KOUVOLAN RRT (RAIL ROAD TERMINAL) HANKE. Yleissuunnitelmatasoinen selvitys ja kaavarunko

Transkriptio

1

2

3

4 Kannen kuvat: VR Transpoint( VR Group) Tästä julkaisusta vastaa yksinomaan sen laa ja. Euroopan unioni ei vastaa sen sisältämien etojen käytöstä

5 Tiivistelmä Kouvolan rauta e- ja maan eterminaali (RRT) on määritelty Euroopan Unionin asetuksessa n:o 1315/2013 Suomen ainoaksi sisämaan ja TEN-T-ydinverkon RailRoad-terminaaliksi. RRT:llä on tärkeä rooli EU:n liikenneverkkoa koskevan poli ikan tavoi eiden saavu amissa. Kouvolasta on muodostunut ko maan tavaraliikenteen ja erityises Venäjälle suuntautuvan rauta eliikenteen keski ymä. Kouvolan RRT-alueen suunni elulla pyritään turvaamaan Kymenlaakson elinkeinoelämän kilpailukykyä ja vahvistamaan sen kansainvälistä asemaa hyödyntämällä alueen erinomaista logis sta sijain a nykyisen päärauta everkon varrella kahden valta en 6 ja 15 risteyksessä, sekä keskeistä sijain a Venäjän ja Aasian rauta eliikenteen kannalta. Alue sijaitsee nykyisen pääraiteen pohjoispuolella kilometrivälillä km Suunni elualueella sekä valta en 15 länsipuolella on olemassa olevaa teollisuu a, johon suunnitellut toiminnot tukeutuvat ja jota hanke laajentaa. Kaavarungolla mahdollistetaan valtakunnallises merki ävän terminaalialueen kehi äminen sekä edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten kuljetusketjujen toimivuu a. Suunnitelmaa laadi aessa on tavoiteltu johdonmukaista ja tarkoituksenmukaista kokonaisuu a koko suunni elualueella, jossa alueen nykyiset ja tulevat toiminnot, liikenneverkko, alueen toiminnallisuus, vaihei ain toteutus ja laajenne avuus on huomioitu. Alue sijoi uu osi ain pohjavesialueelle sekä vedeno amon suojavyöhykkeelle, sekä alueella on myös ekologises arvokkaita alueita, jotka on huomioitu kaavaa laadi aessa. Kaavarungossa alueen radan varteen on osoite u tavaraliikenteen terminaalialue, joka toteutetaan vaihei ain alueen kasvaessa. Lähinnä rataa toimii vaunujen lastaus- ja purkualue, jota on mahdollista tulevaisuudessa laajentaa. Alueen pohjoisosassa on kon en varastoalue a sekä operaa oritoimintoja. Lähinnä terminaalialue a olevalla vyöhykkeellä sijaitsevat logis ikkatoiminnot. Kouvolan RRT hakee ja tarvitsee suuria volyymeja kon junaliikenteelle. Kouvola RRT on mitoite u tulevaisuuden suuyksikköliikenteen tarpeita varten. Kouvola RRT:n laaja olemassa oleva rataverkko antaa jo nyt hyvät edellytykset satamista lähtevien junarunkojen muodostamiselle Kouvolassa. Näillä lähtökohdilla Kouvolan RRT tulee olemaan konsep ltaan ylivertaiset kilpailutekijät tarjoava rauta eliikenteen logis ikka-alue ratapihoineen ja muine järjestelyineen. Kouvolan RRT:n palvelutavoi eet on voitu realis ses- ase aa jopa EU-vaa mukset yli äviksi. Kouvolassa RRT kytkeytyy suoraan päärataverkkoon, Kouvolan ratapihaan, valtateihin 6 ja 15 sekä nykyiseen kehi yvään logis ikkaalueeseen. RRT-alueen kaavarungolla ja yleissuunnitelmatasoisella selvityksellä mahdollistetaan intermodaaliterminaalin ja logis- ikka-alueen toteu aminen vaiheistetus siten, e ä alueelle sijoi uvat yritykset kykenevät toteu amaan omia hankkeitaan kaavoitetuilla tonteilla. Suunnitelmaratkaisu tarjoaa kilpailukykyiset palvelut metriä pitkien junien käsi elyyn tasapuolises kaikille Kouvolan terminaalia hyödyntäville operaa oreille. Junat voidaan ajaa kokonaisina suoraan terminaaliin ilman kustannuksia lisääviä katkomisia ja järjestelyvetoja. Suunni eluratkaisu mahdollistaa lisäksi joustavat palveluratkaisut operaa oreille sekä kiinteistä rakenteista vapaat laiturialueet, varastokentät ja por alueet, jotka ovat muoka avissa kysynnän ja operaattoreiden määrän mukaan. Nykyisten logis ikka-alueen yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan tarjoamalla kehittyvät infran palvelut ja monipuolisia ton eja isoillekin logis- ikkatoimijoille. Alueen toteu amisen kokonaiskustannusarvio on noin 99,9 M. Alueen vaihei ain toteu aminen mahdollisaa yhdyskuntataloudellises järkevän ja ton kysyntää vastaavan alueen kehi ämisen. Toteu amisjärjestys on perusteltua aloi aa alueilta, jotka ovat helpos kytke ävissä olemassa olevaan kunnallistekniseen verkostoon. Infran detaljisuunni elu aloitetaan intermodaalialueesta ja siihen väli ömäs ensimmäisessä toteutusvaiheessa lii yvistä katujärjestelyistä vuoden 2017 aikana. Kaavarungossa on suunniteltu RRT-alueen kytkeytyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja määritelty alueen sisäiset maankäy ömuodot ja niiden väliset suhteet. Kaavarungolla ja yleissuunnitelmatasoisella selvityksellä on osoite u alueen sisäiset infraverkostot asemakaavoituksen lähtökohdiksi. RRT-alueen maankäytön suunni elun tarkentuessa asemakaavoitusvaiheessa määritetään yksityiskohtaisemmin mm. rakentamisoikeudet, rakentamistapa ja rakennusten sijoi elu, katusuunni elun reunaehdot sekä tarvi aessa esim. pohjavesien suojelua edistävät toimenpiteet. Terminaalialueen kaavoja aletaan laa a kaavarungon hyväksymisen jälkeen. Yleiskaavojen muutoksia ja laajennuksia tullaan laa maan tarpeen mukaan. Suunnitelma-alueen sijain suhteessa Kouvolan keskustaan. 5

6 Esipuhe Kouvolan RRT:n logis ikka- ja terminaalialue on Suomen tärkein rauta ekuljetusten por, Pohjois-Euroopan ja Aasian välisen kuljetuskäytävän solmupiste ja osa pohjoista kasvukäytävää. Hankealue sijoi uu Kouvolan kaupungin keskusta-alueen itäpuolelle Kullasvaaran alueelle, Teholan logis ikka-alueen sekä valta en 6 ja 15 väli ömään läheisyyteen. Kouvolan kaupunki on tee änyt vuonna 2015 teknisen tarveselvityksen Kullasvaaran alueelle suunni elutarpeen kohdistamiseksi sekä laa nut Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan. Näiden pohjalta maaliskuussa 2016 on käynniste y yleissuunnitelmatasoisen selvityksen sekä kaavarungon laadinta. Kaavarunko on oikeusvaikutukseton, yleiskaavoituksen ja asemakaavoitukseen väliin laadittava joustava alueellinen suunnitelma. Kaavarunko on laadi u vuorovaiku eises, ja sen laadintaprosessissa on pyri y haastamaan eri osapuolet RRT-alueen kehi ämiseen. Kaavarungossa ja yleissuunnitelmatasoisessa selvityksessä yhdistyvät laajan tahto la, laajan asiantun jajoukon näkemykset, osallisryhmien odotukset ja toimijoiden intressit, joiden perusteella tarkennetaan rauta e- ja terminaalihankkeen tarveselvityksessä esite yjä teknisiä ratkaisuja huomioiden ratatekniset reunaehdot sekä liityntä yleiseen everkkoon. Lisäksi varmistetaan teknisten ratkaisujen toteu amiskelpoisuus ja huomioidaan ratkaisuissa alueen ympäristön vaa mukset sekä huomioidaan ja esitetään mahdolliset toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tehtävänä on laa a suunnitelma, jonka perusteella investoinnin laajuus, toteutusaikataulu, vaihei ain toteu aminen ja mahdolliset kustannusvastuut voidaan määri ää toteutuspäätöstä varten sekä laaditaan ja tarkennetaan suunni elualueen maankäy öä laa malla alueelle toteu amiskelpoinen kaavarunko. Yleissuunnitelmatasoinen selvitys ja kaavarunko raportoidaan tässä rapor ssa yhtenä kokonaisuutena, rapor n lisäksi on koo u täydentävä tekninen työaineisto seuraavien suunni eluvaiheiden käy öön. Kaavarungon ja yleissuunnitelmatasoisen selvityksen kokonaisuuden laajana on toiminut Kouvolan kaupunki, jossa hankkeesta vastaavana on toiminut Tapani Vuorentausta, kaavarungon ohjausvastuu on ollut Kouvolan kaupungin kaavoituksella, myös Kouvolan Innova on Oy (Kinno) on ollut vahvas hankkeen kehityksessä mukana. Yleissuunnitelmatasoisen selvityksen ja kaavarungon laadinnasta on vastannut konsul na Des a Oy, jossa projek päällikkönä on toiminut Heimo Rintamäki ja projek sihteerinä Sami Laakso. Työssä alikonsul na ovat toimineet Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, EP-Logis c Oy, Proxion Oy, Shop`In Research oy ja Suora Esitys. Työn ohjauksesta on vastannut hankeryhmä, jonka puheenjohtajana toiminut Tapani Vuorentausta Kouvolan kaupungilta. Hankeryhmään on kuulunut Kouvolan kaupungin edustajina lisäksi Anne Ah ainen, Marko Luukkonen, Pe eri Portaankorva, Sami Suoknuu sekä Hannu Tylli. Liikenneviraston edustajana hankkeessa on toiminut Seppo Mikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskusta on edustanut Vesa Savola. Kouvolan Vesi Oy:tä on edustanut Teija Suutari, Kouvolan Innova on Oy:tä Simo Päivinen ja Timo Pön nen, lisäksi hankeryhmään ovat kuuluneet Ma Tossavainen Ramboll CM Oy:stä, Heimo Rintamäki ja Sami Laakso Des a Oy:stä sekä Maarit Suomenkorpi Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy:stä. Kouvolassa 2017 Kouvolan kaupunki Kuva 1. Hankekuva logis ikka-alueen rauta eterminaalista (Kinno, 2016) 6

7 Sisällyslue elo 1 TYÖN SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunni elualue Aikaisemmat suunnitelmat Suunni elun lähtökohdat Suunni elutehtävän tavoi eet Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet Hankkeen verkollinen asema Asema valtakunnan verkossa Asema globaalissa verkossa ALUEEN NYKYTILA Maankäy ö ja kaavoitus Maanomistus Kaava lanne Ympäristön nyky la Kasvillisuuden ja eläimistön yleispiirteet Maisema ja kul uuriperintö Pohja- ja pintavedet sekä hulevedet Maaperä- ja pohjaolosuhteet Pilaantuneet maa-alueet Virkistys Melun nyky lanne Yhdyskuntarakenne Väestö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Työpaikat, elinkeinot ja palvelut Liikkuminen Nykyinen liikenne Liikenne-ennusteet Jalankulku- ja pyöräily Joukkoliikenne Liikenneturvallisuus Infraverkko Valaistus Ratatekniset reunaehdot Vesihuolto Voimajohtoverkko Maakaasuverkko ALUEEN TOIMINNALLINEN KONSEPTI Toiminnallisuuden perusta Toiminnallisuuden tavoi eet Vaihei ain laajentuva palvelutarjonta ALUEEN INFRAN YLEISSUUNNITTELU Rakenne avuus Liikenneverkon suunni eluperusteet Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Rataliikenteen järjestelyt Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Joukkoliikenteen järjestelyt Erikoiskuljetusten rei t ja järjestelyt Työkonerei t Liikenteenhallinta Verkolliset hallinnolliset muutokset Infran suunni eluperusteet Valaistavat kohteet ja valaistuksen periaa eet Johtojen ja lai eiden siirto- ja suojaustoimenpiteet Kuivasataman toiminnallisia tarpeita infran jatkosuunni elua varten Intermodaaliterminaalin las nkäsi ely ja automa soin Muut varusteet Vesihuollon yleissuunni elu Ympäristön suunni eluperusteet Hulevesien hallinta Alueiden ja väylien ympäristön käsi ely Meluvaikutusten lieventäminen Alustava kustannusarvio ja toteutuksen vaiheistus KAAVARUNKO Kaavoituksen laadinta Kaavarunko suhteessa asete uihin tavoi eisiin Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet Maakuntakaavan ase amat tavoi eet Yleiskaavan ase amat tavoi eet Kaavarungon kuvaus Kaavarungon rakenne Kaavarungon mitoitus Aluevaraukset Viivamerkinnät Yleiset määräykset Kaavarungon oikeusvaikutukset Kaavarungon toteutus VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioin Kasvillisuus, eläimistö ja luonnon monimuotoisuus Pohja- ja pintavedet Maa- ja kallioperä Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmastoon Melu Tärinä Liikenne Kul uuriperintö ja maisema

8 7.1.9 Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Sosiaaliset vaikutukset Talousvaikutukset Vaikutusten seuranta LIIKENNETURVALLISUUS JA RISKIT Liikenneturvallisuusarvioin Riskienarvioin VUOROVAIKUTUS Projek n sisäinen edo aminen Portaali Viranomaisneuvo elut Työpajat ja seminaarit Hankeryhmä ja projek nhallintaryhmä OAS/kaavarunko Projek n ulkoinen edo aminen Osallispaneeli Tiedo eet Neuvo elut infran omistajien kanssa Tiedo aminen alueen asukkaille ja maanomistajille Muu edo aminen JATKOTOIMENPITEET LÄHTTEET LIITTEET JA PIIRUSTUKSET

9 Käsitelue elo AGV Lyhenne tulee sanoista Automated Guided Vehicle ja tarkoi aa automaa trukkia, eli vihivaunua, joka siirtää ennalta määrä yjä rei ejä pitkin tavaraa paikasta toiseen varastoissa, teollisuuslaitoksissa, sairaaloissa, painotaloissa, kon terminaaleissa yms. paikoissa. ASC Lyhenne tulee sanoista Automated Stacking Crane ja tarkoittaa automa soitua kon kentällä toimivaa kon nosturia. CFS Lyhenne tulee sanoista Container Fraight Sta on ja tarkoittaa yleensä kon terminaalin yhteydessä sijaitsevaa logis- ikkakeskusta, jossa käsitellään intermodaaliliikenteen yksiköiden, kon en, trailereiden, rekkojen, junanvaunujen tai muiden las kuljetukseen käyte yjen suuryksiköiden kuljettamia lasteja. Lasteja puretaan, lastataan uudelleen, kootaan, varastoidaan tai jaetaan asiakastarpeiden mukaises. CT Lyhenne tulee sanoista Container Terminal ja on kon terminaalista käyte y englanninkielinen lyhenne. Freight Village Rah liikennekylä, logis ikkakeskus, joka sisältää tuo eiden kuljetusta, varastoin a ja jakelua koskevia toimintoja ja johon tällaisia toimintoja harjoi avat yritykset sijoi uvat. IMO Lyhenne tulee sanoista Interna onal Mari me Organiza on ja on Kansainvälinen merenkulkujärjestö, joka on vuonna 1948 peruste u Yhdistyneiden kansakun en alainen kansainvälinen merenkulun turvallisuusasioita hallinnoiva järjestö. Siitä käyte in aiemmin nimeä Inter-Governmental Mari me Consulta ve Organiza on (IMCO). Järjestön pääkon ori on Lontoossa, mistä se hallinnoi jäsenmaiden hallitusten ja merenkulkualan yhteistyötä. Päätavoi eina ovat merenkulun turvallisuuden kehi äminen ja liikenteen aiheu aman merien saastumisen ehkäiseminen. IMO-ken ä Satamassa ja/tai terminaalissa sijaitseva alue, jolla säilytetään IMO:n vaaralliseksi luoki elemaa tavaraa. Ken äalueen toteutusta ja käy öä säädetään erilaisin määräyksin. Intermodaaliterminaali Intermodaaliterminaalilla tarkoite aan eri kuljetusmuotoja yhdistävää terminaalialue a, jossa kuljetusmuotoja yhdistämällä ja kuljetusaikoja op moimalla vähennetään investoin kuluja sekä kontrolloidaan rah kuluja. Intermodaalikuljetuksessa las vaihtaa kuljetusmuotoa samassa las yksikössä. Tämän tuloksena ekologinen kestävyys paranee ja kuljetuksen hiilijalanjälki pienenee. ISPS-turvallisuusjärjestelmä Lyhenne tulee sanoista Interna onal Ship and Port Facility Security Code. ISPS on säännöstö, jonka tavoi eena on lisätä turvallisuu a aluksilla ja satamissa. Siinä missä SO- LAS-säännöstö kokonaisuutena pyrkii vaiku amaan turvallisuuteen lähinnä (Safety) toiminnallisten tai teknisten syiden aiheu amien vahinkojen tai tuo amuksellisten suunni elema omien vahinkojen vähentämiseksi, niin syyskuun 11. tapahtumien seurauksena laaditulla ISPS:llä pyritään varautumaan ja torjumaan (Security) ihmisten toisia ihmisiä ja omaisuu a kohtaan suunni elemia turvallisuusuhkia, terrorismin uhkaa sekä ihmisten aiheu aman tarkoituksellisen vahingonteon uhkaa. ISPS-säännöstön on laa- nut Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO). Säännöstöt on lisä y kansainväliseen Sopas-yleissopimukseen. Toimeenpanoa ohjeistavat EU:n asetukset. Suomessa Trafin tarkastajat tekevät ISPS-turvatarkastuksia. Kansainväliseen kauppaan ja liikenteeseen osallistuvalla terminaalilla tulee olla ISPS-turvallisuussuunnitelma, nimetyt ISPS-vastuuhenkilöt (CSO) yms. sekä suunnitelmassa kuvatut mene elytavat vallitsevan turvatason mukaisissa lanteissa erilaisten turvallisuusuhkien torjuntaan. Terminaalin ISPS-kelpoisuuden edellytyksenä on valmiussuunnitelmien ja osoite ujen organisaa ovastuiden lisäksi koko joukko erilaisia teknisiä ja toiminnallisia velvoi eita. Kaavarunko Kaavarunko on asemakaavoitusta edeltävä maankäytön yleissuunnitelma, joka ei ole maankäy ö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaiku einen kaava. Kaavarunko vastaa suunnitelmana teknises, mu a ei juridises yksityiskohtaista aluevarauskaavaa. Kaavarunko voidaan laa a siten, e ä se muistu aa merkinnöiltään yleis- tai asemakaavaa. Kaavarungossa osoitetun maankäytön vaikutuksia voidaan arvioida maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämällä tavalla. Kon depot / kon varikko Kon depot, eli kon varikko on kon operaa orin tai erillisen depot-yri äjän/yh ön ylläpitämä tyhjien kon en varikko. Intermodaalikuljetusketjussa kon depot suori aa konteille IICL-määri elyn mukaisia tarkistuksia, laa i korjauskustannusarvioita, tekee luokituslaitoksen auktorisoimia korjauksia, puhdistaa ja varastoi kon eja varustamoiden tai muiden kon n omistajien lukuun. Kon n varastoin aikana kon depossa kon ei ansaitse rahaa omistajalleen, lähinnä päinvastoin. Kon depolla on kuitenkin Intermodaaliketjussa merki ävä rooli kon terminaalille, koska depot-palvelun saatavuus ja läheinen sijain tukevat kon terminaalia käy ävien asiakkaiden liikenne ä. Käsi ely Kouvolassa lasta avat/pure avat junat tai tonnit. Laituriraide Laituriraide on raide, jonka vieressä on henkilö- tai kuormauslaituri. Laituriken ä Alue, jossa laituriraiteet sijaitsevat. Liikennepaikka Liikennepaikka on liikenteenohjausta ja matkustaja- ja/tai tavaraliikenne ä varten raja u alue, jonka radanpitäjä on määritellyt liikennepaikaksi. Läpimenoraide Läpimenoraiteet ovat Liikenneviraston läpimenoraiteita; tavaraliikenteen läpiajoliikenne jota ei lastata tai pureta Kouvolassa. MMM-rajatarkastusasema status Maa- ja Metsätalousministeriön rajatarkastusasema-status, joka tukee elintarvikeliikenne ä. OCR-tekniikka Lyhenne tulee sanoista Op cal Character Recogni on ja tarkoi aa teks ntunnistusta. Kyseessä on yleisnimi teknologialle, jonka avulla tunnistetaan koneellises tai käsin kirjoi amalla tuote ua teks ä sähköises muoka avaan muotoon. OCR-tekniikkaa hyödyntäviä kameroita käytetään mm. valmistavan teollisuuden tuotannossa, valmiiden tuo eiden käsi elyvaiheiden hallitsemisessa, logis ikassa, raja-asemilla, kon terminaaleissa, liikennevalvonnassa ajoneuvojen, vaunujen ja kuljetusyksiköiden rekisteritunniste edon lukemisessa. Open Access Kaikille avoin, yhdenvertainen ja syrjimätön palvelu terminaalissa yhden luukun periaa eella. PFSO Lyhenne tulee sanoista Port Facility Security Office eli satamarakenteen turvapäällikkö. PRC Lyhenne tulee sanoista People s Republic of China eli Kiinan val osta käyte y englanninkielinen lyhenne. PSA Lyhenne tulee sanoista Port of Singapore Authority eli Singaporen satamahallinto, joka on myös laajentunut maailmanlaajuiseksi satamaterminaalioperaa oriksi. Euroopassa lähimmät PSA-terminaalit sijaitsevat Belgiassa, Italiassa, Portugalissa ja Turkissa. Pääraide Pääraide on raide, jolla noudatetaan RATO:ssa pääraiteesta anne uja vaa muksia. Raiteen määrää pääraiteeksi Liikennevirasto ja pääraide on esite y raiteistokaaviossa. Railgate Finland Rauta everkoston solmupiste, joka on maan eteellises Suomen rauta ekuljetusten kansainvälinen por. Kouvolan RRT:n markkinoin nimi erityises ulkomailla. RRT Lyhenne tulee sanoista Rail Road Terminal, joka tarkoi aa rauta e- ja maan eterminaalia. RFID-tunniste Lyhenne tulee sanoista Radio Frequency Iden fica on ja tarkoi aa radiotaajuista etätunnistusta. Kyseessä on menetelmä edon etälukuun ja -tallentamiseen käy äen RFIDtunnisteita eli tägejä. RFID-tunniste tai saa omuis on pieni laite, joka voidaan sisälly ää tuo eeseen valmistusvaiheessa, liimata siihen jälkikäteen tarralla, kantaa esim. avaimenperässä tai tägi voidaan ruuvata esim. kulkuneuvon- tai kuljetusvälineen rakenteisiin. Käytetään mm. vähi äiskaupassa kulutustavaroiden varkauden torjuntaan, kulunvalvonnassa, logis ikassa ja varastonhallinnassa ajoneuvojen, RT-vaunukaluston, kon en, las kollien etätunnistamiseen osana laajempia toiminnan-, tuotannon- ja/tai logis ikan ohjausjärjestelmiä. Tunnistuslätkän eto voidaan lukea tägi-tyyppikohtaisen lukuetäisyyden sisällä radiotaajuudella toimivalla tägi-lukijalla. RSO Lyhenne tulee sanoista Recognized Security Organisa on ja tarkoi aa tunnuste ua turvallisuusorganisaa ota. Sataman tai liikenneterminaalin turvallisuusarvioin in kykenevä hallinnon edustaja tai tämän valtuu ama tarkastuslaitos (SOLAS Kappale XI-2 tai ISPS-koodin osassa A). RT Lyhenne ä käytetään sanasta rauta e. RZD Lyhenne tulee sanasta Rossijskije železnyje dorogi eli Venäjän rauta et, joka on koko Venäjän federaa on rauta eliikenteestä vastaava konserni. RZD peruste in 1. lokakuuta 2003 korvaamaan Venäjän rauta eministeriön liikennetoiminta. SOLAS-määräykset SOLAS-lyhenne tulee sanoista Safety Of Life At Sea ja on YK:n sopimus ihmishenkien turvaamiseksi merellä. RRT:n intermodaaliliikenteeseen lii yen astui voimaan kansainvälisten SOLAS-määräysten lisäys, jonka mukaan laivaajan tulee ilmoi aa kon n vahviste u bru omassa VGM kirjallises aluksen päällikölle tai hänen edustajalleen. Mikäli kon lla ei ole VGM - etoa, kon a ei saa lastata alukseen. NO VGM = NO LOADING. Kon n bru omassan (VGM) vahvistamiseen on kaksi vaihtoehtoa: 1. punnitseminen ser fioidulla (tyyppihyväksytyllä) kon vaa alla tai 2. summaamalla lähetyksen bru opaino, tuenta- ja pakkausmateriaalit sekä kon n taarapaino yhteen toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä menetelmällä. Katso myös VGM-punnitus. 9

10 TEN-T-verkko Lyhenne tulee sanoista Trans-European Transport Networks, eli Euroopan laajuinen liikenneverkko. TEN-T-verkko on kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja ka avasta verkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä, sekä ka avasta verkosta, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja ka avan verkon vuoden 2050 loppuun mennessä. Suomen kansallisen ka avan e/rataverkon pituus on noin km, josta ydinverkon pituus on noin km (maan e n km ja rauta e n km). Ydinverkkoon kuuluu Saimaan vesistöalue, Helsingin solmukohta, Helsingin ja Turun lentokentät sekä Hamina-Kotkan, Helsingin ja Naantalin satamat sekä Kouvolan yhdiste yjen e- ja rauta- ekuljetustenterminaali. Ka avaan verkkoon sisältyy ydinverkon kohteet, 18 lentoasemaa, 12 satamaa, yksi sisävesisatama ja 1 terminaali. VAK-ken äalue Vaarallisten aineiden varastoin a varten rakenne u ja luvite u ken ä-alue, ks. IMO-ken ä. VGM-punnitus VGM-lyhenne tulee sanoista Verified Gross Mass, jolla tarkoitetaan kon n vahviste ua bru omassaa. Katso myös SOLAS-määräykset. Toiminnallinen konsep Päätöksentekijöiden, toimijoiden, infran omistajien ja vaikutusalueella olevien kannalta hyväksy ävä toteutustapa hankkeelle. Rakentuu kahdesta pääosiosta; toiminnallisista tarpeista ja aluetekniikan ratkaisuista. TOS Lyhenne tulee sanoista Terminal Opera ng System, eli kont- terminaalin toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestelmällä suunnitellaan ja ohjataan terminaalitoimintaa, las yksiköiden liikkeitä, siirtokaluston toimintaa sekä yksiköiden varastoin paikkoja. Train Gate-por Rataosuudelle fyysises toteute u tai virtuaalises peruste u por, joka sijaitsee esimerkiksi ISPS-alueen rajalla tai rataverkoston rajapinnassa. Train Gate-por voidaan varustaa erilaisin ilmaisimin, lukijoin ja kamerajärjestelmin (RFID-, OCR-liiketunnis min, IR- ja/tai viivapyyhkäisykameroin yms.) Tägi Ks. RFID Vaihtotyö Vaihtotyöllä tarkoitetaan vaunujen laji elua / veturin vaihtoa. VAK Lyhenne tulee sanoista vaarallisten aineiden kuljetukset. Vaarallisten aineiden kuljetussäännösten mukaisiin kuljetuksiin kuuluvat monet kemikaalien tuotanto- ja varastoin- laitosten raaka-aine- ja valmistekuljetukset sekä pol onesteiden ja kaasujen kuljetukset. Erilaisia tuo eita kuljetetaan muun teollisuuden ja tuotannon käy öön sekä suoraan vähi äismyyn in 10

11 1 Työn sisältö 1 Työn sisältö Kouvolan RRT (Rail Road Terminal) hankkeen suunnittelutehtävä sisältää yleissuunnitelmatasoisen selvityksen sekä kaavarungon laadinnan, joka vastaa teknises yksityiskohtaista osayleiskaavaluonnosta. Suunni elu pohjautuu vuonna 2015 valmistuneen Kouvolan rauta e- ja maan eterminaalin kehi ämishanke- tarveselvitykseen sekä Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavaan ja niihin lii yviin aineistoihin. Tarveselvityksellä on laadi u tekniset lähtökohdat alueen kokonaisuudelle ja tällä yleissuunnitelmatason selvityksellä ja kaavarunkotyöllä on hae u varmuus konsep n toimivuudesta ja taloudellisuudesta. Toiminnallisen konsep n määri elyssä avaintehtävänä on ollut löytää päätöksentekijöiden, toimijoiden, infran omistajien ja vaikutusalueella olevien kannalta hyväksy ävä toteutustapa. Tämä tarkoi aa joustavas toteute avaa, asiakkaiden tarpeisiin mukautuvaa, taloudellises realis sta ja ympäristövaikutuksiltaan hyväksy ävää ratkaisutapaa. Alueen keskeiset kilpailutekijät ovat kuljetusmuotoja yhdistävä palvelukokonaisuus, rooli Euroopan ydinverkon ainoana palvelupisteenä Suomessa ja ympäristövaikutusten laadukas hallinta. Toiminnallinen konsep rakentuu kahdesta pääosiosta; toiminnallisista tarpeista ja aluetekniikan ratkaisuista. Toiminnallinen konsep sisältää liikenteen ja logis ikkakeskuksen toimivuuden perusteiden määri elyn. Toiminnallisen konsep n sekä kaavarungon perustaksi on määritelty logis ikka-alueen yleisellä tasolla rakenne avuus, topografian reunaehdot perustamissyvyyteen saakka, massa- ja vesitalouden perusteet sekä olevan ja tulevan infran reunaehdot alueen tasaukselle ja verkostoille. Tässä selvityksessä määritellään tekniikka-aloi ain ne toiminnallisen konsep n keskeiset suunni eluperusteet, joilla on oleellinen vaikutus alueen infran muodostumiseen. Kaavarungon ehdoilla on käyty ka ava vuoropuhelu alueen toiminnallisuuden ja hyväksy ävyyden edistämiseksi. Kaavarunkoa on valmisteltu Kouvolan kaupungin tekniikka ja ympäristö toimialan ohjauksessa ja sidosryhmäyhteistyöllä. Hankkeen yhteydessä on laadi u myös liikenneselvitys, jossa on huomioitu asiantun janäkemykset logis ikkakeskuksen erilaisten toimintojen volyymeista sekä niiden liikenneja kuljetustarpeista. Laadi avan yleissuunnitelmatasoisen selvityksen lähtökohtana on vali u kaavarunkovaihtoehto ja sen sisältämä toiminnallinen konsep, alueen, sen infran ja toiminnallisuuden kau a syntyneet suunni eluperusteet sekä vuoropuhelun ja päätöksenteon kau a saadut reunaehdot. Yleissuunnitelmatasoisen selvityksen tarkoituksena on täsmentää jatkosuunni elua varten infran ratkaisut, kustannusten muodostuminen, vaihei ain toteu amisen mahdollisuudet, kustannusten alustava jakautuminen omistajien kesken ja ratkaisuiden hyväksy ävyys omistaji ain. Kuva 2. Näkymä Kouvolan keskustasta koh Kullasvaaran logis ikka-alue a (Kinno, 2016) 11

12 2 Lähtökohdat ja tavoi eet 2 Lähtökohdat ja tavoi eet 2.1 Suunni elualue Suunni elukohde on Kouvolassa Tykkimäessä sijaitseva Kullasvaaran logis ikka-alueen laajentumishanke (10. kaupunginosa, Tykkimäki). Alue sijaitsee Kouvolan kaupungin keskusta-alueen itäpuolella Teholan ja Kullasvaaran alueella valta en 6 ja 15 väli ömässä läheisyydessä. Alue rajautuu etelässä Kouvola-Lappeenranta rataan, länsi-pohjoispuolella valtateihin 6 ja 15 sekä maan ehen 373 (Karjalankatu), jo rakennetulle logis ikka-alueelle sekä itäosassa Kullasvaaran alueelle. Suunni elualueeseen sisältyy myös liityntä valta ehen 6 (mt 373) sekä valta ehen 15. Alue sijaitsee nykyisen pääraiteen pohjoispuolella kilometrivälillä km Kouvolan nykyisellä terminaalialueella (noin 170 ha) on rakenne ua toimi laa kerros-m². Nykyiset kaavat mahdollistavat merki ävän lisärakentamisen alueelle. Suunni elualueen rajaus on esite y kuvassa 3. Suunni elualueen länsiosassa sijaitsee maa-ainesteno oalue sekä teollisuu a. Keskiosassa on moo oriurheilualue, pieneläinhautausmaa sekä gol en ä käytöstä poistetulla kaatopaikka-alueella. Alueen eteläosassa Kouvola-Joensuu -rataosan varrella sekä itäosassa sijaitsee viljelykäytössä olevia peltoalueita. Sekä peltoalueet e ä teollisuuston- t rajautuvat eri-ikäisiin, pirstaleisiin metsäalueisiin. Harva haja-asutus on sijoi unut pääosin alueen keskiosiin peltojen tuntumaan. Suunni elualueen väli ömään läheisyyteen sen pohjoispuolelle sijoi uu omako asutusta Härkäojan en varrelle. Suunni elualueen pinta-alasta noin 39 % on metsämaata ja 33 % peltoalueita. Teollisuusalueiden osuus on noin 27 %. Nykyisten toimintojen sijoi uminen suunni elualueelle on esite y kuvassa Aikaisemmat suunnitelmat Suunni elualueesta on valmistunut vuonna 2015 Kouvolan rauta e- ja maan eterminaalin (RRT) kehi ämishanke, Tarveselvitys (Sito Oy, ). Suunni elualueella on tehty lisäksi seuraavat selvitykset: Kouvolan keskeisen kaupunkialueen oyk:n täydentävä luontoselvitys, Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Kouvolan Kullasvaaran RRT-alueen luontoselvityksen päivitys, Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko (Liite nro 2.2) Kouvolan Kaupungin meluselvitys 2016, WSP Finland Oy Maaperä: Kouvolan Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maankaatopaikkaselvitys, Kouvolan kaupunki, Honk-Palonojan kunnostus. Kouvolan RRT- (Rail Road Terminal) hanke pohjantutkimuslausunto (Liite nro 2.4). Lah Luumäki 2010, Ratahallintokeskus. Hankkeen yhteydessä tehdyt pohjantutkimukset rauta ealueelta. Maisema, kul uuriympäristö ja rakennukset: Rakennuskul uurikohteet ja niiden arvotus. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaava. Kouvolan kaupunki, Arkeologinen yleisinventoin 2014, Kouvola, Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava, Salla Pärssinen / Kul uurintutkijain Osuuskunta Aura. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maisemaselvitys, Pöyry Finland Oy, Liikenne: Valta en 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, everkon jatkosuunni eluun valitut vaihtoehdot sekä ratkaisusuositukset, ELY-keskus, Valta en 6 parantaminen Kouvolan kohdalla, yleissuunnitelma 2015 (mm. Tykkimäen eritasolii ymä vt6 / vt 15). Valta en 6 parantaminen välillä Tykkimäki Kaipiainen, yleissuunnitelma 2009 (mm. uusi Tykkimäen eritasolii ymä vt 6 / mt 373). Valta e 6 välillä Tykkimäki Kuivala, esuunnitelma viimeisteltävänä (mm. yksityis e- ja rinnakkais ejärjestelyt). Valta en 15 parantaminen välillä Rantahaka Kouvola, yleissuunnitelma 2004 (mm. Tehon en, Tykkimäen ja Käyrälammen eritasolii ymien muutokset ja vt 15 kaistajärjestelyt). Luonto- ja ympäristö: Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan luontoselvitys, Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Lepakkopoten aalin arvioin 2014, Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava, Timo Metsänen & Petri Parkko, Lepakkopoten aalin arvioin 2014, Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava, Timo Metsänen & Petri Parkko, Kuva 4. Nykyisten toimintojen sijoi uminen alueelle. 12 Kuva 3. Suunni elualueen rajaus.

13 2 Lähtökohdat ja tavoi eet 2.3 Suunni elun lähtökohdat Kouvolan RRT:n suunni elussa lähtökohtana on parantaa nykyisen logis ikka-alueen yritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla kehi yvät infran palvelut ja monipuolisia tontteja laajenemismahdollisuuksineen. Logis ikka-alueella (Kullasvaara ja Tehola) toimii nykyisin lähes sata alan yritystä ja Kouvolassa yhteensä noin 200 alan yritystä. Suunnittelualueen yritykset ovat organisoituneet kokonaisuudeksi Freight Village periaa eella. Alueella toimivat yritykset muodostavat kilpailukykyisen varasto-, huolinta- terminaali- ja lisäarvopalvelukokonaisuuden. Heillä on käytössä kustannustehokkaat palvelut e- ja ratakuljetuksille. Kouvolan RRT-terminaalin ja logis ikka-alueen suunni eluperusteita pohdi aessa on käsitelty poikkeuksellisen suuria ja jäykkiä suunni eluelemen ejä. Suunni elussa on varaudu u kujetuskaluston ja toimi lojen koon jatkuvaan kasvuun, alueen nopeaan kehi ämiseen, mu a samalla vuosikymmenten kehityspolkuun. Ratakuljetuspalvelujen lähtökohtana Kouvolassa on tällä hetkellä Suomen palvelukykyisin tavaraterminaali, erikoispitkillä 1100 metriä junilla (EU:n vaa mus 740 metrin junapituus) operoitavissa oleva päärata itään koko Kouvola-Vainikkala välille, sekä ka avat ratayhteydet satamiin ja muualle Suomeen. Logis ikka-alueella ton en koko on useita hehtaareita ja rakennuksetkin hehtaaritasoa. Hankkeen haasteellisin, mu a samalla mielenkiintoisin op moin tehtävä on ollut poh a miten parhaiten varaudutaan toimintojen laajenne avuuteen ja miten alue voidaan kustannustehokkaas toteu aa, kun reunaehtoja ase avat myös perinteiset energiahuollon, vesihuollon ja ympäristön laatuvaa mukset. Kouvolan RRT:n käyte ävyys pitkälle tulevaisuuteen määritellään raiteiston tulevalla ratkaisutavalla. Toimintojen huolellinen sijoi elu ja mitoitus mahdollistavat RRT:n toiminnan kehi ämisen, tukevat ton en käyte ävyy ä, junasuorituksen kustannustehokkuu a ja mahdollistavat kustannustehokkuuden raideliikenteessä sekä siihen tukeutuvassa elinkeinotoiminnassa. Junapituudet ja käsi elykertojen määrä ovat kanna avuuden päämi arit. Kouvolan RRT tulee olemaan ainoa laatuaan Suomessa. Parhaimmillaan se palvelee Aasian suunnan kuljetuksia ja linki ää kuljetukset Etelä-Suomen satamapalveluihin. 2.4 Suunni elutehtävän tavoi eet Kouvolan rauta e- ja maan eterminaalihanke tähtää nykyisen terminaalialueen laajentamiseen, kapasitee n lisäämiseen, logis ikka-alueen toiminnallisuuden parantamiseen sekä olemassa olevien kaupan ja teollisuuden vien ja tuon volyymien tehokkaampaan keski ämiseen. Tavoitteena on intermodaaliterminaalin toteu aminen sekä logis ikka-alueen perusinfran ja yhdyskuntatekniikan toteuttaminen tarvi avilta osin vuoden 2020 loppuun mennessä siten, e ä alueelle sijoi uvat yritykset kykenevät toteu amaan omia hankkeitaan kaavoitetuilla tonteilla. Suunni elutehtävän tavoi eena on tarjota kilpailukykyiset palvelut 1100 metriä pitkien junien käsi elyyn tasapuolises kaikille Kouvolan terminaalia hyödyntäville operaa oreille sekä mahdollistaa koko junan tuominen suoraan terminaalilaituriin ilman kustannuksia lisääviä katkomisia ja järjestelyvetoja. Toteutuksessa otetaan huomioon myös RT-vetokaluston ja automa soinnin kehitys. Operaa oreilla on jo nyt tarjolla sähkövetoa täydentäviä ratkaisuja. Operaa orit tarvitsevat lisäksi rii äväs laadukasta las n varastoin - ja käsittelyalue a terminaalissa ja sen väli ömässä läheisyydessä. Terminaalialueen suunni elun tavoi eena on näin ollen myös löytää joustavas palveleva ratkaisu, jonka terminaalirakenteet tarjoavat estee ömän ympäristön las n käsittelylle. Kiinteistä rakenteista vapaat laiturialueet, varastokentät ja por alueet ovat muoka avissa kysynnän ja operaa orien määrän mukaan. Intermodaaliterminaalin alkuvaiheessa las nkäsi elyssä tavoitellaan kustannustehokasta joustavuu a. Alkuvaiheen las nkäsi ely tapahtunee ilman käsi elyjärjestelmätason automaa ota. Myöhemmin terminaalin las nkäsi elytoimintojen automa soin on kustannus-, aika- ja liikennevolyymikysymys. Liikennevolyymin kasvaessa ja liikennenäkymien myönteisen kehityksen myötä tulevat harki avaksi investoinnit las nkäsi elyn automa soimiseksi. Vuonna 2015 on tehty tekninen tarveselvitys suunni elutarpeen kohdentamiseksi. Kaavarungossa ja yleissuunnitelmatasoisissa infraselvityksissä yhdistyvät laajan tahto la, laajan asiantun jajoukon näkemykset, osallisryhmien odotukset ja toimijoiden intressit, joiden perusteella tarkennetaan rauta e- ja terminaalihankkeen tarveselvityksessä esite yjä teknisiä ratkaisuja huomioiden ratatekniset reunaehdot sekä liityntä yleiseen everkkoon. Lisäksi varmistetaan teknisten ratkaisujen toteu amiskelpoisuus ja huomioidaan ratkaisuissa alueen ympäristön vaa mukset, huomioidaan ja esitetään mahdolliset toimenpiteet haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi. Tehtävänä on laa a suunnitelma, jonka perusteella investoinnin laajuus, toteutusaikataulu, vaihei ain toteu aminen ja mahdolliset kustannusvastuut voidaan määri ää toteutuspäätöstä varten. Hankkeen tavoi eena on laa a yleissuunnitelmatasoinen selvitys sekä kaavarunko seuraavien suunni eluvaiheiden lähtö edoksi. Kaavarunko ei ole maankäy ö- ja rakennuslainmukainen oikeusvaiku einen kaava, vaan se on asemakaavoitusta edeltävä maankäytön yleissuunnitelma, jossa määritetään voimassa olevaa yleiskaavaa tarkemmin logis- ikka-alueen toimintaperiaa eita, maankäy öä sekä kunnallisteknisiä ratkaisuja. Kaavarungon pohjalta tai siihen perustuen tullaan laa maan kaavoja hankekohtaises. Tarvi aessa yleiskaavojen muutokset ja laajennukset perustuvat osaltaan kaavarunkoon. Hankkeen toteutus edelly ää rii äviä aluevarauksia, maanhankintaa sekä alueiden kaavoi amista ja infrastruktuurin rakentamista alueen tarpeisiin. Y menä on kehi yvä rauta einfrastruktuuri, siihen kytkeytyvät terminaalit ja niitä ympäröivät lisäarvologis ikan varustelut. /9/. RRT-hankkeen kehi ämispolku on kuva u kuvassa 5. Alueen infrastruktuurin kehi äminen Alueen kokonaisvaltainen kehi ämissuunnitelma Terminaalialueen yleissuunnitelma Terminaalialueen asemakaavat Terminaalialueen pää everkkoyhteydet RRT hankesuunni elu ja toteutus Terminaalialueen laajentaminen käy äjätarpeiden mukaises Alueen toiminnallinen kehi äminen Intermodaalialueen hallintomalli Kaikille avoin, yhdenvertainen ja syrjimätön palvelu terminaalissa yhden luukun periaa eella Terminaalialueen toimintaedellytykset (verkostoituminen ja markkinoin ) Toimintaympäristömuutokset ja teknologiakehitys Kuva 5. RRT:n kehi ämispolku /26/ Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT) ovat osa maankäy ö- ja rakennuslain mukaista suunni elujärjestelmää. Val oneuvoston ase amat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoi eet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus Ympäristöministeriö on aloi anut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden uudistamiseksi. Alueidenkäy ötavoi eet koskisivat jatkossa nykyistä rajatummin ja konkree semmin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökoh a. Tavoi eena on, e ä val oneuvosto voisi pää ää uudistetuista tavoi eista keväällä 2017 (lähde: Ympäristöministeriö). Maankäy ö- ja rakennuslain 24.2 :n mukaan tavoi eet on ote ava huomioon kaikessa alueiden käytön suunni elussa. Valtakunnallisista alueidenkäy ötavoi eista koskevat Kouvolan RRT hanke a seuraavat keskeiset yleis- ja erityistavoi eet, jotka vaiku avat alueen maankäy öratkaisuihin: Aluerakenteen tasapainoinen kehi äminen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistaminen hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Turva ava olemassa olevien valtakunnallises merki ävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehi ämismahdollisuudet sekä valtakunnallises merki ävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehi ämismahdollisuudet. Ediste ävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuu a ja turva ava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehi ämiselle. Vara ava rii ävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehi ämistä varten. Alueidenkäytön suunni elussa uusia huoma avia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoi aa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Tarvi aviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehi ämällä ensisijaises olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien hai ojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien hai ojen poistamiseen. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onne omuusriskejä aiheu avien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jäte ävä rii ävän suuri etäisyys. Suuronne omuusvaaraa aiheu avat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusrei t ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoite ava rii ävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hai aa ja pyri ävä vähentämään jo olemassa olevia hai oja. Alueidenkäytön suunni elussa on ote ava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käy öön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvite ävä ennen ryhtymistä kaavan toteu amistoimiin. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varaudu ava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä on ote ava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käy ötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muu amisriskejä aiheu avat laitokset ja toiminnot on sijoite ava rii ävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. 13

14 2 Lähtökohdat ja tavoiʃeet 2.5 Hankkeen verkollinen asema Asema valtakunnan verkossa Kouvolan läpi kulkee vuonna 1870 valmistunut Helsinki-Pietari-rata. Pian sen jälkeen Kouvolasta muodostui tärkeä rautateiden solmukohta kun ratayhteydet Kouvolasta Kuusankoskelle, Savoon ja Kotkaan valmistuivat. Nykyisellään Kouvolassa sijaitsee Suomen suurin rauta elogis ikkakeskus, rautateiden risteysasema ja Suomen suurin tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Kouvolan sijain on hyvin keskeinen, alueelta on rauta eyhteydet kaikkiin ilmansuun in sekä pää everkkoyhteydet kuuteen suuntaan (kuva 6 ja 7). Ajoneuvoliikenteen verkko Nykyinen RRT:n suunnitelma-alue rajoi uu pohjoisessa valta ehen 6, jonka kau a kumipyöräkuljetukset suuntautuvat Lappeenrannan, Lahden sekä Helsingin suun in. Lännessä alue rajoi uu valta ehen 15, jonka kau a kumipyöräkuljetukset suuntautuvat Kotkan ja Mikkelin suun in. Lahden suunnan lisäksi Suomen keskeiselle etelä-pohjoissuuntaiselle kuljetusakselille (valta e 4) suunni elualueelta päästään valta eltä 15 haarautuvan kanta en 46 kau a, joka lii yy valta ehen 4 Heinolan pohjoispuolella. Alue a sivuavien valtateiden lisäksi keskeisiä väyliä ovat suunnittelualueen poikki kulkeva pääkatuyhteys Tehon e, joka yhdistää alueen valta en 15 länsipuoleiseen logis ikka-alueeseen ja aina Kouvolan keskustaan saakka, sekä Karjalankatu (mt 373), joka kulkee alueen pohjoispuolella valta en suuntaisena rinnakkaisväylänä keskustan ja valta en 6 välillä. Alue kytkeytyy ulkoiseen liikenneverkkoon Tehon eltä, josta lii ymä valta elle 15. Tehon e lii yy pohjoispäässä Karjalankatuun, jolta on yhteys sekä valta elle 6 e ä Karjalankatuun, jolta on yhteys valtateille 6 ja 15. Rataverkko RRT:n suunni elualue rajautuu etelässä Liikenneviraston hallinnoimaan Kouvola-Joensuu-rataan, josta haarautuu Luumäellä rata Vainikkalaan. Vainikkalasta ratayhteys jatkuu Venäjälle ja Aasiaan saakka (kuva 9). Alueen kohdalla on kaksi pääraide a ja kaksi sivuraide a. Lisäksi Liikennevirastolla on kohdassa varaus kolmelle uudelle sivuraiteelle. Alueen rataverkko on osa Kullasvaaran liikennepaikkaa, joka puolestaan on yksi viidestä Kouvolan liikennepaikan osasta. Kouvolan RRT on EU:n asetuksissa määrite y Suomen ainoaksi TEN-T-ydinverkon RailRoad-terminaaliksi. Kouvolan RRT kuuluu Euroopan laajuisen liikenneverkkoon, joka koostuu ns. ydin- ja kantaverkoista. Ydinverkko muodostuu niistä osista, jotka ovat strategises tärkeimpiä Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan poli ikan tavoi eiden saavu amisen kannalta. Asema globaalissa verkossa Ydinverkkokorridoreista Suomeen ulo uvat Skandinavia Välimeri sekä Pohjanmeri Itämeri. Kouvola RRT sijaitsee TEN-T ydinverkon Skandinavia-Välimeri-korridorilla (kuva 8). Suomessa ydinverkko lii ää Kouvolan RRT:n ja kaikki Suomen TEN-T ydinverkon satamat toisiinsa. Kouvolan RRT mahdollistaa logis ikkapalveluiden tarjonnan aina Aasiaan saakka (kuva 9). Raideliikenteen toiminta RRT-hankkeen alueella tukeutuu Kullasvaaran ratapihaan, joka on vielä osi ain rakentamatta. Kullasvaaran ratapiha on suunniteltu Lah -Vainikkala radan 1100 junien kohtaamispaikaksi ja Kotkan liikenteen odotus laksi. Kullasvaaran ratapiha on liite y val on rataverkkoon sekä idästä e ä lännestä, mikä mahdollistaa liikennöinnin kumpaankin suuntaan. Alueelta on myös nykyinen raideyhteys Tehon en kau a Kouvolan ratapihalle. Kuva 7. Liikennevirtojen suunnat Kouvolan RRTalueelta. Kuva 8. Euroopan-laajuinen ydinverkko /20/ KOUVOLA ST PETERSBURG MOSCOW / MINSK KALUGA KHORGOS MANZHOULI VLADIVOSTOK XI AN ZHENGZHOU BEIJING SHANGHAI HONG KONG Kuva 6. Kuva 9. EU:n ydinverkko Suomessa, Kouvolan RRT kuuluu Skandinavia-Välimeri-käytävään /3/. 14 Kouvola RRT:n ja Aasian väliset rauta eyhteydet. Sopimukset on allekirjoite u syksyllä 2016 uudesta yhteydestä: Kouvola - Moskovan Kaluga Khorgos - Xian Zhengzhou /7/.

15 3 Alueen nyky la 3 Alueen nyky la 3.1 Maankäy ö ja kaavoitus Maanomistus Suunni elualueen länsiosan maat omistaa pääosin Kouvolan kaupunki, joitakin kiinteistöjä on yksityisomistuksessa. Asemakaavoitetulla alueella on Kouvolan kaupungin omistamia vuokraton eja, joilla olevat rakennukset ovat yksityisomistuksessa. Itäosassa on pääosin yksityisomistuksessa olevia maita. Alue a rajaavat valta e- ja rauta ealueet sekä pieni alue pohjoisosassa ovat val on omistuksessa. Suunnittelualueen maanomistuskar a on esite y kuvassa Kaava lanne Kymenlaakson maakuntakaava Suunni elualueella on Ympäristöministeriön vahvistama Kymenlaakson maakunta-kaava (Taajamat ja niiden ympäristöt), jossa alue on osoite u maakunnallises- ja seudullises merki äväksi liikennealueeksi (L). Länsiosaan on merki y pohjavesialue (pv), keskiosaan alueen läpi kulkeva voimajohto (z) sekä alue a ympäröivä liikenneverkko /16/. Maakuntakaava ei ole oikeusvaiku eisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin kaavojen muu amista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaavassa on anne u seuraavia määräyksiä tarkemmalle suunni elulle: Pohjavesialue a koskeva suunni elumääräys: Alue a koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, e ä pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Liikennealue a (L) koskeva suunni elumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunni elussa tulee ehkäistä merki ävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja rii ävin suoja-aluein. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan pol onesteitä tai muita vaarallisia aineita, on alueen ja sen lähiympäristön suunni elussa huomioitava aineista aiheutuvat ympäristöriskit. Moo ori- tai moo oriliikenne etä (mo) koskeva suunnittelumääräys: Maankäytön suunni elulla ei saa estää varauksen myöhempää suunni elua ja toteu amista. Yksityiskohtaisessa maankäytön suunni elussa tulee varautua siihen, e ä väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen lii ymien kau a. Kaksiajorataista valta-, kanta- tai seutu etä tai pääkatua (vt/kt/st) koskeva suunni elumääräys: Ympäröivän maankäytön suunni elussa tulee varautua siihen, e ä väylälle pääsy tapahtuu järjeste yjen lii ymien kau a. Liikenteen aluevarausten sekä pääsähkölinjan (z) alueilla on voimassa MRL:n 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueella on voimassa myös Ympäristöministeriön vahvistama Kauppa ja merialue -maakuntakaava, jossa suunni elualueen pohjoispuolelle on osoite u ylimaakunnallinen pyöräilyrei. Pyöräilyrei ä koskeva suunni elumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunni elussa on turva ava ulkoilurei en toteu amisedellytykset maakunnallises ja seudullises toimivana rei stönä. Yksityiskohtaisessa rei suunni elussa on pyri ävä hyödyntämään olemassa olevan estön ja poluston käy ömahdollisuuksia. Alueen käy öä suunniteltaessa on huolehdi ava siitä, e ä virkistystoiminta yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai val oneuvoston verkostoon ehdo amalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittäväs heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällyte y tai on tarkoitus sisälly ää Natura 2000-verkostoon. Ympäristöministeriön vahvistamassa Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa on koko maakuntaa koskevia suunni elumääräyksiä uusiutuvan energian hyödyntämisen sekä tuulivoiman osalta. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunni elussa tulee selvi ää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käy öön. Kuva 11. Ote vahvistetusta Kymenlaakson maakuntakaavasta, Taajamat ja niiden ympäristöt /16/. Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoi aa ensisijaises muualle kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kul uuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityises selvite ävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kul uuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoi amista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvi ää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehi ämisvaihtoehtoihin. Tuulivoimalat tulee sijoi aa keskitetys. Kuva 10. Kouvolan kaupungin omistuksessa olevat maa-alueet suunni elualueella (Kouvolan kaupunki ). Kuva 12. Ote vahvistetusta Kymenlaakson maakuntakaavasta, Kauppa ja merialue /15/. Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 valmistelu on käynnissä. Kaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä

16 3 Alueen nyky la Tykkimäki-Tehola osayleiskaava Osalla alue a on voimassa hyväksy y oikeusvaiku einen Tykkimäki-Tehola osayleiskaava. Alueelle on osoite u teollisuus- ja varastoalueita (T), tavaraliikenteen terminaalialue (LTA/T), pientalovaltainen asuntoalue / teollisuusympäristö (AP/TY), jolla ympäristö ase aa toiminnan laadulle erityisiä vaa muksia, virkistysalue (V), suojaviheralue (EV), maa- ja metsätalousvaltaista alue a, jolla asumista / teollisuusalue (M/T), tärkeä pohjavesialue (pv-1) sekä liikenneverkko (LR, kadut) ja sähkölinja. Osayleiskaavan tavoi eiden mukaan alue on vara u pääosin teollisuuden ja tavaraliikenteen terminaalien tarpeisiin. Alueen suunni elulle ja toiminnoille ase avat rajoituksia alueella sijaitseva asutus sekä pohjavesialue sekä valta en 15 länsipuolella sijaitseva vedeno amo suojavyöhykkeineen. Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaava Osalla alue a on voimassa hyväksy y oikeusvaiku einen Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaava, jossa on kyläalue a (AT-1) sekä erityisalue a (E-1). Osayleiskaavan tavoi een mukaisen uuden pääkadun linjausta ja valta en lii ymän sijain a on tutki u RRT-hankkeen yhteydessä. Suunni elussa tulee huomioida pohjoispuolisen alueen maankäytön ase amat rajoi eet. Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava Alueella on voimassa hyväksy y ja lainvoiman saanut oikeusvaiku einen Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. Yleiskaava on tyypiltään ja esitystavaltaan osin strategisen ja osin yleispiirteisen aluevarausyleiskaavan kaltainen. Kaavassa on ote u kantaa rakenteellisiin asioihin ja laajenemissuun in. Kaavassa on suunni elualueelle esite y olemassa olevia sekä uusia teollisuus- ja varastoalueita sekä logis ikkaan lii yvää toimintaa, T ja T(res). Itäosassa alue a on maa- ja metsätalousvaltaista alue a (M). Länsiosassa on tärkeä pohjavesialue (pv-1) ja keskiosassa on kaksi luontokohde a (luo-1). Länsiosassa sijaitsevat myös voimajohto (z) sekä maakaasun siirtoputki (k). Osayleiskaavassa on esite y myös liikenneverkon ja lii ymien nyky la ja muutokset sekä kevyen liikenteen ja ulkoilun verkosto. Harmaalla värillä on esite y olemassa oleva maankäy ö, johon keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa ei oteta kantaa. /8/. Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava määri elee tavoitteet suunni elualueen itäosan maankäytölle sekä alueen sisäiselle e ä valtateiden liikennejärjestelyille. Osayleiskaavan tavoi eiden mukaan suunni elussa tulee huomioida myös alueella tode ujen luontoarvojen sekä ympäröivän maankäytön (asutus) vaikutus ja rajoitukset suunni eluun. Suunni elualueen länsiosassa ovat edelleen voimassa edellä mainitut Tykkimäen-Teholan ja Saarenmaan-Tykkimäen oikeusvaiku eiset osayleiskaavat. Yleiskaava toimii ohjeena ja rajauksena tarkempien yleiskaavojen muu amiselle ja laa miselle. Asemakaava Suunni elualueen länsi- ja keskiosassa on asemakaavoitettuja alueita. Alueen yleiskaavoja ja asemakaavoja päivitetään ja täydennetään jatkossa nyt laadi avana olevan kaavarungon pohjalta. Kuva 15. Ote Kouvolan kaupungin keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavasta /8/. Lähde: SYKE, ELY-keskukset Lähde: Maanmittauslaitos Kuva 13. Ote Tykkimäki - Tehola osayleiskaavasta /12/. Kuva 14. Ote Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaavasta /11/. Kuva 16. Ote Kullasvaaran alueen asemakaavoitetuista alueista (viimeisin kaava lanne ). /30/. 16

17 3 Alueen nyky la 3.2 Ympäristön nyky la Kasvillisuuden ja eläimistön yleispiirteet Kouvolan RRT:n suunnitelma-alueen luonnonoloja ja suojeluarvoja on kartoite u mm. Kouvolan keskeisen osayleiskaavan yhteydessä tehdyissä luontoselvityksissä sekä Kouvolan Kullasvaaran RRT:n hankkeen yhteydessä. Suunni elualue jakautuu kahteen hyvin erilaiseen osaan, joista suurempi län nen, Tykkimäen teollisuusalue, on suurelta osin intensiivises rakenne ua ja itäinen puoli harvaan asu ua maaseutua ja metsää. Tykkimäellä sijaitsee laaja soranottoalue sekä teollisuus- ja varastoalueita. Alueen eteläosa radan pohjoispuolella on lännessä ja keskiosassa peltoa ja kallioinen Kullasmäki. Itään päin mentäessä radan pohjoispuolella on metsää. Lähellä rata-alue a on läjitysalue. Kullasvaaran peltoaukean keskellä on suuri maisemahaapa, joka on luonnonsuojelulain mukaan suojeltu luontotyyppi /25/. Luontokohteiden sijainnit suunni elualueella on esite y kuvassa 18. Direk ivilajit Suunni elualueella Kullasvaaran, moo oriradan, Hietamäen sekä Sammalsuon alueilta on tehty paljon havaintoja EU:n luontodirek ivin IV-lii een nisäkäslajista liito-oravasta (Pteromys volans) NT. Liito-oravalle sopivia metsiä on kartoite u olevan lisäksi mm. Kullasvaaran radan varressa sekä puron kaakkoispuolella. Viime vuosina logis ikkaalueet ovat laajentuneet Tykkimäeltä Kullasvaaran alueelle. Liito-oravan kulkuyhteydet ovat samalla heikentyneet, mu a valta en 15 ja Kullasvaaran en väliin jäävä metsä on osoi autunut edelleen keväällä 2016 merki äväksi lajin elinalueeksi. Suunni elualueella esiintyy todennäköises myös kirjoverkkoperhosia (Eyphodyryas maturna), sillä alueella esiintyy monin paikoin lajin toukkien ravintokasveja kangasmai kkaa sekä metsämai kkaa /25/. Suunni elualueella on kartoite u myös EU:n luotodirek ivin IV-lii ein nisäkäslajeihin kuuluvien suomalaisten lepakkolajien esiintymistä. Alueelta ei ole toistaiseksi tehty lepakkohavaintoja, mu a suunni elualueen keskiosissa on yksi äisiä alueita, jotka ovat poten aalisimpia kohteita lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoille (kuva 17). Suunni elualueella on myös määritelty olevan alueita, joilla voi myös sijaita lepakoille tärkeitä siirtymärei ejä ja/tai saalistusalueita (luokka II) /21/. Uhanalaiset ja silmälläpide ävät lajit NT Tykkimäen soran varastoalueen ja moo orirata-alueelta on joitain havaintoja uhanalaisesta kangasvuokosta (Pulsa lla vernalis) VU. Silmälläpide ävistä lajeista NT kangasajuruohoa (Thymus serpyllum) NT löytyy eniten moo oriradan kaakkoisosasta sekä Tykkimäen soran läheisyydessä. Myös Haapala kkaa (Aradus truncatus) NT esiintyy suunni elualueen luoteispuolen harjulla /25/. Arvokkaat kasviesiintymät Tykkimäen soran varastoalueen länsipuolella sekä Tykkimäen moo oriradan ajuruohokasvustojen läheisyydessä on havai u Kanervasaraa (Carex ericetorum). Laji esiintyy harvinaisena Kouvolan harjualueilla ja on elinvoimaiseksi LE arvioitu, mu a kasvi on uhanalaisen VU harjukaitakoin (Monochroa ferrea) ja silmälläpide ävän NT kannuskaskaslajin paahdeviirukkaan (Kelisia monoceroksen) ravintokasvi /25/. Valtakunnallises ja paikallises arvokkaat luontotyypit Kullasvaaran kaakkoisosan puronvarrella sijaitsee useita valtakunnallises arvokkaita luontotyyppejä, lähdelehtokorpi-alueet, lähteiköt, puro-uoma ja vedenjuoksu-uoma. Lähdelehtokorpialueet ovat vesilain nojalla suojeltuja alueita, alueella esiintyy useita hkupintoja ja kohde on selväs pohjavesivaiku einen. Osa alueista on äärimmäisen uhanalaista CR luontotyyppiä lähdelehtokorpea, jonka luonneh- jalajeja ovat mesiangervo ja huopaohdake. Lähteiköt ja lähdepurot ovat arvioitu eri äin uhanalaiseksi EN. Lähteitä ympäröivät metsät ovat metsälain 10 suojelemia. Alue on myös liito-oravan Dir IV NT elinympäristöä /25/. Puronvarsimetsä on ravinteisuudeltaan monin paikoin lehtoa, lähellä peltoa metsä muu uu nuoremmaksi ja harmaaleppävaltaiseksi. Havumetsävyöhykkeen purot on uhanalainen (VU) luontotyyppi. Puron itäpuolella sijaitsee vedenjuoksu-uoma noro, joka on vesilain suojelema kohde. Uomaa reunustava metsä on metsälain 10 suojelema. Härkojaan sen länsipuolelta moo oriradan tuntumasta laskevan ojan varren lähteikkö Hietamäessä edustaa eri äin uhanalaista (EN) luontotyyppi ja on vesilain ja metsälain 10 suojelema kohde /25/. Suunni elualueen paikallises arvokkaat luontotyyppejä ovat mm. Harjun paisterinteet Tehon en varrella, sekä Tykkimäen teollisuusalueen pohjoispuolen rinteessä. Ne eivät ole kasvillisuudestaan edustavia, mu a niillä on merkitystä pis äisille. Harjumetsien valorinteet ovat eri äin uhanalaisiksi EN arvioitua luontotyyppejä. Kullasvaaran en läheisyydessä sijaitsee lisäksi jyrkänne ja karukkokallio, jossa kasvaa monin paikoin kangasmai kkaa (Melampyrum pratense), joka on kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) Dir IV toukkien ravintokasvi. Lisäksi kohteessa on avoimessa maisemassa maisemallista arvoa. Kallio ja jyrkänteet ovat metsälain 10 suojelemia kohteita. /25/. Muut arvokkaat elinympäristöt Muuta arvokkasta elinympäristöä suunni elualueella on Tehon en radanvarsi, jossa kasvaa paljon etenkin ketomarunaa (Artemisia campestris) radanvarren ja huolto en paahdealue, jossa on uhanalaisille hyönteislajeille tärkeitä kasveja, kuten ketomarunaa, harmiota (Bartereo incana), mäkitervakkoa (Silene viscaria) sekä kalliokohokkia (Silene rupestris) /25/. Kuva 17. Lepakkopoten aalin arvioin /21/. Kuva 18. Luontokohteiden sijain RRT-hankealueella /21,25/ 17

18 3 Alueen nyky la Suunni elualueen linnusto Suunni elualueella pesivät uhanalaisista lajeista räystäspääsky (Delichon urbica) EN, töyhtö ainen (Lophophanes cristatus) VU, hömö ainen (Poecile montanus) VU, sekä kivitaskuja (Oenanthe oenanthe) NT. Räystäspääskyjä ja kivitaskuja on havai u Tykkimäen teollisuusalueella sekä töyhtö aisia moo orirata-alueella. Alueella elää töyhtö- ja hömö aisen lisäksi monipuolista metsälinnustoa, kuten pyy (Tetrastes bonasia) L-dif, harmaapää kka (Picus canus), L- dir, puukiipijä (Certhia familiaris), ltal (Phylloscopus collybita), pyrstö ainen (Aegithalos caudatus), punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) sekä ruisrääkkä (Crex crex) L-dir /25/. Ilma ja ilmasto Alueen pohjoisosassa sijaitseva Salpausselkä muu aa Suomenlahden merellistä ilmastoa mantereisempaan suuntaan. Vuoden keskilämpö la on aste a. Kylmin kuukausi on tammikuu ( aste a) ja lämpimin heinäkuu (+17,5 aste a). Salpausselän etelälaita on sateisinta aluetta koko maakunnassa. Vuotuinen sademäärä on 600 ja 700 millimetrin välillä. Suurimmat sademäärät kertyvät elokuussa, noin 80 mm kuukauden aikana. Ensilumi sataa tavallises loka-marraskuun vaihteessa ja pysyvä lumipeite saadaan marraskuun lopulla. Lumi sulaa keväällä huh kuun enoilla. Terminen talvi ajoi uu samaan aikaan. Vallitseva tuulensuunta on eteläkaakko /25/. Salpausselkä on pääosin hiekkavaltaista reunamuodostumaa ja sen etelärinteellä sijaitsee jao uneena hienojakoisempia maalaji eita. Läpäisevät maalajit, kuten hiekka ja hieta, joita pääosa alueesta on, keräävät lämpöä ja vastaavas ilman viiletessä luovu avat sitä, millä on alueen pienilmastoon lämmi ävä vaikutus. Maaperä ei myöskään pidätä ve ä, mikä muodostaa alueen pienilmastosta kuivemman /5,29/ Maisema ja kul uuriperintö Suunni elualue sijoi uu Eteläisen rantamaan maisemamaakuntaan Kaakkoiselle viljelyseudulle. Suurmaisemaa hallitsevat I Salpausselän reunamuodostuma ja sen eteläpuoleinen Kymijokilaakson laaja viljelylakeus. Alue on maaperältään ja pinnanmuodoiltaan melko pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Korkeustasot vaihtelevat eteläosan +60 metristä luoteisosan +105 metriin merenpinnasta. Jokivarteen sijoi uvat savikot ovat muinaista merenpohjaa. Alueella on paikoitellen myös karumpaa kallio- tai moreenimaata. Viljelylakeudella on vähän järvialtaita, ja ne ovat kooltaan pieniä. Kasvillisuudeltaan alue sijoi uu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka on yleisilmeeltään rehevää, mu a kasvillisuus muu uu karummaksi kallioisilla alueilla /27/ Suunni elualue sijoi uu kaupunkikeskustan ja Kouvolan ratapihan itäpuolelle valtateiden 6 ja 15 sekä rauta en rajaamalle alueelle. Alue on nyky lanteessa pääosin avointa peltoa tai metsäpei eistä maastoa. Rakennetuille alueille sijoi uu terminaali- ja logis ikkatoimintoja sekä moo oriurheiluratoja ja golf-ken ä. Alueella ei ole maisemallisia tai taajamakuvallisia erityisarvoja, mm. valtakunnallises tai maakunnallises arvokkaita maisema-alueita. Hankealueelta ei tunneta arkeologista kul uuriperintöä, eikä ole olete avaa, e ä sitä olisi alueella säilynyt, koska alue on jo ennestään eri äin muoka ua. Alueen koillispuolelta tunnetaan Kustaan sodan ( ) aikainen taistelu/sotaväen leiripaikka sekä ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema (U Salmela, mj.rek.nro (kuva 20), mu a muinaisjäännösalue ei ulotu suunnitelma-alueelle /34/. Kuva 19. Suunni elualueen ja lähiseudun maisemarakenne (Pohjakar a MML 11/2016). Kuva 20. Museoviraston muinaisjäännösrekisteri, U -Salmela kiinteä muinaisjäännös /22/. 18

19 3 Alueen nyky la Pohja- ja pintavedet sekä hulevedet Pinta- ja pohjavedet Suunni elualueen länsiosa on Tornionmäen I-luokan pohjavesialue a (Pohjavesialueen nro ) /30/. Tämä alue on jo pääosin rakenne ua ton eineen ja katuineen. Osalla alueen yrityksistä on ympäristöluvan mukaista toimintaa, joka velvoi aa myös pohjavesien tarkkailuun. Suunni elualueella olevista vanhoista pohjavesiputkista suurin osa sijoi uu Tornionmäen pohjavesialueelle, alueen ulkopuolelle jää neljä pohjavesiputkea, jotka sijoi uvat gol entän ympäristöön. Tornionmäen pohjavesialueella on kolme vedeno amoa, joista Valion ja Käyrälammen vedeno amot sijoi uvat suunni elualueen läheisyyteen. Valion vedeno amo sijaitsee alueen länsipuolella noin 200 metrin päässä suunnittelualueen rajalta ja Käyrälammen vedeno amo sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä suunni elualueen pohjoispuolella Käyrälammen rannassa. Huh kuussa 2016 RRT:n hankkeen yhteydessä suunni elualueelle on asenne u kolme uu a pohjavesiputkea /1/. Putki 180 asenne in alueen koillisosaan, putki 102 alueen lounaisosaan Tornionmäen pohjavesialueen rajalle ja putki 107 alueen eteläosan keskivaiheille. He asennuksen jälkeen tehtyjen havaintojen mukaan pohjavedenpinta nousi putkissa maanpinnan tasoon. Noin kaksi viikkoa asennuksen jälkeen toukokuun alussa tehdyn mi auksen perusteella putkessa 180 lanne oli pysynyt kutakuinkin samana, mu a putkissa 102 ja 107 alueen eteläosassa pohjavesi oli paineellista ja putkista valui hiljakseen ve ä. Pohjavesialueella pohjavedenpinta on useiden metrien syvyydessä maanpinnasta. Salpausselän reunamuodostuman alueella suunni elualueen pohjoisosassa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Suunni elualueen eteläosassa pohjavesi on paikoin paineellista. Koheesiomaakerrosten alueella saa aa esiintyä myös orsive ä. Pohja- ja pintavesiesiintymien sekä pohjavesiputkien sijainnit on esite y kuvassa 21. Hulevedet Hulevesillä tarkoitetaan rakennetuilta alueilla muodostuvaa, sade- tai sulamisvesien aiheu amaa pintavaluntaa. Luonnon laisia alueita rakenne aessa veden normaali kiertokulku häiriintyy johtuen luontaisen kasvillisuuden sekä ve ä pidä ävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikos ve ä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuuksien heikentyessä pintavalunta lisääntyy. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeu a. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevesien hallinnalla pyritään vähentämään lisääntyvästä pintavalunnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia, kuten vedenlaadun heikkenemistä, eroosiota sekä vesikasvillisuuden ja -eliöstö elinolojen heikkenemistä, alapuolisissa vesistöissä. Pinnanmuodot ja maaperä Suunni elualueen pinta-alasta noin 39 % on metsämaata, 33 % peltoalueita ja teollisuu a on noin 27 %. Suunni elualueen nykyinen maankäy ö on kuva u tarkemmin kappaleessa 2.1. Vallitseva maalaji suunni elualueen länsiosassa on hiekka ja tämä osa alueesta sijoi uu I-luokan vedenhankintaa varten tärkeälle Tornionmäen pohjavesialueelle. Alueen etelä- ja itäosassa vallitsevat maalajit ovat hieno hieta, hiesu sekä savi. Siellä täällä alueen keskiosassa on myös pieniä soistuneita sara- ja rahkaturvepainanteita. Suunnittelualueen maaperä on kuva u tarkemmin luvussa Suunni elualueen länsiosan hiekkamailla hulevesien imeytyminen ja imey äminen on periaa eessa mahdollista toteu aa, mikäli hulevesien hyvä laatu pohjavesialueella voidaan taata. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) kieltää pohjaveden pilaamisen. Alueen etelä- ja itäosien maaperä soveltuu sellaisenaan melko huonos hulevesien imey ämiseen maalajien hienoainespitoisuuden vuoksi. rauta en kahdella Ø 1200 mm rummulla valta en 15 itäpuolella, josta oja virtaa koh etelää laskien Nii yjokena ja edelleen Myllypurona Kymijokeen Värälänkosken kohdalla noin 5,5 kilometriä suunni elualueesta lounaaseen. Suunniteltava terminaalialue voidaan jakaa kahteen valuma-alueeseen pintavesien valuntarei en suhteen. Eteläisenä vedenjakajana toimii Kouvola-Joensuu rata ja pohjoisena vedenjakajana valta en 6 ja seutu en 373 (Karjalan e) epenkereet. Lännessä vedenjakaja sijoi uu Tykkimäen selänteen keskiosaan maan en (Kullasvaaran e) itäpuolelle, ja idässä maan en (Häkämäen- e) linjauksen suuntaises. Län sen valuma-alueen pintaala on 235 ha ja itäisen noin 368 ha. Lisäksi suunni elualueelle virtaa pintavesien valta en 6 pohjoispuoliselta metsäalueelta noin 215 ha valuma-alueelta. Valuma-aluerajaukset on esite y kuvassa 22. Suunni elualueen virtavesien lasta ei ole vedenlaadun havainto etoja. Honk-Palonojan kunnostamiseksi on laadi u suunnitelma vuonna 2014, jonka perusteella suositellaan uoman perkaamista useista kohdista veden virtaamisen parantamiseksi. Kunnostustoimenpiteitä ei ole toteute u syksyyn 2016 mennessä, mu a niiden toteudu ua oja kestää ilman tulvimista 4 m 3 /s virtaaman alajuoksulla /28/. Suunni elualueella sijaitsee lisäksi arvokkaita elinympäristöjä, jotka on kuva u tarkemmin luvussa Koko puronvarren lähialue tulisi luontoselvityksen mukaan jä ää kaivutoiminnan ulkopuolelle ja alueen läheisyydessä tapahtuvissa rakennushankkeissa tulee arvioida niiden vaikutus vesitalouteen. Lisäksi Härkojaan sen länsipuolelta moo oriradan tuntumasta laskevan ojan varren lähteikkö edustaa eri äin uhanalaista (EN) luontotyyppi ja on vesilain ja metsälain 10 suojelema kohde. Kohde tulee jä ää kaivutoiminnan ulkopuolelle /25/. Arvokkaat elinympäristöt on esite y kuvassa 18 sekä 22). Kuva 21. Pohja- ja pintavesien sijainnit RRT-hankealueella /30/. Suunni elualue sijoi uu Kymijoen vesistöalueelle, Kymijoen alaosan alueelle (14.11) ja edelleen lähes kokonaan Myllypuron valuma-alueelle (14.118). Suunni elualueen kaakkoiskulma sijoi uu Sorsajoen valuma-alueelle (14.119) ja luoteiskulma Lappalanjärven alueelle (14.181). Pääosa suunni elualueen vesistä kulkeutuu suunni elualueen itärajan peltoalueilta alkunsa saavan Härkojan kau a alueen eteläpuolelle. Härkojaan laskee suunni elualueen pohjoispuolelta pintavesiä johtava puro, jonka vuoksi Härkoja kokoaa vesiä suunni elualueen luoteis-, keski- ja itäosan lisäksi myös hankealueen pohjoispuoliselta Maijanaron metsäalueelta sekä Pitkäsuon ja Ran nsuon suoalueilta. Härkojaa on aiemmin pera u ja suoriste u, mu a ajan myötä se on saanut takaisin luontaisen mutki elevan muotonsa. Härkoja laskee suunni elualueen eteläpuolelle Honk-Palonojaan ali amalla Kouvola-Joensuu radan yhdellä Ø 1000 mm rummulla Haapalan peltoalueen kohdalla. Suunni elualueen lounaisosasta alkunsa saava Honk-Palonoja ali aa 19

20 3 Alueen nyky la Maaperä- ja pohjaolosuhteet Suunni elutyön pohjaksi ja rakenne avuuden selvi ämiseksi hanke-alueella on tehty pohjatutkimuksia keväällä 2016, sekä aiempien suunni eluvaiheiden aikana. Pohjatutkimuksista on julkaistu erillinen rapor (liite 2.4). Suunni elualueen maaperäolosuhteiden kar a on esite y kuvassa 23. Pohjoisosa Osa-alue sijoi uu Salpausselän reunamuodostuman rinteen alaosaan, havupuuvaltaiselle metsäalueelle. Maanpinnan korkeus vaihtelee välillä Humuskerroksen alla on paikoin noin 0,5 3,5 m kerros löyhää sil ä. Sen alla on kairausten pää ymistasoon ulottuvia hiekka- ja moreenikerroksia. Hiekkakerroksien paksuus vaihtelee 0,5 28 m välillä. Hiekkakerrosten alapuolella on löyhää ivistä moreenia noin 2 5 m. Kairaukset ovat pää yneet kiveen tai kallioon 4,05 29,91 m syvyydellä maanpinnasta tasovälille +44,83 +73,60. Kalliopinnan varmistusta ei ole porakonekairauksilla tehty. Tehtyjen kairausten perusteella kallionpinta on tulevien perustustasojen alapuolella /1/. Keskiosa Suunni elualueen keskiosa on pääosin tasaista peltoalue a, jolla maanpinnan korkeus vaihtelee välillä Lännessä alue a rajaa suljetun kaatopaikan päälle rakenne u gol en ä. Gol entän ja peltoalueiden väliin jää laaja rahka- ja saraturvealue, jolla turvekerroksen paksuus vaihtelee 1-2 metrin välillä. Tällä alueella maanpinnan korkeus vaihtelee välillä Gol eskuksen kaakkoispuolella on pienehkö täy öalue /1/. Pintakerrokset ovat turvealueita lukuun o ama a kuivakuorenomaista savea ja sil ä noin 1,5 3,0 m syvyyteen as. Kuivakuoren/turpeen alla on pääosin kerroksellista sil ä, jossa pintaosassa on savisempia kerroksia ja syvemmälle mentäessä hiekkaisempia. Kerroksen paksuus vaihtelee m välillä. Tämän alapuolella on m kerroksellista hiekkaista sil ä, hiekkaa tai soraa, joka ivistyy syvemmälle mentäessä. Kairauksien pää ymistasot vaihtelevat välillä noin +22,5 +49,0. Eteläosa Suunni elualueen eteläosassa maaperä on lännessä ja Kullasvaaran ratapihan alueella pääsääntöises savea silt- ä. Idässä maaperä on kantavampaa hiekkaa sil ä. Kullasvaaran alueella on myös paikoin avokalliota. Koheesiomaakerrosten alueilla maanpinnan korkeus vaihtelee välillä Kallioalueella maanpinnan korkeus vaihtelee välillä noin ja itäosan karkearakeisempien maalajien alueella välillä noin Itäosassa, radan läheisyydessä sijaitsee läjitysalue, jonne on aje u sekalaisia, rou via kaivumaita ja lohkareita /1/. Savi-sil alueilla pintamaakerrosten alapuolella on noin 2 3 m paksu kuivakuorikerros savea - sil ä. Tämän alapuolella on laihaa - lihavaa savea noin 3 6 metrin paksuudelta. Saven alla on kerroksellista sil ä - hiekkaa noin m. Kerrostuman iviys vaihtelee löyhästä iviiseen/eri äin iviiseen. Karkeamman kerroksen alla on vielä noin 5 metrin kerros laihaa savea pohjamoreenin päällä. Hiekka/sil alueella korkeustasojen yläpuolella on pääsääntöises hiekkaa. Tätä alempana pintakerroksissa on myös sil ä. Noin syvyyteen 10 m as hiekka- ja sil kerrokset vaihtelevat iviydeltään löyhästä iviiseen, tätä syvemmällä maakerrokset ovat iviitä. Painokairaukset ovat pää yneet noin 3 14 metrin syvyydellä maanpinnasta kun puris n-heijarikairauksen pää ymissyvyys on ollut noin 32 m maanpinnasta. Kuva 22. Suunni elualueen pinta- ja hulevesien valuma-alueet. Kuva 23. Suunni elualueen maaperäolosuhteet (GTK 10/2016). 20

21 3 Alueen nyky la Pilaantuneet maa-alueet Maaperän lan etojärjestelmän (MATTI) mukaan suunni eluosuuden alueella sijaitsee kahdeksan pilaantuneen maan riskikohde a (kuva 25 ja taulukko 1). Suunnitelmaalueella sijaitsee mm. sulje u kaatopaikka sekä en nen pieneläinten hautausmaa Virkistys Luoteessa suunni elualueen ulkopuolella sijaitsee Tykkimäen huvipuisto sekä Tykkimäki Camping leirintä- ja retkeilyalue kuntopolkuineen, uimarantoineen ja latuineen. Pohjoisessa sijaitsee laaja metsäalue sekä järviä, joiden välisellä joella sijaitsee mm. Jyräänjoen luontokalastusalue. Tämä valta en pohjoispuolinen alue on osoite u keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavassa pääviherverkkoon kuuluvan alueen osaksi. Ko. kaavassa on lisäksi osoite u ohjeellinen ulkoilurei valta en pohjoispuolen alueilta suunni elualueen länsiosan kau a lounaaseen. Suunni elualueen keskiosassa sijaitsevat kar ngrata, moo orirata sekä gol en ä. Kuva 24. Näkymä suunni elualueella sijaitsevasta Kouvolan moo ori- ja kar ngradasta (Des a, 2016) Taulukko 1 Pilaantuneiden maa-alueiden kohde edot /6/ Kohde ID Kuvaus Sulje u Valkealan pitäjän Suojeluskunnan ampumarata. Toimintavuodet Ei puhdistustarve a, maa-ainestenkäy örajoite. Kunnoste u Käytössä oleva puolustusvoiminen varikko, en nen emestaripiirin tukikohta, suolavarasto ja yksityinen jakeluasema. Kohde ollut käytössä vuodesta 1981 alkaen. Pohjaveden suojelusuunnitelma on tehty vuonna 2014: Jakelupisteellä on kaksi 50 m 3 yksivaippaista säiliötä (diesel, pol oöljy). Säiliöt tyhjenne y eivätkä ne ole tällä hetkellä käytössä. Puolustusvoimat on hakenut jakelupisteelle ympäristölupaa, käy ö jatkuu, jos lupa myönnetään. Maaperän osakunnostus on tehty vuonna Tieliikelaitos on tee änyt tukikohdan ympäristöteknisen perusselvityksen vuonna Selvityksen perusteella ei tode u maaperän pilaantuneisuu a. Pohjaveden kloridipitoisuuksien tode in olevan koholla Yhdyskuntakaatopaikka, joka on ollut käytössä vuodesta 1958 alkaen. Nyt kaatopaikka on sulje u hyväksytys, alueella ei ole puhdistustarve a, eikä maankäytön rajoite a Lopete u Tykkimäen soran omistama lumen kaatopaikka En nen R. Helinin romu amo ja Outava & kumpp. Autokorjaamo. Alue ollut toiminnassa vuosina Aluella on maa-ainesten käy örajoitus, ei puhdistustarve a. Kunnostus tehty : Tuhkaa ja pilaantuneita maita poiste u samaan aikaan Kullasvaaran ampumaratakunnostuksen kanssa Lopete u yksityinen jakeluasema, Tykkimäen sora Oy ja Kouvolan betoni Oy. Alue ollut toiminnassa vuosina Alueella ei ole puhdistustarve a, eikä käy örajoite a. Kunnoste u Kouvolan Betoni Oy ja Tykkimäen Sora P ja L Ihanainen, ei metallisten mineraalituo eiden valmistus. Alue on ollut käytössä vuodesta 1960 alkaen ja on edelleen toimiva kohde. Alueella on maankäy örajoite. Alue kunnoste u , loppurapor Oka Oy:n muun jä een käsi elyalue (kompostoin, lie een kp, jä een pol o, täy ömaa). Toiminta alueella lopete u. Alueella ei ole puhdistustarve a, mu a alueella on maankäytön rajoite. Ympäristöluvan mukainen toiminta. Kuva 25. Pilaantuneet maaperäkohteet hankealueella (Ympäristöhallinnon Ma - etojärjestelmä 11/2016). 21

22 3 Alueen nyky la Melun nyky lanne Kouvolan RRT:n suunnitelma-alueen merki ävimpiä melulähteitä nyky lanteessa ovat alueen eteläpuolella oleva Kouvola-Lappeenranta rata, länsi-pohjoispuolella olevat valta et 6 ja 15 sekä maan e 373 (Karjalankatu). Suunni elualueella sijaitsee lisäksi jo olemassa olevaa logis ikkatoimintaa, moo oriurheilurata sekä alueen länsipuolella Teholan logis ikka-alue. Kouvolan ratapihatoiminnot sijoittuvat Kouvolan RRT-alueen länsipuolelle noin 2,5 kilometrin etäisyydelle. Suunni elualueen meluvaikutuksia on tutki u mm. vuonna 2016 valmistuneessa Kouvolan kaupungin meluselvityksessä melumallinnuksin sekä melumi austen avulla. Selvityksessä ei ole huomioitu Kullasvaaran alueen sisäisen raide- ja katuverkon aiheu amaa melua. Näiden melutaso ei ole arvolta kuitenkaan kovin merki ävä alhaisten liikennemäärien vuoksi. Tie- ja raidemelu Kouvolan kaupungin meluselvityksen mukaan nyky lanteessa valtateiden sekä rauta en päiväajan melutaso on yöajan melutasoa korkeampi (kuva 26). Vt6 ja Vt 15 päiväajan ohjearvotason 55 db yli ävä meluvyöhyke ulo uu suunni elualueen kohdalla keskimäärin noin metrin etäisyydelle valtateiden reunasta sekä noin 50 metrin etäisyydelle maan en 373 reunasta, risteysalueilla meluvyöhyke ulo uu jonkin verran pidemmälle. Etelässä Kouvola-Lappeenranta radalta päiväajan ohjearvotaso ulo uu noin metrin etäisyydelle rauta en reunasta. Kouvolan Kaupungin meluselvityksen mukaan suunni elualueella sijaitsee nyky lanteessa päiväajan ohjearvon 55 db yli ävällä melualueella noin 10 asuinkiinteistöä. /35/ Ratapihatoiminnot Kouvolan ratapihan järjestelytoimien voimakkaimmat melutasot aiheutuvat ratapihan laskumäen toiminnoista ja laskumäen jarrujen äänistä. Ratapihatoiminnoista yöaikaiset keskiäänitasot ovat päiväaikaa suuremmat, koska vaunujen järjestelytoiminta keski yy yöaikaan (kuva 27). Nykyisen toiminnan laajuudessa ratapihatoiminnot eivät aiheuta merki ävää meluhai aa asutukselle. /35/ Kullasvaaran raide Kouvolan ratapihalta on raideyhteys Kullasvaaraan Soramäen raide a pitkin, raide a lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat alle 70 metrin etäisyydellä radasta. Kouvolan kaupungin meluselvityksen yhteydessä alueen melutasoja on tutki u melumi auksilla. Tulosten mukaan nyky lanteessa junien ohitukset aiheu avat hetkellisiä korkeita melutasoja, mu a Soramäen raideliikenteen yksi äiset meluhuiput eivät vaikuta merki äväs melun keskiäänitasoihin. Alueella melutasoihin vaiku aa huoma avas vt 15 aiheu ama eliikenteen melu. Muut melulähteet (moo oriurheilu) Kouvolan RRT-alueella sijaitsee tällä hetkellä Kouvola Circuit moo oriurheilurata, jonka päiväaikainen keskiäänitaso (LAeq 7-22) ulo uu noin 200 m etäisyydelle radan reunasta (kuva 28). Lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla radan pohjoispuolella kilpailu aiheu aa yli 55 db:n melutasoja. Moo oriurheiluradan meluvaikutus poistuu alueelta Kymiringin toteutumisen myötä. Kuva 27. Ratapihatoimintojen yöajan keskiäänitasot (LAeq 22-07) /35/. Kuva 26. Melulähteiden yhteismeluvyöhykkeet, päiväajan keskiäänitaso (LAeq 7-22) /35/. Kuva 28. Rallycross kilpailun aiheu ama päiväajan keskiäänitaso (LAeq 7-22) /35/. 22

23 3 Alueen nyky la 3.3 Yhdyskuntarakenne Väestö Kouvolassa oli vuoden 2015 lopussa asukasta. Näistä noin oli 0-6-vuo aita, vuo aita, vuo aita ja yli 65-vuo aita. Suunni elualueella on parikymmentä haja-asutusluonteista asuinrakennusta. Alueen länsipuolelle on asemakaavoite u 15 pientalotont- a, joista yksi on toteutuma a. Suunni elualueen ulkopuolella n. 100 metrin etäisyydellä on koillisessa ja idässä osayleiskaavan mukaista pientaloasutusta, yhteensä noin 50 asuinrakennusta. Valta en 15 länsipuolelta noin 300 metrin päästä alkaa taaja-asutus Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunni elualue sijaitsee Kouvolan keskustan itäpuolella kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen reunalla, noin neljän kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta. Suunni elualue lii yy yhdyskuntarakenteellises valta en 15 länsipuoliseen teollisuusalueeseen. Alueen etelä- ja itäpuolella sijaitsee peltoja, metsää sekä haja-asutusta, pohjoisessa metsää, haja-asutusta sekä Tykkimäen huvipuistoalue. Suunni elualueen länsiosassa on teollisuusalue sekä pieni asuinalue ja keskiosassa avoin moo orirata sekä gol enttä. Alue on pääosin suurimi akaavaista teollisuus- ja liikenneympäristöä. Rakennukset sekä ton t ovat suuria ja niillä on ulkovarastoin a, laajoja asfaltoituja pysäköin - ja pihaalueita tai hiekkaken ä. Pihoja reunustavat pääosin verkkoaidat. Teollisuusrakennukset ovat pääosin väriltään vaaleanharmaita, tasaka oisia pel - tai elemen halleja. Taajamakuva on jäsentymätön. Katu lat ovat leveitä ja pohjoisosassa sijaitsevassa rinteessä on maano oalue. Katujen varret sekä ton en käy ämä ömät osat ovat pääosin huoli elema omia, pusikkoisia joutomaita tai hiekkaken ä. Paikoin katunäkymiä reunustavat korkeat maavallit. Vehrey ä taajamakuvaan tuovat lähinnä alueella kasvavat mänty- tai sekametsät. Länsiosassa sijaitsee pienimi akaavainen ja vehreä pientaloalue, jonka rakennuskanta on pääosin luvuilta, harjaka oista ja väritys pastellinsävyistä. Pientaloaluetta ympäröi metsä. Alueella sijaitsee myös yksi äisiä, hajaasutus luonteisia pientaloja Työpaikat, elinkeinot ja palvelut Työllistä työvoimaa on Kouvolassa n ja työ ömiä noin henkeä vuonna 2014 (taulukko 2). Teollisuus, tukku- ja vähi äiskauppa sekä kuljetus- ja varastoin kuuluvat suurimpiin toimialoihin Kouvolassa. Suurimpia teollisuuden toimialoja ovat metalliteollisuus ja metallituotteiden valmistus, koneiden ja lai eiden korjaus, huolto ja asennus, metsäteollisuus sekä sahatavaran, puu- ja korkkituo eiden valmistus sekä teks ili, vaatetus ja nahkateollisuus sekä elintarviketeollisuus. Lähin peruskoulu sekä päiväko sijaitsevat Pikku-Palomäessä n. 2,5 km päässä ja amma opistot n. 2 km ja amma korkeakoulu n. 1,7 km koh keskustaa. Keskusta kunnallisine ja kaupallisine palveluineen sijaitsee n. 4,5 km päässä. Taulukko 2 Kouvolassa työssä käyvien suurimmat työpaikat toimialoi ain vuonna 2014 /32/. Toimiala Terveys- ja sosiaalipalvelut 5669 Teollisuus 4029 Tukku- ja vähi äiskauppa; moo oriajoneuvojen 3584 ja moo oripyörien korjaus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen 2992 sosiaalivakuutus Rakentaminen 2477 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 2178 Kuljetus ja varastoin 2034 Koulutus 1908 Amma llinen, eteellinen ja tekninen toiminta 1309 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1106 Maatalous, metsätalous ja kalatalous 1093 Muu palvelutoiminta 990 Taiteet, viihde ja virkistys 610 Informaa o ja vies ntä 421 Toimiala tuntematon 363 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 321 Kiinteistöalan toiminta 288 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto 240 ja muu ympäristön puhtaanapito Ko talouksien toiminta työnantajina; ko talouksien 205 eriy ämätön toiminta tavaroiden ja pal- velujen tuo amiseksi omaan käy öön Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 101 Kaivostoiminta ja louhinta 87 Kansainvälisten organisaa oiden ja toimielinten 0 toiminta Yhteensä Liikkuminen Nykyinen liikenne Suunni elualueen keskeisellä liikenneverkolla teh in liikennelaskenta toukokuussa Laskenta suorite in 13 pisteessä ja tulosten perusteella saa in määrite yä alueen keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL), raskaan liikenteen määrä (KVLras) sekä yhdistelmien osuus raskaasta liikenteestä. Pääteiden osalta liikennemäärä edot perustuvat erekisteristä saatuihin etoihin. Liikennelaskennan tulokset on esite y kuvassa 29 ja lii eessä 2.1. Raskas liikenne ja kuljetusmäärät Suunni elualueelle suuntautuvaa raskasta liikenne ä on arvioitu liikennelaskennan tulosten perusteella (kuva 29). Tehon ellä laskentapisteessä 6 keskimääräinen raskaan liikenteen vuorokausiliikenne (KVLras) on 637 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista yhdistelmien osuus on 354 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vastaavat luvut laskentapisteessä 13 Tehon en koillispäässä ovat 342 raskasta ajoneuvoa vuorokaudesta, joista yhdistelmiä oli 204 kappale a. Kuva 30. Liikennelaskennan laskentapisteet. Kuva 29. RRT:n suunni elualueen ja lähi everkon keskimääräinen vuorokausiliikenne nyky lanteessa (KVL). 23

24 3 Alueen nyky la Molemmissa laskentapisteessä suuntajakauma oli lähellä 50/50 eli tulosten perusteella voidaan arvioida, e ä alueella käy keskimäärin 280 ajoneuvoyhdistelmää vuorokaudessa. Vuodessa alueella kävisi noin ajoneuvoyhdistelmää. Mikäli yksi äisen yhdistelmän maksikantavuudeksi arvioidaan 38 tonnia ja keskimääräiseksi kuormausasteeksi 50 prosen a, laskelman perusteella alueelle saapuu ja lähtee yhdistelmäajoneuvojen kyydissä noin 2,0 milj. tonnia rah a. Kuorma-autoilla vastaavat luvut ovat 210 ajoneuvokäyn ä vuorokaudessa, ajoneuvoa vuodessa, kantavuus 13,5 tonnia, 50 prosen n kuormausaste eli yhteensä saapuisi ja läh si 0,5 milj. tonnia rah a. Laskennan perusteella alueella käsiteltäisiin kumipyöräliikenteellä noin 2,5 milj. tonnia rah a vuodessa nykyisellä maankäytöllä. Arviossa on sovelle u eliikenteen tavarakuljetukset 2015 (Tilastokeskus) aineistoa, jossa tavaralajien keskimääräiseksi kuormausasteeksi ko maan liikenteessä on lastoitu 71 prosen a. Bulkkituo eiden osuus alueen kuljetuksista on kuitenkin keskimääräistä vähäisempää, minkä johdosta arviossa on käyte y keskiarvoa pienempää kuormausaste a. Raideliikenne Kouvolan ratapihan läpi kulkee vuosi ain noin 12 miljoonaa tonnia tavaraa ja siellä käsitellään yhteensä noin 9000 junaa. Osa junista kulkee käsi elemä öminä ratapihan läpi. Kouvolan läpimenoraiteen osuudella kulkee noin 8 miljoonaa tonnia tavaraa vuosi ain. Tavaraliikenteestä kulkee 40 % Kouvola-Luumäki suunnassa, 29 % Kouvola-Kotka suunnassa, 15 % Kouvola-Lah suunnassa, 9 % Kouvola-Mikkeli suunnassa ja 6 % Kouvola-Kuusankoski suunnassa Liikenne-ennusteet Alueen liikenne-ennuste laadi in maankäytön toimintojen liikennetuotoksen ja yleisen liikenteen kasvun pohjalta. Ennuste laadi in vuodelle Liikennelaskennan tulosten avulla arvioi in nykyisen maankäytön tuo ama liikenne ja sen perusteella määrite in logis ikka-alueen toiminnoille matkatuotosluvut. Matkatuotos arvioi in erikseen henkilöautoliikenteelle, raskaalle liikenteelle sekä yhdistelmäajoneuvoille. Laskennassa käytet- in seuraavia matkatuotoskertoimia (taulukko 3): Taulukko 3 Logis ikka-alueen liikennetuotos Matkatuotos / 100 kerros-m 2 0,54 henkilöautokäyn ä / vrk 0,42 kuorma-autokäyn ä / vrk 0,25 yhdistelmäajoneuvokäyn ä / vrk Kaavarungon mukaisessa ratkaisussa maankäytön ne okasvu on enintään kerros-m 2, mikä matkatuotoslukujen perusteella tarkoi aa noin 1700 henkilöautokäyn ä, 1330 kuorma-autokäyn ä ja 780 yhdistelmäajoneuvokäyn- ä suunni elualueella vuorokaudessa keskimäärin. Laskennassa käyte yjä, Kouvolan RRT-alueelle määrite yjä matkatuotoslukuja, verra in myös yleises terminaalialueilla käyte yihin matkatuotoslukuihin (Liikennetarpeen arvioin maankäytön suunni elussa, Suomen ympäristö 27/2008) /31 ja kertoimet olivat keskenään vertailukelpoisia (yleises 0,6-1,8 henkilöautokäyn ä/100 kerros-m 2 ja kuorma-autokäyn ä / toimipaikka). Pääteiden liikenteen kasvu määrite in julkaisun Valtakunnallinen eliikenne-ennuste 2030 (Liikennevirasto 13/2014) /19/ kasvukertoimien perusteella. Kasvukertoimena käytet- in maakunta- ja eluokkakohtaisia kertoimia. Intermodaaliterminaalin liikennevaikutus on ennusteessa huomioitu oletuksilla, e ä alueella käy 740 metrinen juna kerran vuorokaudessa. Terminaalitoiminnoista syntyvästä ajoneuvoliikenteestä ⅔ on olete u olevan ulkoiselle verkolle / ulkoiselta verkolta lii yvää liikenne ä ja ⅓ terminaalin ja logis ikka-alueen välistä sisäistä liikenne ä. Laadi u liikenne-ennuste on esite y kuvassa Jalankulku- ja pyöräily Kouvolan RRT:n alueella on erillinen jalankulun ja pyöräilyn väylä Tehon en varressa, jota pitkin on yhteys aina Kouvolan keskustaan saakka. Myös Karjalankadulla on erillinen jalankulun ja pyöräilyn väylä keskustan ja valta en 6 välillä. Yhteys jatkuu alikulun kau a valta en pohjoispuolella aina U in saakka. Tehon en jalankulun ja pyöräilyn yhteydeltä ei ole nykyisellään osoite ua kevyen liikenteen rei ä Karjalankadun yhteydellä, vaan liikkuminen tapahtuu Tehon- en reunassa tai metsäpoluille Joukkoliikenne Alueen pääkatuyhteydellä Tehon ellä ei kulje nykyisin joukkoliikennevuoroja, vaan lähimmät vuorot käy ävät Karjalankatua. Karjalankadulla pysäkit sijaitsevat valta en 6 liittymän läheisyydessä sekä Tykkimäen kohdalla lähellä valta- en 15 eritasolii ymää. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu alueella on Kouvolan kaupungilla. Kuva 31. Näkymä valta e 15:sta itään hankealueelle Tehon en suuntaan, kuvassa vasemmalla Kullasvaaraan menevä Soramäen e ja Soramäen raide. Kuva 32. Suunni elualueen keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ennustevuonna

25 3 Alueen nyky la Liikenneturvallisuus Suunni elualueella on tapahtunut vuosina kappale a poliisin etoon tulleita liikenneonne omuuksia, joista kuusi on johtanut loukkaantumiseen (kuva 33). Tapahtuneista onne omuuksista yhdeksässä on ollut osallisena raskas ajoneuvo. Raskaan liikenteen onne omuuksista yksi on johtanut loukkaantumiseen (mopokolari). Kuolemaan johtaneita onne omuuksia alueella ei ole tapahtunut. Luvuissa ei ole mukana valtateillä 6 ja 15 suunni elualueen kohdalla tapahtuneita onne omuuksia lukuun o ama a valta en 6 ja Karjalankadun (mt 373) lii ymää sekä valta en 15 ramppilii ymiä Tehon ellä ja Karjalankadulla. Loukkaantumiseen johtaneista onne omuuksista kolme on tapahtunut valta en 6 ja Karjalankadun lii ymässä (kaksi risteämisonne omuu a ja yksi äisonne omuus) ja kaksi Tehon ellä (mopokolari, risteämisonne omuus). Lisäksi varsinaisen suunni elualueen eteläpuolelle Aitomäen ellä (mt 14615) on tapahtunut yksi äinen loukkaantumiseen johtanut onne omuus. 3.5 Infraverkko Valaistus Suunnitelma-alueen kadut ovat valaistuja Ratatekniset reunaehdot Kullasvaaran nykyisen raiteiston ja raidevarausten alueen omistaa Liikennevirasto. Liikenne ä raiteistolla ohjaa Kouvolasta liikenteenohjaajat kauko-ohjausjärjestelmän avulla. Junien kulkuteiden turvaaminen kuuluu ratamaksuun. Operaa orin tulee neuvotella vaihtotöiden ohjaamisesta liikenteenohjauspalveluita tarjoavan tahon kanssa (Finrail Oy). Kouvolassa on käytössä Siemens SpDrS 60-VR release nlaite. Käy ölii ymänä Thales ESTW L90 5 Finland. Kullasvaaraa ohjaa ase nlaite KV3. Kullasvaaran kaikilla raiteilla on junakulku et mahdollistava turvalaitevarustelu. Vaihtokulku et ovat mahdollisia raiteilla 903 ja 902. Kuvassa 34 on esite y keltaisella katkoviivalla vaihtokulku eraiteet ja yhteys Kouvolan ratapihan suuntaan. Vaihdeyhteydet raiteiden 901, 902 ja 903 välille on toteute u niin, e ä kalusto voi ajaa 60/80 km/h nopeudella vaihdekujien läpi (pitkiä vaihteita / vaihteiden kä syydet). Kullasvaarassa raidepituudet yli ävät itäliikenteessä tavoiteltavan 1100 m. Yli 1100 m raideosuuksia ovat ns. kolmannella raiteella Er903 (1364m) ja neljännellä raiteella Er904 (1134m). Edellä mainitut esite y kuvassa 34 magentalla suorakaiteella. Kolmannella raiteella osuus Er909 on sekin yli 1038 m (kuvassa 34 sininen suorakaide). Ns. läpikulkuraiteilla osuuksien Er901, Er902, Er911 ja Er912 pituudet ovat lähes 1500 m (kuvassa 34 vihreät suorakaiteet). Kaikki Kullasvaaran raiteet ovat sähköiste yjä. Läpikulkeva liikenne käy ää pääasiassa pääraiteita 901 ja 902. Kohtauksia ja/tai ohituksia voidaan tehdä raiteen 903 kau a. Raiteen 904 käy ötarkoitus on hyvin vähäistä, raide a käytetään satunnaises vaunujen seiso amiseen. Karkeaa liikennemäärien tarkastelua teh in avoimesta liikennedatasta saatavien etojen perusteella (tarkasteluaika 4 kk vuoden 2016 alussa). Raiteet 901 / 902 keskimäärin n. 35 junaa (raideosuuden varautumista) päivässä Raide 903 keskimäärin n. 1 juna (raideosuuden varautuminen) päivässä Raiteella 904 vain 8 varautumista koko aikana. Kullasvaaran ja Kouvolan ratapihan raiteet yhdistävää raide a 887 käyte in keskimäärin 6-7 kertaa päivässä Tämän tarkastelun perusteella voidaan todeta, e ä Kullasvaaran sivuraiteilla on runsaas vapaata kapasitee a, erityises raiteella Er904. Kuva 34. Kullasvaara ja vaihtokulku et. Kuva 33. Vuosina suunni elualueella tapahtuneet poliisin etoon tulleet liikenneonne omuudet. 25

26 3 Alueen nyky la Vesihuolto Tehon en varressa kulkevat nykyisen vesihuollon runkolinjat, joihin on kytke y alueen nykyiset kiinteistöt. Karjalankadun lii ymän läheisyydessä, moo oriradan kohdalla, runkolinjat jäävät kaavassa ton n puolelle ja ne tulee mahdollises siirtää tulevalle katualueelle. Runkolinjat ovat 1980-luvulta, joten niiden kunto tulee selvi ää ja arvioida mahdollinen saneeraustarve. Kiinteistöille tehdyt liittymähaarat ovat iältään vaihtelevia. Yhteistä niille on, e ä niiden mitoitus on tehty muutaman yksi äisen kiinteistön käy öön. Näitä voidaan käy ää jatkossakin soveltuvin osin. Alueen korkeussuhteiden vuoksi viemäröin on toteutettu pumppaamoratkaisuna. Jätevedet kerätään kaatopaikan eteläpuolella sijaitsevaan pumppaamoon (Vanha kaatopaikka JVP115), josta ne siirretään edelleen Tehon en varrella kulkevaan runkolinjaan. Painelinjat ovat vuodelta 1995 eli niillä on vielä käy öikää jäljellä. Kullasvaaran en varteen on rakenne u v kunnallistekniikkaa; vesijohdon runkolinja (200SG), kiinteistöjohto 63M sekä paineviemärit 200M ja 63M. Näistä pienemmät putkikoot mahdollistavat yksi äisten kiinteistöjen lii ämisen verkostoon alkuvaiheessa. Loppu lanteessa alueen luoteiskulman vesihuolto toimii runkolinjoilla. Alueelle tuleva 200SG runkolinjasto ei riitä koko alueen kattavaan samanaikaiseen käy öveteen ja palovesimitoitukseen. Kiinteistöjen paloveden saan tulee varmistaa tonteille tehtävillä erillisillä järjestelmillä. Vesihuollon nykyinen verkko on esite y kuvassa Voimajohtoverkko Alueella on KSS Verkko Oy:n 110 kilovol n voimajohto Sydänmaa Valkeala, sähkönjakeluverkosto (20 kv ja 0,4 kv), maakaapeleita ja ilmajohtoja) sekä TeliaSoneran ja Elisan puhelinkaapeleita (osa maakaapeleita ja osa ilmajohtoja). Kon en varastoin alue on mahdollista ulo aa 110 kv johdon alle. Tällöin tulee varmistaa turvalliset toimintaedellytykset johdon alla rii ävin turvaetäisyyksin. Riippuen alueen maanpinnan korkeudesta, suunniteltu toiminta saattaa edelly ää johdon koro amista. Johdon alla suunniteltavaa toimintaa ajatellen tulee erityises väl ää toistuvia nosto- ja kuormaus lanteita, joissa on riski osua voimajohtoon. Alueen toiminta tulee suunnitella siten, e ä riskit voidaan minimoida. /14/ KSS Verkolla on nykyisellä alueella 20 kv ja 0,4 kv sähkönjakeluverkosto, joka on pääosin ilmajohtoverkkoa. Nykyinen sähkönjakeluverkko ei riitä palvelemaan alueen tulevia säh- kötehon tarpeita. Käytännössä alueen tarpeet edelly ävät uuden runkoverkoston rakentamisen alueelle rakenne avia elinjauksia mukaillen. Kaavaa laadi aessa tulee huomioida, e ä kaava mahdollistaa puistomuuntamoiden rakentamisen tonteille tai viheralueille. /14/ KSS Verkon lausunnon mukaan 110 kv maapelien käy övarmuus on kaapelien pitkien toimitusaikojen ja vaikeampien huoltotöiden takia ilmajohtoja heikompi. Myös kaapeleiden vaurioitumisriski heikentää käy övarmuu a. Kaapelia ei voi myöskään edes lapäises kuormi aa käy öalueen yläpuolella. Maksimisiirtokapasitee in voi aiheutua pienennyksiä myös maaperästä ja kaapelin asennussyvyydestä. Asenne ua kaapelia ei voi myöskään päivi ää esimerkiksi siirtokykytarpeen kasvamisen johdosta. Myös 110 kv maakaapelin rakentamiskustannus on merki äväs- ilmajohtoa suurempi. Energiaviraston ylläpitämän verkkokomponen en yksikköhintataulukon mukaan kustannusero on normaaleissa kaivuu-olosuhteissa noin kolminkertainen. Jos sähköverkko muodostuu ilma- ja kaapeliyhdistelmien sekaverkoista, muodostuu verkkoon epäjatkuvuuskoh a ja poten aalisia vikapaikkoja. Kaapelivaihtoehto on edellä mainituin perustein tässä kohteessa poissulje u. /14/ Maakaasuverkko Alueella on KSS Lämpö Oy:n maakaasuputki ja vt 6 pohjoispuolelle johtava Gasumin maakaasuputki. Maakaasu ja biokaasu ovat käyte ävissä energialähteenä alueella. Hankealue on poten aalinen sijoituspaikka bio-/maakaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tankkausasemalle. /4/ Gasumin maakaasuputki johtaa Häkämäen paineenalennusasemalle. Paineenalennusasemalta luovutetaan maakaasua KSS Lämpö Oy:lle, jonka jakeluverkostoa tullaan jatkamaan uusille katuosuuksille, mikäli alueen kiinteistöt tulevat tarvitsemaan maakaasun lii ymiä. Maakaasun jakelu- lanne on pysyvä. KOUVOLA-UTTI VESIJOHDON RUNKOLINJA (500) SUUNNITTELUALUE VESIJOHDON RUNKOLINJA (250) PAINE- / VIETTOVIEMÄRIN LIITOSKAIVO PAINE-/ VIETTOVIEMÄRIN LIITOS (VARAUS) TEHONTIEN RUNKOVIEMÄRI VESIJOHDON RUNKOLINJA (150) "VANHA KAATOPAIKKA JVP115" JÄTEVEDEN PUMPPAAMO VESIJOHDON RUNKOLINJA (200) VESIJOHDON (200) JA PAINEVIEMÄRIN (200) LAAJENNUSVARAUS VESIJOHTOLINJA JÄTEVESI JA VIETTOSUUNTA PAINEVIEMÄRI JA PUMPPAUSSUUNTA Kuva 35. Vesihuollon nykyinen verkosto. Kuva 36. Suunnitelma-alueen läpi kulkeva sähkölinja 110 kv, kuvassa pellolla olevat pylväät sijaitsevat suunnitellun intermodaalialueen kohdalla. 26

27 4 Alueen toiminnallinen konsep 4 Alueen toiminnallinen konsep 4.1 Toiminnallisuuden perusta Kouvolan läpi kulkee vuonna 1870 valmistunut Helsinki- Pietari-rata. Pian sen jälkeen Kouvolasta muodostui tärkeä rautateiden solmukohta kun ratayhteydet Kouvolasta Kuusankoskelle, Savoon ja Kotkaan valmistuivat, 1875 valmistui Kouvola asema ja rakenne in Siperian rata. Tuoreimpia askelia 2000-luvulla ovat Innorail, Venäjän sekä Aasian maiden saman raideleveyden Trans-Siperian ratakäytävän kehi äminen, Suomen rauta ekoulutuksen keski äminen Kouvolaan ja 2015 RRT:n nostaminen Kouvolan nostaminen kärkihankkeeksi. 4.2 Toiminnallisuuden tavoi eet Kullasvaaran kansainvälisen intermodaaliterminaalin kilpailuetu rakentuu seuraavista tavoi eista: Terminaalia kehitetään EU:n ydinverkon RRTterminaalin luokituksen mukaises palvelee 740 metrin kokojunia (EU-vaa mus) tavoi eena 1100-metristen kokojunien palvelu mahdollisuus vastata kansainvälisen junaliikenteen pitkän ajan kehitysodotuksiin. Terminaalia kehitetään vuoden elinkaarelle Terminaalia kehitetään kaikilta osiltaan kustannustehokkaaksi Kynnysinvestoinnit tehdään palveluodotusten muutosten tahdissa Operoin tehdään kustannustehokkaas ilman vaihtotöitä raiteiden ja ken en tehokas aikarahtaus nostopalvelut kysynnän mukaiset. Tarjo avat palvelut tuovat asiakkaille lisäarvoa Terminaalin valmius laa kehitetään asiakkaiden odotusten tahdissa palvelut he tarjolla palvelutarjonnan kehi äminen alueen nykyisille toimijoille palvelutarjonnan kehi äminen alueen uusille toimijoille. laajenne avuus peruslähtökohdaksi kehi äminen määrä etoista hallinnoin logis ikan kannalta amma maista markkinoin kansainvälistä. Terminaali suunnitellaan monimuotoiseksi avoin monenlaisten logis ikkaerien käsi elyyn avoin erilaisille toimijoille palvelee erityises kansainvälisiä kuljetuksia palvelee ko maan kuljetusten pääosaa, jotka sijaitsevat 250 km:n etäisyydellä. Terminaali kytkeytyy luontevas päärataan ja valtateihin 6 ja Vaihei ain laajentuva palvelutarjonta Tässä suunnitelmavaiheessa on korostetus panoste u siihen, e ä infran ratkaisut tehdään kansainvälisten parhaiden käytäntöjen mukaiselle Open Access-toimintamallille. Kansainvälisten vertailu etojen pohjalta vuoden tarveselvityksen 2015 ratkaisun tode in edelly ävän paljon vaihtotöitä, terminaalialue jäi runsaan ratainfan (mm. tuloratapiha) vuoksi suppeaksi ja logis ikka-alueen ka avat ratayhteydet Kullasvaaran terminaalin kau a rajoi vat isojen tont- en tehokasta muodostamista. Kullasvaaran terminaaliratkaisu tukeutuu tämän suunnitelman mukaan seuraaviin infran reunaehtoihin: Terminaaliraiteiksi varataan Liikenneviraston varauksena olevat raiteet 907 ja 906, jolla ei ole nähtävissä muuta merki ävää käy öä, ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan terminaaliraide 906 (Esisopimuksen 1 raide 970). Tämä edelly ää sopimusta liikenneviraston raiteiden käytöstä, terminaaliraiteiden rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä laiturin eteläreunan liikenneviraston alueelle ulo uvan maan käytöstä. Terminaaliraiteet lii yvät nykyisten vaihdekujien kautta sivuraiteisiin 904 ja 903 sekä sen kau a pääraiteille 902 ja 901. Nykyiset sivuraiteet on suunniteltu odotusraiteiksi, mu a niiden käy ö on ollut vähäiset. Liikenneviraston varauksena olevan raiteen 905 kohdalle tulee tulevaisuuden varaus pukkinosturin radalle, sekä toteutetaan virtuaaliaita. Ratkaisu jä ää mahdollisuuden rakentaa terminaalialueelle toinen raidepari, joka lii yy uuden vaihteen kau a liikenneviraston raiteeseen 903. Terminaalin por alue sijoi uu terminaalin länsipuolelle ja saavutetaan Kullasvaaran en kau a. Operaa oreiden toiminnoille on runsaas laa laiturialueen pohjoispuolella ja por alueella. Por alueella on operaa oritoimintojen alueen lisäksi terminaalin rekkaparkki ja por toiminnot. Soramäen nykyistä raiteistoa kehitetään siten, e ä sen kantavuus mitoitetaan 25 tonnin akselipainoille ja raiteisto tukeutuu Kouvolan ratapihan operoin palveluihin, raiteistoa on mahdollista jatkaa itään. Yli 1100 metriä pitkien raiteiden toteutus on teknises- mahdollista, mu a edelly ää terminaaliraiteen tasausvaa musten vuoksi uu a tuloraide a idän suunnasta, suuria maaleikkauksia terminaalin itäosassa, uu a aukkoa ylikulkusiltaan ja asuntojen lunastusta. 1 RHK 892 Esisopimus Kullasvaaran ratapiharaiteesta (RHK Diaari nro 1135/501/2009) Terminaali soveltuu kon en, rekkojen, trailereiden, projek kuljetusten ja jossain määrin irtolas en käsittelyyn elintarviketeollisuuden, metsäteollisuuden, konepajateollisuuden ja kulutustavaroiden kuljetuksissa. Terminaalialue määri ää logis ikka-alueen tasauksen eli samaan tasoon kytkeytyvät sekä por alue e ä logis ikka-alueen uusi osa. Laiturialue, operaa orialueet ja por alueet rakennetaan yhtenä ken änä, joissa ei ole kiinteitä rakenteita, näin ne ovat joustavas muunneltavissa vaihteleviin käy ötarkoituksiin. Logis ikka-alueelle on mahdollista toteu aa useita suuria ton eja (kokoluokka 10 ha). Terminaalin läheisyyteen tulevat toiminnot tukeutuvat keskeises terminaalin kuljetuspalveluihin ns. kylmän por n kau a. Kuva 37. Näkymä Kullasvaaran ratayhteydestä sekä pääradasta Kanerviston en kohdalta (Kinno, 2016). 27

28 5 Alueen infran yleissuunni elu 5 Alueen infran yleissuunni elu 5.2 Liikenneverkon suunni eluperusteet ellä säilyy nykyisellä paikallaan, mu a alkuosuus Kullasvaaran estä muutetaan maan estä kaduksi. Maan e lii yy tähän katuun noin 300 metriä Tehon eltä etelään. 5.1 Rakenne avuus Suunni elualueen pohjoisosan ton t ja kadut voidaan perustaa maanvaraisina. Laaja-alaiset paksut täytöt saa avat aiheu aa painumaa, joka pääasiassa tapahtuu jo rakennusaikana. Meluvallit voidaan tehdä tarpeen vaa essa noin 4 metriä korkeiksi kokonaisstabilitee n pysyessä hyvänä. Erityisiä pohjanvahvistustoimenpiteitä ei tarvita. Keväällä 2016 asennetussa havaintoputkessa pohjavesi oli lähellä maanpintaa, mikä tulee o aa huomioon kaivutöitä suunniteltaessa. Suunni elualueen keski- ja eteläosan sil alueilla rakennukset voidaan perustaa maanvaraisina esikuormitetun maan varaan. Hyvin raskaille rakennuksille suositellaan paaluperustamista, joista edullisimpana tulisi kyseeseen kitkapaalutus. Soistuneilla alueilla rakennukset tulee paalu aa. Yli 2 metrin täytöt nykyisestä maanpinnasta katu- ja ton alueilla suositellaan rakenne avaksi esikuormi amalla. Eteläosan savialueilla rakennukset perustetaan pääsääntöises tuki- tai kitkapaalujen varaan. Piha-alueilla ja ken llä, joilla on paksuja täy öjä tai raskasta liikennekuormaa, maapohjaa voidaan vahvistaa stabiloimalla tai esikuormittamalla. Seuraavassa suunni eluvaiheessa tarkennetaan perustamistapoja täydennystutkimusten valmistu ua. Tämä edelly ää uusia tutkimuslupia, joita ei kaikilta maanomistajilta ole saatu yleissuunni eluvaiheessa. Kuvassa 38 on esite y alustavas suositeltavat rakennusten perustamistavat, jotka tarkentuvat jatkosuunni elussa Ajoneuvoliikenteen järjestelyt Tehon e toimii jatkossakin alueen sisääntuloväylänä ja muodostaa itä-länsi-suuntaisen pääkokoojayhteyden alueen poikki. Tehon en itäpää viedään uudelle linjaukselle Moreeni en lii ymän jälkeen ja yhteys lii yy Karjalankatuun tasolii ymällä. Karjalankadun ja valta en 6 lii ymässä on yleissuunnitelman mukaisen eritasolii ymä. Tehon- en ja valta en 15 järjestelyt ovat nyky lanteen mukaiset. Tehon eltä lähtevistä katuyhteyksistä Tykkimäen e ja Ampumaradan e säilyvät nykyisellä paikalla. Moreeni en liittymä katkaistaan. Tykkimäen en nykyinen kolmihaaraliittymä korvataan nelihaaralii ymällä Tehon en linjausmuutoksen yhteydessä. Sivuun jäävä osuus vanhaa Tehon etä muutetaan ton kaduksi ja liitetään Tehon ehen vastapäätä Tykkimäen etä. Myös Kullasvaaran en lii ymä Tehon- Uusia ton katuja alueella ovat Tehon en pohjoispuolelle sijoi uva K12 ja itäpuolelle jäävät K3, K4, K14 ja K16. Nämä yhteydet muodostavat kokonaan uuden katuverkon ja liittävät maankäytön toiminnot Tehon ehen. Tykkimäen en eteläpää linjataan uuteen paikkaan, jo a alueelle pystytään järjestämään käy ökelpoisempia ton eja. Intermodaaliterminaalin pääyhteys tulee nykyisen Kullasvaaran en paikalle tulevan kadun kau a. Pääyhteyden lisäksi alueelle on katuyhteys sen itäpäässä ton kadun K4 kau a. Kuva 38. Alustavas suositeltavat rakennusten perustamistavat. Perustamistapa tarkentuu jatkosuunni elussa. Kuva 39. Näkymä suunni elualueen nykyisestä katuverkosta Tehon en ja Ampumaradan en lii ymäalueelta (Des a, 2016) 28

29 5 Alueen infran yleissuunni elu Rataliikenteen järjestelyt Rataliikenteen liikennemallien lähtökohtana on, e ä terminaaliraiteita ei ole kokonaan sähköiste y. Seuraavassa on esite y eri liikennemallit, raiteen päätyjen sähköistyksen tarve a arvioidaan tarkemmin myöhemmissä suunni eluvaiheissa. Linjalta suoraan terminaaliraiteelle Saapuminen suoraan uudelle terminaaliraiteelle junakulku- ellä (kuva 40). ei ylimääräisiä pysähdyksiä suoraan linjalta liikenteenohjauksen varmistamalla junakulku ellä terminaaliraiteen hyötypituus yli tavoitellun 1100 m. Poistuminen terminaaliraiteelta junakulku ellä / junana (kuva 41). ei ylimääräisiä pysähdyksiä suoraan linjalle liikenteenohjauksen varmistamalla junakulku ellä. Saapuminen raiteelle 904 ja siirto vaihtotyönä terminaaliraiteelle Saapuminen Kullasvaaran raiteelle 904 (raide sähköiste y, käy ö nykyisin hyvin vähäistä, hyötypituus rii ävä 1134 m) (kuva 42). Vaihtotyönä vaunujen siirtäminen terminaaliraiteelle. Tässä vaihtoehtona on tehdä veto joko itään raiteiden 910 / 909 kau a tai länteen raiteiden 971 / 887 kau a. Tässä vaihtoehdossa on huomioitava kaltevuudet. Tässä mallissa mahdollisuuksina ovat: Saapuvan junan linjaveturi voisi hakea valmiit vaunut terminaaliraiteelta (tarvitaan sähkörata terminaaliraiteen päässä/päissä) > Kaluston käy ö tehostuu. Teoriassa sama linjaveturi (huomioiden sähköradan rajoitukset) voisi hoitaa etyillä ehdoilla kaikki liikkeet. Operaa ori suunni elee tarkat vaihtotyöt ja kaluston kierron, raiteisto kuitenkin mahdollistaa tehokkaan toiminnan > Vaa nee sähkövetureita käyte äessä käytännössä kuitenkin erillisen vaihtotyöveturin saapuneiden vaunujen siirtämiseen terminaaliraiteelle. Vaihtotyö idän suuntaan Vaihtotyönä vaunujen siirto raiteelle 909 / 910. Lisätään raideopas met raiteelle 909. Raiteiden 910 ja 909 yhteispituus yli 1500 m. Raide 910 n. 170 m. Tässä vaihtoehdossa on huomioitava kaltevuudet (kuva 43). Vaihtotyönä vaunujen siirto terminaaliraiteelle (kuva 44). Kuva 42. Saapuminen junakulku ellä raiteelle 904. Kuva 40. Saapuminen terminaalialueelle. Kuva 43. Vaihtotyö raiteille 910 / 909. Kuva 41. Poistuminen terminaaliraiteelta. Kuva 44. Vaihtotyö terminaaliraiteelle. 29

30 5 Alueen infran yleissuunni elu Vaihtotyö lännen suuntaan Vaihtotyönä vaunujen siirto raiteelle 971 (kp 573 m) ja tarvi aessa raiteelle 887 (hp 770m) as. Tässä vaihtoehdossa on huomioitava kaltevuudet (kuva 45). Vaihtotyönä vaunujen siirto raiteelta 971 terminaaliraiteelle (kuva 46) Poistuminen terminaaliraiteelta junakulku ellä / junana ei ylimääräisiä pysähdyksiä suoraan linjalle liikenteenohjauksen varmistamalla junakulku ellä Vaihtoehtoises vaihtotyönä raiteelle 909 ja siitä junana eteenpäin linjalle (kuva 47). Liikenne kahden terminaaliraiteen lanteessa Rakenne aessa kaksi terminaaliraide a (907 ja 906, katso kuva 48) liikennemalli on vastaava, kun yhden raiteen lanteessa. Tarvi aessa toista terminaaliraide a voidaan hyödyntää vaihtoliikkeisiin / vaihtoveturin kierrä ämiseen. Molemmilla raiteilla tavoi eena yli 1100 m hyötypituus saavutetaan. Kullasvaaran ratapihalla jo olevan raiteiston ja raidevarausten käy ömahdollisuuksista RRT:n käy öön neuvotellaan Liikenneviraston kanssa. Uusien terminaaliraiteiden tehokas käy ö vaa i Kullasvaaran nykyisen turvalaitejärjestelmän laajentamisen uusille raiteille. Liikenneviraston kanssa on aloite u neuvo elu mahdollisuudesta laajentaa järjestelmä (ase nlaite, ulkolai eet, vapaana olon valvonta ja kauko-ohjaus) myös uusille raiteille. Rajapinta uusille raiteille vaa i joka tapauksessa muutoksia nykyiseen turvalaitejärjestelmään. Rahoitus- ja omistusmallit tarkentuvat seuraavien suunni eluvaiheiden aikana. Kuva 45. Vaihtotyö raiteille 971 / 887. Kuva 47. Poistuminen terminaaliraiteelta. Kuva 46. Vaihtotyö terminaaliraiteelle. Kuva 48. Kaksi terminaaliraide a (907 ja 906). 30

31 5 Alueen infran yleissuunni elu Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt Tehon en pohjoispuolella oleva jalankulun ja pyöräilyn yhteys toimii alueen pääverkkona, minkä kau a alue kytkeytyy ulkoiseen jalankulun ja pyöräilyn verkkoon. Valta en 15 puoleisessa päässä Tehon en varren jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt säilyvät nykyisellään mahdollistaen yhteyden Kouvolan keskustan suuntaan. Karjalankadun puoleisessa päässä jalankulun ja pyöräilyn yhteys säilyy nykyisessä Tehon en maastokäytävässä linjausmuutoksesta huolima a, mu a nykyisin puu uva jalankulun ja pyöräilyn yhteys täydennetään Karjalankadulle saakka, josta on yhteys nykyistä verkkoa pitkin Tykkimäen suuntaan ja valta en 6 rinnalla aina U in saakka. Karjalankadun ja valta en 6 varren jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien kehi ämistarpeet ja ratkaisut tarkentuvat eritasolii ymän ja alueen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Tehon en pohjoispuolen jalankulun ja pyöräilyn yhteyden lisäksi erillinen kevyen liikenteen yhteys toteutetaan Intermodaalialueelle johtavan pääyhteyden yhteyteen sekä suunni elualueen itäosaan katuyhteyksien K3 ja K4 rinnalle. Muilla ton kaduilla jalankulku ja pyöräily tapahtuvat samoilla väylillä ajoneuvoliikenteen kanssa. Lopulliset ratkaisut määritetään asemakaavoituksen yhteydessä Joukkoliikenteen järjestelyt Ratkaisuilla mahdollistetaan joukkoliikenteen tuominen Tehon elle. Alustavas suunni elualueen osuudelle tulisi 2-3 pysäkkiparia keskeisten ton lii ymien läheisyyteen. Tarkemmat pysäkkijärjestelyt määritetään katusuunnitelmissa Erikoiskuljetusten rei t ja järjestelyt Erikoiskuljetusten rei alueelle suunnitellaan valta en 6 ja Karjalankadun kau a. Valta e 6 kuuluu nykyisin suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV) luokituksella runkorei. Erikoiskuljetusten vaa mat järjestelyt ja tarkemmat mitoitukset ratkaistaan jatkosuunni elussa. Tavoite lanteen liikenneverkko on esite y kuvassa Työkonerei t Terminaalin työkoneet, esim. kon eja siirtävät kuro ajat, eivät eliikennesäädösten mukaan saa ajaa yleiselle liikenteelle tarkoitetuilla väylillä, esim. kaduilla. Intermodaalialueen ja logis ikka-alueen välillä kon en kuljetus tapahtuu kadunpitäjän luvituksella turva-autoilla saate avana vetomestarikuljetuksena. Jatkosuunni elussa päätetään mitkä väylistä ovat yleiselle liikenteelle ja mitkä jäävät logis ikkaalueen kor elin sisäisiksi väyliksi. Riippuen logis ikka-alueelle sijoi uvista toimijoista myös mahdollisen erillisen ns. lukki en rakentamista yhteyksien K6 ja K4 viereen on jatkosuunni elussa tutki ava Liikenteenhallinta Suunni elualueeseen ja siihen kytkeytyvään maan e- ja katuverkkoon lii yvät liikenteenhallinnan ja telema ikan järjestelmät ja niiden laajuus määritetään jatkosuunni elussa. Lähtökohtana on, e ä liikenne ohjataan tavoite lanteessa pää everkolta sekä valta en 15 e ä valta en 6 eritasolii ymien kau a tarkoituksenmukaisinta rei ä pitkin maankäytön toimintojen sijoi umisesta riippuen. Kylmäpor n kau a tapahtuva liikennöin perustuu liikenteen ennakko-luvituksiin, joilla säännöllises por n kautta liikennöivät operaa oreiden ajoneuvot voivat itse avata por n sen kau a kulkiessaan. Kylmäpor lla tulee olla kameravalvonta sekä por järjestelmässä käy äjälokia ylläpitävä edonkeruujärjestelmä. Kylmäpor lla on myös ohjeet muille mahdollisille liikkujille sekä tarvi avat yhteys edot, joiden avulla voi o aa yhtey ä por valvomoon ja pyytää lupa alueelle pääsemiseksi. Terminaali-alueen ja logis ikka-alueen telema ikka tulee toteu aa siten e ä kaikissa ratkaisuissa tavoitellaan toiminnan mahdollisimman hyvää kustannustehokkuu a. 5.3 Verkolliset hallinnolliset muutokset Päätetään myöhemmin asemakaavoituksen yhteydessä. 5.4 Infran suunni eluperusteet Suunni eluperusteet on suunni elun aikainen työväline, jolla haetaan eri osapuolien hyväksyntä vali uihin ratkaisuihin. Suunni eluperusteet sisältävät suunni elijan testamen n. Suunni eluperusteet on esite y tämän rapor- n lii eenä Valaistavat kohteet ja valaistuksen periaa eet Alueen valaistuksen yleissuunnitelma jakaantuu e- ja katuvalaistukseen sekä terminaali- ja pysäköin alueen valaistukseen. Terminaalialue on jae u lastausalueeseen ja varastoalueeseen, alueet on esite y kuvassa 50. Kuva 49. Tavoite lanteen liikenneverkko. Kuva 50. Valaistuksen yleissuunnitelman alueet. 31

32 5 Alueen infran yleissuunni elu Terminaalialueelle ja parkkipaikoille asennetaan Maan- e- ja rauta ealueiden valaistuksen suunni eluohjeen (LO16/2015) mukainen eri ratapihatoimintojen vaa ma valaistus. Ratapihavalaistuksen keskimääräiset tasot ovat ratapihalla lx ja huoltoraiteilla 20 lx suositusten mukaisin tasaisuuksin. Tievalaistus asennetaan Maan e- ja rauta ealueiden valaistuksen suunni eluohjeen (LO16/2016) mukaiset evalaistukset. Valaistusluokan liikennemäärässä on huomioitu liikenteen määrän ennuste. Valaistusluokka on C5. Valaistuksen vaakatason keskimääräinen valaistusvoimakkuuden minimitaso Ehm, min on 7,50 lx ja yleistasaisuuden minimiarvo U0,min on 0,40. Terminaalialue ja parkkipaikkojen valaistus toteutetaan esimerkiksi 20 m ris kkomastoin ja niihin asenne avilla valonhei millä Johtojen ja lai eiden siirto- ja suojaustoimenpiteet Olemassa olevan KSS:n sähköverkon osalta kaavan toteutuminen edelly ää siirtotarpeita. Mikäli alue rakentuu vaihei ain siten, e ei alueen tulevan tarpeen ka avaa verkostoa voida rakentaa ennalta ja nykyisten rakenteiden siirrot ovat väl ämä ömiä, vastaa tällöin siirrä äjä siirrosta aiheutuvista kustannuksista. /14/ Alueella olemassa olevien puhelinkaapeleihin kohdistuvia muutostarpeet määritellään jatkosuunni elun yhteydessä ja on järkevintä toteu aa alueen teiden rakentamisen yhteydessä. /31/ Gasumin maakaasuputken suojaustarve määräytyy alueen olosuhteiden ja tulevan maankäytön perusteella. Maakaasuputkiston turvallisuuden edelly ämät toimenpiteet on suunniteltava ja toteute ava ennen alueen käy öön o oa /4/ Alueen suunni elun yhteydessä tulee lisäksi huomioida kaasulinjojen lavaraukset uusille katuosuuksille. /13/ Mahdollisten katumuutosten aiheu amista KSS Lämpö Oy:n putkistomuutoksista ja niiden kustannuksista sovitaan kaupungin kanssa erikseen. Mahdolliset maakaasun jakelukapasitee n kasva amisen vuoksi tehtävät muutokset tehdään tarvi aessa KSS Lämpö Oy:n toimesta Kuivasataman toiminnallisia tarpeita infran jatkosuunni elua varten Kuivasatama eli maaliikenneterminaali voidaan pelkistää joukoksi logis ikan palvelutoimintoja, joita tarjotaan määritellyn liikenneterminaalipaikan alueella. Liikennemuodot palvelevat kahta tai kolmea liikennemuotoa. Seuraavia toimintoja lueteltaessa ei ole tehty rajauksia kuka toiminnoista vastaa tai kuka toiminnot luo, koska valinnoista riippuen toiminnot voivat kuulua joko Kouvolan kaupungin, Kinnon, terminaalioperaa orin(-eiden) tai logis ikkapalveluyrityksen vastuualueen ja/tai kaupallisen intressin piiriin. Toiminnallinen lue elo on laadi u palveluiden synny ämien latarpeiden ja edelleen infratarpeiden vuoksi, koska niihin on syytä varautua ainakin jossain määrin alueen jatkokehityksessä. On syytä huomata e ä osaa palveluista ei väl ämä ä koskaan tulla sijoi amaan alueelle vaan ne tultaneen tarjoamaan muilta sijain paikkakunnilta käsin. Kouvola RRT kuivasataman alueelta tulisi löytyä mm. seuraavia palveluita: RRT:n liikenteen sekä maan eliikenteen käy öön osoite ua terminaali- ja varasto laa (ken ää, katoksia ja CFS (Container Freight Sta on)-terminaaleja) Edellisissä toimivien yritysten tarpeisiin por rakennukseen vara ua toimisto-, palvelu-, asiakas- ja huolto laa Ajorei ejä, pysäköin - ja seisahdus laa raskaan liikenteen ajoneuvoille Tarkastussilta ja ken äalue a ajoneuvotarkastuksille ( lapäinen purku la ja palvelu ostetaan CFS yrityksiltä tarpeen vaa essa) Paikka Tullin siirre ävälle röntgenlai eistolle turvaetäisyyksineen Säteilyn havainnoin por t Vaaituspalvelut las yksiköille ja kulkuneuvoille (2016 SOLAS-määräykset) Raideliikenteen turvallisuus- ja ohjausjärjestelmät Suuryksikköliikenteen kunnonvalvontakuvauspalvelut Alueen kulunvalvontajärjestelmä, aluevalvontajärjestelmät sekä erityisvalvontajärjestelmät (avoimet raidealueet), tai muut korkeamman riskin kohteet Aidatut aluerakenteet, por t sekä ihmisten, ajoneuvojen ja tavaran liikkumisen/siirtämisen hallinnan etojärjestelmät Turvallisuuspalvelut Auditoitu ja ISPS-ser fioitu turvallisuusjärjestelmä IMO-ken äalue Siirre ävä suuryksiköille soveltuva vuotoallas Siirre ävät rekkojen junakuormauksen mahdollistavat rampit Virtapistokkeita ja -paikkoja lämpökontrolloitujen suuryksiköiden ja kuljetuskaluston lämmönsäätöyksiköiden tarpeisiin. Lisäksi toiminnan kehi yessä RRT:ssä tai sen väli ömässä yhteydessä sijaitsevalla logis ikka-alueella tulee voida tarjota mm. seuraavia palveluita: Las n kiinnityspalveluita Kon depot, eli kon varikko, korjaus-, puhdistusyms. toimintoja M/3/M-rajatarkastusasema status (elintarvikekuljetuksiin) Mahdollisia RRT-liikenteen vastapään rauta eyh öiden edustustoimistoja/palvelutoimistoja (RZD, PRC RT, Kazakstan RT tms.) Riippuma omia laboratorio- ja tarkastuspalveluita Kalustonpesupalveluita Maan ekaluston oheispalveluita Mahdollisia kokous loja, joita voidaan käy ää erilaisissa neuvo eluissa, käy äjä maksaa periaa ein. Lisäksi tulee myös muita asiakaskunnan ja liikenteen tarvitsemia oheispalveluita, joiden fyysinen läsnäolo itse RRTalueella ei ole tarpeen, mu a jotka tarjotaan saataville esimerkiksi RRT Oy:n tai palveluiden tarjoajien ne portaalien/sosiaalisenmedian kau a. Tilapäiset markkina-alueille viemiseen lii yvät lisäarvopalvelut ja kulutustavaroiden tai pakkausten markkinakelpoisuuteen lii yvät lisäarvopalvelut Kaluston korjauspalvelut Kulje ajien sosiaaliset asioin lat, ruokailu-, WC- ja suihku lat. Kuva 51. Kouvola RRT:n Itäisessä las ajoneuvoliikenteessä ja RT-las liikenteessä on tarve a Tulli- ja huo-lintapalveluille. (Kuvituskuva: Tulli vies ntä). 32

33 5 Alueen infran yleissuunni elu Ei vara avia loja: Kiinteäs rakennetut kioskit ja toimistot Muut kiinteäs peruste avat Opera ivisia nostoja tai erikoisnostoja rajoi avat rakenteet, joh met, tuulimyllyt yms Laajat toimistohotellit tms. Perusteluita miksi ei varauduta Kokemusperäinen havainto läpi CT-maailman. Rakenteiden tulee olla helpos siirre äviä, koska toiminta muu uu aina. Esimerkiksi IMO-ken ä voi olla oikein toteute u aitaama a aidatun RRT-terminaalin sisällä. Kuten edellä, kaikki muuntamot, pumput, maanpäälliset tankit, virtakaivot, painorajoitetut vaihteet yms. kyseisen alueen käy öä ja lannekohtaista opera ivisten toimintojen sijoi elua hai aavat kohteet tulee rajata opera iviselta alueelta pois. Kaikki toiminnan rajoituksia tuovat rakenteet tulee rajata opera iviselta alueelta pois. Jos la ja alueet ovat niukkoja, ei sekundäärisiätoimintoja tule sijoi aa paikkoihin jotka syövät opera ivista laa ja siten liiketoimintamahdollisuuksia. Kolikon toisena puolena on varmistaa rakenne avien toimisto lojen monikäy öisyys, jo a ne voivat palvella mahdollisimman monessa käyttötarkoituksessa Intermodaaliterminaalin las nkäsi ely ja automa soin Toiminnallises intermodaaliterminaalin alkuvaiheessa las- nkäsi elyssä tavoitellaan kustannustehokasta joustavuutta, mikä edelly ää mal llisia laiteinvestointeja. Alkuvaiheen las nkäsi ely tapahtunee ilman käsi elyjärjestelmätason automaa ota. Varsinainen käsi elyn ja terminaalitoiminnan ohjausjärjestelmä (TOS) tarvitaan, mu a infran suunni elun kannalta se ei aseta erityisvaa muksia. Myöhemmin terminaalin las nkäsi elytoimintojen automa soin on kustannus-, aika- ja liikennevolyymikysymys. Liikennevolyymin kasvaessa ja liikennenäkymien myönteisen kehityksen myötä tulevat harki avaksi investoinnit las nkäsi elyn automa soimiseksi. Ajan kuluessa automa soin- teknologia kehi yy ja automaa on suhteellinen hinta laskee. Tekninen kehitys mahdollistaa automa soidut ja autonomiset laiteratkaisut, jotka mahdollistavat automa soitujen las nkäsi elylai eiden liikkumisen ja itsenäisen toiminnan jopa yleisen liikenteen joukossa. Liikennevolyymin kasvaessa merki ävälle tasolle voidaan tarkastella täysautoma soidun RRT-investoinnin kanna avuu a, mu a sellaista liikenne lanne a lähesty äessä liikennevolyymien tulee olla jo huoma avalla tasolla. Toistaiseksi Suomen satamissa ei ole vielä ainu akaan täysautoma soitua terminaalia vaan lähimmät sellaiset löytyvät Saksasta ja Hollannista. Kouvolan RRT- ympäristössä tullaan näkemään toiminnan ensimmäisen vuosikymmenen kuluessa pienten askelten brown field -automa soin a, jolla tarkoitetaan esimerkiksi yö- ja viikonloppuaikaisiin nostoihin tai toimituksiin kykeneviä ASC- tai AGV-ratkaisuja. 2 2 Mikäli maa-alueen omistaja ja infrastruktuurisijoi ajan intressit kohtaavat, on mahdollista investoida automaa oon jo he toiminnan aluksi ja tarjota siten ensiluokkaista RRT-palvelua Kouvolassa mu a sen edellytyksenä on terminaaliin saatu huoma ava, pitkän aikavälin intermodaali-liikennesopimus. Avointa kuivabulk ken ävarastoin laa Kentällä varastoitava irrallinen kuivabulk on vaikea nähdä muuhun liikenteeseen yhteensopivana tavararyhmänä Kouvola RRT:ssä. Mahdollinen tavararyhmä säkite ynä, suursäkite ynä tai muuten kuivabulk-kalustolla suljetus kuljetettuna. Kierrätysromukentät Kierrätysromuun voi lii yä monia ongelmia. Kaupunkirakenteen väli ömässä läheisyydessä sijaitseva terminaali voi joutua meluvalitusten kohteeksi ja toimintaa voidaan joutua rajoi amaan. Ulkoken ävarastoinnissa tulipalot, vaaralliset aineet, metallien varastelu yms. voi nousta ongelmaksi RRTalueella. Kuva 52. Kon en siirtoihin käyte äviä vihivaunuja AGV (Automated Guided Vehicle). PSA eli Singaporen satama on Investoinut Kalmar Globalin sähkökäy öisiin vihivaunuihin, Port strategy Tulevaisuudessa vihivaunuilla voidaan toimi aa suuryksiköitä. Avoimet keräyspaperi- tms. kierrätysterminaalit RRT-terminaalialueelle ei kannata suunnitella avoimia kierrätyspaperin tai muun kierrätysmateriaalin järjestelmiä ellei toimintasuunnitelmia ole auditoitu huolellises. Perustelut suositukselle ovat lähes samoja kuin kierrätysmetallien yhteydessä. Esimerkiksi jyrsijät tai linnut voivat löytää liian avoimet kierrätysmateriaalin ken ä lat, jonka seurauksena lanne voi ajautua vaikeas halli avaan tuholaisongelmaan ja terveydellisiin seuraamuksiin. Nestesäiliö laa tai alueita Kouvolan alueen nestehuolto hoidetaan rannikon satamista tai si en suuryksiköillä. Kuva 53. ASC (Automated Stacking Crane) luo mahdollisuuksia esim. yksiköiden noutoon ja jä öön silloin kun terminaalin henkilökunta ei ole paikalla, eli yöllä ja viikonloppuisin. Kuva: Kalmar Global 33

34 5 Alueen infran yleissuunni elu Tällaiset automa soidun noston, noudon tai toimituksen mahdollistavat lai eistot ovat infrastruktuurin suhteen samanlaisia kuin perinteiset terminaalit mu a ohjaus, tunnistus ja etojärjestelmien suhteen vaa mustaso on huoma avas korkeampi. Työvoimatarve terminaalissa laskee mu a samalla ostopalveluiden ja ylläpitosopimusten tarve kasvaa. Terminaaliautomaa olla on mahdollisuus kasva aa myös terminaali lankäytön tehokkuu a. Kun kuro aja tai lukkijärjestelmistä siirrytään ken äpukkinostureihin tai raideliikenteen pukkinosturiin, voidaan alueen lankäy ötehokkuu a kasva aa 2-4-kertaiseksi lähtö lanteeseen verra una. Laitevalintaan vaiku avat monet tekijät, jotka tulevat pääte äväksi myöhemmin tehtävien kehitysratkaisujen myötä Muut varusteet RRT alueen aitaaminen on vain yksi osa alueen turvallisuusjärjestelyjä. Superstruktuurinäkökulmasta alueen aitaaminen on koko tavaraliikenteen perusta, edellytys sille, e ä liikenteen kannalta koko alue on aida u. RT por n valinta tarkentuu jatkosuunni elun yhteydessä. Tämän päivän turvallisuusympäristössä ja logis ikassa tarvitaan myös muita turvallisuusvarusteita ja toimintoja, jotka on toiminnallisista lähtökohdista kuva u seuraavas. Por toiminnot Kansainvälisen liikenteen terminaalit, niin rannikon kuin kuivankin maan satamat ja liikenneterminaalit, tulee varustaa hyvän palvelutason varmistavilla por toiminnoilla. Liikenneterminaaleissa por toiminnoilla tarkoitetaan erilaisia logis sia por toimintoja, liikenteen seurantaa, tunnistukseen, hallintaan, ohjaukseen ja hallinnollisiin, tullaukseen, alueen käy öön sekä kaupallisiin tarpeisiin lii yviä, usein keskitetys tarjo uja palveluita, henkilöturvallisuusja tavaraturvallisuusjärjestelmiä. Por toimintojen tehokkuus, tarkoituksenmukaisten palveluiden saatavuus, toimivuus, helpos ymmärre ävä selkeä ja sujuva käyte ävyys, turvallisuus sekä kustannustehokkuus vaiku avat koko liikennepaikan kilpailuasemaan. Por toimintoihin kuuluu turvallisuuteen (Security) ja työturvallisuuteen (Safety), luokiteltavia funk oita, joissa on kummassakin samoja elemen ejä, mu a aluksi niitä on tarkasteltava erikseen. Työturvallisuudella pyritään torjumaan esimerkiksi työtapaturmia, liikenneonne omuuksia tai muista vahingoista johtuvia seurannaisvahinkoja ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle, yleensä taha omia onne omuuksia. Turvallisuusjärjestelmillä (Security) pyritään torjumaan ihmisen aiheu amia tahallisia vahinkoja toisille ihmisille, omaisuudelle, yleiselle turvallisuudelle tai ympäristölle joita ihmiset pyrkivät tekemään laisuuden avautuessa tai suunnitellus vihamielisessä tarkoituksessa. Logis ikkaterminaaleissa, satamissa ja sisämaanterminaaleissa voidaan tunnistaa logis ikkaliiketoiminnalle ominaisia, sekä turvallisuuteen e ä työturvallisuuteen lii yviä haasteita. Turvallisuushaasteita tuo myös maahanmuu oon lii yvät ihmisvirrat, salamatkustajat, edellisiä organisoivat ihmissalakulje avat sekä järjestäytyneen rikollisuuden luva omat kuljetuspyrkimykset tavaraliikenne ä hyödyntäen. Turvallisuus ja työturvallisuusjärjestelmät eli edellä mainittujen uhkien torjuntatoimenpiteet lähtevät turvallisuusasioista vastaavista ihmisistä, jotka suunni elevat, laa vat toteutus- ja toimintasuunnitelmat, toteu avat, hyväksy ävät, ylläpitävät ja operoivat turvallisuus ja työturvallisuusjärjestelmiä. Järjestelmiin katsotaan kuuluviksi liikennealueen layout sekä alueelle toteute avat tekniset ratkaisut (alueen erilaiset vyöhykkeet, mahdolliset aidat ja aitaukset, henkilö- ja liikennepor t, alueiden, vyöhykkeiden ja kulkuväylien aluevalvontaan sekä kulunvalvontaan lii yvä tekniikka (kulku-, liike- ja käy ösensorit, kameravalvonta, RFID, hahmontunnistus). Turvallisuus ja kulunvalvontateknisiin järjestelmiin on liite y myös esim. ajoneuvojen ja las yksiköiden painon ja kunnonvalvontaan lii yviä toimintoja kuten punnituspalvelut, kunnonvalvontakuvaukset yms. tai si en maini uja palveluita tarjotaan erikseen joko liikennepaikkayh ön tai erillisten palveluyh öiden toimesta. Intermodaaliliikenteen terminaalin tulee täy ää ISPS-turvallisuusjärjestelmän vaa mukset jo a terminaalin ISPS-status voidaan terminaalille myöntää. Eräs oleellinen tekijä koko ISPS-järjestelmän luomisessa on alueen sulkeminen asia omilta henkilöiltä ja liikenteeltä. Käytännössä vaa mus tarkoi aa alueen aitaamista ja kulunvalvontajärjestelmän hankkimista. Alueelle liikkumista varten tarvitaan henkilö-, kumipyörä- sekä rautapyöräajoneuvoliikenteen por eja. Myös erikoiskuljetuksille tulee olla omat por nsa, joka voi olla pääpor n yhteydessä, miehitetyllä tai ns. kylmällä sivupor lla tai si en kokonaan erillisenä alueelle johtavana por na. Erikoispor t raidealueella ja ISPS-määräykset Raide-alueet ja erityises terminaali/satama alueelle johtavat raidekäytävät muodostavat haasteen erilaisille turvallisuusjärjestelmille. Ratkaisuksi on kehite y erilaisia kamerajärjestelmiä, liike- ja lämpösensoreita, IR kameroita sekä näiden päälle luotuja teknisiä sovelluksia. Raiteen liikennöin ura terminaalialueelle voidaan turvallisuus- ja kulunvalvontamielessä sulkea tarvi aessa fyysisellä por lla (katso kuva 55), erilaisin sensorein, liiketunnis min sekä eri aalto-alueilla toimivin kamerajärjestelmin. Kamerakuviin on saatavissa myös ns. ohjelmistopohjaisia virtuaaliaitoja, jotka ovat kytke ävissä hälytystoimintoihin. Tällaisilla ratkaisuilla on mahdollista valvoa esim. laajojen ratapihojen kiskourien alueen koskema omuu a. 34 Kuva 54. Kuvissa kaluston läpivalaisukuvia, vasemmalla raskaan maan eajoneuvon läpivalaisukuva ja oikealla RT liikenteen kalustokuvaa: Kuva Visy Oy. Kuva 55. Vasemmassa kuvassa Visy Oy:n Train Gate-por, jossa viivapyyhkäisykamera -por lla kuvataan vaunu- ja intermodaalikalustoa. Vasemmassa kuvassa näkyy taustalla myös fyysinen raideliikenteen por. Train Gate-por ssa voidaan OCR- ja RFID-tekniikalla voidaan seurata intermodaaliliikenteen las yksiköitä, vaunukalustoa ja kuvia voidaan käy ää kaluston kunnonvalvonnassa. Train Gate on käytössä mm. Hollannin Tullilla Ro erdamissa, Suomen, Ees n ja Latvian Tulilla. Röntgen-sovelluksella täydenne ynä käytössä mm. Puolassa, Hollannissa, Uzbekistanissa yms. Lähde Visy Oy. Por toiminnot eivät koostu vain toimivasta layou sta, superstruktuuri- tai IT-ratkaisuista. Järjestelmien tueksi tarvitaan osaavaa henkilökuntaa sekä liikenneterminaalin ylläpitotoimenpiteitä kuten nopeaa reagoin a liikenteellisiin tarpeisiin, mahdollisiin turvallisuusuhkiin, järjestelmä- ja kalustovaurioihin sekä ak ivista ote a mm. näkyvyydestä, alueen siisteydestä ja vesakontorjunnasta huoleh miseksi. VAK liikenne Vaarallisten aineiden käsi elyyn tulee varautua pienimuotoisella IMO-kentällä sekä tarvi avin kaivoin ja hälytyksin. Viimekädessä operaa ori katsoo millaiseen VAK-liikenteeseen se haluaa varautua ja tekee tarvi avat esitykset RRT Oy:lle mahdollista alueen kehi ämistä varten. Vuotavat yksiköt Vuotavia VAK-yksiköitä varten alueelle kanna aa hankkia Vetomestarilla siirre ävä vuotokaukalo. Kouvolan läpi ajavassa liikenteessä saa aa esiintyä tarpeita vuotavien suuryksiköiden suhteen. Lämpökontrolloidut yksiköt Lämpökontrolloituja eli ns. reefer-yksiköitä varten tulee alueelle perustaa kytkentäpaikkoja reefer-yksiköiden säilytystä varten. Lämpökontrolloiduille yksiköille on vara u yleensä oma alue, jossa yksiköitä on helppo valvoa. Kuva 56. RRT-terminaalialueiden valvonnassa voidaan hyödyntää erilaisia sensoreita, eri aaltoalueilla toimivia kameroita sekä ns. Virtuaaliaitoja. Kuvassa kaksi jalankulkijaa on yli änyt raiteen ja saapuvat juuri virtuaaliaidalle. Kuva: Axis Communica on Ab.

35 5 Alueen infran yleissuunni elu Vesihuollon yleissuunni elu Kuvassa 57 on esite y alueen vesihuollon periaa eet ja virtaussuunnat. Suunnitelmassa on selvite y nykyisen ja uuden vesihuollon yhdistäminen. Nykyisten, kaivojen ja pumppaamojen kunto tulee kartoi aa jatkosuunni elua varten. Verkoston tarkempi mitoitus tulee tehdä erikseen lähtö etojen tarkentuessa. Alueen rakentamisen vaiheistus edelly ää eteläpuolen pumppaamon ja linjastojen toteu amista he ensimmäisessä vaiheessa. Itäpuolen pumppaamo kuuluu osana laajennusvaraukseen. Mikäli se ei toteudu, voidaan vaihtoehtoises pohjoispuolen viemäröin ohjata katua K4 pitkin eteläpuolen pumppaamolle. Tarve tulee selvi ää viimeistään hankkeen toisessa vaiheessa. Vesijohdot Alueen uudet runkovesijohdot yhdistetään nykyisen Tehon- en varrella kulkevaan 200SG vesijohdon runkolinjaan. Mikäli linjan kunto on heikko, tulee se uusia työn yhteydessä. Kullasvaaran en varteen v rakenne ua runkolinjaa käytetään osana alueen syö överkkoa. Uusien kiinteistöjen vesihuoltolinjat on esite y kuvassa. Periaa eena on ollut, e ä olemassa olevat linjastoja hyödynnetään mahdollisimman paljon. Vesijohdoille on pyritty tekemään myös mahdollisuuksien mukaan kiertorei ejä, jo a järjestelmä olisi varmatoiminen. Jos viemäröin tehdään kadulle K4 myöhemmässä vaiheessa, on siinä yhteydessä kanna avaa tehdä myös vesijohdon yhteys etelä- aja pohjoispuolen välille. Suunni eluvaiheessa ei ole edossa erityistä suuren vesikulutuksen toimijaa alueelle. Kaavassa osoite uun tavanomaiseen teollisuus-, liikenne- ja logis ikkatarpeeseen (arvio 0,2..0,3 l/s/ha) ovat nykyiset, 200 mm syö ö-putket Tehon en ja Kullasvaaran en varrella, mitoitukseltaan rii äviä. Se ei kuitenkaan riitä sammutusvesitarpeeseen yhdessä alueen muun veden-kulutuksen kanssa mitoituksellises-. Alueelle tulee varmistaa sammutusvesi kiinteistökohtaises tehtävin ratkaisuin. Jätevesiviemärit Alueen jätevedet johdetaan Tehon en alla lännen suuntaan vie ävään 300B runkoviemäriin. Viemärilinjan (rakennusvuosi 1981) kunto tulee kartoi aa ja tarvi aessa saneerata linja. Pohjoisosan kor elit voidaan viemäröidä vie oviemärein, muut joudutaan pumppaamaan. Alueen nykyinen pumppaamo säilytetään ja siihen voidaan lii ää keskiosan kortteleita. Eteläosan viemäröin ä varten on kadun loppupäähän, port- alueen viereen, rakenne ava pumppaamo. Tämä pumppaamon mitoituksessa tulee varautua siihen, e ä se voi tarvi aessa korvata nykyisen vanhan kaatopaikan pumppaamon (JVP115). Pumppaamon painelinja yhdistetään Kullasvaaran en varteen v rakenne uun 200 mm paineviemäriin. Lisäksi tulee varata la kaavassa terminaalialueen pohjoissivulle vesihuollolle. Samaan varaukseen esitetään myös vesijohto-linjaa, jolla saadaan alueen vesijohtorunko huoltovarmaksi lenkiksi. Toinen uusi pumppaamo rakennetaan alueen itäreunan viheralueelle. Tämä pumppaamo hoitaa alueen koilliskulman sekä myöhemmässä vaiheessa itäreunan reservialueen viemäröinnin. Reservialue a ei voida viemäröidä vie ona, vaan sinne tulee rakenne avaksi oma erillinen pumppaamo. 5.5 Ympäristön suunni eluperusteet Hulevesien hallinta RRT-alueen hulevesien hallinnan yleissuunnitelmatasoisen suunnitelman ratkaisut pohjautuvat alueelle laaditun kaavarungon maankäy ösuunnitelmaan. Hulevesien hallinnan tavoi eena on alueella muodostuvien vesien halli u johtaminen ja viivy äminen siten, e ä suunni elualueen hulevedet sen eteläpuolella vastaano avaan Honk-Palonojaan purkautuva virtaama ei aiheuta ongelmia alapuolisilla alueilla ja purkureiteillä. Hulevesien hallinnan suunni elun lähtökohtana on päivätyn kaavarungon mukainen maankäy ö. Maankäy ö alueella tulee ivistymään merki äväs pienteollisuuden, logis ikan ja terminaalitoimintojen alueiden toteudu ua (TVL, TYL/pv, LTA). Tämän johdosta myös alueella syntyvien hulevesien määrät ja huippuvirtaamat tulevat kasvamaan päällyste yjen pintojen pinta-alan lisääntyessä ja sadannan luonnollisen imeytymisen vähentyessä. Kaavarungossa esite y maankäy ö tullaan toteu amaan vaihei ain, pitkän ajanjakson aikana, mu a hulevesien hallinnan mitoi amisessa on käyte y rakentamisalueiden suhteen laajinta lanne a. Kaikki rakentamiseen osoitetut alueet (TVL, TYL/pv, T/res, LTA) sekä katualueet on olete u asfal päällysteisiksi ka opintoja lukuun o ama a (kuva 58). Kuva 57. Vesihuollon yleissuunnitelma. Kuva 58. Hulevesien hallinta hankealueella. 35

36 5 Alueen infran yleissuunni elu Tulevan maankäytön vaikutukset vesitalouteen Kaavarungon mukaises suunniteltu rakentaminen tulee sijoi umaan lähes koko suunni elualueelle. Vain keskiosaan Härkojan ja siihen pohjoisesta laskevan puron varteen sekä pohjois-, itä- ja lounaisreunalle jää metsäistä suojaviheralue a. Rakenne avilla alueilla maanpinta muu uu teollisuus- ja varastotoimintojen sekä rauta eliikenteen terminaalialueen päällystetyiksi piha- ja liikennealueeksi sekä rakennusten ka opinnoiksi. Lähes luonnon laisen metsämaan ja peltoalueiden rakentaminen muu aa alueen vesitalou a merki äväs. Päällyste yjen ja ve ä heikos läpäisevien pintojen määrä kasvaa samalla, kun hyvin imey ävien ja haihdu avien luonnonalueiden osuus vähenee, mikä lisää pintavaluntaa. Hulevesien muodostumisen kannalta läpäisemä ömistä pinnoista merki ävimpiä ovat ka opinnat, joiden kaltevuus on usein muita rakenne uja pintoja suurempi ja virtausvastus pieni. Ka ovedet johtuvat nopeas syöksyputkien kau a hulevesiviemäriverkkoon ja avo-ojiin ja edelleen valuma-alueen purkupisteeseen. Taulukko 4. Kaavarungon mukaisen maankäytön toteu amisen pintavaluntaan kohdistuvien vaikutusten tarkastelemiseksi suunni elualueen valuma-alueille määritel in valumakertoimet nykyisen ja tulevan maankäytön lanteissa Liikenneviraston ohjeen (5/2013) Teiden ja ratojen kuivatuksen suunnittelu perusteella (taulukko 4). Valumakertoimien muutoksen pohjalta arvioi in valuntaoloihin kohdistuvia muutoksia. Muutos nyky lanteeseen valuma-aluei ain on esite y taulukossa 5. Valumakerroin Ψ (vaihtelualue on 0 1) kuvaa pintavalumaksi päätyvän sateen osuu a ja ilmaisee, kuinka suuri osa sadannasta on avo-uomia, putkia tai hulevesialtaita mitoite aessa ote ava huomioon. Valumakertoimen suuruus riippuu ensisijaises valuma-alueen pinnan vedenläpäisevyydestä ja sileydestä. Kaavarungon mukaisen maankäytön toteudu ua suunnittelualueen pinta-alasta noin 270 hehtaaria on päällyste yä teollisuus- ja terminaalialue a sekä ka opintaa. Nyky lanteessa vastaava ala on 57 hehtaaria. Suunni elualueen kattopinta-ala kasvaa nelinkertaiseksi ja päällyste yjen liikenne- ja piha-alueiden pinta-ala viisinkertaiseksi nyky lanteeseen verra una. Maankäytön muu uminen vaiku aa merki ävimmin itäisen valuma-alueen 2 valuntaoloihin, sillä valuma-alueen valumakerroin kasvaa lähes 270 %. Jo nyky lanteessa voimakkaammin rakennetun län sen valumaalueen 1 valunta kasvaa selkeäs vähemmän. Suunni elualueen pohjoispuoliselle valuma-alueelle 3 ei RRT-hankkeen toteutumisesta aiheudu maankäytöllisiä muutoksia (taulukko 5). Erilaisten pintojen osuudet RRT- suunni elualueella nyky lanteessa ja kaavarungon mukaisen maankäytön toteudu ua, sekä valumakertoimet pintatyypei äin. Pintatyyppi Osuus nyky lanteessa (%) Osuus kaavarungon lanteessa (%) Valumakerroin Ka o ,9 Päällyste (asfal ) ,7 Soraken ä ,05 Pelto- tai nii yalue ,1 Metsämaa ,05 Taulukko 5. Valuma-alue Valumakertoimen muutos valuma-aluei ain. Valuma-alueen pintaala (ha) Nykyinen valumakerroin Tuleva valumakerroin Valumakertoimen muutos (%) 1 235,1 0,38 0, % 2 368,4 0,13 0, % 3 214,1 0,09 0,09 0 % Maankäytön vaikutukset hulevesien laatuun Kasvanut ja en stä nopeampi hulevesivalunta huuhtoo rakennetuilta pinnoilta epäpuhtauksia mukaansa. Suurimman kuormituksen aiheu avat liikennöitävät asfal alueet, joilta muodostuvat hulevedet sisältävät tyypillises liikenteestä ja materiaalien kulumisesta peräisin olevia epäpuhtauksia kuten raskasmetalleja ja öljyä. Asfal pinnoilta syntyvä runsas hulevesivalunta huuhtoo mukaansa pintojen epäpuhtaudet tehokkaas ja toistuvas pienemmilläkin sadetapahtumilla. Suunni elualueen logis ikan ja teollisuuden käy öön osoitetuilta TVL-, TYL/pv- ja LTA-alueilta hulevesiin päätyy liikenteelle tyypillisiä hai a-aineita. Ka opinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita, vaikka voivatkin sisältää hieman esimerkiksi ilmavirtausten kulje amaa kiintoainesta. Lisäksi suuret hetkelliset hulevesien virtaamapiikit voivat aiheu aa hulevesiviemäreiden purkupisteissä ja avo-ojissa uomaeroosiota, mikä johtaa veden samentumiseen alapuolisilla virtausreiteillä. Eroosio voi pitkään jatkuessaan johtaa uoman epätoivo aviin fyysisiin muutoksiin kuten sortumiin ja kasvillisuuden irtoamiseen. Hulevesien hallintamenetelmät Suunni elualueen maankäytön muu uminen kasva aa alueen hulevesivalunnan määrää noin kolminkertaiseksi nyky lanteeseen verra una. Hulevesien määrän kasvun vaikutukset korostuvat, koska tulevassa lanteessa rakenne ava alue on pääosin ka o- ja asfal pintaa, joilla hulevesivalunta on nopeaa. Tämä johtaa hulevesimäärien merki ävään kasvuun ja lyhyillä rankkasateilla suuriin virtaamahuippuihin erityises valuma-alueelta 2 poisjohtavalla virtausrei llä. Kaikki suunni elualueen kaavarungon mukaisten rakennettavien alueiden hulevedet johtuvat suunni elualueen eteläpuolella virtaavaan Honk-Palonojaan ja siitä edelleen Kymijokeen. Lisäksi suunni elualueen pohjoispuolella sijaitsevan valuma-alueen 3 pintavedet virtaavat valuma-alueen 2 kau a Honk-Palonojaan. Valuma-alueen 2 kau a purkautuvan hulevesivirtaaman hallinta on tärkeää, jo a purkautuvat vedet eivät aiheu aisi vahinkoa alapuolisille peltoalueille ja Honk-Palonojan purkurei lle. Suuret hetkelliset virtaamat voivat aiheu aa eroosiohai oja uoman penkkaan ja pohjaan, mikä vaurioi aa ojan kasvillisuu a ja aiheuttaa veden samenemista. Suuret virtaamahuiput voivat johtaa myös alapuolisen purkurei n tulvimiseen viljelykäytössä oleville pelloille. Rakentamisella ei saa olla haitallisia vaikutuksia suunni elualueen alapuoliseen Honk-Palonojaan. Hulevesien johtaminen kiinteistöiltä ja katualueilta Yleissuunni elutasoisen selvityksen ja kaavarungon laa misen yhteydessä on hulevesien hallinnan osalta päädytty luopumaan hulevesien viivy ämisestä kiinteistöillä. Kiinteistöjen hulevesikaivot varustetaan öljynero milla hulevesien laadun parantamiseksi. Hulevesien viivy ämiselle suunni elualueella ase aa lisäksi rajoi eita kaavarungon tehokas maankäy ö, keskiosan halki virtaavan puron arvokkaat elinympäristöt ja itä- ja eteläosan huonos hulevesien imey ämiseen soveltuva maaperä. Länsiosassa hulevesien imey ämiselle ase aa rajoi eita sijain vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Tavoi eena on ollut käsitellä rakentamisen myötä lisääntyvät hulevedet suunni elualueen ulkopuolella hallitus ennen laskua Honk-Palonojaan. Suunni elualueen teollisuus- ja terminaalialueilta (TVL, TYL/pv, T/res, LTA) hulevedet esitetään johde aviksi tonteilta katualueiden sivuojissa koh suunni elualueen eteläosassa sijaitsevia purkupisteitä. Putki amisen sijaan tulisi suosia avouomia, joissa veden virtaus on hitaampaa ja osaltaan ehkäisee mm. hallitsematonta tulvimista ja eroosiota. Avoimissa järjestelmissä johtaminen parantaa huleveden laatua ojan kasvillisuuden pidä äessä osan hai a-aineista ja kiintoaineksesta. Myös kaduilla syntyvät hulevedet puretaan hulevesiviemäreissä mahdollisimman nopeas avouomiin. Avouomiin voidaan sijoi aa pohjapatoja, joiden ansiosta ojan lavuus nousee ja ojassa voidaan viivy ää osa vedestä. Pohjapatojen ansiosta vesi myös hape uu, mikä parantaa sen laatua. Suunni elualueen keskiosan halki virtaavaan Härkojaan ja sen sivu-uomiin päätyvä pintavalunta vähenee, kun valuma-alueen 2 maankäytön muu uessa päällyste yjen alueiden hulevedet ohjataan hallitus pois valuma-alueelta katualueiden sivuojia pitkin. Uoman varrella sijaitsevien arvokkaiden elinympäristöjen säilymisen varmistamiseksi kor eleiden 5, 6, 7, 10 ja 11 puhtaat ka ovedet esitetään johde avaksi puroon erillistä hulevesiviemäriä ja avouomaa pitkin. Kor elit on esite y kar alii eessä Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Ka oveden viivy ämistä varten sijoitetaan alueelle hulevesiallas. Altaalle sopiva kohta on Härkojan ja pohjoisesta virtaavan ojan yhtymäkohta. Allasta muotoillaan siten, e ä se on melko matala ja leveä, jo a mahdollistetaan ojan meanderoin (mutki elu) ja ranta- ja vesikasvillisuuden kehi yminen altaan pohjalle veden tehokkaamman hape umisen sekä biologisen esipuhdistuksen vuoksi. 36

37 5 Alueen infran yleissuunni elu Alueelliset hallintamenetelmät Suunni elualueelta valuma-alueen 1 kau a Honk-Palonojaan purkautuvat hulevedet esitetään johde avaksi ojan nykyiseen, valta en 15 ja Kouvola-Joensuu radan risteämisalueen koillispuolella sijaitsevaan tasausaltaaseen ja edelleen rauta en ali nykyisten Ø 1200 mm:n betonirumpujen kau a. Valuma-alueen 1 kohdalla virtaama ei kasva merki äväs maankäytön muu uessa, joten nykyistä lavuudeltaan m 3 tasausallasta esitetään suurennetavaksi noin m 3. Tavoite lanteessa altaan lavuus olisi m 3. Rakenteiden arvioidaan rii ävän virtaaman välittämiseen rauta en eteläpuolelle ilman tulvariskiä. Valuma-alueen 2 kau a purkautuvien hulevesien johtaminen rauta en ali vaa i nykyisen Ø 1000 mm:n rummun sijaan kahden Ø 1600 mm rummun rakentamista, sillä hulevesimäärät ojassa kasvavat kolminkertaisiksi. Lisäksi Härkojan uoman sijain a muutetaan radan alituksen kohdalla. Nykyinen rumpu, sille radan pohjoispuolella johtava purkurei sekä rummulta etelään virtaava lasku-oja poistetaan. Jatkosuunni elun yhteydessä tulee selvi ää ratapenkereen rakenne ja perustamistapa ennen uusien rumpujen asentamista. Radan alituksesta alavirtaan suunni elualueen eteläpuolella sijaitsevalle metsäalueelle esitetään rakenne avaksi hulevesien viivytysallas ja kosteikko (ks. kar aliite Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma). Rakenne tasaa ojan virtaamia ja parantaa vedenlaatua pidä ämällä kiintoainesta ja epäpuhtauksia suunni elualueelta virtaavista hulevesistä. Hulevesialtaan toteu aminen kosteikkona tukee alueen luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Muodostuvan hulevesivalunnan vaa maa suurta viivytysrakenne a ei ole mahdollista toteu aa suunni elualueelle Kouvola-Joensuu radan pohjoispuolelle. Viivytysrakenteen lavarauksen määri elyssä käyte in mitoitussateena kerran 100 vuodessa toistuvaa, kestoltaan 60 minuu n sadetapahtumaa, joka on rauta erummuille suositeltava ylivaluman (HQ) toistuvuusaika (Liikennevirasto 2013). Mitoi avana väylänä päädy in käy ämään rauta- etä, koska molemmat suunni elualueen hulevesien valuma-alueet purkautuvat alueen ulkopuolelle ratarummun kau a. Näin määritelty mitoitussateen rankkuus oli 90 l/s/ ha. Lisäksi huomioi in ojan tyhjennystarve sadetapahtumien välissä, mikä määri elee ojan pohjan korkeusasemaa ja siten sen syvyy ä. Tulevaisuudessa suunni elualueelta muodostuva hulevesivirtaama on laske u rankkasateen aiheu aman mitoitusvirtaaman perusteella alueen vähäisen metsäisyyden vuoksi. Aiemmin esitetyssä taulukossa 5 esite yjen valumakertoimien Ψ, valuma-alueiden pinta-alojen F ja mitoitussateen rankkuuden i perusteella laske in kullakin alueella tulevaisuudessa muodostuva hulevesivirtaama Q seuraavas : Q= Ψ *F*i. Nyky lanne a vastaavan virtaaman säily ämiseksi tarvittava viivytys lavuus laske in vähentämällä mitoitusvirtaamasta (17,7 m 3 /s) nykyisen Ø 1000 mm rummun maksimivirtaama (1,8 m 3 /s) ja kertomalla erotus mitoitussateen kestoajalla (60 * 60 s = s). Mitoitusvirtaaman avulla valuma-alueille lasketut vesimäärät ja niiden muutokset on esite y taulukossa 6 Itäiseltä valuma-alueella 2 purkautuva virtaama lisääntyy 11,5 m 3 /s, kun län sellä valuma-alueella 1 lisäys on 1 m 3 /s. Härkojan hulevesialtaan kuvaus Härkojan viivytysallas ja kosteikko esitetään sijoite avaksi noin 100 metriä alavirtaan radan alituksesta kiinteistöjen SAVIKKO II ja LANKKU alueelle ennen Härkojan laskua Honk-Palonojaan. Hulevesien hallintarakenne esitetään toteute avaksi Härkojan siirre yä uomaa mukailevana levennyksenä. Altaan pituus on 380 m, leveys 150 m ja keskisyvyys 1,5 m, jotta saavutetaan tarvi ava viivytys lavuus m³. Altaan purkuputken koko on Ø 1000 mm ja kaltevuus 3. Tällöin veden poistumisnopeus rakenteesta on noin 1,5 m 3 /s. Allas tyhjenee kokonaisuudessaan 12 tunnissa. Altaan ohjeellinen muoto ja sijain on esite y liitekartalla Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma. Altaan muotoilua tulee tarkentaa jatkosuunni elun yhteydessä maankäy ösuunnitelmien tarkentuessa. Myös kosteikon alueelle istute ava kasvillisuus tulee valita jatkosuunni elun yhteydessä Alueiden ja väylien ympäristön käsi ely Rauta e- ja maan enterminaalialueen rakentamisen mi akaava on toiminnan luonteesta johtuen suurta, joka ohjaa myös alueen ympäristön, viheralueiden ja kaupunkikuvan kehi ämistä. Viher- ja ympäristörakentaminen toteutetaan selkein linjoin ja rii ävän suurin massoin. Kaupunkikuvallises koroste avia koh a ovat erityises risteysalueet ja toiminnalliset solmukohdat sekä pääkatuverkko ja kevyen liikenteen ympäristöt. Istutuksilla voidaan myös rajata ja suojata toimintoja toisistaan, sekä korostaa tärkeitä näkymälinjoja ja reunavyöhykkeitä. Alueella säilyte ävien metsäkuvioiden reunat käsitellään niin, e ä ne kestävät muu uvia valaistus- ja kosteusolosuhteita sekä mahdollista hulevesien käsi elyä. Ympäristösuunni elussa huomioidaan hulevesien viivytyksen vaa ma lavaraus, rii ävät lumi lat ja tarvi avat rakenteiden ja kasvillisuuden suojaetäisyydet. Istutuksissa käytetään kookaskasvuista kasvillisuu a, pääosin katupuita. Katupuut istutetaan suurikokoisina, ja puuja pensaslajien tulee olla kestäväksi tode uja ja helppohoitoisia. Kouvolan Kullasvaaran RRT-alueen luontoselvityksen päivityksen yhteydessä keväällä 2016 selvite in liito-oravien elinalueita. Suosituksena anne in, e ä Kullasvaaran, Hietamäen, Sammalsuon ja Puronvarren liito-oravan elinalueiden puustoisiin kulkuyhteyksiin täytyy kiinni ää erityistä huomiota ja ne tulee jä ää kokonaan rakentamisen ja hakkuiden ulkopuolelle. /23/ Meluvaikutusten lieventäminen Suunni elualueen merki ävimmät melulähteet ovat nykyisellään sekä tulevaisuudessa suunni elualue a ympäröivät valta et vt 6 ja vt 15 sekä alueen eteläpuolella oleva Kouvola-Lappeenranta rata. Alueen nykyisen moo oriradan toiminta tulee lakkaamaan ja siirtymään toisaalle Kullasvaaran logis ikka-alueen kehi ymisen myötä, mu a vastaavas alueen raskaan liikenteen ja junaliikenteen määrät tulevat kasvamaan ja toiminnoilla on siksi merkitystä alueen melu lanteeseen. Suoja avat kohteet Nykyistä asutusta sijaitsee suunni elualueen pohjoispuolella suunni elualueen ja Vt6:n välisellä alueella sekä Tehon en ja Kullasvaaran en välisellä alueella. Alueen sisällä on joitain nykyisiä asuinrakennuksia, jotka tulevat väistymään alueen rakentamisen myötä. Tässä selvityksessä ei ole selvite y laskennallises suunni elualueen melun vaikutuksia, mu a on arvioitu, e ä nykyiseen asutukseen tulee kohdistumaan nykyistä suurempi meluvaikutus logis ikka-alueen kehi ymisen myötä. Kuvassa 60 on esite y nykyisten asutusten sijain ja arviot alueista, joihin tulee kohdistaa meluntorjunnan toimenpiteitä jatkosuunni elun yhteydessä (kuvassa 60 kohteet 1-3). Taulukko 6. Virtaamat ja vesimäärät valuma-aluei ain. Valuma-alue Nyky lanne Kaavarungon lanne Virtaama (m 3 /s) Vesimäärä (m 3 ) Virtaama (m 3 /s) Vesimäärä (m 3 ) 1 7, , , , , , Kuva 59. Tehon en nykyinen meluaita. 37

38 5 Alueen infran yleissuunni elu Arvio meluntorjunnan reunaehdoista Tehon en ja Kullasvaaran en välisellä alueella (kuvassa 60 kohta 1.) on nykyinen meluaita (kuva 59). Nykyisen asutuksen melusuojauksen tehostamiseksi, voidaan jatkosuunnittelun yhteydessä tutkia vaihtoehtoa, jossa meluaitaa jatketaan Tehon eltä Kullasvaaran elle vähintään nykyisen meluesteen korkuisena. Valta en 6 ja suunnitelma-alueen välisellä alueella sijaitsevien asuinalueiden (kuvassa 60 kohdat 2 ja 3) kohdalla tulee varautua melusuojuksen toteu amiseen. Suojaus voidaan toteu aa näissä kohdin joko rakennuksilla, meluvalleilla tai -aidalla. Melua torjuva rakenne tulee toteu aa arviolta vähintään noin 3-4 metrin korkeana, jo a melun tehollinen leviäminen suunni elualueelta saadaan este yä asutuksen suuntaan. Mikäli meluntorjunta toteutetaan meluvalleilla, voidaan niiden toteutuksessa hyödyntää alueelta saatavia ylijäämämassoja 4 metrin korkeuteen saakka. Meluntorjunnan mitoitus tarkentuu jatkosuunni elun yhteydessä toimintojen sijoi umisen tarkentuessa. Suunni elualueen terminaalialueen por alue on mitoite u odo avalle pysäköinnille ja operaa oritoiminnoille varsin mi avaksi, joten pahimmillaankaan jonoutumista ei synny valtateiden lii ymissä. Tehon ellä rata ja kevyenliikenteen väylä rajoi avat kapasitee n lisäämistä, mikä voi edelly ää liikennevirtojen ohjauksen tarkastelua laajemmin, jonka yhteydessä myös liikennevirtojen meluvaikutukset tarkentuvat. 5.6 Alustava kustannusarvio ja toteutuksen vaiheistus RRT-alueen kaavarungon ja yleissuunnitelmatasoisen selvityksen toteu amisen (kaikki vaiheet) kustannusarvio on noin 99,9 M. Pääpiirtei äin kustannukset jakaantuvat seuraavas : kadut 9,6 M raiteet 13,8 M intermodaalialue 19,3 M kor elialueet ,7 M p-alueet, por, huolinta jne. 4,9 M hulevesien hallinta 4,2 M vesi- ja jätevesiverkosto 2,5 M valaistus 2,6 M lunastuskustannukset 4,2 M Yhteensä 99,9 M Ensimmäisen vaiheen toimenpiteet eivät edellytä kapasitee n lisäystä pää everkolla. Pää everkon kehi ämistarpeet on kuva u tarkemmin kappaleen liikenteellisissä vaikutuksissa. Terminaalialueen vaihtoehtoinen toteutus Terminaalialue VE1a yksi raide Rakennetaan Kullavaaran en kau a uusi yhteys pääpor- n kau a intermodaalialueelle tarvi avine kunnallistekniikoineen, raide 906 ja 50 m leveä laituriken ä rakennetaan sekä 50 m leveä operoin alue. Lisäksi tehdään hulevesijärjestelyihin lii yvät terminaalin ja radan alitukset. Arvioitu vaihtoehdon kokonaishinta on 19,1 M. Terminaalialue VE1b kaksi raide a VE1b vaihtoehto on muutoin sama kuin VE1b, mu a raide 907 rakennetaan terminaaliraiteeksi jo ensimmäisessä vaiheessa, jolloin arvioitu kokonaishinta vaihtoehdolle on 25,3 M. 2. vaihe, 2020-luvun alkupuolella Yksityiskohtainen kustannusarvio on rapor n lii eenä. Maaomaisuuden arvonnousulla saadaan kate ua kor elialueiden rakentamisen kustannuksia. Alueen infrastruktuurin kustannuksia voidaan ka aa pidemmällä aikavälillä välillisillä verotuloilla. RRT-alueen kaavarungon mukainen maankäy ö mahdollistaa huoma avan työpaikkamäärän kasvun (karkea arvio n uu a työpaikkaa). Tällä olisi Kouvolan ja Kymenlaakson kun en kuntatalouteen merki ävä myönteinen vaikutus lisääntyvien ansioverotulojen myötä. Yksin Kouvolasta on teollisuus-, kuljetus- ja varastoin toimialoilta vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana n työpaikkaa (v ko. toimialoilla oli Kouvolassa n työpaikkaa, v n. 6000; Lähde: Tilastokeskus/Sta in). RRT:n mahdollistama työpaikkamäärän kasvu olisi tärkeä elinkeinoelämän piristysruiske seudulle. Avautuvat työpaikat vaiku avat posi ivises myös alueen väkiluvun kehitykseen, millä on kerrannaisvaikutuksensa seudun taloudelliseen toimeliaisuuteen. 1.vaihe, noin vuonna 2020 Operoin alue a laajennetaan ja pohjoinen por alue rakennetaan. Sinne rakennetaan uudet katuyhteydet K1, K3 ja K4 kau a kevyen liikenteen väylineen. Rakennetaan katu 11 ja saapumisyhtey ä parannetaan Tehon ellä. Esirakennetaan kor elit 5,6,7 ja puolet kor eleista 10 ja 11. Arvioitu kokonaishinta on 19,0 M (alv 0 %) ilman maanlunastusta (kuva 62). 3.vaihe, noin vuonna 2025 Rakennetaan intermodaalialueelle raide 907 ja Soramäen raide a rakennetaan reservi alueelle as. Rakennetaan kolme tasoristeystä turvalai eineen. Rakennetaan kadut K1, K3, K9 ja K10. Län stä por alue a laajennetaan, rekkaparkista puolet toteutetaan sekä huolinta-alue, jolloin uusi katuyhteys muodostuu niiden väliin. Alueelle muodostuu paranne u Tehon en yhteys valta en 6 suuntaan. Tässä vaiheessa pitäisi erillisen ehankkeen yhteydessä valmistua Tykkimäen eritasolii ymä ja Karjalankadun siirtyä uudelle linjaukselle, johon Tehon e lii yy. Esirakennetaan kor elit 3 ja 4. Arvioitu kokonaishinta on noin 15,0 M (alv 0 %) ilman maanlunastusta (kuva 63). Kuva 60. Meluvaikutusten reunaehdot Rakennetaan Kullavaaran en kau a uusi yhteys pääpor- n kau a intermodaalialueelle ja 10 rekalle pysäköin alue. Rakennetaan raide 906 ja 50 m leveä laituriken ä sekä 50 m leveä operoin alue. Parannetaan nykyisiä katuja 2,3 km ja rakennetaan uusia katuja (K2, K4 osi ain ja K6) vesi- ja jätevesiverkostoineen. kevyen liikenteen väylä rakennetaan Tehon en ja pääpor n välille. Kor elialue a 12 täydennetään ja kor eleista 10 ja 11 puolet esirakennetaan. Hulevesien hallinta rakennetaan viivytysaltaineen. Arvioitu kokonaishinta on noin 32,5 M (alv 0 %) ilman maanlunastusta (kuva 61). 4. vaihe, 2020-luvun loppupuolella Intermodaalialue a jatketaan idän suuntaan ja raiteiden R906 sekä R907 pohjoispuolelle rakennetaan kaksi 1500 m pitkää pistoraide a lännestä. Laituriken ää laajennetaan. Rekkaparkkia laajennetaan ja rakennetaan 3-haarainen kiertolii ymä. Kullasvaaran eyhteys rakennetaan kiertäen pysäköin alue. Rakennetaan katu 9 ja esirakennetaan korttelialueet 1 ja 2 sekä 9. Arvioitu kokonaishinta on noin 29,2 M (alv 0 %) ilman maanlunastusta (kuva 64). 38

39 5 Alueen infran yleissuunni elu Alustava kustannusarvio on esite y rapor n lii eessä vaihe, reservialue noin vuonna 2030 Suunni elualueen itäpuolisen reservialueen suunni elu ja toteutus tehdään edellisten vaiheiden toteutumisen ja kysynnän mukaan, reservialueen käy ööno o tapahtuu vuoteen 2030 mennessä.. Reservialueen kustannusarviota ei ole sisällyte y tähän suunnitelmaan, vaan se määräytyy reservialueen suunni elussa myöhemmin. Arvioitu kokonaishinta on noin 20,0 M (alv 0 %) ilman maanlunastusta. Uusi katuyhteys Uusi eritasoliittymä Uusi katuyhteys Kaupungin raiteen laajentaminen Sisäinen ajoyhteys P Rekkaparkki 10 kpl Raide 906 Uusi katuyhteys Laiturikenttä 50x1100m, kurottajalastaus Operointialue 50x1100m 1A. 1B Nykyinen Nykyinen, täydentyvä Uusi Porttialueen laajennus P+ Raide 907 1A. 1B Nykyinen Nykyinen, täydentyvä Uusi Kuva 61. Toteutuksen vaiheistus - vaihe 1 B. Kuva 63. Toteutuksen vaiheistus - vaihe 3. Uusi katuyhteys Porttialueen toteutus Saapumisyhteyden parantaminen Operointialueen laajennus P 1A. 1B Nykyinen Nykyinen, täydentyvä Uusi Porttialueen laajennus Kiertoliittymä P Terminaaliraiteet R001 ja R002 Raide 906 ja 907, pukkinosturi Laiturikentän laajennus 50x1100m 1A. 1B Nykyinen Nykyinen, täydentyvä Uusi Kuva 62. oteutuksen vaiheistus - vaihe 2. Kuva 64. Toteutuksen vaiheistus - vaihe 4. 39

40 6 Kaavarunko 6 Kaavarunko 6.1 Kaavoituksen laadinta Kaavarungon laadinta on käynniste y Kouvolan kaupungin aloi eesta. Hankkeesta järjeste in viranomaisneuvo elu sekä työpaja/info- laisuus osallisille Kouvolan kaupunki lähe osallistumis- ja arvioin suunnitelman osallisille keväällä Vuonna 2015 on rinnan Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan kanssa laadi u tarveselvitys hankkeen lähtökohdaksi. Suunni elun alkuvaiheessa hankeryhmän kokouksessa asiantun jayhteistyössä tode in, e ä alueelle aiemmin tarveselvityksen mukainen maankäy ö ei mahdollista tavoitellun RRT -terminaali- ja logis- ikka-alueen toteutumista. Tämän takia alueelle tuli laa a uusi toiminnallinen konsep (rapor n kohta 4), jonka pohjalta pääte in jatkaa alueen suunni elua. Toiminnallista konsep a ja kaavarungon periaa eita on edelleen käsitelty projek nhallintaryhmän kokouksissa sekä , ja periaa eet sekä konsep hyväksy in hankeryhmän kokouksessa Lopullinen konsep n mukainen maankäy ö lyö in lukkoon kaavarungon pohjaksi hankeryhmän kokouksessa Vuorovaikutusta on kuva u tarkemmin kohdassa 8. Kaavarunkokar a on esite y rapor n lii eessä 1.1 sekä kaavarungon havainnekar a lii eessä Kaavarunko suhteessa asete uihin tavoi eisiin taan valtakunnallises merki ävän terminaalialueen kehittäminen sekä edistetään valtakunnallisten ja kansainvälisten kuljetusketjujen toimivuu a. Hankkeen aiheu amat ympäristövaikutukset on arvioitu ja esite y niiden vähentämiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Alueella sijainnut ja si emmin koteloitu kaatopaikka on osoite u suojaviheralueeksi. Toiminnot on sijoite u siten, e ei en seen kaatopaikka-alueeseen kohdistu muutostarpeita. Kaavarunkoalue sijaitsee osi ain pohjavesialueella sekä vedeno amon suoja-alueella. Kaavarungossa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi ja vedenlaadun turvaamiseksi. Yritysten sijoi uessa alueelle lupaprosessin myötä tarkastellaan toiminnan soveltuvuus pohjavesialueelle. Alueella hulevesien halli u johtaminen on suunniteltu hankkeen kanssa rinnan ja siten varaudu u alueella lisääntyvän ve ä läpäisemä ömän pinnoi een sekä teollisuusrakennusten aiheu amaan lisääntyvään pintavaluntaan sekä mahdollisten ilmaston muutoksen aiheu amiin lisääntyviin sademääriin Maakuntakaavan ase amat tavoi eet Maankäy ö vastaa Kymenlaakson maakuntakaavan aluevarausta ja suunni elussa on huomioitu maakuntakaavassa alueelle merkityt muut toiminnot suunni elumääräyksineen eli pohjavesialue, liikennealue sekä liikenneväylät ja sähkölinja. Energiamaakuntakaavan tavoi eiden mukaises alueella on mahdollista tutkia uusiutuvan energian käy ömahdollisuuksia. Teollisen mi akaavan tuulivoimaloita alueelle ei ole tarkoituksenmukaista toteu aa. 6.3 Kaavarungon kuvaus Kaavarungon rakenne Radan varteen on osoite u tavaraliikenteen terminaalialue (LTA), joka toteutetaan vaihei ain alueen kasvaessa. Lähinnä rataa oleva alue toimii vaunujen lastaus- ja purkualueena ja alueelle on osoite u raidevarauksia laajennusvarana sekä pituussuunnassa e ä rinnakkain. Alueen pohjoisosassa on kon en varastoalue a sekä operaa oritoimintoja. Alueelle johtaa pääpor lännestä sekä sivupor idästä. Por alueilla sijaitsee mm. pol oaineen jakelupiste sekä pysäköin alueita. Lähinnä terminaalialue a olevalla vyöhykkeellä sijaitsevat kor elialueet on vara u logis ikkatoiminnoille. Alueella on olemassa olevia yrityksiä. Pohjoisimpaan osaan voivat sijoi ua muut teollisuusyritykset sekä tukipalvelut. Alueen länsiosa sijaitsee pohjavesialueella sekä vedeno amon suojavyöhykkeellä, jossa toiminnan tulee soveltua ympäristövaikutusten puolesta alueelle (TYL/pv). Kaavarungossa on useita suojaviheralueita. Alueella sijaitsee kaksi vesilain mukaista kohde a (luo-1) sekä luonnonsuojelulain suojeleman liito-oravan elinympäristöjä (luo- 2), joiden alueet on merki y suojaviheralueiksi, joiden ympäristö tulee säily ää (EV/s). Liito-oravan kulkuyhteyksistä metsäalueelta toiselle on huolehdi u osoi amalla alueelle ekologisiin yhteyksiin vara uja alueita (EV/e). Alueen itäosassa on suojaviheralue, jolla on liito-oravan kulkureit- sekä oja, joka johtaa vesilain suojelemalle lähteikkö-/puro-alueelle (EV/e). Asutuksen läheisyyteen on jäte y myös suojaviheralueet. Kaava-alueen keskiosassa on en nen, käytöstä poistunut ja koteloitu kaatopaikka (EV). Taulukko 6. Pinta-alat aluevarauksi ain (ha). Aluevaraus Pinta-ala (ha) TVL 62,84 TYL/pv 85,07 T/res 35,33 Katualueet 24,21 LTA 56,17 LR 20,96 EV 73,83 Yhteensä 358,40 Alueelle muodostuvien työpaikkojen määrä vaihtelee suures riippuen alueelle ase uvan teollisuuden alasta sekä yrityksen luonteesta. Alueelle muodostuu karkeas työpaikkaa, jos työpaikkoja syntyy noin 1 tp / 200 k-m² (kerrosneliömetriä). Taulukossa 7 on arvioitu vaihei aisen toteutuksen myötä muodostuvan rakennusoikeuden ja työpaikkojen määrä: Taulukko 7. Arvio vaihei aisen toteutuksen myötä syntyvän rakennusoikeuden ja työpaikkojen määrästä k-m² työpaikat Vaihe 1: Vaihe 2: Vaihe 3: Vaihe 4: Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet Suunni elulla pyritään turvaamaan elinkeinoelämän kilpailukyky ja vahvistamaan kansainvälistä asemaa hyödyntämällä alueen erinomaista logis sta sijain a nykyisen päärauta everkon varrella, kahden valta en risteyksessä, sekä keskeistä sijain a Venäjän ja Aasian rauta eliikenteen kannalta. Suunni elualueella sekä valta en 15 länsipuolella on olemassa olevaa teollisuu a, johon suunnitellut toiminnot tukeutuvat ja jota hanke laajentaa. Kouvolan RRT on EU:n asetuksissa määrite y Suomen ainoaksi TEN-T-ydinverkon RailRoad-termi naa liksi ja kuuluu sen strategises tärkeimpiin ydinverkon osiin Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevan poli ikan tavoi eiden saavu amisen kannalta. Kouvolasta on muodostunut ko maan tavaraliikenteen ja erityises Venäjälle suuntautuvan rauta eliikenteen keski ymä. Kaavarungolla mahdolliste Yleiskaavan ase amat tavoi eet Alue on vara u teollisuuden ja logis ikan tarpeisiin voimassa olevien osayleiskaavojen mukaises. Suunni elussa on huomioitu pohjavesialue sekä vedeno amon suojavyöhyke, osayleiskaavassa todetut luontoarvot sekä liikennejärjestelyt asianmukaisine määräyksineen. Asutuksen, luontokohteiden sekä teollisuusalueen välissä on säilyte y suojaviheralue a osayleiskaavan edelly ämällä tavalla. Yleiskaavan mukainen maa- ja metsätalousalue on säilyte y alueen itäosassa. Metsä sekä suojaviheralueet toimivat mm. liitooravien kulkuyhteytenä. Hulevesien käsi ely ja halli u ohjaus on suunniteltu ja vara u sille rii ävät alueet. Alueen keskiosassa pohjois-eteläsuunnassa kulkee voimalinja (z) ja itäosassa maakaasulinja (k). Kevyen liikenteen päärei t on osoite u Tehon eltä por alueille. Asuinalueiden läheisyydessä on esite y meluntorjuntatarve, joka tulee huomioida jatkosuunni elussa Kaavarungon mitoitus Alla on esite y maankäy ö aluevarauksi ain sekä alueelle kaavailtu alustava rakennusoikeus, jota tarkennetaan jatkosuunni elussa. Terminaalialueelle on osoite u rakennusoikeu a k-m², logis ikka-alueelle yhteensä k-m² ja pienteollisuusalueelle k-m². Taulukossa 6 on esite y kaava-alueen pinta-alat aluevarauksi ain. 40

41 6 Kaavarunko Aluevaraukset TVL Teollisuus- ja varastoin toimintaa sekä näihin lii yvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten alue Merkinnällä on osoite u ympäristöhäiriötä mahdollises aiheu avat teollisuus- ja varasto- ja logis- ikka-alueet, joille voi sijoi ua niihin lii yvää liiketoimintaa ja palveluita sekä terminaalialue a palvelevia tukitoimintoja. TYL/pv Teollisuus- ja varastoin toimintaa sekä näihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten alue, jolla ympäristö ase aa toiminnan laadulle erityisiä vaa muksia T/res LTA Merkinnällä on osoite u pohjavesialueella sijaitsevat alueet, joille voi sijoi ua teollisuus-, varasto ja logis ikkatoimintoja sekä niihin lii yvää liiketoimintaa ja palveluita sekä terminaalialue a palvelevia tukitoimintoja. Toiminnan tulee ympäristövaikutuksiltaan soveltua pohjavesialueelle. Alueella ei saa harjoi aa sellaista toimintaa, joka voi aiheu aa pohjavesien muu umista tai pilaantumista. Kor elialueella ei saa säily ää irrallaan tai varastoida nestemäisiä pol oaineita eikä muita pohjave ä likaavia aineita. Lämmitysöljysäiliöt on sijoite ava rakennuksen sisä loihin tai maan päälle kaksoisvaippasäiliöön tai vesi iviiseen kate uun suoja-altaaseen, jonka lavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköin in käyte ävät alueet on eriste ävä ve ä läpäisemä ömällä materiaalilla. Alueelta kertyvät likaantuneet sade- ja sulamisvedet on johde ava pohjavesialueen ulkopuolelle tai vesihuoltolaitoksen viemäriin. Puhtaat hulevedet tulee ensisijaises imey ää ton lla tai mikäli tämä ei ole mahdollista, johtaa alueelle toteute uun hulevesijärjestelmään. Teollisuuden reservialue Alue on vara u ympäristöhäiriöitä aiheu avalle teollisuus- ja varastoin toiminnalle sekä logis ikalle, joka lii yy Kouvolan rauta e- ja maan eterminaalin pitkän aikavälin kehi ämiseen. Tavaraliikenteen terminaalialue Merkinnällä on osoite u tavaraliikenteen terminaalialue radan varressa. Alueelle saa sijoi aa toimintaa palvelevia rakennuksia, rakenteita ja laitteita sekä pol oaineenjakeluaseman. Alue a saa käy ää varastoin in. LR EV Rauta ealue Merkinnällä on osoite u rautateiden alueet. Alue on vara u rauta eliikenteen toimintoja varten. Suojaviheralue Merkinnällä on osoite u suojaviheralueena säilyte ävät alueet. Asu uihin alueisiin rajautuville suojaviheralueille tulee muodostaa rii ävän heä ja monilajinen suojapuusto. Luontoarvoja sisältäviä viheralueita tulee hoitaa luontoarvojen edellyttämällä tavalla, luonnon ominaispiirteet säily äen. Alueen keskiosassa sijaitsee käytöstä poistunut ja koteloitu kaatopaikka. /s Alue, jolla ympäristö säilytetään Alueella on ote ava huomioon liito-oravalle tärkeiden pesäpuiden sekä liikkumisen ja ruokailun turvaavan rii ävän soveliaan puuston säily äminen. Lisäksi alueilla on vesilain mukaisia lähteikkö- ja purokohteita. /e Alue, joka toimii ekologisena yhteytenä Alueella tulee säily ää yhtenäinen, rii ävän leveä puustovyöhyke, joka toimii liito-oravan kannalta kulkuyhteytenä Viivamerkinnät luo-1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Lähdelehtokorpi, lähteikkö, noro tai puro, joka on vesilailla suojeltu luontotyyppi. Alue a ei saa muu aa niin, e ä alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Maisemaa muu avaa toimenpide ä ei saa suori aa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus MRL 43.2 ). luo-2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue Luonnonsuojelulain 49 tarkoi aman direk ivilajin, liito- oravan, lisääntymis- ja levähdyspaikka. Alueen puusto tulee säily ää tai hoitaa sitä niin, e ä liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puu sekä liikkumisen kannalta rii ävä puusto säilytetään. luo-3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue pv pv/s me (z) (k) Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä muu alue. Alue a tulee hoitaa siten, e ä alueen ominaispiirteet säilyvät. Merkinnällä on osoite u paahderinteet Tehon en varrella sekä Karjalankadun eteläpuolella. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Alueella ei saa harjoi aa sellaista toimintaa, joka voi aiheu aa pohjavesien muu umista tai pilaantumista. Kor elialueella ei saa säily ää irrallaan tai varastoida nestemäisiä pol oaineita eikä muita pohjave ä likaavia aineita. Lämmitysöljysäiliöt on sijoite ava rakennuksen sisä loihin tai maan päälle kaksoisvaippasäiliöön tai vesi iviiseen kate uun suoja-altaaseen, jonka lavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärä. Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköin in käyte ävät alueet on eriste ävä ve ä läpäisemä ömällä materiaalilla. Alueelta kertyvät likaantuneet sade- ja sulamisvedet on johde ava pohjavesialueen ulkopuolelle tai vesihuoltolaitoksen viemäriin. Puhtaat hulevedet tulee ensisijaises imey ää ton lla tai mikäli tämä ei ole mahdollista, johtaa alueelle toteute uun hulevesijärjestelmään. Vedeno amon suoja-alue Teollisuuden lastaus- ja purkualueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköin in käyte ävät alueet on eriste ävä ve ä läpäisemä ömällä materiaalilla. Raskaas liikennöityjen ajo- ja pysäköin pihojen hulevedet on öljynerotuksen ja mahdollisten lisäkäsi elyiden jälkeen johde ava iviissä putkissa tai avo-ojassa vedeno amon lähisuoja-alueen ulkopuolelle. Puhtaiden hulevesien imey äminen maahan on salli u. Kaukosuoja-alueella on kielle y myrkkyjen varastoiminen sekä huoltoaseman perustaminen. Meluntorjuntatarve Alueelle on toteute ava melueste. Sähkölinja Merkinnällä on osoite u alueella kulkeva 110kV voimalinja. Maakaasulinja Merkinnällä on osoite u alueen itäosassa kulkeva maakaasulinja Yleiset määräykset Maankäytön yksityiskohtaisemmassa suunni elussa ja asemakaavoituksessa tulee huoleh a MRL 103 i mukaises hulevesien hallinnasta. Alueen hulevedet tulee johtaa hulevesisuunnitelman mukaises hallitus alueelle toteutettaviin hulevesiojiin. 6.4 Kaavarungon oikeusvaikutukset Kaavarunko on oikeusvaikutukseton. Kaavarunko on laadittu yksityiskohtaisena aluevarausyleiskaavana, maankäy öja rakennuslain 39 yleiskaavalle ase amien sisältövaa musten mukaises. Kaavarunko perustuu 2.2. kohdassa maini uihin selvityksiin ja sen vaikutukset on arvioitu kohdassa 7. Kaavarungon laadinnan aikainen vuorovaikutus ja osallistuminen on järjeste y MRL 62 mukaises ja vuorovaikutus on kuva u kohdassa 8. Kaavarunko yhdessä yleissuunnitelmatasoisen selvityksen kanssa toimii alueen yleissuunnitelmana ja sen pohjalta laaditaan alueelle asemakaavoja vaihei ain. 6.5 Kaavarungon toteutus Kaavarungon tavoitevuosi on Oikeusvaikutukseton kaavarunko toimii alueen yleissuunnitelmana, joka voidaan toteu aa vaihei ain asemakaavoituksen kau a. Kaavarunko/yleis kaava luonnos on laadi u Maankäy ö- ja rakennuslain kaavaprosessille ase amat vaa mukset täy äen, joten on myös mahdollista jatkaa alueen suunni elua ja laa a alueelle oikeusvaiku einen osayleiskaava kaavarungon pohjalta. Kaavarunko toimii tällöin osayleiskaavan luonnoksena. 41

42 7 Vaikutukset 7 Vaikutukset 7.1 Vaikutusten arvioin RRT-alueen ympäristövaikutuksia on arvioitu maakuntakaavan laadintaprosessin yhteydessä maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämällä yleispiirteisyydellä. Kymenlaakson liitto on lausunut, e ä tarve a RRT-alueen suunni elun YVAmene elylle ei ole, koska hankkeen koko ja mi asuhteet eivät poikkea alueella jo olevasta rauta e- ja logis ikan toiminnoista. Lisäksi alue on vara u oikeusvaiku eisissa kaavoissa ja valmisteilla olevissa kaavoissa logis ikka-alueeksi. Hankealueen lähiympäristö on jo merki äviltä osin teollisuusalue- ja logis ikkakäytössä. /23/. Luvussa 7.1. esitetään kaavarunkovaiheessa tunnistetut merki ävimmät ympäristövaikutukset. Luvussa 7.2. on esite y vaikutusten seurantaohjelma sekä tuotu esiin niitä ympäristövaikutuksia, joita tulee arvioida RRT-alueen suunni elun tarkentuessa (esim. asemakaavojen laadinnan yhteydessä) Kasvillisuus, eläimistö ja luonnon monimuotoisuus Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, eikä Natura 2000 verkostoon kuuluviin kohteisiin. /23/. Suunnittelualueella esiintyy kuitenkin direk ivilajeja, uhanalaisia ja silmällä pide äviä lajeja, arvokkaita kasviesiintymiä, valtakunnallises ja paikallises arvokkaita lajeja sekä muita arvokkaita elinympäristöjä, jotka tulee jä ää kaivutoiminnan ulkopuolelle. Esiintymät sijoi uvat suunni elualueella siten, e ä ne ovat raja avissa ja huomioitavissa pitkäl- alueen kaavoituksen avulla. Suunni elualueelle esitetään esimerkiksi virkistysalueiksi jääviä alueita, joiden ympäristö tulee säilyte äväksi nykyisellään, jolla edesautetaan herkkien ja arvokkaiden lajien ja elinympäristöjen säilymistä. RRT-alueen toteu amisella on haitallista vaikutusta Kullasvaaran peltoaukean keskellä kasvavaan yksi äiseen haapaan, joka tulkitaan luonnonsuojelulain mukaan suojelluksi luontotyypiksi, mu a koska kaikkialle sen ympärille rakennetaan, ei kyse ole enää maisemapuusta, jota suojeluvelvoite koskee. RRT-alueen toteu amisella on haitallisia vaikutuksia alueen keskiosissa sijaitseviin lähdeympäristöihin. Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia voidaan kompensoida toteu amalla uusi radan eteläpuolinen hulevesien viivytysallas kosteikkona Pohja- ja pintavedet Suunni elualueen länsiosa on Tornionmäen I-luokan pohjavesialue a. Alueella jo toimivista yrityksistä osalla on ympäristöluvan mukaista toimintaa, joka velvoi aa pohjavesien tarkkailuun. Kaavarunkoratkaisu mahdollistaa teollisuusja varastoin toimintojen kehi ämisen ja rakentamisen pohjavesialueella. Kaavarungon määräyksillä rajataan pois toiminnot, jotka voisivat aiheu aa pohjaveden laadun muu umista tai pilaantumista. Lisäksi on esite y teknisiä ratkaisuja (esim. maaperän suojaustoimenpiteet, pol oainesäiliöiden ja suoja-altaiden rakennevaa mukset), joilla estetään pohjavesiin kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Ratkaisut tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin käyte ävissä ovat alueelle vielä asenne avien pohjaveden havaintoputkien tarkkailu edot (pohjaveden tasot ja virtaussuunnat). RRT-alueen hulevesien hallintasuunnitelman laskentojen mukaan pintavalumavesien määrä alueelta voi kolminkertaistua nyky lanteeseen nähden. Kiinteistökohtaisilla öljynero milla estetään haitallisten aineiden kulkeutuminen hulevesiin. Alueen sisällä suositellaan hulevesien ohjaaminen avouomien kau a putki amisen sijaan. Avouomissa veden virtaus on hitaampaa, mikä osaltaan ehkäisee mm. hallitsematonta tulvimista ja eroosiota. Lisäksi avo-ojien kasvillisuus pidä ää osan hai a-aineista ja kiintoaineksesta ja niihin voidaan sijoi aa pohjapatoja, joiden ansiosta ojan lavuus nousee ja ojassa voidaan viivy ää osa vedestä. Pohjapatojen ansiosta vesi myös hape uu, mikä parantaa sen laatua. Kasvavien hulevesivirtaamien vaikutuksia Honk-Palonjokeen lievennetään leventämällä Härkojaa. Levennys toimii hulevesien laskeutus- ja viivytysaltaana (ks. kar aliite Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma). Rakenne tasaa ojan virtaamia ja pidä ää kiintoainesta ja epäpuhtauksia suunnittelualueelta virtaavista hulevesistä. Alueen suunni elussa on pyri y säily ämään erityises arvokkaan puron vesitalouden säilyminen nykyisellään Maa- ja kallioperä RRT-alueen toteu aminen edelly ää merki ävissä määrin maa- ja kallioperän leikkauksia ja täy öjä. Kor elialueiden, intermodaalialueen sekä pääpor n maansiirtotyöt (ei sisällä katuja tai raiteita): pintamaan poistoa m 3 maaleikkausta m 3 pengerrystä m 3 massanvaihtoa m 3 kerrosmateriaalit m 3 massatasapaino ylijäämää m 3 Maaperätutkimuksien vähyyden vuoksi kallioleikkauksien määriä ei ole arvioitu, mu a osa leikkauksista käy kerrosmateriaaleihin ja louhepenkereeseen, mu a penkereisiin kelpaama omien ylijäämämaiden osalta on selvite ävä mahdollisuudet hyödyntää Maijanaron ylijäämämaiden läjitysalue a. Alueen kehi ämisen vaiheistuksella voidaan edesau aa ylijäämämassojen hyötykäy öä esimerkiksi esirakentamissa Päästöt ilmaan ja vaikutukset ilmastoon RRT-hankkeen yhtenä tarkoituksena on edistää rauta eliikenteeseen perustuvaa rah liikenne ä, mikä itsessään pyrkii vähentämään tavaraliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeen arvioidaan näin ollen hillitsevän ilmaston muutosta. Suunni elun tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista lähteä arvioimaan liikenteen absoluu sia CO2- päästöjä, koska liikenteen aiheu amiin päästömääriin ja pitoisuuksiin vaiku avat muun muassa ajoneuvojen lukumäärä, ikäjakauma, ajosuorite (ajokilometrien määrä), eri liikennevälineiden ominaispol oaineiden koostumukset ja kulutus sekä ominaispäästöt. Ajonopeuteen, pol oaineen kulutukseen sekä päästömääriin vaiku aa puolestaan liikenteen sujuvuus. RRT-alueen liikenne- ja katuverkon suunni elussa tavoitteena on ollut suunni elualueen ja ympäröivän pää everkon toimivuus liikenteen kasvusta huolima a. Liikenteen sujuvuus säilyy lii ymissä hyvänä lukuun o ama a vt 6 ja 15 pohjoista ramppilii ymää, jossa tarvi avat toimenpiteet täsmentyvät jatkosuunni eluvaiheissa. Liikenteen ilman päästöt eivät kohdistu ns. herkkiin kohteisiin (esim. sairaalat, päiväkodit, koulut, pysyvä taaja asutus) hankealueen edullisen yhdyskuntarakenteellisen sijainnin ansiosta Melu Kouvolan Kullasvaaran alueella on nykyisellään logis ikka- ja teollisuustoimintoja, joista aiheutuu jo nykyisen toiminnan laajuudessa hai aa olemassa olevalle asutukselle ja toiminnan laajentuessa meluvaikutukset tulevat lisääntymään. Kymenlaaksossa eliikenteen kevyiden ajoneuvojen määrien arvioidaan kasvavan noin 20 % vuoden 2012 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Samalla aikavälillä raskaiden ajoneuvojen osuuden arvioidaan kasvavan noin 6 % /19/. Näiden ennusteiden mukainen eliikenteen lisäys aiheu aa melun lähtötasoihin noin 1,6 db nousun. Tämä tarkoi aa käytännössä myös asukkaiden melual stumisen lisääntymistä, koska eliikenne on merki ävimpiä melual stumisen aiheu ajia alueella. /35/ Meluvaikutuksiin on tässä hankkeessa varaudu u tunnistamalla hankkeen kannalta krii set kohteet ja varautumalla näiden kohteiden melusuojaukseen. Alueen suunni elun tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan vielä edossa mitä toimijoita alueelle tulee hankkeen toteudu ua, Tästä syystä meluarviota ja toimenpiteitä tulee tarkentaa seuraavissa suunni eluvaiheissa, kun toimijat, toimijoiden laatu ja luonne tarkentuu Tärinä Kullasvaaran logis ikka ja terminaalialueen merki ävimpiä tärinän aiheu ajia ovat raskas liikenne, rauta eliikenne sekä alueen rakennustyöt. Alueella on jo nykyisellään logis- ikka- ja teollisuustoimintoja, jolla on jonkin verran tärinävaikutusta alueella. Alueen rakennustyöt tulevat lisäämään lapäises tärinävaikutuksia. Liikenteen aiheu ama tärinä kasvaa suoraan verrannollises raskaan liikenteen kasvun suhteessa. Liikenteen tärinä voi aiheu aa vähäistä viihtyvyyshai aa, erityises niillä e- ja raideosuuksilla, jotka rajautuvat asuinkiinteistöihin. Liikenteen aiheu amilla tärinävaikutuksilla ei kuitenkaan oleteta olevan haitallisia vaikutuksia rakennuksiin tai rakenteisiin. Tärinää aiheu avien rakennustöiden yhteydessä syntyvää tärinää voidaan rajoi aa rakennustöiden huolellisella suunni elulla. Tärinän muodostumista voidaan vähentää huoleh malla teiden ja päällysteen hyvästä kunnosta sekä kaluston kunnosta rata- ja maan eliikenteessä Liikenne Kaavarungon mukaisella maankäytön kehi ymisellä Tehon- en yhteenlaske u poikkileikkausliikennemäärä alueen länsi- ja itäreunassa (Tehon ellä) kasvaa nykyisestä noin 4500 ajoneuvosta vuorokaudessa 8900 ajoneuvoon eli 96 prosen a. Arviossa on mukana ulkoiselta verkolta alueelle ja alueelta suuntautuva liikenne, mu a ei alueen sisäistä liikenne ä. Määrällises liikenteen kasvu jakautuu melko tasan valta en 15 ja valta en 6 eritasolii ymien välillä, mu a prosentuaalises kasvu on suurempaa Tehon en itäpäässä ja sitä kau a liikenteen suuntautuminen alueelle tasoi uu valta en 6 uuden eritasolii ymän myötä. Liikenteen suuntautumisen ulkoisella verkolla on olete u säilyvän nyky lanteen mukaisena liikenteen kasvusta huolima a. Alueen liikenteestä 28 prosen a suuntautuu valta etä 6 länteen ja 20 prosen a itään. Vastaavat osuudet valta en 15 liikenteestä ovat 17 % pohjoisen suunta ja 20 prosen a Kotkan suunta etelään. Tehon e ja Karjalankatu keskustan suuntaan ovat yhteensä noin 15 prosen a alueen liikenteestä. 42

43 7 Vaikutukset Liikenteen kasvusta huolima a suunni elualueen ja ympäröivän pää everkon toimivuudessa ei esiinny merki äviä ongelmia. Toimivuus tutki in ennustevuoden 2040 iltahuipputunnin liikennemäärillä Paramics -mikrosimuloin- ohjelmistolla. Ohjelmistoon oli kuva una tavoite lanteen mukainen liikenneverkko. Tavoite lanteessa suunni elualueen katuverkko on toteute u kokonaisuudessaan, samoin uusi eritasolii ymä valta en 6 ja maan en 373 (Karjalankatu) lii ymään. Muilta osin pääteiden liikennejärjestelyt ovat nyky lanteen mukaisia. Tarkastelun perusteella suunni elualueen kaikkien lii ymien palvelutaso oli eri äin hyvä (A) iltahuipputunnin aikana. Sen sijaan ulkoisella verkolla valtateiden 6 ja 15 eritasolii ymän (Käyrälampi) pohjoisessa ramppilii ymässä heikoimman liittymäsuunnan (vasemmalle kääntyminen rampilta, ajosuunta Lappeenranta - Mikkeli) palvelutaso on huono (E) vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä (ks. kuva 65). Huono palvelutaso ei ole seurausta pelkästään Kullasvaaran logis ikka-alueen aiheu amasta liikenteen kasvusta, vaan yleisen liikenteen kasvun oletetaan olevan Kymenlaakson valtateillä vuodesta 2016 vuoteen 2040 yli 20 prosen a. Valtateiden 6 ja 15 eritasolii ymän toimivuus tutki in myös valta en 6 kehi ämisestä laaditun yleissuunnitelman mukaisella lii ymäratkaisulla, jossa Lappeenrannan suunnasta tulevan rampin toimivuu a on paranne u oikealle kääntymiskaistalla Kotkan suuntaan /36/. Ratkaisu parantaa lii ymän toimivuu a ja ennustevuoden 2040 liikennemäärillä heikoimman suunnan palvelutaso on tyydy ävä (C). Tämä vastaan lii ymäsuunnan nyky lanteen mukaista palvelutasoa. RRT-alueen toteu aminen ei aiheuta merki ävää muutosta valtateiden 6 ja 15 eritasolii ymän (Käyrälampi) kehi ämistarpeeseen ja -aikatauluun. Herkkyystarkastelun perusteella Lappeenranta - Mikkeli ajosuunnan palvelutaso Käyrälammen eritasolii ymässä alkaa heiketä vuoden 2030 jälkeen, mikä tarkoi aa, e ä tasaisella kasvulla yli 75 % ennusteen mukaisesta liikenteen kasvusta on toteutunut. Valta en 6 ja maan en 373 (Karjalankatu) eritasolii ymän (Tykkimäki) rakentamisaikataulu ei ole riippuvainen RRTalueen toteutuksesta, sillä lii ymän kapasitee on rii ävä myös nykyisellä tasolii ymäratkaisulla vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä. Valta en pohjoispuolen maankäytön kehi yminen ja tasolii ymän liikenneturvallisuuspuutteet ovat ratkaisevat tekijät eritasolii ymän kehi ämisaikataulusta pääte äessä. Tehon ellä rata ja kevyenliikenteen väylä rajoi avat kapasitee n lisäämistä valta en 15 eritasolii ymän yhteydessä, joten opastuksessa ja viitoituksessa tulee huomioida alueen liikennevirtojen jakaminen valta en 15 ja valta en 6 eritasolii ymien kau a. Kuva 65. Suunni elualueen ja pää everkon lii ymien palvelutaso tavoite lanteessa vuoden 2040 ennusteliikennemäärillä. Palvelutaso kuvaa lii ymän heikoimman lii ymäsuunnan palvelutasoa. Valtateiden 6 ja 15 eritasolii ymässä heikoin palvelutaso on ajosuunnalla Lappeenranta - Mikkeli Kul uuriperintö ja maisema Suurmaiseman maisemarakenteessa terminaalialue sijoittuu I Salpausselän reunamuodostuma-alueelle, jossa maaperä on pääosin hiekkamoreenia. Alueella on jonkin verran paikallista korkeusvaihtelua. Rakentamisen kau a nykyisten avoimien ja metsäpei eisten alueiden sekä rakennetun ympäristön suhde elää ja muu uu terminaalialueen sisällä. Myös alueen sisäiset korkeussuhteet tasoi uvat osittain. Väylät rajaavat edelleen alue a ympäröivästä maisemasta ja kaupunkirakenteesta. Suunnitelmilla arvioidaan olevan paikallisia vaikutuksia maisemarakenteeseen, mutta vaikutukset suurmaisemaan ja esim. Salpausselkään eivät ole merki äviä. Maisemakuvaa hallitsevat suunnitelmien toteutumisen myötä alueen rakenne u ympäristö sekä teollisuus- ja logis- ikkatoiminnot. Alueen nykyiset toiminnot tulevat pääosin säilymään nykyisillä paikoillaan. Alueella sijaitsevan moottoriradan toiminta siirtyy tulevan KymiRingin alueelle vuoteen 2020 mennessä. Erillinen kar ng-rata voidaan säily ää 2020-luvulle ja sen osalta ratkaisut tarkentuvat asemakaavoituksessa. Vanhan kapseloidun kaatopaikan päällä sijaitseva golf-alue säilyy, koska se soveltuu hyvin tällaiseen loppukäy öön. Alueelle osoitetaan suunnitelmissa paljon uutta toimintaa, jonka perusteella nykyiset pelto- ja metsäalueet muu uvat kasvullisista tai luonnon laisista ympäristöistä rakennetuksi teollisuusympäristöksi. Tämä muu aa alueen nykyistä maisemallista ilme ä. Koska alueella on jo nykyisellään logis ikka- ja teollisuustoimintoja, voidaan hankkeen vaikutuksia maisema- ja kaupunkikuvaan pitää lievinä. 43 Alueella tai sen lähistöllä ei ole valtakunnallises tai maakunnallises arvokkaita maisema-alueita tai arvokkaita rakenne uja kul uuriympäristöjä. Suunnitelmilla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia kul uuriympäristön arvoihin Yhdyskuntarakenne, taajamakuva Alueella olemassa oleva teollisuusalue tulee laajenemaan itään pääradan pohjoispuolella. Sijain yhdyskuntarakenteessa sekä pääliikenneväylien välissä on logis ikka-alueen tarkoitukseen erinomainen. Muodostuvaan taajamakuvaan voidaan vaiku aa alueen asemakaavoituksen yhteydessä anne avalla rakentamista ja alueen toteutusta koskevalla ohjeistuksella. Rakennuksissa käyte äviä julkisivumateriaaleja sekä väritystä voidaan ohjeistaa yhtenäisen ilmeen muodostamiseksi. Kadunvarsi-istutuksilla sekä tonteilla ja viheralueilla säilyte ävällä puustolla saadaan taajamakuvaan vehrey ä ja viihtyisyyttä. Laadukkaalla ja yhtenäisellä toteutuksella on vaikutusta alueelle muodostuvaan imagoon Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen vaikutuksia ihmisten elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen. Alueella sijaitsevien työpaikkojen määrä lisääntyy merki äväs. Työpaikkoja muodostuu pääosin logis ikan sekä teollisuuden aloille, mu a myös näihin lii yvien tukitoimintojen ja palveluiden aloille. Toisaalta alueella sijaitseviin virkistystoimintoihin lii yvät työpaikat vähenevät, niiden väistyessä teollisuusalueen toteutuksen myötä. Alueen toteu aminen työllistää välillises myös rakennusalaa. Kokonaisuutena RRT-hankkeen toteutumisella on Kouvolan seudun ja Kymenlaakson elinkeinoelämää ja aluekehitystä piristävä vaikutus. Alueelle ja sen lähistölle voidaan arvioida muodostuvan myös logis ikkatoimintoihin lii yviä palveluita. Kouvolan keskustasta 3,5 km päästä löytyvät laajat kaupalliset ja kunnalliset palvelut. Erityises myös kaupallisten palveluiden kysynnän voidaan arvioida kasvavan työpaikkojen määrän lisääntymisen myötä. Mikäli työpaikkojen muodostuminen johtaa väestönkasvuun perheiden muu aessa Kouvolaan, lisääntyy välillises myös kunnallisten palveluiden kysyntä. Kaupungin tulee varautua pitkällä aikavälillä hankkeen mahdollistamaan palvelujen kasvuun. Alueella sijaitsevat moo oriurheiluun lii yvät virkistyspalvelut joutunevat siirtymään esimerkiksi KymiRingin alueelle suunnitelma-alueen toteutuksen myötä. Alueen rakentuessa alueen kaikki metsät eivät ole enää käyte ävissä jokamiehenoikeuden perusteella tapahtuvaan virkistykseen ja tällä voi olla jonkin verran hai avaikutuksia lähialueiden asukkaiden virkistysmahdollisuuksiin. Alueen keskelle sekä länsi- ja pohjoisreunaan jätetään viheryhteys. Lisäksi alueen ympärille syntyy uu a viheralue a isojen istute avien reunavallien päälle ja rinteille. Alueen pohjoispuolella sijaitsevat jatkossakin Tykkimäen tarjoamat virkistyspalvelut sekä laaja metsäalue järvineen ja jokineen. Etelässä sijaitsee ulkoiluun soveltuvia teitä peltomaisemissa. Näiden perusteella voidaan arvioida, e ä alueen ympärillä asuvien virkistysmahdollisuudet eivät merki äväs heikkene. Alueen eteläosassa on haja-asutusta, joka joutuu väistymään terminaali- ja teollisuusalueen toteutuessa. Tästä aiheutuvan, yksi äisiin kiinteistöihin ja asukkaisiin kohdistuvan haitan kompensaa ota suunnitellaan hankkeen edetessä. Alueen ulkopuolella lähistöllä asuvan väestön osalta on pyri y turvaamaan rii ävä suojavyöhyke asuntojen ja teollisuusalueen välissä, jolloin läheisiin asuinalueisiin ei kohdistu merki äviä hai avaikutuksia. Rakentamisen aikaisia hai oja (esim. paalutuksen tai louhintojen aiheu ama melu, lisääntyvä liikenne ja työmaa-aikaiset mahdolliset kiertorei t) voidaan lieventää ak ivisella edo amisella ja vuoropuhelulla sekä ajoi amalla ympäristöhäiriöitä aiheu avat toimenpiteet mahdollisuuksien mukaan asukkaiden kannalta sopiville ajankohdille. Säilyvät asuinrakennukset sijaitsevat nykyisinkin vilkkaiden pääteiden melualueella. RRT-alueen toimiessa täydessä laajuudessaan liikennemäärät lisääntyvät merki äväs, esim. Tehon ellä liikennemäärä kaksinkertaistuu noin 9000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Ko. liikenteen määrä on ennustevuonnakin kohtuullinen eikä liikenteestä aiheudu kohtuutonta hai aa RRT-alueen lähistön asukkaille logis ikka-alueen hyvän maankäytöllisen ja liikenteellisen sijainnin ansiosta. Osalle alue a voidaan jatkosuunni elun yhteydessä toteu aa melusuojauksia, ja tällä voi olla myönteisiä vaikutuksia nykyisen väestön olosuhteisiin liikennemelun hallinnan kannalta.

44 7 Vaikutukset 7.2 Talousvaikutukset 7.3 Vaikutusten seuranta Kaavarungon toteu aminen täydentää ja ehey ää mu a osin myös laajentaa olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakenne a. Alue tukeutuu osin olemassa olevaan kunnallistekniikkaan, jota täydennetään alueen vaihei aisen toteutuksen mukaan. Katujen-, vesi- ja viemäriverkoston sekä hulevesiverkoston, suojaviheralueiden sekä meluesteiden toteutuksesta ja ylläpidosta aiheutuu kustannuksia kaupungille. Alueen toteutus edelly ää maaston tasausta, massanvaihtoa sekä stabiloin a. Tasauksen ja maastonmuokkauksen kustannukset voivat kohdistua kaupungille, toteu ajalle tai toimijoille. Terminaalialueen toteutus sisältäen rataverkon toteutus- ja ylläpitokustannukset kohdistuvat alueen hal jalle. Alueen kehi yminen ja toimivuus edelly ää myös valta en 15 lii ymien parantamista ja uuden lii ymän toteu amista valta elle 6, joiden toteutuskustannuksista vastaa Liikennevirasto. Mahdollisista johtojen siirto- tai ilmajohtojen kaapeloin kustannuksista vastaa siirron aiheu aja. Kaupunki saa tuloja myös vesihuollon lii ymismaksuista. Tonteilla rakennusten ja piha-alueiden rakentamiskustannuksista ja ylläpidosta vastaavat alueen toimijat. Maan hankinnasta sekä kaavoituksesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kaavarungon toteu amisen myötä alueella sijaitsevien teollisuus- ja logis ikkaton en määrä sekä työpaikkojen tarjonta kasvaa ja monipuolistuu. Kaupunki saa tuloja tont- en myynnistä tai vuokrauksesta sekä verotulojen kau a jokaista alueelle muodostuvaa työpaikkaa koh sekä kiinteistöverosta. Myös teollisuuteen ja logis ikkaan lii yvien palvelujen tarjonta monipuolistuu, ja näitä välillises hyödy ävien tukitoimintoimintojen ja -palvelujen tarjonta voi kasvaa. Kaupunki voi periä korvausta alueen kaavoitus- ja rakentamiskustannuksista tai kehi ämiskorvausta alueen maanomistajilta maanarvonnousun ja rakennusoikeuden kasvun myötä. Elinkeinoelämään kohdistuvalla kasvulla voi myös välillises- olla posi ivinen vaikutus kuntatalouteen, samoin mahdollisella uusien työpaikkojen tuo amalla kunnan asukasmäärän lisäyksellä. Tätä kau a välillisiä vaikutuksia voi kohdistua myös kunnallisten palvelujen kau a saataviin tuloihin tai toisaalta kunnallisten palvelujen tuo amiskustannuksiin sekä verotuloihin. Suomessa ainutlaatuiselle alueelle toteutuvalla hankkeella on imagohyötyjä, jotka voivat tuo aa posi ivisia vaikutuksia kuntatalouden näkymiin. Tässä Kouvolan RRT hankkeen rapor ssa on esite y alustavat, yleissuunnitelmatason arviot Kouvolan rauta e- ja maan eterminaalin ympäristövaikutuksista. Arvioin on laadi u yleispiirteises suunni elutaso huomioiden, jolloin arvioinnin keskeisin tehtävä on ollut tunnistaa hankealueen rakentamisesta ja sen käytöstä aiheutuvat poten- aaliset ja merki ävät ympäristövaikutukset. Arvioin a jatketaan ja sitä tarkennetaan maankäytön suunni elun tarkentuessa asemakaavoitusvaiheessa. Arvioinnin perusteella on laadi u alustava ehdotus vaikutusten seurannasta ja jatkoselvitystarpeista. RRT-alueen rakentamisen ja etenkin sen toiminnan aikana seurannassa kootaan säännöllises etoa liikenteen melu- ja tärinävaikutuksista. Lisäksi seurataan liikenneturvallisuu a ja toiminnan vaikutuksia luonnonympäristön kannalta arvokkaisiin kohteisiin ja pohjavesialueeseen. Havaitut vaikutukset ja muutokset ympäristön olosuhteissa raportoidaan, jo a saadaan etoa toteute ujen ympäristövaikutuksia lieventävien toimenpiteiden ja rakenteiden toimivuudesta ja tehokkuudesta. Seurannan avulla hai ojen lieventämistoimenpiteitä voidaan tarvi aessa tehostaa. Alustava seurantaohjelma /jatkoselvitystarve on iviste y taulukkoon 8. Yksityiskohtaiset vaikutusten tarkkailua koskevat määräykset annetaan hankkeen toimintojen lupamene elyissä tai asemakaavojen laadinnan yhteydessä. Taulukko 8. Alustava seurantaohjelma / jatkoselvitystarve Seuranta/jatkoselvitystarpeen kohdentuminen Pohjavesi Pilaantuneet maat Melu Luonnonympäristön arvokohteet Toimenpide Jatketaan alueella jo sijaitsevien pohjaveden havaintoputkien tarkkailua. Laaditaan pohjavesien tarkkailuohjelma Tornionmäen pohjavesialueelle, asennetaan havaintoputket, käynnistetään tarkkailu ja hyödynnetään edot asemakaavoituksessa. Selvitetään pilaantuneiden maiden kunnostustarve, mikäli rakentaminen kohdistuu edossa oleville PIMA-kohteille tai niiden väli ömään läheisyyteen. Seurataan meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusta Tehon en/kullasvaaran en sekä Härkäojan en varren asuinkiinteistöille Seurataan arvokkaiden luontokohteiden laa sekä ekologisten yhteyksien toimivuu a. 44

45 8 Liikenneturvallisuus ja riskit 8 Liikenneturvallisuus ja riskit 8.1 Liikenneturvallisuusarvioin 8.2 Riskienarvioin Liikenneturvallisuusarvioinnin perusteella RRT:n suunni elualueella on tärkeää erotella eri kulkumuodot ja huomioida eri nopeustasot. Pääkaduilla liikennemuodot (ajoneuvoliikenne ja jalankulku/ pyöräilyliikenne) tullaan pääasiassa ero elemaan toisistaan. Tällöin nopeusrajoitus voi olla km/h:ssa. Suoja et tullaan varustamaan saarekkeilla. Saarekkeiden mitoituksessa tulee huomioida raskas liikenne (myös kääntyvä). Alemman luokan kaduilla eri kulkumuodot tulevat olemaan lähtökohtaises samassa lassa ja nopeusrajoitus on tällöin 30 km/h:ssa (jos kulkumuodot eroteltu nopeusrajoitus voi olla 40 km/h:ssa). Tonteilla ja alueilla, joissa liikutaan työkoneilla, tulisi olla mahdollisimman vähän eri kulkumuotojen risteämispisteitä ja nopeusrajoitus 20 km/h:ssa. Katulii ymissä tulee huomioida raskaan liikenteen latarve. Kiertolii ymä tai 3-haaralii ymä on turvallisempi lii ymämuoto kuin 4-haaralii ymä. Rii ävät näkemät lii ymissä mahdollistavat ennakoinnin. Terminaalialueen isoille työkoneille tulee varata omat alueet operoin in ja liikkumiseen. Niiden työskentelyalueelle ei saa päästää ulkopuolisia. Rauta en ja muun liikenteen tasoristeyksien turvalai eiden suunni elussa on ote ava huomioon ajoneuvoliikenteen lisäksi myös jalankulku- ja pyöräilyliikenne. Puomilaitteiden kiertämismahdollisuudet tulisi estää. Tasoristeysten kohdalla katujen pituuskaltevuudet on suunniteltava siten, e ä raskasliikenne pystyy pysähtymään ja lähtemään liikkeelle helpos. Opastukseen, viitoituksen ja valaistuksen suunni elussa tulee huomioida kansainvälisen logis ikka-alueella liikkuvat useat ulkomaalaiset kulje ajat. Informaa ota tulisi olla saatavilla ja liikennejärjestelyjen selkeys helpo avat oikean osoi een löytämistä. Hulevesiviivytysojien suunni elussa on huomioitava mahdollinen ajoneuvon suistuminen (luiskien kaltevuudet, kaiteet ja pengerrys). Liikenneturvallisuusarviota tarkennetaan seuraavissa suunni eluvaiheissa. Riskienarvioinnin lähtökohtana on ollut nykyinen ratkaisumalli. Aiempaa suunni eluvaihe a, tarveselvitystä ei käyte y riskienhallinnan lähtökohtana, koska nykyinen ratkaisumalli poikkeaa huoma avas tarveselvityksen mukaisesta ratkaisusta. Riskienarvioinnissa on noudate u yleissuunnitelman tarkkuustasoa ja arviota tarkennetaan myöhemmissä suunni eluvaiheissa. Riskianalyysin tavoi eena on ollut arvioida Kouvolan RRT:n hankealueelle suunniteltujen ratkaisujen toiminnallisuutta ja turvallisuu a. Asiantun jaryhmä on arvioinut suunnitelmaan lii yviä riskejä suunnitelmaluonnosten perusteella. Riskianalyysin kohteena oli yleissuunnitelmatasoisessa infraselvityksessä esitetyt suunnitelmaratkaisut ja riskianalyysi teh in suunni eluprojek n rinnalla, jolloin riskienarvioin a käyte in myös suunni elua ohjaavana työkaluna. Riskienarvioin in ei ole sisältynyt YTM-riskien arvioin a. Hankkeen aikana tunniste in yhteensä 105 riskiä. Riskien luoki elussa noudate in Liikenneviraston riskimatriisia (taulukko 9). Näistä 11 arvioi in tämän hetken edoilla merkitykse ömäksi/poistuneeksi, 43 vähäiseksi, 45 kohtalaiseksi sekä 6 merki äväksi (taulukko 10). Riskienarvioinnin lopputuo eena on laadi u erillinen riskienhallinnan rapor, joka on esite y tämän rapor n liitteessä 5.1. Riskienhallinnan rapor ssa on kuva u riskienhallinnan prosessi, mene elytavat ja laatuluokaltaan kohtalaiset, merki ävät ja sietämä ömät riskit, riskien vastuuhenkilöt sekä varautumis- ja toimenpide-ehdotukset. Taulukko 9. Tapahtuman esiintymistaajuus Taulukko 10. Riskienarvioinnin riskimatriisi. Ei seurauksia Lieviä/vähäisiä Vakavia/ merki äviä Suuria Eri äin suuria Eri äin yleinen Vähäinen Kohtalainen Merki ävä Sietämätön Sietämätön Yleinen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Merki ävä Sietämätön Satunnainen Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Kohtalainen Merki ävä Harvinainen Merkityksetön Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Merki ävä Eri äin harvinainen Merkityksetön Merkityksetön Merkityksetön Vähäinen Kohtalainen Tunniste ujen riskien lukumäärä ja riskien suuruus. RISKIN SUURUUS TOIMENPIDE LUKUMÄÄRÄ Sietämätön Väli ömät toimenpiteet 0 Merki ävä Toimenpiteet meneillään olevassa suunni eluvaiheessa 6 Kohtalainen Toimenpiteet suunniteltava 45 Vähäinen Seurataan 43 Merkityksetön Ei tarvita toimenpiteitä 6 Poistuneet 5 Yhteensä

46 9 Vuorovaikutus 9 Vuorovaikutus Hankkeen vuorovaikutuksessa on noudate u laajan kanssa laadi ua edotussuunnitelmaa, jossa on määritelty vuorovaikutuksen periaa eet ja toimintatavat. Kouvolan kaupungin edotusvastaavana hankkeessa on toiminut Tapani Vuorentausta, joka on raportoinut kaupungin johdolle. Yleissuunnitelma ja kaavarunko viedään edoksi tekniselle lautakunnalle, joka toimi aa ne edelleen edoksi viranomaisille. Kouvolan kaupunki tekee hankkeelle omat ne sivut. 9.1 Projek n sisäinen edo aminen Hankkeen aikana projek n sisäisestä edo amisesta on vastannut konsul. Sisäisen edo amiseen ovat kuuluneet seuraavat osa-alueet portaali, viranomaisneuvo elut, työpajat, nähtävillä olo, projek hallinta- ja hankeryhmä sekä OAS/Kaavarunko Portaali Hankkeessa on käyte y laajan, konsul n ja muiden mahdollisten osapuolten välisen vuoropuhelun apuna Des an Suunnitelma.info -projek portaalia. Projek portaali on toiminut hankkeen aikana salasanalla suoja una laajan ja konsul n välisten sopimusasioiden luote avana edonjakamiskanavana. Kaikille avoimet edostot on tallenne u portaalin yleiseen osioon, jonne on pääsy kaikilla osapuolilla ja yleisöllä. Projek portaaliin on tallenne u omiin osioihin tarjousasiakirjat, yhteyshenkilölue elot, vuoropuhelu (mm. viranomaisneuvo elut, työpajat ja workshopit), hankkeen lähtö edot ja suunni eluperusteet, hankeryhmän ja projek ryhmän kokousaineistot (asialistat, esitykset, työ- ja kokousmuis ot), kuukausirapor t, tapahtumakalenteri, suunnitelma-asiakirjat (vaihtoehtotarkastelut, selvitykset, suunnitelmat ja riskienhallinta), projek päiväkirja, tapahtumakalenteri, laadunvarmistusdokumen t, sopimusasiakirjat sekä kaikki muut projek in lii yvät edostot, sekä hankkeen rapor luonnos lii eineen Työpajat ja seminaarit Hankkeen aikana toteute ujen työpajojen tavoi eena on ollut esitellä hanke a sidosryhmille ja viranomaisille ja käydä keskustelua, millä keinoilla saavutetaan parhaimmat ratkaisut sekä tunnistaa reunaehdot hankkeen toteu amiselle ja tavoi eiden saavu amiselle. Työpajoissa on lisäksi selvite y mitä lähtökoh a kaavoituksessa tulee huomioida sekä keskustella millä keinoilla kehi äjät ja toimijat saavat äänensä kuuluviin hankealueen kehi ämiseksi. Hankkeen aikana on järjeste y kaksi työpajaa/seminaaria: Kouvolan Kullasvaaran logis ikka-alueen yleissuunnittelu ja kaavarunkotyöpaja Väylät ja Liikennepäivien RRT- Kouvolan kuivan maan satamakonsep Workshop Hankeryhmä ja projek nhallintaryhmä Suunni elutyön työnaikaisesta päätöksenteosta on vastannut hankeryhmä ja päätöksenteon valmistelua on ohjannut projek nhallintaryhmä. Kaikista pääte ävistä asioista on laadi u päätösesitys sekä perusteluaineistot. Hankeryhmä on pää änyt mm. vaihtoehtoasetannasta, ratkaisujen hyväksy ävyydestä ja toteu amiskelpoisuudesta, maastotutkimusten laajuudesta, työn sisällön ja resursoinnin mahdollisista muutoksista, vuoropuhelusta, edo amisesta sekä laadi avien suunnitelmien hyväksymisestä. Hankeryhmä on kokoontunut hankkeen aikana neljä kertaa. Suunni elukysymyksiä on käsitelty projek nhallintaryhmässä, joka on kokoontunut hankkeen aikana kahdeksan kertaa. Päätöksenteon valmistelu on sisältänyt myös viranomaisneuvo eluja, infran omistajien kanssa käytäviä neuvo eluja sekä kaavan suunni elukokouksia OAS/kaavarunko Kouvolan kaupunki on laa nut hankkeesta osallistumisja arvioin suunnitelman - Kullasvaaran logis ikka-alueen laajentamishanke, (lyhyt versio), (päivite y versio). 9.2 Projek n ulkoinen edo aminen Hankkeen aikana projek n ulkoisesta edo amisesta on vastannut konsul. Ulkoiseen edo amisen osa-alueita ovat sidosryhmien kanssa käytävä vuorovaikutus, johon ovat kuuluneet mm. osallispaneeli, maastotyö edotteet maanomistajille, OAS/yleisö edote, neuvo elut infran omistajien kanssa sekä vuorovaikutus logis ikkakäy äjien kanssa. Lisäksi pää äjille on jae u etoa ennen julkista edo amista lautakunnan, hallituksen ja valtuuston kautta. Kouvolan kaupungin ne sivujen kau a on lisäksi jaettu hankkeen edo eita Ajankohtaista-sivuilla sekä projek- n ne sivuilla Osallispaneeli Hankkeen aikana toteute u osallispaneeli, jo a on voitu saavu aa rii ävä ja läpinäkyvä vuoropuhelu eri ryhmien kanssa. Osallispaneeli toteute in keväällä 2016 ja siihen kutsu in mukaan hankkeen ajaksi kaikki edossa olevat ryhmät ja henkilöt. Tavoi eena oli saavu aa mahdollisimman ka ava osallistujajoukko, joka sisältää sekä viranomaiset, infran omistajat, alueen nykyiset ja mahdolliset operoijat, omistajat, työntekijät, asukkaat, virkistäytyjät, muuten alueella ja sen ympäristössä kulkevat sekä kolmannen sektorin toimijat. Paneeliin osallistuville on informoitu selvityksen ajankohtaisista tapahtumista ja pyyde y kannano oja hyväksy ävyyden kannalta keskeisimpiin kysymyksiin. Osallispaneelista saadut vastaukset on huomioitu yleissuunnitelmatason ratkaisuja tehdessä ja tullaan huomioimaan myös alueen jatkosuunni elun sekä kehityksen yhteydessä ja vuoropuhelua kehi ämisessä. Paneelia on mahdollista hyödyntää myös yleissuunnitelmavaiheen jälkeen hankkeen seuraavissa kehi ämisvaiheissa pitempiaikaisena alueen kehi ämisen foorumina. Osallispaneelin pääsanoman voikin ivistää sanaan yhteistyö. Hyvällä ja toimivalla yhteistyöllä RRT:stä on mahdollisuus saada aikaan merki ävä logis ikan toimintaympäristö ja Kouvolan kannalta myös merkittävä työllistäjä, joka sopii muuhun ympäristöönsä. Osallispaneelin tuloksista on kerro u tarkemmin lii eessä 2.3 olevassa rapor ssa Tiedo eet Hankkeen aikana on julkaistu kaksi edote a sekä maastotyö edote: Tiedote 1 kaavarunko ja yleissuunnitelma ( ) Tiedote 2 Kouvolan Kullasvaaran terminaalin ja logis ikkakeskuksen kehi ämistapa konkre soitumassa ( ) Maastotyö edote suunni elutyötä tukevien maastotöiden käynnistämisestä Kullasvaaran logis ikka-alueella ( ) Neuvo elut infran omistajien kanssa Hankkeen aikana on käyty neuvo elu Liikenneviraston kanssa , muut neuvo elut on käyty lausuntomene elyiden kau a; (KSS Lämpö Oy, KSS Verkko Oy, Gasum Oy, TeliaSonera Oy). Infran omistajaneuvo eluiden lausunnot on esite y rapor n lii eissä Tiedo aminen alueen asukkaille ja maanomistajille Asukas- ja maanomistaja laisuus on sovi u pide äväksi lautakuntakäsi elyn jälkeen Viranomaisneuvo elut Hankkeen aikana on oltu yhteydessä Liikennevirastoon, Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, Kymenlaakson lii oon, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiin, Puolustusvoimien 1. logis ikkarykmen n esikuntaan, Kymenlaakson pelastuslaitokseen, Kymenlaakson museoon sekä Museovirastoon. 46

47 9 Vuorovaikutus 9.3 Muu edo aminen Hankkeen aikana on julkaistu myös leh ar kkeleita mm. Kauppalehdessä (kuva 66), Kouvolan Sanomissa (kuva 67 ja 69) sekä Tierakennusmestarilehdessä (kuva 68) Kuva 66. Kauppalehden ar kkeli Kuva 68. Tienrakennusmestarilehden ar kkeli Kuva 67. Kouvolan Sanomien ar kkeli Kuva 69. Kouvolan Sanomien ar kkeli

48 10 Jatkotoimempiteet 10 Jatkotoimenpiteet Laadi u kaavarunkoaineisto käsitellään Kouvolan teknisessä lautakunnassa, joka ase aa kaavarungon nähtäville. Nähtävillä olosta kuulutetaan kunnallisten kuulutusten tapaan leh -ilmoituksella, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana järjestetään yleisö laisuus. Viranomaisilta pyydetään kaavarungosta lausunnot ja osalliset voivat jä ää mielipiteensä kaavarungosta sen nähtävilläoloaikana. Lausunnot sekä mielipiteet kootaan ja toimitetaan edoksi tekniselle lautakunnalle. Saatu palaute huomioidaan mahdollisuuksien mukaan jatkosuunni elussa alueen asemakaavoituksen kau a. Asemakaavan laa minen sekä jatkosuunni elu infran osalta käynnistyvät maaliskuussa Suunnitelmalliset jatkotoimenpiteet on kuva u hankkeen suunni eluperusteissa. 48

49 Lähteet /1/ Des a Oy Kouvolan RRT- (Rail Road Terminal) hanke, pohjatutkimuslausunto /2/ Des a Oy Työmuis o Johto 3.1 Tiedotus Tienrakennusmestari. /3/ EP Logis cs, Esa Eerikäinen /4/ Gasum Oy Lausunto LAK TMO. Kouvolan RRT (Rail Road Terminal)- hanke /5/ Ilmasto-opas.fi [Viita u ]. Saatavissa: h ps://ilmasto-opas.fi/fi/ /6/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus, pilaantuneiden maa-alueiden edot /7/ Kouvola Innova on Oy, Timo Pön nen /8/ Kouvolan kaupunki Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava. [Viita u ]. Saatavissa: keskeinenoyk. /9/ Kouvolan kaupunki Kouvola RRT Annex C-C Decision of Kouvola City Board (ote kaupungin hallituksen pöytäkirjasta, ) /10/ Kouvolan kaupunki Osallistumis- ja arvioin suunnitelma, Kullasvaaran logis ikka-alueen laajentamishanke. /11/ Kouvolan kaupunki Saarenmaa-Tykkimäki osayleiskaava /12/ Kouvolan kaupunki Tykkimäki Tehola osayleiskaava /13/ KSS Lämpö Oy Lausunto Kouvolan RRT (Rail Road Terminal)-hanke /14/ KSS Verkko Oy Lausunto Kouvolan RRT (Rail Road Terminal)-hanke /15/ Kymenlaakson lii o Kymenlaakson maakuntakaava Kauppa ja merialue. [Viita u ]. Saatavissa: www. kymenlaakso.fi/maakuntakaava /23/ Sito Oy Kouvolan rauta e- ja maan eterminaalin (RRT) kehi ämishanke, Tarveselvitys. /24/ Parkko Petri Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava: täydentävä luontoselvitys, Luontoselvitys Kotkansiipi, /25/ Petri Parkko Kouvolan Kullasvaaran RRT-alueen luontoselvityksen päivitys. Luontoselvitys Kotkansiipi, /26/ P. Portaankorva, Kouvolan kaupunki Väylät- ja Liikennepäivä-esitys, Kouvolan rauta e- ja maan eterminaali (Kouvola RRT), Logis ikkapalvelut Kouvolan kaupungin kärkihanke Miten vahvasta tehdään vahvempi? /27/ Pöyry Oy Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan maisemaselvitys, Kouvolan kaupunki /28/ Ramboll Finland Oy Honk-Palonojan kunnostussuunnitelma. Kouvolan kaupunki. 6 s. /29/ Suomen tuuliatlas [Viita u ]. Saatavissa: /30/ Syke, Oiva-kar apalvelu [Viita u ja ]. Saatavissa: h ps://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlightviewer.aspx /31/ TeliaSonera Finland Oy Kouvolan RRT (Rail Road Terminal)- hanke lausunto /32/ Tilastokeskus Tilastokeskuksen PX-Web- etokannat. [Viita u ]. Saatavissa: h p://pxnet2.stat.fi/pxweb/ pxweb/fi/statfin/statfin vrm tyokay/041_tyokay_tau_114.px/?rxid= e665d9-d2a7-413f-af b3980a97 /33/ Ympäristöministeriö Liikennetarpeen arvioin maankäytön suunni elussa. Suomen ympäristö 27/2008. ISBN (pdf). Helsinki 2008 /34/ Vuoristo K Intenden. Museovirasto Kul uuriympäristön suojelu. Lausunto /35/ WSP Finland Oy Kouvolan kaupungin meluselvitys. Saatavissa: h p:// achments/ tekninenjaymparistotoimi/ymparistopalvelut/l6f5vi65f/kouvolan_meluselvitys_rapor.pdf /36/ Kaakkois-Suomen ELY-keskus Valta en 6 parantaminen Kouvolan kohdalla. Yleissuunnitelma /16/ Kymenlaakson lii o Kymenlaakson maakuntakaava Taajamat ja niiden ympäristöt. [Viita u ]. Saatavissa: /17/ Liikennevirasto Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T. [Viita u ]. Saatavissa: h p:// /18/ Liikennevirasto (2013). Teiden ja ratojen kuivatuksen suunni elu. Liikenneviraston ohjeita 5/ s. h p://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lo_ _teiden_ja_ratojen_web.pdf /19/ Liikennevirasto Valtakunnallinen eliikenne-ennuste Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014. ISBN (pdf). Helsinki /20/ Logis ikan maailma [Viita u ]. Saatavissa: h p:// ikanmaailma.fi/wiki/ten-t_verkot /21/ Luontoselvitys Metsänen, Luontoselvitys Kotkansiipi Lepakkopoten aalin arvioin Kouvolan keskeisen kaupunkialueen osayleiskaava, kaavaselostuksen liite 15. Saatavissa: h p:// achments/ tekninenjaymparistotoimi/kaaavoitus/yleiskaavoitus/yleiskaavoitus_kohdekor t/kouvolankeskeisenkaupunkialueenosayleiskaava/wdybb7lzb/keskeinen_oyk_liite_15_kouvola_lepakkopoten aalin-arvioin _2014.pdf /22/ Museoviraston rekisteriportaali: h p://kul uuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_ default.aspx 49

50 Lii eet ja piirustukset 1. Kaavakartat: 1.1. Kaavarunkokar a 1.2. Kaavarungon havainnekuva 2. Selvitykset: 2.1. Liikennelaskenta 2.2. Luontoselvitys 9/ Osallispaneelirapor 2.4. Pohjatutkimuslausunto 5/ Tekniset piirustukset: 3.1. Aluekartat Yleiskar a Pinnantasauskar a 3.2. Suunnitelmakartat K1 Teollisuus e plv K1 Teollisuus e plv K2 Kullasvaaran e ja K8 Ampumaradan e Pääpor alue K3 plv ja K K3 plv K K5 Tykkimäen e plv ja K7 Remulan e K5 Tykkimäen e plv ja K Intermodaalialue leh Intermodaalialue leh Intermodaalialue leh Pääpor alue vaihe Tyyppipoikkileikkaukset Pääkatu + erillinen jkpp Kokoojakatu + erillinen jkpp Kokoojakatu + korote u jkpp Ton - kokoojakatu 3.5. Raiteistokaaviot 4. Infran omistajalausunnot: 4.1. Gasum Oy 4.2. KSS Lämpö Oy 4.3. KSS Verkko Oy 4.4. TeliaSonera 5. Muut: 5.1. Riskienhallintarapor 5.2. Kustannusarvio Terminaalialue VE1a yksi raide Terminaalialue VE1b kaksi raide a 5.3. Vesihuollon yleissuunnitelma 3.3. Pituusleikkaukset K1 Teollisuus e K2 Kullasvaaran e K K K5 Tykkimäen e K6 ja K7 Remulan e K K8 Ampumaradan e ja K K11 ja K M K13 Pääpor n sisäänmeno K14 Pääpor n ulostulo Rekkaparkki Raide Raide Raide Raide Soramäen teollisuusraide plv Soramäen teollisuusraide plv

51

52