Asemakaavan seurantalomake

Transkriptio

1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan Kaavan nimi muutos 2 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Rka Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 17,2540 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 9,9091 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,3449 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,81 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 2 Ei-omarantaiset 1 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 17, , ,01 9, A yhteensä 1,1186 6, ,05 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14, ,8 0 7, W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 17, , ,01 9, A yhteensä 1,1186 6, ,05 1, AO 1, , ,05 1, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 1, RA 2, , ,03 1, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 14, ,8 0 7, MU 14, ,0 0 7, W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

3

4

5

6

7

8 Naantali MUISTIO Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 UUSIKAUPUNKI, Vanhakartano Aloitus/viranomaisneuvottelu Paikka: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Valtion virastotalo, TURKU, neuvotteluhuone Airisto 1 Läsnä: ELY-keskus Kirsti Virkki Uusikaupunki Leena Arvela-Hellén ja Leena Vilen V-S maakuntamuseo Vakka.Suomen Voima Oy - Maanomistajat: 1:626 Matala - 1:654 Sundholm Vartiovuori - Eija Suna Tontin vuokralainen - Kaavanlaatija Juha Erjanti Esillä olleet asiakirjat: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Uudenkaupungin yleiskaava, voimaantulo Rakennusjärjestys, voimaantulo Luontokartoitus 2011 (Sundholm Vartiovuori) ja 2012 (Matala) - Kantakiinteistötarkastelu ja mitoitusselvitys Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaava, vahvistettu Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavan muutos 2 / luonnos Neuvottelussa esitettyjä mielipiteitä: Juha Erjanti: Esitteli kaavoituksen tarkoituksen pääpiirteittäin o Kaavamuutosaluetta ovat suunnittelualueen kiinteistöjen osia, yhteensä 7,96 ha. o Uutta kaavaa on osa Matalan tilasta, yhteensä 3,24 ha. o Matala 1:626 ja Sundholm Vartiovuori 1:654 ovat rakennettuja, paitsi Varesmaan muutosalue on rakentamaton. o Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella Matalan tilan itäosaan vakituisen asunnon rakennuspaikka nykyisen talouskeskuksen kohdalle. o Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa Vartiovuoren eteläpuolella MU-alueella oleva maatilan lomarakennusten rakennusala (ra 80) ympäristöineen ei-omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi samalla tarkentaen alueen rakennusalaa. poistaa Varesmaasta korttelin 1 rakennuspaikka 8 ja muuttaa alue maa- ja metsätalousalueeksi (MU). muuttaa Matalan tilan länsiosassa MU-aluetta omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi Kaupungin kanssa tehtyjen maakauppojen (Golf-alue) yhteydessä Matalan tilalle on jäänyt käyttämätöntä laskennallista rakennusoikeutta, jota kaupassa ei ole erikseen korvattu. o Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1), lomaasuntoaluetta (RA) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). o Professori Sakari Hinneri on tehnyt kesällä 2011 ja 2012 suunnittelualueella luontoarvojen kartoitukset, joiden mukaan Matalan tilan alueella on metsä- ja luonnonsuojelulain mukainen merkittävä elinympäristö, lehtokorpi. Uutta rakentamista ei sijoiteta lähelle em. aluetta. o Kaavoituksessa annetaan määräykset vesihuollon järjestämisestä ja tulva-alueelle rakentamisesta. Vakituisen asunnon rakennuspaikka on liitetty kaupungin vesijohtoverkostoon. o OAS on ollut Ugin teklan kokouksessa ja menossa kaupunginhallituksen vireilletulopäätöksen jälkeen nähtäville.

9 Eija Suna: Matalan tilan rakennuksia ei ole inventoitu. Ainakin Alatupa tuntuisi olevan suojeltava rakennus. Muiden Matalan tilan vanhojen rakennusten suojelutarve olisi selvitettävä valokuvien perusteella. Sundholman kartano ympäristöineen on merkitty Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) luetteloon. Alueen rajaus ulottuu kartanosta luoteeseen osittain myös muutettavalle ra 80 alueelle tai on ainakin hyvin lähellä sitä. RKY -alue olisi huomioitava kaavamuutoksessa. Leena Arvela-Hellén: Matalan tilan alueella ei ole yleiskaavassa mitoituslukuja, AO ja 1 RA ovat OK. Kaavamääräyksiin AO -rakennuspaikan rakennusten kerrosalojen jäsentely ja tarkennus, samoin RA -rakennuspaikkojen. Kirsti Virkki: Matalan tilan vanhoille rakennuksille tarpeen mukaan suojelumerkintä sr, valokuvat selostukseen. Muutettavan kaavan ra 80 rakennusala on Sundholman kartanon rky-alueen rajan reunalla, merkintä selostukseen ja OAS:aan, rky-alueen rajaus on merkittävä myös kaavakartalle ja huomioitava suunnittelussa. RA-3 rakennuspaikka sijaitsee korkealla mäen rinteessä. Alueen läheisyys vaikuttaa rakennuspaikan rakentamiseen. Kaavamääräyksiin rakentamisen sopivuus maisemaan ja ympäristöön. Lomarakennuspaikkojen kerrosalat rakennusjärjestyksen mukaan enintään 150 m 2. Varesmaasta siirretty 1 lay Vartiovuoren ra 80 alueen paikalle on OK. Matalan tilan alueella ei ole mitoitusluokkaa yleiskaavassa. Muutettavassa kaavassa on käytetty luokkaa I, joten kaavaselostuksessa mitoitusta on luontevaa tarkastella luokan I mukaan. Vapaan rannan tarve keskustan lähellä on suurempi ja alue olisi luontevaa asemakaavoittaa. Lopuksi - OAS on riittävä. - Viranomaisneuvottelu pidetään vain tarvittaessa. - Lausunnot luonnosvaiheessa. Juha Erjanti, DI Jakelu sähköpostilla: ELY-keskus / Kirsti Virkki, Olli Mattila Kaupunki / Leena Arvela-Hellén, Leena Vilen V-S maakuntamuseo / Eija Suna Vakka-Suomen Voima Oy / Mikko Luntamo Maanomistajat: Ville Suorauma Unn Ramsdahl Mikael Aminoff (tontin vuokralainen)

10

11

12

13

14

15

16

17 Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014 ja satunnaisesti 2015 sekä kokoamalla eri lähteistä tiedot alueen luonnosta. Muita alueita Matalan rantaasemakaavan alueella ei tässä selvityksessä tutkittu. Selvitys on tähdännyt seuraavien mahdollisten luontoarvojen selvittämiseen: Luonnonsuojelulain luontotyypit Metsälain tärkeät elinympäristöt Vesilain luonnontilaisena säilytettävät kohteet Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit A. Venevalkaman alue Alueen kuvaus Alue (kartassa venevalkama) on merenranta-aluetta pohjoisrannalla ja käsittää metsäisen pohjoisrinnealueen, tervaleppävaltaista osaksi rakennettua ranta-aluetta. Alueelle tulee tie ja sen päässä on pieni pysäköintialue tontin eteläreunassa. Kiinteistöllä on yksi 54 neliön lautarakenteinen saunarakennus ja vesijättömaalle rakennettu kivilaituri. Kartta A. Venevalkama lähde: Kartta B. Venevalkama (satelliittikuva) lähde:

18 Alueen eteläosa rinteen yläosassa on havupuuvaltaista pääosin mustikkatyypin metsää, jossa valtapuustona ovat kuusi, koivu ja mänty. Alempana leppien osuus kasvaa ja vesijättöalueen yläreunassa on paikoin melko suuria tervaleppiä. Alue on kohtalaisen jyrkkärinteinen ja havupuut pääosin aika vanhoja ja suuria, josta aiheutuu myös niiden vaarallisuus. Yksi kuusi kaatui kolme vuotta sitten rikkoen osin saunarakennuksen katosta. Näissä puissa ei ole luonnonkoloja eikä pönttöjä. Rannassa on muutama pienempi kolopuu, joissa pesi kesällä 2014 kirjosieppo ja sinitiainen. Kesällä venevalkaman alaosan maapohja on kuiva ja sateisina aikoina märkä. Lähteitä ei alueella ole. Tämä alue jätetään luonnontilaiseen tilaan eikä sille ohjata rakentamista. Vesialue Vesialue rannan edustalla on avointa ja vaihtelee syvyydeltään välillä 0 8 m. Ranta-alueen keskiosalla on matalampaa ja laakeampaa rantaa, jonka edustalla vesialueella on ruovikkoa ja jota on venelaiturin aikaansaamiseksi myös ruopattu vähän. Veden laatu on alueella tyydyttävä. Veden vaihtuvuus on rajoitettua kapeiden salmien vuoksi. Luontohavainnot 1. Kasvillisuus Alueen kasvillisuudessa ei havaittu erityisiä tai suojeltavia lajeja. Pensaskasvillisuudessa runsain on kataja ja saunan ympäristössä villiintynyt angervo ja vadelma. Varpukasvillisuutta ovat kanerva, mustikka ja jonkin verran puolukkaa. Kasvillisuus on tyypillistä mustikkatyypin lajistoa ja rannempana on rehevimpien alueiden kasveja, kuten kielo, rentukka, mesiangervo ja nokkonen. 2. Linnusto Alue rajoittuu Matalanpuhtiin, joka ei ole merkittävä vesilintujen pesimäalue tai muutonaikainen Vesi- ja ranta-alueilla pesii mm. kalatiira (lintudir. liite I). Vesilinnuista tyypillisiä ovat telkkä, isokoskelo ja heinäsorsa sekä ruokailevat harmaahaikarat.. Venevalkaman pesimälinnustoa ovat mm. heinäsorsa, rantasipi, kalalokki, lehtokurppa (ei pesälöytöä), punakylki- ja mustarastas, kirjosieppo, sini- ja talitiainen, peippo, pajulintu ja keltasirkku. Satunnaisia vierailijoita ovat mm. tukkasotka, tavi, kalalokki, käpytikka, palokärki ja pikkukäpylintu. 3. Muut eläimet Kaava-alueella on havaittu orava, metsäkauris ja muutama tunnistamaton myyrä (todennäköisesti peltomyyrä). Venevalkaman länsipuolella olevassa rantasaunassa asusti muutama vuosi sitten näätä, joka on lisääntynyt Uudenkaupungin alueella. Kaava-alueelta ei löydy suojeltavaa tai säilytettävää lajistoa. 4. Luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit Rantakaava-alueella on havaittu luontodirektiivin II, IV ja V liitteen lajeista vain tavallisia sammakoita, joita esiintyy vähäisessä määrin alueella ja sen edustan vesijättömaalla. Kesällä 2015 on havaittu kerran lentävä lepakko, joka oli ilmeisesti pohjanlepakko. Lajin pesimäpaikkoja ei ole havaittu. Yhteenveto Alueelta ei ole tiedossa tai maastokäyntien yhteydessä löydetty luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia erityisesti huomioitavia kohteita. Myöskään uhanalaista lajistoa ei ole todettu. Metsälain mukaiseksi kohteeksi voidaan tulkita pääosin venevalkaman pohjoisosan ulkopuolisella vesijättömaalla oleva tervaleppäkorpimainen alue, joka ei kuulu kaava-alueeseen. Lähteet Alho Pekka, Lasse Lax ja Leena Lehtomaa (2002): UUDENKAUPUNGIN LAUTVEDEN RUSKIAVUO- RENAUKON PESIMÄLINNUSTO 2002 Lounais-Suomen ympäristökeskus Karlin Antti haastattelut ja monet luontohavainnot venevalkaman alueelta. Juha Pykälä (2007): Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ja luonnon monimuotoisuus esimerkkinä Lohja Suomen ympäristökeskus

19 Kantakiinteistötarkastelu ja mitoituslaskelma UUSIKAUPUNKI 488 VANHAKARTANO MATALAN RANTA-ASEMAKAAVA päivitetty Tilan rekisterinumero ja nimi Rek. pvm. Ei voim. Pinta-ala ha Rv. m Lay Huom. 1:33 Matala X 7,660 + vesialuetta 130,21 ha > 1:625 Golf , Tilasta 1:33 n. 7,44 ha ja rantaviiva > 1:626 Matala , Tilan 1:33 rantaviiva Kaavassa AO + 1 RA (AO rakennettu) Matala 1:33 7, lay / km 3,1 lay ha / lay 3,8 ha Kok. rv. 0,700 km Vapaa ranta 0,560 km 80 % Yleiskaavan mitoitus: Ei mitoituslukuja Maakuntakaavan mitoitus: 5 lay/km 7 lay/km Matala 1:33 0,700 km 3,5 4,9 Kaavassa 2,0 lay Vapaa rantaviiva vähintään 40,0 % Rv. m = Uudenkaupungin yleiskaavan mukainen mitoitusrantaviiva metreinä Lay = loma-asuntoyksikkö Uudenkaupungin yleiskaavan mitoitusrantaviivan laskemisessa käytetään vastarannan läheisyyskertoimina: - alle 100 m 0, m 0,75 - yli 200 m 1,00