Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 s. 1 / 19 Alue Eestinkallio Asemakaavan muutos Asianumero 1451/ / Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentaminen Eestinkallion puistoalueen länsireunaan Eestinlaakson kadun varteen. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota uuden rakentamisen sopeutumiseen ympäristöön. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla, Espoon kaupunki Kuva: suunnittelualueen alustava rajaus ortoilmakuvapohjalla, Espoon kaupunki 2013.

2 s. 2 / 19 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suur-Espoonlahden suuralueella Nöykkiön Eestinlaaksossa, Eestinkallion puistoalueen länsireunassa. Alue rajautuu lännessä katuun nimeltä Eestinlaakso ja se käsittää virkistysaluetta. Varsinaisen kaavamuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Suunnittelualueen alustava pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Nykytilanne Suunnittelualue on rakentamaton metsä- ja kallioalue, joka rajautuu etelässä Viittakorpi-nimisen kadun rivitaloalueeseen. Kadun vastakkaisella puolella on Eestinlaakson ja Nöykkiönlaakson asuinalueet. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpäädyt rajautuvat puistoon. Alue sijaitsee suuren kalliopuiston länsirinteellä joka on paikoin jyrkkä. Alueen pohjois- ja eteläpääty ovat loivia. Pohjoispäädyn metsässä on kartoitettu muutamia liito-oravan ruokailupuita. Löydetty pesäpuu sijaitsee suunnittelualueen pohjoispuolella. Alueen läpi kulkee pieniä polkuja asuinalueilta virkistysalueelle. Rakennetut kevyenliikenteenreitit kulkevat suunnittelualueen ulkopuolella. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 5/2014, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Aloite Kaavamuutos on tullut vireille Espoon kaupungin aloitteesta. Maanomistus Suunnittelualueet ovat kokonaan Espoon kaupungin omistuksessa eikä alueilla ole kiinteistörasitteita. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä , saanut lainvoiman ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä , saanut lainvoiman ) alueen itäpuolella on Blominmäen jätevedenpuhdistamon siirtoviemärin ohjeellinen linjaus. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty maakuntavaltuustossa ) alueen itäpuolelle on osoitettu tiivistettävä alue. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavojen epävirallisesta yhdistelmästä 2013 (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 5/2014, Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).

3 s. 3 / 19 Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ). Suunnittelualue on osoitettu uutena ja olennaisesti muuttuvana tiiviin ja matalan rakentamisen asuntoalueena (A2), jonka ottaminen yleiskaavassa suunniteltuun käyttöön on tarkoitettu perustuvaksi asemakaavaan. Alueen länsipuolella on asuntoaluetta (A) ja itäpuolella virkistysaluetta (V). Alueen pohjoispuolella kulkee virkistysyhteys. Suunnittelualueen tarkempi rajaus suhteessa itä- ja pohjoisreunan puisto- ja lähivirkistysalueisiin tarkentuu suunnittelun edetessä. Suunnittelualueella on voimassa Eestinkallion (vahvistettu sisäasiainministeriössä ) sekä Eestinkallio I B:n asemakaavat (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Asemakaavassa alueen eteläosalle on osoitettu puistoalue (P) ja pohjoisosalle lähivirkistysalue (VL-2). Lähivirkistysalue on kaavan mukaan säilytettävä pääasiassa luonnontilassa ja hoidettava niin, ettei maiseman luonne oleellisesti muutu. Suunnittelualueen läpi on osoitettu ohjeellinen jalankulkutie. Suunnittelualue rajautuu lännessä katualueeseen (Eestinlaakso), etelässä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeseen (AR), idässä puistoalueeseen (Eestinkallio) ja pohjoisessa lähivirkistysalueeseen (Eestinkallio). Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (5/2014), Espoon kaupunki. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (5/2014), Espoon kaupunki. Maankäyttösopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta.

4 s. 4 / 19 MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa laadukasta kerrostalorakentamista hyvällä sijainnilla lähipalvelujen läheisyydessä. Lähialueella sijaitsee mm. kouluja, päiväkoteja ja Eestinmetsän lähipalvelukeskus. Suomenojan ja Martinniityn kaupalliset palvelut ovat noin 1 2 kilometrin päässä. Espoonlahden ja Matinkylän kaupalliset ja julkiset palvelut ovat noin 3 4 kilometrin etäisyydellä. Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Rakennukset sijoitetaan ensisijaisesti kadun varteen tukeutuen ja pysäköinti kansipihan alle tai erillisiin pysäköintilaitoksiin. Virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat, kallion laet ja jyrkänteet, jätetään suurimmaksi osaksi rakentamisen ulkopuolelle. Tulevien tonttien väleihin on tavoitteena jättää reittejä virkistysalueelle. Suunnitelmien kuvaus Alustavasti on laadittu kaksi periaatevaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 kerrostalot rajaavat koko suunnittelualueen matkalta Eestinlaakson katualuetta muodostaen urbaania katutilaa. Viheralueita ulkoilureittiyhteyksineen alueen läpi on säilytetty. Pysäköintipaikat ovat pihakansien alla pohjoispäädyn korttelin sisällä sekä alueen eteläpuolen talorivien ja kallioiden välissä. Kansien päällä on yhteiset kansipihat. Kerrostalojen kerrosluku on IV VI. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2. Vaihtoehdossa 2 kerrostalot sijoittuvat pohjoisosassa Eestinlaakson kadun varteen ja kallion reunaan, jolloin niiden väliin jää suojainen korttelipiha. Eteläosassa rakennukset ovat rinteelle sijoittuvia pistetaloja. Intiimit pihat muodostuvat rakennusten ja kallioiden lomaan. Pysäköinti on ratkaistu alueen pohjoispäädyssä sekä eteläpäädyssä sijaitsevilla pysäköintilaitoksilla. Asuinrakennusten kerrosluku on V (1/2)VII ja pysäköintilaitosten II III. Rakennusoikeutta on yhteensä k-m 2. Kuvamateriaalia suunnitelmista on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavan muutoksesta laaditaan viitesuunnitelma, jota tarkennetaan vaiheittain. Kaavaehdotusvaiheessa suunnitelma sisältää myös liikenneselvityksen. Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Viitesuunnitelman pohjalta kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kaavamuutosalue ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Olemassa olevia selvityksiä ovat mm. kaavamuutosalueen luontoselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) sekä Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys (Sito Oy 2012). Luontoselvityksessä tehtiin liito-oravahavaintoja suunnittelualueen pohjoisosassa. Jatkosuunnittelussa tutkitaan liito-oravahavaintojen vaikutus suunnitelmiin.

5 s. 5 / 19 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattavat huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Tarvittaessa viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää klo mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi ja aluenumero (Eestinkallio, asemakaavan muutos, alue ) on mainittava. Kaavasta järjestetään suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus Eestinkallion koululla (Viittakorpi 7) klo Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa syksyllä Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Valtuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon kaupunkisuunnittelukeskus (käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Espoonlahden yhteispalvelupisteessä (Espoonlahdenkatu 4, Kauppakeskus Lippulaiva), ja kaupungin verkkosivuilla: Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Matias Kallio, puh etunimi.l.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, Torsti Hokkanen Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö

6 s. 6 / 19 VALMISTELUAINEISTON KUVAMATERIAALIA: VAIHTOEHTO 1 Rakeisuuskuva, vaihtoehto 1 (1:4000), Sito Oy 2014.

7 Havainnekuva, vaihtoehto 1 (1:2000), Sito Oy s. 7 / 19

8 Havainnekuva, vaihtoehto 1, pohjoisosa (1:1000), Sito Oy s. 8 / 19

9 Havainnekuva, vaihtoehto 1, eteläosa (1:1000), Sito Oy s. 9 / 19

10 Asemakaavarunko, vaihtoehto 1 (1:2000), Sito Oy s. 10 / 19

11 Autopaikkakaavio, vaihtoehto 1, Sito Oy s. 11 / 19

12 Alueleikkaukset, vaihtoehto 1, Sito Oy s. 12 / 19

13 s. 13 / 19 VALMISTELUAINEISTON KUVAMATERIAALIA: VAIHTOEHTO 2 Rakeisuuskuva, vaihtoehto 2 (1:4000), Sito Oy 2014.

14 Havainnekuva, vaihtoehto 2 (1:2000), Sito Oy s. 14 / 19

15 Havainnekuva, vaihtoehto 2, pohjoisosa (1:1000), Sito Oy s. 15 / 19

16 Havainnekuva, vaihtoehto 2, eteläosa (1:1000), Sito Oy s. 16 / 19

17 Asemakaavarunko, vaihtoehto 2 (1:2000), Sito Oy s. 17 / 19

18 Autopaikkakaavio, vaihtoehto 2, Sito Oy s. 18 / 19

19 Alueleikkaukset, vaihtoehto 2, Sito Oy s. 19 / 19