meningiitti, enkefaliitti, aivoabskessit aiheuttajien kirjo laaja < bakteerit, muista myös Listeria (=kefalosporiinit eivät tehoa) < mykobakteerit < sienet: Candida, Aspergillus, Mucor, Kryptokokki < virukset < alkueläimet esim. Toksoplasma gondii
Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä
Immuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä V-J Anttila 15.10.2012 15.10.2012 1 Immuunipuutokset Immunosuppressiotiloja neutropeniat Lääkkeiden aiheuttamat solusalpaajat syöpäpotilailla muut lääkkeet
LisätiedotImmuunipuutteisen potilaan infektiot päivystyksessä
Hypogammapotilas ja bakteeritulehdukset infektiot päivystyksessä V-J Anttila 30.8.2013 Toistuvien sinuiittien, korvatulehdusten ja keuhkokuumeiden takana voi olla hypogammaglobulinemia Vakavien bakteeri-infektioiden
LisätiedotElinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet. Elinsiirtopotilaiden Infektiot
Elinsiirtopotilaiden infektiot ja rokotteet V-J Anttila 26.2.2014 26.2.2014 1 Elinsiirtopotilaiden Infektiot Infektioihin vaikuttavat useat tekijät pre-transplantaatiotilanne perustaudit potilaan yleistila
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotImmuunipuutospotilaan keuhkokuume
Immuunipuutospotilaan keuhkokuume 4.5.2012 V-J Anttila 4.5.2012 1 Immuunipuutokset Immunosuppressiotiloja neutropeniat Lääkkeiden aiheuttamat solusalpaajat syöpäpotilailla muut lääkkeet sädehoito vaikeat
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotAltistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa. V-J Anttila 13.3.2013
Altistuminen Vesirokkovirukselle laitoksessa V-J Anttila 13.3.2013 Herpes ryhmän virukset Herpes ryhmän virukset Alfa -herpes ryhmä: HSV 1,2, Vesirokko Beta-herpes: CMV, HHV6 Gamma-herpes: EBV, HHV8 Kerran
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotLasten rokotukset. HBV - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma. Suomen lasten rokotusohjelma - riskiryhmät. Suomen rokotusohjelma - riskiryhmät
Suomen rokotusohjelma Lasten rokotukset 27.9.2013 Yleinen rokotusohjelma Rota DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + Rota + PCV DTaP-IPV-Hib + PCV MPR Influenssa DTaP-IPV MPR dtap tulossa: HPV Lapset
LisätiedotBakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat. Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015
Bakteerimeningiitti ja vesirokko/vyöruusu -infektiontorjunnalliset näkökannat Niina Kerttula infektiolääkäri 16.10.2015 1 Lapsi voi saada vesirokon isovanhempansa vyöruususta. Oikein/väärin? Suomalaiset
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotPäivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle
Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotRokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin
Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin Th Nina Strömberg Rokotusohjelmayksikkö THL 5.4.2016 1 Rokottamisen muistisäännöt Rokottamisessa ja rokotussarjojen aikatauluttamisessa on tietyt lainalaisuudet,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotSiirtyminen EUCASTstandardiin-mikä. Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab.
Siirtyminen EUCASTstandardiin-mikä muuttuu? Jari Kauranen erikoistuva lääkäri OYS/mikrobiologian lab. vuoden 2011 alussa siirrytään uuteen EUCAST-herkkyysmääritysstandardiin Esityksen pohjana vuoden 2009
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko
LisätiedotAntibiootti 2014. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus
Antibiootti 2014 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen
LisätiedotMIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 15.3.2016 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotMIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 25.5.2016 SATAKUNNANSAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2016 Sisällys I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II NEUTROPEENISEN POTILAAN SEPSIS, EMPIIRINEN HOITO III. SEPSIKSEN
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotLEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT
LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö lapsilla
Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Terhi Tapiainen, dos. Lastentautien el, lasten infektiolääkäri 22.8.2018 Rovaniemi Suun terveydenhoidon jatkokoulutus Oulun yliopisto Lastentautien klinikka Sisältö Yleistä
LisätiedotHSV- ja VZV-keratiitit
HSV- ja VZV-keratiitit SSLY Levi 23.3.2017 Dos. Minna Vesaluoma, HY Moorfields Eye Hospital, London Sarveiskalvon HSV/VZV Epiteelin tauti Neurotrofinen keratopatia Strooman tauti Endoteelin tauti HSV Hoidon
LisätiedotKantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS
Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS Sidonnaisuus Luennoitsijana aikuisten rokotukset osana rokotesuojaa 2016 Miksi rokotetaan? rokotettaessa elimistöön annetaan pieni
LisätiedotMIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014
1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 30.4.2014 MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 3 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotAntibiootti 2015. Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus
Antibiootti 2015 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo (klikkaamalla otsikoita pääset haluamaasi kohtaan) I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen
LisätiedotMitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL
Mitä virustutkimuksia lastenlääkäri haluaa? Harri Saxén HUS/LKL Kuumeinen 11 v poika edellisenä iltana (23.10. 2009) alkanut korkea kuume ei nuhaa tai yskää ei matkoja väsynyt ja korkeakuumeinen (39.6C)
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotMIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010
1 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI MIKROBILÄÄKESUOSITUS 2009-2010 SISÄLLYSLUETTELO I. SEPSIKSEN ALOITUSHOITO... 3 II. SEPSIKSEN HOITO KUN AIHEUTTAJA TIEDOSSA... 4 III. ERÄIDEN INFEKTIOIDEN ALOITUSHOITO AIKUISILLA...
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotAntibiootti Aspergillus flavus. Aspergillus fumigatus
Antibiootti 2017 Aspergillus flavus Aspergillus fumigatus Sisällysluettelo I INFEKTIOSAIRAUKSIEN YLEISIÄ HOITOPERIAATTEITA... 4 1. Peruskysymyksiä ennen mikrobilääkehoidon aloitusta... 4 2. Mikrobiologisten
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotMUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA
MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA Keski-Suomen munuaiskoulutus 4.12.2018 Nefrologi Pirkko-Liisa Ilola-Puodinketo Sisältö Yleistä Hyljinnänestolääkitys Mekaaniset ongelmat siirron jälkeen Siirteen hyljintä
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotInfektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu
VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotInfektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto
VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,
LisätiedotTartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )
Henkilökunnan rokotukset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Janne Laine Infektiolääkäri 2017 Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotGram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotKuume tuntemattomasta syystä
Kuume tuntemattomasta syystä Epäselvä kuumeilu - Etsittävä hoidettavaa syytä 29.8.204 Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Infektiosairauksien klinikka 2 Kuume tuntemattomasta syystä Synonyymejä Febris
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
Lisätiedot