Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu WP3-tarveanalyysi Synteesiraportti Huhtikuu 2011

Transkriptio

1 Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu WP3-tarveanalyysi Huhtikuu 2011

2 1. Johdanto Tässä raportissa esitellään kumppanimaiden (Kyproksen, Viron, Suomen, Kreikan, Espanjan ja Ison-Britannian) tutkimustuloksia WP3-tarveanalyysin mukaisesti tavoitteena: tunnistaa ongelmat, jotka koskevat maaseudun naisyrittäjiä ja matkailun, käsitöiden ja elintarviketuotannon alan mahdollisia yrittäjiä, alustavan tutkimuksen ja European Rural Tourism Development (ERTD) -hankkeen tulosten perusteella tunnistaa kohderyhmien erityistarpeet tarvittavan koulutuksen sisällön määrittämiseksi tunnistaa kohderyhmille sopivat koulutusmenetelmät. Raportti perustuu maakohtaisiin raportteihin, kyselytuloksiin ja keskusteluihin, joihin kumppanien ja kohderyhmän edustajat osallistuivat huhtikuussa 2011 pidetyssä toisessa valtioiden välisessä tapaamisessa. Suosituksia tutkimustulosten toimeenpanemiseksi on osassa Tutkimusmenetelmä Kysely laadittiin ja hyväksyttiin kaikkien kumppanien ja kohderyhmän edustajien kesken käytyjen keskustelujen perusteella sovitun tutkimusmenetelmän (liite 1) mukaan marraskuussa 2010 pidetyssä ensimmäisessä valtioiden välisessä hanketapaamisessa. Kysely käännettiin kumppanien äidinkielille, jotta kohderyhmän jäsenten olisi helpompi vastata siihen. Sosiaaliset kumppanit osallistuivat aktiivisesti tietokantojen kehittämiseen ja kohderyhmien tavoittamiseen. Kohderyhmien tavoittamisessa käytettiin myös verkostoja ja yhdistyksiä. Tammi maaliskuussa 2011 kumppanimaissa tehtiin pöytätutkimus ja kysely suoritettiin loppuun. Kyselyt suoritettiin käyttämällä erilaisia menetelmiä, kuten puhelinkeskusteluja, sähköpostiviestintää ja lähikeskusteluja yksittäisten henkilöiden ja verkostoryhmien kanssa. 3. Kyselyn otos Kyselyyn vastasi yhteensä 157 naisyrittäjää. Enemmistö (92 %) oli yrittäjiä. Kolmentoista maaseutumatkailuyrittäjyyttä suunnittelevan naisen mielipiteet on sisällytetty otokseen, jos jokaisesta kumppanimaasta oli vähintään yksi vastaaja.

3 Naisyrittäjien kaikki toimialat ovat edustettuina otoksessa. Majoitus on laajimmin edustettu toimiala (101 vastaajaa). Sitä seuraavat elintarviketuotanto (38), käsityöt (19) ja nähtävyydet (17). Osa vastaajista toimii kuitenkin useammalla kuin yhdellä toimialalla, ja 30 vastaajaa valitsi kategorian Muu. Toimialojen edustajien määrä vaihteli kumppanimaasta toiseen; esim. Kreikassa eniten vastaajia oli elintarviketuotannosta. 30 prosenttia vastaajista työskenteli kumppaninsa/perheensä kanssa, 25 prosentilla oli palkattua työvoimaa, 18 prosenttia työskenteli yksin, ja 4 prosenttia ei ollut vielä aloittanut liiketoimintaa. Tämä kertoo, että otoksessa naisten yritykset ovat usein pieniä perheyrityksiä, ja vain yksi neljäsosa työllistää henkilökuntaa. 4. Kooste tutkimustuloksista ongelmat, koulutustarpeet ja parhaat kohderyhmien koulutustavat Kokonaistulokset osoittavat, että nykyiset taidot arvioidaan kohtuullisiksi tai tyydyttäviksi ja että kyselyn kaikkiin koulutusalueisiin oli kiinnostusta. Keskimääräiset pisteet olivat Keskeisten koulutustarpeiden tärkeysjärjestys oli oheisen taulukon mukainen (katso lisätietoja liitteestä 2). On kuitenkin huomattava, että koulutustarpeissa esiintyi vaihtelua kumppanimaiden kesken. Koulutuksen tarpeellisuus Keskiarvo (1 = tarpeeton, 5 = erittäin tarpeellinen) Liiketoiminnan markkinointi ja tuotteen kehittäminen 4.01 Tietokoneiden ja Internetin käyttö markkinoinnissa Internet-sivustot, hakukoneoptimointi Taloushallinto, esim. rahoituslähteet, kassavirta, voitto ja tappio, hinnoittelu

4 Kestävän maaseutumatkailuliiketoiminnan kehittäminen 3.70 Kaikille saatavilla olevan matkailuliiketoiminnan kehittäminen 3.66 Lainsäädännölliset asiat säädösten tunteminen 3.65 Laadukkaan asiakaspalvelun kehittäminen 3.63 Kyky laajentua 3.61 Liiketoimintasuunnittelu ja -tutkimus 3.56 Kulttuurien ja vieraiden kielten tuntemus 3.56 Markkinointia pidettiin keskeisenä koulutustarpeena kilpailukyvyn saavuttamiseksi ja joissakin tapauksissa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa selviytymiseksi. Tarve ulottuu tietokoneiden ja Internetin käyttöön markkinoinnissa, vaikka tarve on vähemmän huomattava Viron otoksessa (keskiarvo 3.05). Keskusteluissa Ison- Britannian kohderyhmän kanssa ilmeni, että naisyrittäjät kokevat tarpeelliseksi pysyä ajan tasalla tekniikan, tutkimuksen ja markkinoinnin suhteen. Yleiset liike-elämän taidot, kuten taloushallinto, lainsäädännölliset asiat, laajentuminen, suunnittelu ja tutkimus ovat osa-alueita, joissa vastaajat kokevat tarvitsevansa tukea. Kreikkalaiset ja brittiläiset vastaajat mainitsivat hinnoittelun ongelmaksi erityisesti kilpailukyvyn kannalta. Jotkin brittiläiset vastaajat kokivat lainsäädännölliset asiat ja pienyritysten byrokratian ongelmaksi. Henkilöstönhallinta ja tiiminluonti koettiin vähemmän tärkeäksi koulutustarpeeksi, mikä saattaa johtua otoksen pienyritysten koosta ja perheyritysmäisestä luonteesta. Maaseutumatkailupalvelujen osalta kestävyyttä pidettiin tärkeänä erityisesti Espanjassa ja Kyproksella, mutta kestävyydellä voidaan tarkoittaa sekä vihreää liiketoimintaa että selviytymisstrategiaa. Erityistä kiinnostusta herätti kaikkien ulottuvilla olevan liiketoiminnan ja laadukkaan asiakaspalvelun kehittäminen, mutta kiinnostus oli huomattavasti vähäisempää Isossa-Britanniassa (keskiarvo 2.85), mikä saattaa johtua siitä, että vastaajat pitävät nykyistä taitotasoaan riittävänä. Majoituspalvelujen hallintaan liittyvä koulutustarve vaihteli merkittävästi maasta toiseen; suurinta tarve oli Espanjassa (keskiarvo 4.23) ja Kyproksella (4.43), mihin vaikutti otoksen rakenne. Tietokoneiden käyttöön liittyvät nykyiset taidot ja koulutustarpeet vaihtelivat merkittävästi maasta toiseen. Esimerkiksi Suomessa ja Isossa-Britanniassa vastaajat vaikuttavat luottavan tietokoneen käytön perustaitoihin ja tarvitsevat apua haastavammissa tehtävissä, kuten Internet-sivustojen laatimisessa ja hakukoneoptimoinnissa. Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella vastaajat ilmoittivat tarvitsevansa tietokoneen käytön peruskoulutusta.

5 Itsensä kehittäminen osoittautui kyselyssä alueeksi, joka kiinnosti yleensä vastaajia vähiten. Keskusteluissa kreikkalaisten ja kyproslaisten vastaajien kanssa kuitenkin ilmeni, että ajanhallinta, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja epävarmuus liike-elämän taidoista ovat ongelmia. Kyproksella ja Espanjassa luottamuksen kehittäminen (keskiarvo 4.64) ja verkostoituminen (3.85) olivat keskeisiä koulutustarpeita. Suomessa, missä vastaanottajien verkosto on toiminut kymmenen vuoden ajan, ilmeni halua markkinoida itseä muille ja vierailla muissa maissa toimivien naisyrittäjien luona. Muita ilmoitettuja koulutustarveaiheita olivat ensiapu, turvallisuus, rekrytointi kiireaikoina ja gastronomia. Tutustu maakohtaisiin raportteihin ja tutkimustuloksiin tarkemmin hankkeen Internet-sivuilla. Koulutusmenetelmien osalta tärkein viesti oli, että koulutuksen tulisi olla paikallista vastaajat olivat halukkaita matkustamaan enintään tunnin matkan päähän. Sulautuva opetus (työpajojen ja etäopetuksen yhdistelmä) oli suosituin koulutusmenetelmä: sitä kannatti 29 prosenttia kaikista vastaajista. Seuraavina tulivat työpajat (27 prosenttia) ja kokeneilta yrittäjiltä oppiminen (23 prosenttia). Valmennusta suosivat uudet yrittäjät. Vaikka verkko-opetus oli vähiten suosittu menetelmä, sitä toivoivat jotkut vastaajat, jotka asuvat kaukaisilla alueilla tai etäällä koulutuksen tarjoajista. Keskusteluissa naisyrittäjien kanssa vahvistui, että työpajat ovat suosittuja. Työpajojen tulisi olla käytännönläheisiä, jotta osallistujat voivat kokeilla uusia taitoja, kuten tietokonetaitoja, työpajojen aikana. Lisäksi ehdotettiin, että työpajoja järjestettäisiin osana säännöllisiä verkostotapaamisia erityisryhmille, kuten lomamajoituksen tarjoajille. Idea naisyrittäjien Internet-verkostosta otettiin hyvin vastaan: 72 prosenttia vastaajista sanoi, että siitä olisi hyötyä heidän liiketoiminnalleen. Keskustelussa käsiteltiin monia puheenaiheita. Vastaajista 24 prosenttia ei kuitenkaan osannut sanoa mielipidettään, mikä osoittaa, ettei verkkoyhteisön idea ole helposti sisäistettävissä. 5. Maakohtaiset vaatimukset ja vaikeudet Tekniikan puuttuminen ja yhteysvaikeudet muodostivat ongelman joillekin kaukaisilla maaseutualueilla toimiville naisyrittäjille. Lisäksi esimerkiksi Kreikassa todettiin, että tekniikan käyttöä kohtaan voi ilmetä haluttomuutta ja että vanhemmilla

6 naisilla, jotka toimivat yhdistyksissä ja joiden luku- ja kirjoitustaito on heikko, voi olla vaikeuksia hankkia tarvittavia taitoja. Tällainen haluttomuus aiheutti vaikeuksia tämän tutkimuksen kyselyvaiheessa, kun yksilökeskustelut vastaajien kanssa osoittautuivat ainoaksi tiedonkeruutavaksi. Sukupolvien välinen kuilu ja se, että yhä harvemmat nuoret naiset haluavat asua maaseudulla, tuottavat myös ongelmia innovatiivisen koulutuksen järjestämisessä. Infrastruktuuri ja matkustusaika koulutustyöpajoihin ovat ongelma kaukaisilla maaseutualueilla ja saarilla asuville. Ajan nipistäminen yritystoiminnasta on myös ongelma monille vastaajille. Brittiläisiä vastaajia (keskiarvo 2.66) lukuun ottamatta kulttuurien ja vieraiden kielten tuntemukseen liittyvä koulutus koettiin tarpeelliseksi. Suurimmat pisteet olivat Espanjassa (4.19) ja Kyproksella (4.29). Espanjassa (Baskimaassa) vastaajat kokivat, että kyky viestiä englantilaisten ja ranskalaisten matkailijoiden kanssa oli tärkeää, kun taas Suomessa taitoa puhua matkailijoille englantia, venäjää ja saksaa pidettiin etuna. Virossa osa vastaajista haluaisi oppia markkinoimaan itseään paremmin ulkomaalaisille turisteille. Erityisesti espanjalaiset ja kreikkalaiset vastaajat kokivat tarpeelliseksi lisätä valtion viranomaisten tietoa maaseutumatkailun nykytilanteesta. Kyproksen otoksesta ilmeni ristiriitaisia näkemyksiä hanketta kohtaan: kiinnostus tämän kohderyhmän auttamiseen on aikaisemmin ollut vähäistä, mutta korkeat pisteet kyselyn kaikilla osaalueilla osoittavat, että koulutusta kaivataan. Uusille yrittäjille virolaiset vastaajat ehdottivat luovaa koulutusta ja mentoriohjelmia. 6. Suositukset Maakohtaisten raporttien, kohderyhmäkeskustelujen ja kumppanimaista saatujen kyselytulosten perusteella maaseutumatkailun alalla työskentelevät naisyrittäjät kaipaavat tulevaisuuteen suuntautunutta koulutusta, joka auttaa heitä kehittämään liiketoimintaansa ja todellakin selviytymään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Kokonaistarpeelle sovelias kuvaus voisi olla kestävän maaseutumatkailuliiketoiminnan kehittäminen sanan kestävä kummassakin merkityksessä eli vihreänä liiketoimintana ja yrityksen selviytymisenä. Laadullinen tutkimus naisyrittäjien kanssa käytävinä keskusteluina todettiin keinoksi saada lisätietoja todellisista koulutustarpeista. Hankekumppanit jatkavat yhteydenpitoa kohderyhmien kanssa tuotekehitys- ja pilottivaiheissa varmistaakseen, että koulutus vastaa nykyisiä ja tulevia tarpeita. Erityisesti kumppanit kiinnittävät huomiota tuotteen kulttuuriseen kestävyyteen koulutuksen sisällössä ja koulutustavassa kussakin kumppanimaassa. Tarkoituksena on vierailla maaseutuyrityksissä ja osallistaa naisyrittäjiä valtioiden välisten hanketapaamisten yhteydessä.

7 Valtioiden välisen hanketyöryhmän tavoitteena on kehittää yrityskurssi, joka keskittyy naisyrittäjien tarpeisiin erityisesti koulutusmenetelmän kautta. Pilottivaiheessa on suositeltavaa, että kumppanit valitsevat kurssista kohderyhmille tarpeellisimpia osioita ja järjestävät koulutuksen mahdollisimman lähellä osallistujien olinpaikkaa. Koulutusta voidaan järjestää esimerkiksi kaupungintaloilla, säännöllisten verkostotapaamisten yhteydessä tai maaseutumatkailutapahtumissa. Internetin käyttöä arvioidaan myös. Vastaajat ilmaisivat, että koulutuksen pitäisi olla hyvin käytännönläheistä ja keskitettyä, jotta se kattaisi tarpeet mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ryhmätyöskentelyllä voidaan kannustaa osallistujia jakamaan ideoitaan ja kokemuksiaan ja auttaa heitä rakentamaan luottamusta liiketoiminnan kehittämiseen. Koulutuksen suorittamiseen vaadittu aika on tehtävä selväksi pilotin rekrytointivaiheessa, jotta osallistujat sitoutuvat koulutukseen ja saavat siitä parhaan mahdollisen hyödyn. Pilottikoulutukseen on kutsuttava myös vaikuttajia, kuten valtion viranomaisia, jotta voidaan lisätä tietoisuutta kohderyhmän tarpeista. Verkkokoulutuksen mahdollisuutta on harkittava koulutuspaikasta etäällä asuvien varalle. Kurssin rakenne on laadittu näiden tutkimustulosten ja toisessa valtioiden välisessä tapaamisessa käytyjen kumppanikeskustelujen perusteella. ERTD-kurssin opetusmateriaalit on valittava ja päivitettävä erityisesti tietotekniikan ja lainsäädännöllisten asioiden osalta. Kaikki kumppanit lähettävät uusia opetusmateriaaleja osana tuotekehitysvaihetta (työpaketti 4). Kumppanien on harkittava myös tapaustutkimuksia, käytännön tehtäviä, ulkopuolisten luennoitsijoiden käyttöä ja vierailuja maaseutumatkailuyrityksiin. Yhteydenpitoa sosiaalisiin kumppaneihin ja maaseutumatkailuverkostoihin on jatkettava koulutustuotetta kehitettäessä. WERT-verkkoyhteisössä on nostettu esiin lukuisia puheenaiheita (työpaketti 7). Kaikkien kumppanien on kannustettava kohderyhmien jäseniä aloittamaan keskustelut näistä aiheista ja jakamaan ideoita Euroopan laajuisesti. Kyselylomakkeessa yhteystietonsa ilmoittaneiden vastaanottajien kanssa on aloitettava säännöllinen yhteydenpito WERT-yhteisön rakentamiseksi ja osallistumisen varmistamiseksi. Lisäksi suunnitellaan erillistä liikkuvuushanketta, joka tarjoaisi naisyrittäjille mahdollisuuden vierailla maaseutumatkailuyrityksissä muissa kumppanimaissa ideoiden ja kokemusten jakamiseksi. 7. Liitteet Liite 1 Tutkimusmenetelmä Liite 2 Kooste taitoalueista

8 Liite 3 Kaikkien maiden tutkimustulokset Hankkeen Internet-sivuilla osoitteessa kohdassa WP 3 Needs Analysis voit lukea yksittäisten maiden raportit ja kyselytulokset.