Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit )

Transkriptio

1 1 (26) Asianumero 1451/ /2014 Aluenumero Eestinkallio Asemakaavan muutos 30. kaupunginosa, Nöykkiö Katu- ja virkistysalueet (Muodostuu uudet korttelit ) MUUTETAAN VAHVISTETTUJA ASEMAKAAVOJA: Aluenro , Hyväksytty Aluenro , Hyväksytty Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 5. päivänä toukokuuta 2015 päivättyä ja 26. päivänä huhtikuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Nöykkiön Eestinlaaksossa. Suunnittelualue käsittää puisto- ja lähivirkistysaluetta Eestinkallion länsireunassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

2 2 (26) Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio Markus Pasanen (liikennesuunnittelu) Mikla Koivunen (maisemasuunnittelu) Pekka Vehniäinen, Sito Oy etunimi.l.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (26) SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Hyväksyminen Sivu

4 4 (26) 7.5 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Liitteet 3a c Havainnekuvat, Sito Oy Liitteet 4a c Alueleikkaukset, Sito Oy Liitteet 5a b Perspektiivikuvat, Sito Oy Liite 6 Viitesuunnitelmat, Sito Oy Liite 7 Meluselvitys, Sito Oy Liite 8 Hulevesien hallintasuunnitelma, Sito Oy Liite 9 Puiston ideasuunnitelma Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavaehdotukseen kuuluu asemakaavan muutos (kartta, 1:1000) ja selostus liitteineen. Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy,

5 5 (26) TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueena on Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen länsireuna. Alue on kallioisen kuusimetsän länsirinne. Hoitamattomana metsä on paikoin kasvanut tiheäksi. Voimassa olevissa asemakaavoissa alueen eteläosa on osoitettu puistoalueeksi (P) ja pohjoisosa lähivirkistysalueeksi (VL-2). Alue on rakentamaton. Suunnittelualue sijoittuu olemassa olevan pääkadun Eestinlaakson varteen. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen Eestinlaakso-kadun varteen, nykyisen puisto- ja lähivirkistysalueen reunalle. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 10 ha, josta asuinkerrostalojen korttelialueeksi osoitetaan noin 1,415 ha. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden kokonaismäärä on k-m 2. Kaikki rakennusoikeus on uutta rakennusoikeutta. Asuinkerrostalojen korttelialueiden tehokkuusluku on keskimäärin noin e= Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin Tekninen ja ympäristötoimi / tonttiyksikkö. Alueen suunnittelu on käynnistetty keväällä Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty selostuksen liitteenä 2 olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä 2014 ja asemakaavan muutosehdotus on nähtävillä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen.

6 6 (26) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Alueen suunnittelussa edistetään joukkoliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Lisäksi pyritään varmistamaan tonttimaan riittävyys, parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia sekä turvaamaan viheralueverkoston jatkuvuus Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) Finnooseen on osoitettu merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö ja Finnoontien varsi suunnittelualueen itäpuolella on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä , saanut lainvoiman ) alueen itäpuolella on Blominmäen jätevedenpuhdistamon siirtoviemärin ohjeellinen linjaus. Kuva 1. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. (Lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 02/2015, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).

7 7 (26) Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) suunnittelualueen länsiosa on merkitty uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu tiivis ja matala -asuntoalue (A2). Alueen ottaminen yleiskaavassa suunniteltuun käyttöön on tarkoitettu perustuvaksi asemakaavaan. Suunnittelualueen itäosa on merkitty yleiskaavassa säilyväksi virkistysalueeksi (V). Kuva 2. Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (05/2014). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Espoon kaupunki.

8 8 (26) Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat Eestinkallio (vahvistettu sisäasiainministeriössä ) ja Eestinkallio I B (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Alueen eteläosa on osoitettu puistoalueeksi (P) ja pohjoisosa lähivirkistysalueeksi (VL-2). Asemakaavan mukaan lähivirkistysalue on säilytettävä pääasiassa luonnontilassa ja hoidettava niin, ettei maiseman luonne olennaisesti muutu. Suunnittelualueen läpi on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Eestinlaakso), etelässä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeseen (AR), idässä puistoalueeseen (Eestinkallio) ja pohjoisessa katualueeseen (Pisantie). Kuva 3. Ote asemakaavan muutosalueen ja sen ympäristön ajantasaisesta asemakaavasta (02/2015). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella rajauksella. Espoon kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Asemakaava-aluetta ei koske muita olennaisia päätöksiä tai suunnitelmia Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausase-

9 9 (26) tuksen vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueena on Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen länsireuna. Alue on kallioisen metsän länsirinne. Suunnittelualueen pohjoisosassa metsä on hoitamattomana paikoin kasvanut tiheäksi. Eteläosassa kalliorinteet hallitsevat maisemaa. Suunnittelualue rajautuu idässä puistoon, etelässä rivitaloalueeseen, lännessä Eestinlaakso-nimiseen katuun ja pohjoisessa Pisantie-nimiseen katuun. Kadun länsipuolella ovat Eestinlaakson ja Nöykkiönlaakson asuinalueet Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa. Alueella ei ole kiinteistörasitteita Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on osa Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysaluetta. Eestinlaakso-kadun varressa toisella puolella katua sijaitsee asuinkerrostalojen alue. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualue on rakentamaton. Alueella ei ole asukkaita tai työpaikkoja. Muutamien lähialueen liiketilojen ohella elinkeinotoimintaa on Finnoontien varren liikekeskittymissä. Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Nöykkiön Eestinlaaksoon. Eestinlaakson kaupunkirakenne muodostuu asuinkerrostaloista, jotka sijoittuvat pääasiassa Eestinlaakso-kadun varrelle sekä rivitaloista ja erillispientalojen alueista. Nöykkiössä valtaosa asunnoista on erillispientaloja. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijoittuu alueen olemassa olevan pääkadun Eestinlaakson varteen. Eestinlaakso-kadun nykyliikennemäärä on 2300 ajoneuvoa arkivuorovuorokaudessa (2008). Eteläpuolella sijaitsevan Eestinmalmintien liikennemäärä on kasvanut syksyllä 2015 lasketun mittauksen mukaan vuodesta 2008 noin 200 ajoneuvoa arkivuorokaudessa. Voidaan olettaa, ettei myöskään Eestinlaakson liikennemäärä ole kasvanut merkittävästi vuodesta Kevytliikenne Alueelta on hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet Eestinlaakso-kadun ja edelleen Pisantien ja Eestinmalmintien kevyen liikenteen väyliä pitkin. Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen reiteiltä pääsee myös muille ulkoilureiteille. Latokaskenniityn ulkoilureitit alkavat suunnittelualueen välittömästä läheisyydestä. Julkinen liikenne Lähimmät linja-autoliikenteen pysäkit sijaitsevat Eestinlaakso-kadun varrella, suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Eestinlaakson pysäkkien (E4928, E4927, E4915, E4910 ja E4909) kautta kulkee tällä hetkellä kaksi linjaa (46 ja 158). Vuoroväli pysäkeillä on noin 20 min ruuhka-aikoina. Finnoontien pysäkkien (E4329, E4324 ja E4932 sekä E4934) kautta kulkee lisäksi seitsemän linjaa (19, 31, 46, 154, 156, 195, ja 543).

10 10 (26) Länsimetron myötä Etelä-Espoossa siirrytään liityntälinjastoon syysliikenteen alkaessa (2016). Länsimetron liityntäsuunnitelma on laadittu vuosien 2013 ja 2014 aikana ja se on hyväksytty HSL:n hallituksessa vuonna Liityntälinjastoon siirryttäessä nykyisiä linjoja lakkautetaan ja niille osoitetaan korvaavia linjoja. Länsimetron liityntälinjastosuunnitelman mukaisesti tämän kaava-alueen vaikutusalueella lakkautetaan edellä mainituista linjoista kahdeksan. Ainoastaan linja 543 (Leppävaara - Kivenlahti) pysyy ennallaan. Vanha linja Korvaava linja /136/ / Linjanumero B B Kaava-alueen uusien linjojen vuorovälit Palvelut Suomenojan ja Martinniityn kaupalliset palvelut ovat noin 1 2 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Espoonlahden ja Matinkylän kaupalliset ja julkiset palvelut ovat noin 3 4 kilometrin etäisyydellä. Finnoon keskustasta on Länsimetron jatkeen myötä rakentumassa tiivis ja urbaani metrokeskus noin 3 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Eestinkallion koulu sijaitsee puistoalueen eteläpuolella Viittakorpi-kadun päässä noin 200 metrin etäisyydellä suunnittelualueen eteläreunasta. Nöykkiön koulu ja Nöykkiönlaakson koulu ovat noin kilometrin etäisyydellä. Lähialueella on useita päiväkoteja Luonnonolosuhteet Yhdyskuntatekninen huolto Eestinlaakso-kadun alla on kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Topografia ja kasvillisuus Suunnittelualueena on kallioisen kuusimetsän länsirinne. Alueesta on tehty luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, ), jossa alueelta erotettiin kuusi erilaista kasvillisuuskuviota.

11 11 (26) Kuva 4. Luontoselvitys (06/2014). Luontoselvityksen kartan numerointi on selitetty tekstissä. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Kuvio 1 on porrasteisesti nousevaa kalliorinnettä, jonka puusto on matalaa. Kasvillisuus on kulunut monin paikoin kokonaan pois. Kuvio 2 on valoisa lehtipuuvaltainen rinne. Kuvio 3 on harvapuustoinen rinne kadun varressa. Kuvion 4 puusto on varttunutta, runsaan 20 metrin korkuista. Kuvion 5 alueella kasvaa ylispuina varttuneita kuusia, koivuja ja joitakin haapoja, sekä niiden katveessa tiheä alispuusto. Pystyyn kuivuneita ja nuoria kuusia ja koivuja ja maahan kaatunutta lahopuuta on paljon. Kuvio 6 alueella on varttunutta kuusikkoa. Tuulen kaatamia kuusia ja pystyssä olevaa lahopuuta on melko runsaasti. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä. Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta (kuviot 5 ja 6) on paikallisesti arvokas luontokohde, joka tulisi säilyttää osana Eestinkallion virkistysaluetta. Eestinkallion suunnittelualueen keski- ja eteläosassa ei todettu merkittäviä luontoarvoja. Eläimistö Eestinkallion pohjoisrinteeltä löydettiin kevättalvella 2014 liito-oravan jätöksiä ja myös yksi liito-oravan käyttämä pesäpuu. Suunnittelualueen pohjoispää on jätöslöytöjen perusteella liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Jätöslöytöjen perusteella liito-oravat liikkuvat suunnittelualueen pohjoisimman pään läpi itälänsisuunnassa. Suunnittelualueen pohjoispään käyttäminen rakentamistarkoituksiin todennäköisesti heikentäisi liito-oravan elinmahdollisuuksia alueella. Hydrologia Alueen hulevedet ohjautuvat rakennettavan alueen pohjoisosasta Finnobäckeniin Latokaskenniityn kautta. Alueen eteläosan hulevedet ohjautuvat Djupsundsbäckenin kautta mereen. Kaavasuunnittelun yhteydessä on tehty hulevesien osalta kunnallistekninen tarkastelu, jossa on arvioitu hulevesiverkoston kapasiteettia ja tilaa. Finnobäckenin suunnassa ei ole tunnistettu tulvaongelmaa, mutta Djupsundsbäckenin suuntaan vesien määrää ei voida merkittävästi lisätä. Maaperä Alueen maaperä on kalliota ja moreenia. Rakennettavuudeltaan alarinne kuuluu luokkaan 2 ja ylärinne luokkaan 3B eli alue on rakennettavuudeltaan hyvää tai kohtalaista.

12 12 (26) Suojelukohteet Alueella ei ole muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita. Suojeltavia kohteita on käsitelty kohdassa Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee rauhallisten asuinalueiden sekä metsäisen puisto- ja lähivirkistysalueen välissä. Alueella ei ole tiedossa olevia häiriötekijöitä. Eestinlaakso-katu aiheuttaa jonkin verran liikennemelua alueelle. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna Asemakaavan muutoksen mahdollistama uusi rakentaminen tukeutuu alueen olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin. Uusi asuinrakentaminen parantaa edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen palvelutason kehittymiselle alueella. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Pääosa puisto- ja lähivirkistysalueesta säilytetään nykyisessä käytössä. Rakennukset sijoitetaan Eestinlaakso-kadun varteen. Pysäköinti sijoitetaan pääasiassa pihakansien alle. Korttelialueiden välistä järjestetään reittejä Eestinkallion lähivirkistysalueelle. Tavoitteena on tehokkaasti rakennettu viihtyisä asuinalue, joka toteutetaan laadukkaasti. 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRA 30 :n mukaisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Asukastilaisuus järjestettiin Eestinkallion koululla Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 12 asiasta kiinnostunutta. Nähtävilläolon aikana jätettiin 13 mielipidettä. Pääosassa mielipiteitä vastustettiin virkistysalueen muuttamista asuinkäyttöön. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä Siitä saatiin 7 muistutusta. Muistutuksissa vastustettiin asemakaavan muutosta vedoten mm. luontoon ja virkistykseen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta.

13 13 (26) Espoon eteläosien yleiskaavassa Eestinlaakso-kadun varsi on osoitettu tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi, joka on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Muun muassa alueen maastonmuodoista ja suuntauksesta johtuen asemakaavaa laadittaessa on todettu alueen soveltuvan paremmin kerrostalorakentamiseen kuin esimerkiksi pientalorakentamiseen. Asuinkerrostalot vastaavat alueellisen elinkaariasumisen kysyntää. Lähialueella sijaitsee paljon suuria pientaloasuntoja. Uusille esteettömille asunnoille on paljon kysyntää. Erityisesti ikääntyvät pientaloasukkaat hakevat tämäntyyppisiä kerrostaloasuntoja. Eestinmalmin ja Nöykkiönlaakson alueen väestöennusteissa vuonna 2024 yli 55-vuotiaiden määrä kasvaa noin 60 % ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 80 %. Asuinkerrostalot mahdollistavat suuremman tehokkuuden, jolloin virkistysaluetta säilyy enemmän. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on huomattavasti pienempi kuin yleiskaavassa esitetty rakentamisalue eli osa yleiskaavan rakentamisalueesta säilyy virkistyskäytössä. Asuinkerrostalotonttien asemakaavoittaminen on valtuuston hyväksymien maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteiden mukaista. Lisäksi se toteuttaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Tontinmyyntitulot tulevat kokonaisuudessaan kaupungille. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen Eestinlaakso-kadun varteen, nykyisen puisto- ja lähivirkistysalueen reunalle. Asemakaavan muutoksella noin 4,6 % Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueiksi tai kaduksi. Kaupunkirakenteen täydentäminen on asemakaavalle asetettujen tavoitteiden mukaista. Asemakaava mahdollistaa yhteensä yhdeksän neli kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Kaikki rakennukset ovat ns. pistetaloja eli yksiportaisia asuinkerrostaloja. Asuinkerrostalojen lisäksi alueelle rakennetaan autopaikkoja sekä kansipihoja. Asemakaavan muutosalueelle muodostetaan kolme uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta 30288, ja Korttelialueiden välistä järjestetään reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Eestinkallion virkistysalueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Liito-oravien ydinalueet suojellaan ja pääosa virkistysalueesta säilyy nykyisessä käytössä. Asemakaavan muutoksella osoitetaan alueen pohjoisosaan kahden asuinkorttelin väliin uusi Puolitaival-niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla on sallittu huoltoajo. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 10 ha, josta lähivirkistysaluetta on noin 8,5 ha (85 %), asuinkerrostalojen korttelialuetta on noin 1,415 ha (14 %) ja katualuetta on noin 0,06 ha (1 %). Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden kokonaismäärä on k-m 2, josta 75 k-m 2 on varattu liiketilalle. Kaikki rakennusoikeus on uutta rakennusoikeutta. Asemakaavan muutoksen kokonaistehokkuus on noin e a =0.14. Asuinkerrostalojen korttelialueiden tehokkuusluku on keskimäärin noin e k =0.96. Asemakaavan muutoksella nykyisestä Eestinkallion lähivirkistys- ja puistoalueesta korttelialueeksi tai katualueeksi muutetaan noin 4,6 %.

14 14 (26) Kuva 5. Eestinkallion virkistysalue ja asemakaavan muutoksen korttelien pintaalat. Sito Oy. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK) Pohjoisimmassa korttelissa (30288) on kaksi pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat neljä ja viisi. Autopaikat sijoittuvat rakennusten itäpuolelle maantasoon joko avopaikkoina tai autokatoksiin. Pysäköintipaikoille on ajoyhteys Eestinlaaksokadulta. Keskimmäisessä korttelissa (30289) on kolme pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat viisi tai kuusi. Korttelin autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo pysäköintipaikoille on Eestinlaakso-kadulta. Eteläisimmässä korttelissa (30290) on neljä pistetaloa ja niiden kerrosluvut vaihtelevat neljästä kuuteen. Korttelin autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo pysäköintiin on Eestinlaakso-kadulta rakennusten välistä. Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap 75 asuinkerrosalaneliömetriä kohti ja 1 autopaikka 50 liiketilan kerrosneliömetriä kohti sekä vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Suunnitelmissa on varauduttu muutamaan lisäpaikkaan jokaisessa korttelissa, mikä antaa vähän liikkumavaraa toteutussuunnitteluvaiheeseen, koska kortteleissa on hyvin vähän ylimääräistä tilaa. Viitesuunnitelmissa esitetyllä asuntokoolla autopaikkoja tulee lähes yksi autopaikka asuntoa kohti, jos asuntojen keskipinta-ala on vähän yli 60 huoneistoneliömetriä. Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa 1 pp 30 asuinkerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti. Kortteleissa ja kansipihat sijoittuvat rinnemaastoon siten, että piha on rakennuksen toisen kerroksen tasolla. Rakennusten ensimmäiseen, Ees-

15 15 (26) tinlaakso-kadun suuntaan avautuvaan kerrokseen voidaan sijoittaa yksi tai kaksi kadun suuntaan avautuvaa asuinhuoneistoa, sekä lisäksi aputiloja kuten varastot, tekniset tilat ja väestönsuojat. Rakennusten porrashuoneisiin on sisäänkäynti suoraan kadulta ensimmäisen kerroksen tasolta sekä pihan puolelta joko ensimmäisen tai toisen kerroksen tasolta. Kortteleissa ja pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen on suora yhteys rakennusten porrashuoneista. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon eli molemmilta kansilta voi kävellä kalliolle ainakin jostain kohdasta. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää huomiota pihakannen ja kalliomaaston välisiin korkeuseroihin ja pyrkiä ratkaisuun, jossa aitojen, muurien tai tukimuurien määrä ja korkeus on minimoitu. Mikäli suuria korkeuseroja ei voida välttää, putoamista estävät aidat tulee sijoittaa tonttien puolelle. Pihakannelle järjestetään huoltoajoa varten ajoyhteys, joka toimii tarvittaessa myös pelastusajoreittinä. Olemassa olevaa puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Uutta puustoa täydennysistutetaan sopiviin paikkoihin. Puistoalueelta valuvat pintavedet ohjataan tontin ja lähivirkistysalueen rajalla kulkevaan ojaan. Tontilla syntyvät hulevedet ohjataan hulevesipainanteisiin, jotka sijoittuvat tonteille. Rakennukset ovat kaupunkikuvaltaan ja arkkitehtuuriltaan laadukkaita pienehköjä kerrostaloja. Rakennusten julkisivujen pintamateriaalina tulee olla pääasiassa vaalea rappaus. Väritys on perspektiivikuvissa esitetty vaaleilla sävyillä, jotka eroavat taloittain toisistaan. Eestinlaakso-kadun varren maantasokerroksen sävyksi on esitetty sama vaaleahko lämmin harmaa jokaiseen rakennukseen. Kyseiset sävyt eivät ole sitovia. Asemakaavan liiteaineistossa olevissa alueleikkauksissa ja -julkisivuissa sekä perspektiivikuvaluonnoksissa on esitetty alustavia ajatuksia rakennusten mahdollisesta kaupunkikuvasta, mutta tältä osin kuvat eivät ole sitovia eikä rakennusten varsinaista rakennussuunnittelua ole aloitettu. Kuva 6. Perspektiivinäkymä kortteleihin ja Eestinlaakso-kadulta kohti kaakkoa. Taiteilijan näkemys. Sito Oy.

16 16 (26) Kuva 7. Perspektiivinäkymä kortteliin Eestinkallion virkistysalueelta kohti luodetta. Taiteilijan näkemys. Sito Oy. Lähivirkistysalue (VL) Kortteleita ympäröivän virkistysalueen käyttötarkoitus muuttuu kaavassa pääosin puistosta (P) lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue käyttötarkoituksena kuvaa paremmin Eestinkalliota, koska aluetta ei ole tarkoitus rakentaa puistoksi, vaan säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Liito-oravien ydinalue suojellaan s-1-merkinnällä. Lähivirkistysalueen osalta asemakaavassa ei osoiteta oleellisia muutoksia nykytilanteeseen. Alue on haluttu ottaa mukaan laadittavaan asemakaavaan, jotta voidaan varmistua muun muassa ulkoilureittien jatkuvuudesta. Mahdolliset ulkoilureitit on merkitty ohjeellisena kaavakarttaan. Eestinkallion puistosta on laadittu ideasuunnitelma, joka on selostuksen liitteenä 9. Eestinlaakso-kadun varteen korttelin pohjoispuolelle mahdollistetaan sähkönjakelun puistomuuntamon rakentaminen.

17 17 (26) Kuva 8. Asemakaavoitettujen viheralueiden kytkeytyminen Eestinkallion ympäristössä Liikenne Esitetty asuinkerrosala tuottaa laskennallisesti noin 460 ajoneuvon verran liikennettä vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa noin 20 % lisäystä Eestinlaaksokadun liikennemäärään vuorokaudessa. Nykyään Eestinlaakso-kadulla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Eestinlaaksosta uuden asuinkorttelin liikenne suuntautuu pääasiassa Eestinmalmintien kautta etelän suuntaan tai Pisantien ja Finnoontien kautta pohjoiseen. Lähimmät linja-autoliikenteen pysäkit sijaitsevat Eestinlaakso-kadun varrella, suunnittelualueen vieressä. Joukkoliikenteen palvelutaso on alueella kohtuullisen hyvä. Länsimetron myötä Etelä-Espoossa siirrytään liityntälinjastoon syysliikenteen alkaessa (2016) ja se tuo alueelle uusia ja korvaavia linjoja. Alueen jalankulu- ja pyöräily-yhteydet säilyvät hyvinä. Eestinkalliolle on mahdollista rakentaa uusia ulkoilureittejä tai polkuja. Asemakaavan muutoksella muodostetaan yksi uusi jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu Puolitaival, jolla on huoltoajo sallittu. Katu palvelee jalankulkuyhteytenä Eestinlaakso-kadun ja lähivirkistysalueen välillä.

18 18 (26) Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva olemassa oleva Eestinlaaksokadun kääntöpaikka merkitään kaavaan katualueeksi. Kääntöpaikalle on mahdollista sijoittaa esimerkiksi yleisiä pysäköintipaikkoja Palvelut Asemakaavassa on osoitettu 75 k-m 2 kerrosalaa liiketilaa varten. Uusi rakentaminen tukeutuu lähialueen olemassa oleviin palveluihin. Suunnittelualuetta vastapäätä Eestinlaakso-kadun toisella puolella on rakentamaton ALK-tontti, johon voidaan toteuttaa liikerakennus. Eestinlaaksossa ei ole tällä hetkellä muita kaupallisia palveluita kuin pieni elintarvikekioski Viittakorpi-kadun varrella sekä sen vieressä oleva parturi kampaamo. Uuden asutuksen myötä alueelle saattaa syntyä riittävästi kysyntää pienelle elintarvikemyymälälle tai jollekin muulle uudelle palvelulle Yhdyskuntatekninen huolto Uusi rakentaminen on mahdollista liittää olemassa oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin, kuten vesi- ja viemäriverkostoon, sähkö- ja televerkostoon sekä kaukolämpöön Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on kalliota ja moreenia. Rakennettavuudeltaan alarinne kuuluu luokkaan 2 ja ylärinne luokkaan 3B. Alueella ei ole tiedossa maaperän epäpuhtauksia eikä niitä ole syytä epäillä, koska alueella ei tiedetä olleen sellaista toimintaa, joka olisi voinut saastuttaa maaperää Kaavan mukainen luonnonympäristö Asemakaavan muutoksessa alueen pohjoisosan vanhan metsän piirteitä sisältävä metsäalue suojellaan liito-oravan ydinalueena. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Liito-oravan käyttämä elinympäristö on myös muiden metsän rakennepiirteiden perusteella arvokkain osa metsää, joten liito-orava-alueen säilyttäminen tukee myös muiden luontoarvojen säilymistä. Liito-oravan ydinalueella on nykytilassa polkuverkostoa, ja alueella on selvästi kulun ohjaamisen tarvetta. Kaavan viheralueen viitesuunnitelmassa on esitetty yhden polun vahvistamista, jotta kulutus ei leviäisi laajemmalle ja siten heikentäisi puuston säilymismahdollisuuksia. Kaavoitettavan alueen itäosa säilyy nykyisessä käytössään lähivirkistysalueena. Asemakaavan muutoksella turvataan reittien jatkuvuus. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Liito-oravien ydinalue suojellaan s-1-merkinnällä. Suojeltava alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, että liito-oravan elinympäristö heikentyy tai häviää. Olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon tai maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Alueen hoidossa tulee huomioida liito-oravan lisäksi myös muut luontoarvot. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava ympäristöviranomaisen kanssa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Ympäristössä ei ole tiedossa erityisiä häiriötekijöitä. Asemakaavan muutoksesta on laadittu meluselvitys. Selvityksen mukaan on tarpeellista antaa kaavamääräys parvekkeiden lasittamisesta niillä julkisivuilla, joilla melutasot ylittävät päiväajan 55 db ja yöajan 45 db ohjearvot. Kaavamääräysten mukaan parvek-

19 19 (26) keet on lasitettava. Selvityksen mukaan ei ole tarvetta antaa kaavamääräyksiä rakenteellisen meluntorjunnan (esim. melukaiteen) toteuttamisesta eikä julkisivurakenteiden äänitasoerovaatimuksista. Kaavassa on yleinen määräys, että leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinaluille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät täyty. Alle 5000 ajoneuvon keskimääräisellä arkivuorokausiliikenteellä, liikenteestä johtuvien ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ovat niin pieniä, ettei niistä ole todettu aiheutuvan terveyshaittoja. 4.6 Nimistö Nykyisen Eestinlaakson kautta on kulkenut vanha reitti Espoon lounaisosasta kirkolle. Kaavanimistössä on 1970-luvulta lähtien käytetty siihen liittyviä nimenaiheita (Kirkkotaival, Paljasjalanpolku, Reittimäki, Viittakorpi). Jo vuoden 1978 nimistösuunnitelmassa oli myös kadunnimi Puolitaival, mutta silloin se jäi pois kaavasta. Nyt uudelle jalankululle ja pyöräilylle varatulle kadulle Eestinlaakson itälaidalle annetaan nimi Puolitaival Halvvägsgränden ja sen lähimmille ulkoiluteille nimet Puolitaipaleenpolku ja Puolitaipaleenrinne. Kaavan lähivirkistysalue on osa laajaa Eestinkallio Estberget -nimistä puistoa. Sen pohjoisosassa Eestinkalliontien jatkeena oleva ulkoilutie nimetään Eestinkallionpoluksi. Alueella olevaa korkeaa kalliota on kutsuttu myös nimellä Bisa Högberget pohjoispuolisen Bisan talon mukaan. Siltä suunnalta nousevalle polulle saadaan siitä nimi Pisanvuori Bisa Högberget. Alueen etelälaidan ulkoilutie saa nimen Viittakorvenpolku Visarkärrsstigen katua ja liikuntapaikkaa tarkoittavan Viittakorpi-nimen mukaan. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella osa Eestinkallion nykyisestä puisto- ja lähivirkistysalueesta muutetaan kolmeksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä katualueeksi. Korttelialueeksi tai katualueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 4,6 % virkistysalueen pinta-alasta. Asuinkorttelit sijoittuvat alueen pääkatuun rajautuvaan länsirinteeseen. Uusi asuinrakentaminen täydentää alueen rakennettua ympäristöä ja monipuolistaa alueen rakennuskantaa. Samalla Eestinlaakso-katu muodostuu rakennetuksi molemmin puolin. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutoksen mahdollistama uusi asuinrakentaminen tukeutuu olemassa oleviin kunnallisteknisiin järjestelmiin. Rakentaminen sijoittuu olemassa olevan kadun varrelle. Näin ollen vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiselle ovat pieniä. Uusi asuinrakentaminen lisää Eestinlaakso-kadun liikennemäärää noin 20 %, mikä ei oleellisesti heikennä kyseisen kadun tai muiden lähikatujen toimivuutta. Eestinkallion kadun melutaso nousee vähän yli desibelin liikennemäärän lisääntyessä verrattuna nykyiseen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavassa osoitettavien uusien asuinkortteleiden osalta metsäinen kalliorinne muuttuu rakennetuiksi korttelialueiksi. Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalue säilyy pääasiassa nykyisessä käytössään. Eestinlaakso-kadulta on jatkossakin useita reittejä lähivirkistysalueelle ja tärkeimmät niistä on osoitettu asemakaavassa.

20 20 (26) Maisemallisesti Eestinlaakson katumiljöö muuttuu, kun myös kadun toinen puoli rakennetaan. Rinteessä kasvava puusto nousee rakennusten kattojen yläpuolelle. Rakennettavan alueen hulevedet viivytetään korttelialueella. Mitoituksena on kuutio viivytystilavuutta sataa läpäisemättömän pintaneliömetriä kohden. Kaavamääräys huomioiden vesien määrä ei lisäänny niin paljon, että alueen rakentaminen lisäisi tulvimista Djupsundsbäckenin vesistössä. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu kehittämällä osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaihtoehtoja muun muassa saadun palautteen pohjalta. Alueelle on tehty luontoselvitys (Enviro Oy, ). Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa suojellaan asemakaavassa s-1-merkinnällä. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Kaavan pohjoisimmasta AK-korttelista pieni osa sijoittuu luontoselvityksessä todetulle liito-oravan ydinaluerajaukselle. Tällä osalla ei ole havaittu liito-oravan käyttämiä puita ja pääosa ydinaluerajauksesta on rakentamisalueen pohjoispuolella. Ydinalue on vain osa liito-oravan käyttämästä laajemmasta metsäalueesta. Suojeltavan s-1-alueen pinta-ala (noin 1,8 ha) on suurempi kuin luontoselvityksessä määritetyn alueen pinta-ala (noin 1,6 ha). Liito-oravien pesimisrauhan turvaamiseksi korttelissa ei saa tehdä räjäytyksiä tai muuta erittäin häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavia toimenpiteitä välisenä aikana. Kaavan mukainen rakentaminen ei heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan muutos mahdollistaa asuntojen rakentamisen noin 270 uudelle asukkaalle. Uusille kerrostaloasunnoille voi olettaa olevan kysyntää pientalovaltaisella alueella, esimerkiksi alueella asuvien ikääntyvien asukkaiden keskuudessa, jotka haluavat muuttaa pientalosta helppohoitoiseen kerrostaloasuntoon. Uudet asunnot aukeavat pääasiassa länteen ja niistä avautuu hyvät näkymät rinteeltä yli Eestinlaakson. Hanke on Espoon kaupungin sivistystoimen tiedossa. Vuoteen 2023 päättyvän väestöennusteen mukaan lasten määrä on vähentymässä alueella. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta mm. koulujen ja päiväkotien kuormitukseen. Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen pinta-ala pienenee jonkin verran nykyisestä, mutta jatkossakin se tarjoaa lähialueen asukkaille laajan ja monipuolisen lähivirkistysalueen ulkoilureitteineen. Uudet reitit Eestinlaakso-kadulta lähivirkistysalueelle voidaan toteuttaa rakennusten välistä. Kaavan yhteydessä on selvitetty viheraluekokonaisuuden kehittämistä, josta on kuva selostuksen liitteenä Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava. Uusi asuinkortteli liittyy olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Alueen rakennettavuus on tasaisemmilla paikoilla hyvä ja kalliorinteissä kohtuullinen. Rakentaminen aiheuttaa jonkin verran kallion louhimista, mutta rakennusten ja niiden pysäköinnin sijoittamisessa on huomioitu topografia, jotta louhimisen määrä voidaan pitää maltillisena. Rakenteellinen pysäköinti nostaa toteutuskustannuksia, mutta tarjoaa toisaalta säältä suojattuja autopaikkoja, joihin on hissillinen yhteys jokaisesta porrashuoneesta.

21 21 (26) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Alueen rakentaminen voi alkaa asemakaavan saatua lainvoiman ja rakennusten saatua rakennusluvan. Aikaisin mahdollinen rakentamisajankohta on vuonna Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Tavoitteena on, että uudet asuinkorttelit toteutetaan laadukkaasti. Toteuttamisohjeet sisältyvät asemakaavamerkintöihin ja -määräyksiin. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Maanomistaja Espoon kaupunki, on hakenut asemakaavamuutosta Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 2.

22 22 (26) 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Sito Oy:n ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen välillä. Sitossa työn projektipäällikkönä ja kaavan laatijana on toiminut arkkitehti Pekka Vehniäinen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut kaavoitusinsinööri Matias Kallio ja maisema-arkkitehti Mikla Koivunen sekä liikennesuunnitteluyksikössä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa konsultti (Sito Oy) laati kaksi luonnosvaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 alueelle sijoitettiin asuinkerrostaloja Eestinlaakso-kadun varteen sekä alueen pohjoisosassa korttelipihan ympärille. Pysäköintipaikat sijoitettiin pihakansien alle. Rakennusoikeuden määrä oli yhteensä k-m 2. Vaihtoehdossa 2 alueen pohjoisosassa asuinkerrostalot sijoitettiin kadun varteen ja alueen eteläosassa oli hieman katutasoa ylemmäksi rinteeseen sijoitettuja pistetaloja. Pysäköinti oli ratkaisu alueen pohjois- ja eteläpäätyihin sijoittuvilla pysäköintilaitoksilla. Rakennusoikeuden määrä oli yhteensä k-m 2. Ehdotusvaiheessa ratkaisua on muutettu muun muassa luontoselvityksen ja saadun palautteen johdosta. Rakennusoikeuden määrää vähennettiin selvästi. Kaikki rakennukset sijoitettiin kadun varteen. Liito-oravan ydinalue alueen pohjoisosassa suojeltiin. Kaikki liito-oravien havaintopuut rajattiin rakentamisen ulkopuolelle. Eestinkallion suunnittelualueelle on tutkittu myös tiivismatalaa pientalorakentamista. Muun muassa alueen maastonmuodoista ja suuntauksesta johtuen asemakaavaa laadittaessa on todettu alueen soveltuvan paremmin kerrostalorakentamiseen kuin esimerkiksi pientalorakentamiseen. Kerrostalorakentaminen vastaa paremmin kaavan ja kaupungin asuntotuotantotavoitteita ja samalla mahdollistaa sen, että huomattava osa yleiskaavaan merkitystä uudesta asuntoalueesta jätetään virkistyskäyttöön. Lisäksi pientalorakentaminen on kaavatalouden ja kysynnän kannalta merkittävästi huonompi vaihtoehto. Asuinkerrostalot vastaavat alueellisen elinkaariasumisen kysyntää ja mahdollistavat suuremman tehokkuuden, jolloin virkistysaluetta jää enemmän. Lähialueella sijaitsee paljon suuria pientaloasuntoja. Uusille esteettömille asunnoille on paljon kysyntää. Erityisesti ikääntyvät pientaloasukkaat hakevat tämäntyyppisiä kerrostaloasuntoja. Eestinmalmin ja Nöykkiönlaakson alueen väestöennusteissa vuonna 2024 yli 55-vuotiaiden määrä kasvaa noin 60 % ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 80 %. Asuinkerrostalotonttien asemakaavoittaminen on valtuuston hyväksymien maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteiden mukaista. Lisäksi se toteuttaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Tontinmyyntitulot tulevat kokonaisuudessaan kaupungille. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Kerrostalorakentaminen vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL). Kaupunkisuunnittelukeskus esittää asemakaavan muutosehdotuksessa asuinkerrostaloja, koska ne sopivat paremmin alueelle ja vastaavat paremmin asuntojen tarpeeseen ja kysyntään sekä monipuolistavat alueen asuntorakennetta. Esitetyt pistemäiset asuinkerrostalot sopivat hyvin ympäristöön, koska kadun toisella puolella sijaitsee myös kerrostaloja. 7.4 Hyväksyminen Asemakaavan muutosehdotuksen sisältö, kerrosala ja vaikutukset ovat vähentyneet osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksiin nähden. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta.

23 23 (26) 7.5 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asema- kaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä. Pääosassa mielipiteitä vastustettiin virkistysalueen muuttamista asuinkäyttöön Suunnittelijoiden vastaanotto Eestinkallion koululla. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 12 asiasta kiinnostunutta Asemakaavan muutosehdotuksen kaava-aineisto valmistui Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti , että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Koska osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-orava-alueeksi, voidaan yleiskaavan mukaisista rajoista muiltakin osin perustellusti poiketa. - Asemakaavasta laaditaan vaihtoehtoinen tehokas tiivismatala pientalomainen asemakaava, jolla muodostetaan omaleimainen kokonaisuus. Valmistelun aikana selvitetään erilaisia mahdollisuuksia tämän aikaansaamiseksi, kuten hyvin yleispiirteinen asemakaava sekä erilaisten toteutusratkaisujen etsiminen laatua korostavalla kilpailutuksella tonttien luovutusvaiheessa sekä myös alueen tonttien osoittaminen omatoimiseen rakentamiseen tai ryhmärakentamiseen. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Lisäperustelut kaupunkisuunnittelulautakunnalle Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-orava-alueeksi. Tätä on kompensoitu sillä, että suunnitellut korttelit ovat tehokkaampia ja korkeampia kuin kadun toisella puolella sijaitsevat olemassa olevat kerrostalot. Rakentaminen on keskitetty kadun varteen, koska talojen taakse jäävän korkean kallioalueen rakentaminen olisi sekä teknisesti että maisemallisesti ongelmallista. Tiivismatalan rakentamisen tutkiminen Eestinkallion suunnittelualueelle on tutkittu tiivismatalaa pientalorakentamista. Pientalorakentaminen on kaavatalouden ja kysynnän kannalta merkittävästi huonompi vaihtoehto. Asuinkerrostalot vastaavat alueellisen elinkaariasumisen kysyntää ja mahdollistavat suuremman tehokkuuden, jolloin virkistysaluetta jää enemmän. Lähialueella sijaitsee paljon suuria pientaloasuntoja. Uusille esteettömille asunnoille on paljon kysyntää. Erityisesti ikääntyvät pientaloasukkaat hakevat tämäntyyppisiä kerrostaloasuntoja. Eestinmalmin ja Nöykkiönlaakson alueen väestöennusteissa vuonna 2024 yli 55-vuotiaiden määrä kasvaa noin 60 % ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 80 %. Asuinkerrostalotonttien asemakaavoittaminen on valtuuston hyväksymien maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteiden mukaista. Lisäksi se toteuttaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Tontinmyyntitulot tulevat kokonaisuudessaan kaupungille. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Kerrostalorakentaminen vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL). Kaupunkisuunnittelukeskus esittää asemakaavan muutosehdotuksessa asuinkerrostaloja, koska ne sopivat paremmin alueelle ja vastaavat paremmin asuntojen tarpeeseen ja kysyntään sekä monipuolistavat alueen asuntorakennetta. Esitetyt pistemäiset asuinkerrostalot sopivat hyvin ympäristöön, koska kadun toisella puo-

24 lella sijaitsee myös kerrostaloja. Virkistysalue ja suojelutarpeet Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti päätöksessään , että kaavaalueena käsitellään rakennusalue ja koko laaja virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Kaava-aluetta on nyt laajennettu koskemaan koko länsiosaa Eestinkallion virkistysalueesta ja liitooravien suojelualueet on merkitty kaavaan. Liito-oravien suojelusta ja viheraluekokonaisuuden kehittämisestä on lisätty kuva selostuksen liitteeksi Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Puolitaival-niminen katu muutetaan jalankulkuyhteydeksi ja sen mitoitus muutetaan vastaavasti. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että: Poistetaan jyrkimmän kalliorinteen kohdalla oleva keskimmäinen kortteli ja muutetaan se s-1-alueeksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Pöntysen ehdotus raukeaa kannattamattomana. Sen jälkeen puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin seitsemän muistutusta ja kahdeksan lausuntoa/kannanottoa. Muistutuksissa vastustetaan asemakaavan muutosta vedoten mm. luontoon ja virkistykseen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) piti luontoselvitystä ja liito-oravaalueen rajausta riittävänä. Lisäksi ELY kiinnitti huomiota liikennemelun ja ilmanlaadun huomioimiseen. Fortum Power and Heat Oy ilmoitti, että tulee tarjoamaan uusille rakennettaville kiinteistöille lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kiinnitti huomioita pelastusteiden, nostopaikkojen ja sammutusveden suunnitteluun. Caruna Espoo Oy esitti rakennuspaikkaa puistomuuntamolle. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) kiinnitti huomiota metron liityntäliikenteeseen ja kestävien kulkumuotojen edellytyksiin. Espoon ympäristökeskus kiinnitti huomiota mm. liito-oraviin, luontoarvoihin, ulkoilureitteihin ja virkistyskäyttöön. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) laatii alueelle vesihuollon kapasiteettitarkastelun. Kaupunkitekniikan keskus kiinnitti huomiota näkemäalueisiin ja kalliomaastoon. Asemakaavan muutosehdotusta on tarkistettu palautteen johdosta seuraavasti: - Laajennettu suojeltavaa s-1-aluetta siten, että alueen laajuus on kaavassa (noin 1,8 ha) suurempi kuin luontoselvityksessä määritetty alue (noin 1,6 ha). - Lisätty määräys Liito-oravien pesimisrauhan turvaamiseksi korttelissa ei saa tehdä räjäytyksiä tai muuta erittäin häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavia toimenpiteitä välisenä aikana. - Lisätty rakennusala puistomuuntamolle (vm). - Täydennetty piha-aluetta koskevaa kaavamääräystä melun huomioimisella. - Puolitaival jalankulkukadulta sallitaan nyt ainoastaan huoltoajo, koska kortteleiden ja tontille ajo on järjestettävissä suoraan Eestinlaakso-kadulta. Tarkistukset eivät edellytä asemakaavan muutosehdotuksen asettamista uudel-

25 leen nähtäville Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen.

26 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Matias kallio Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö