2 dg? 2dg ja kognitiivinen terapia / jari.lahti@helsinki.fi 1. Sisältö
|
|
- Lasse Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Masennuksen, ahdistuksen ja päihteiden negatiivinen kehä kognitiivisen terapian näkökulmasta Koulutussuunnittelija, VTT Antti Weckroth Dos., psykoterapeutti (YET) Jari Lahti 17/2/12 Ahdistus, masennus, päihteet ja Järvenpään sosiaalisairaala kognitiivinen / Helsingin terapia yliopisto / Jari / Järvenpää Lahti&Antti Weckroth 1 Sisältö Tausta: 2dg, yleisyys, kehitys Kognitiivinen terapia ja 2 dg: Yleispiirteitä Yheistyösuhde Käsitteellistäminen Kognitiivisia tekniikoita Behavioraalisia tekniikoita Tuloksellisuus: KT & 2dg 2 2 dg? Päihteidenkäyttö (F10.0) aiheuttaa psyykkisiä oireita päihtymystilanteessa (F10.03) vieroitusvaiheessa (DT F10.4) provosoi psykoottsia häiriöitä (F10.5) jäännöstilana esiintyvät tai viivästyneet oireet (F10.6) Psyykkinen sairaus aiheuttaa päihteidenkäyttöä itselääkintänä oireisiin Päihderiippuvuus ja psyykkinen sairaus samanaikaisesti (varsinainen kaksoisdiagnoosi) persoonallisuushäiriöt mielialahäiriöt ahdistuneisuushäiriöt skitsofrenia (mukaeltu Mäkelä,R. Alkoholiriippuvuus ja muu psyykkinen sairastuvuus. Teoksessa: Päihdelääketiede) 3 jari.lahti@helsinki.fi 1
2 Psykiatristen häiriöiden prevalenssi alkoholin väärinkäyttäjillä ja alkoholiriippuvaisilla Komorbidi häiriö Alkoholin väärinkäyttö Alkoholiriippuvuus National Comorbidity Vuosi (%) Odds ratio Vuosi (%) Odds ratio Survey 1 Mielialahäiriöt * Vakava masennus * Kaksisuuntainen mielialahäiriö * Ahdistushäiriöt * Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö(gad) * Paniikkihäiriö PTSD * Epidemiologic Catchment Area 2 study Elinikäinen(%) Odds ratio Elinikäinen(%) Odds ratio Skitsofrenia NOTES: *Odds ratio was significantly different from 1 at 0.05 level. The odds ratio represents the increased chance that someone with alcohol abuse or dependence will have the comorbid psychiatric disorder (e.g., a person with alcohol dependence is 3.6 times more likely to also have a mood disorder compared to a person without alcohol dependence). The 1 year rate of a disorder reflects the percentage of people who met the criteria for the disorder during the year prior to the survey. The lifetime rate reflects the percentage of people who met the criteria for the disorder at any time in their lifetime. SOURCES: 1 Kessler et al Regier et al Kognitiivis-behavioraalisen työskentelyn yleispiirteitä (Cottraux, 1993) Ennalta harkittu rakenne ja sisältö Keskittyy ajankohtaisiin ongelmiin Ongelmakäyttäytymisen jatkuva tarkkailu Pyrkimys kehittää asiakkaan kontrollia ongelmakäyttäytymisen suhteen Asiakkaan kanssa käydään läpi uusia selviytymiskeinoja ja parannetaan entisiä Empiirisesti tutkittuja tekniikoita 5 6 jari.lahti@helsinki.fi 2
3 Yhteistyösuhde Yhteistyösuhde (engl. working alliance) Laaja-alaisesti vaikuttava tekijä muutosta hakevalla henkilöllä Yhteistyösuhteen voimakkuus ennustaa sitoutumista ja lopputulosta Kolme yhteistyösuhteen osa-aluetta (esim. Bordin 1979) Yhteinen näkemys tavoitteista (Goals) Sidos (Bond): asiantuntijan ja as:n välisen suhteen luonne (esim. luottamus, kiintymys) Tehtävät (Tasks): yhteinen sopimus tehtävistä 7 Työskentelyn vaiheet: Sitouttaminen (esim. motivoiva työskentely) Arviointi (dg, laboratoriokokeet, kyselyt) Interventio (seuranta, KT) Integrointi muihin palveluihin ja ylläpito (retkahdusten esto) 8 Sitouttaminen: Motivoiva haastattelu: direktiivinen ja asiakasta kunnioittava lähestymistapa Ambivalenssin läpikäynti Asiakkaan päämäärien luominen Toimenpiteistä sopiminen Tuloksellisuus: psykoosipotilaiden lääkkeidenkäyttö koheni komplianssiterapilla (Kemp et al 1998) 9 jari.lahti@helsinki.fi 3
4 Arviointi Alku, (väli) ja loppuarvio: Oireiden hahmottaminen: sisältö, sanoma etc. Oireiden vaikeusaste (globaali) ja ulottuvuudet (esim. stressi) käsitteellistäminen Jatkuva arviointi: Lääkityksen seuranta / käyttö- tai juomapäiväkirja oirepäiväkirja ajatuspäiväkirja 10 KÄSITTEELLISTÄMINEN? Conceptual: käsitteellinen conceptualize: muodostaa itselleen käsitys jstk conceptualization Case ( tapaus ) formulation ( täsmälliseen sanamuotoon laatiminen ) K on kooste sen arvioinnista mikä on aiheuttanut tai mikä ylläpitää potilaan interpersoonallisia tai intrapsyykkisiä ongelmia tai käyttäytymisongelmia sekä mitä muuttamalla potilas voisi paremmin : Karila, Holmberg, Laaksonen Kartta ja toimintasuunnitelma Korostaa tutkivaa yhteistyösuhdetta ( kollaboratiivinen empirismi / ohjattu löytäminen ) sekä jäsennettyä ja tavoitehakuista terapeuttista työskentelyä Ohjenuora 11 KÄSITTEELLISTÄMINEN? Huomio keskitetään ongelmalliseen käyttäytymiseen (fokus) Työoletusten laadinta ongelmakäyttäytymistä säätelevistä tekijöistä (hypoteesit) Käsitteellistämisen laatu (osuvuus) määritelty suhteessa hoitotulokseen (arviointi) 12 jari.lahti@helsinki.fi 4
5 Tehtävä: OMA pelko (20 min) Tee kognitiivisen terapian mukainen käsitteellistämismalli jostakin omasta pelostasi. Kirjoita seuraavista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta: Mitä tilanteet pelottavat? Minkälaisia ajatuksia pelottaviin tilanteisiin liittyy? Mistä sinuun tai maailmaan liittyvistä totuuksista ne kertovat? Miltä sinusta tuntuu näissä tilanteissa ja kuinka voimakkaita tunteet ovat (0 100)? Miten toimit? Mitä pelkäät? 13 Pelkoni: A) Tilanteet, joissa pelkään: 14 ABC-malli (Albert Ellis) Aktivoiva tapahtuma A B C Uskomus (Belief) Tunne/ Toiminta Consequence 15 jari.lahti@helsinki.fi 5
6 A B C Vaikeaa ymmärtää matematiikan koealuetta En tajuu tätä yhtään! Ahdistaa / toivottomuus/ Juominen Ymmärrän tän kyllä lopulta ja pärjään Innostunut 16 Seuraukset (+/-): +: rentouttaa, pääsee pois hetkeksi -: masentaa, ei saa aikaiseksi mitään, tippuu kelkasta Lipsahdus / retkahdus: Otan ensin muutaman ja sitten iltaa kohti aina enemmän Valmisteleva toiminta: Minun päihteidenkäyttöni Laukaisevat tekijät: Taustatekijät: Isällä viinaongelma Riitoja perheessä Lähibaari Juhlat Kotibileet Uskomukset / elämää ohjaavat säännöt: Muutaman jälkeen tuntuu hyvältä Pääsen hyvin juttuun kun otan Mä en kestä vieroitusoireita Välittömät ajatukset: Anna mennä vaan Nyt maistuisi - raukea ja lämmin tunne Jätän auton kotiin Haen valmiiksi normaalin annoksen Luvan antavat uskomukset: Ainahan yhden voi ottaa Tämän olen kyllä ansainnut Mielihalu: tekee mieli ottaa ja ajattelen vaan siitä seuraavaa hyvää fiilistä 17 Kognitiivisia ja behavioraalisia tekniikoita: case depressio ja päihteet 18 jari.lahti@helsinki.fi 6
7 Toimintasuunnitelma / Kognitiivisia tekniikoita KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) Uskomusten kartoittaminen ja niiden kanssa työskentely (kyseenalaistaminen) - Depression kognitiivinen triadi / Ahdistusta laukaisevat ajatukset - Päihteisiin liittyvät positiivisen muutoksen odotukset ja lievitys - Päihteisiin liittyvät luvan antavat uskomukset vs. - Päihteisiin liittyvät hallintauskomukset Hyötyjen ja haittojen erittely Mielikuvaharjoitukset (riskitilanteet & mieliteon kasvaminen) Vastuun teeman käsittely Syventävän kyselyn tekniikka - katastrofiuskomusten & mustavalkoajattelun käsittely - mitä sinulle merkitsee? mitä tarkoittaisi jos ystäväsi 17/2/12 Ahdistus, masennus, nauraisivat päihteet ja kognitiivinen sinulle? terapia 19 Harjoitus: Itsehavainnointi (30min) Menkää päivän alussa muodostettuihin : neljään ryhmään. Yksi ryhmästä on terapeutti ja toinen asiakas. Muut toimivat tarkkailijoina. Harjoitelkaa itsehavainnointitehtävän antamista asiakkaalle (1. tapaaminen) ja sen läpikäymistä yhdessä asiakkaan kanssa (2.tapaaminen). Tapaamisten välillä asiakas täyttää ajatuspäiväkirjan. Havainnoinnin kohteen voit valita vapaasti (esim. masennus, ahdistus, päihteidenkäyttö. Voit terapeuttina käyttää valmista ajatuspäiväkirjaa tai rakentaa asiakkaallesi oman itsehavainnointimallin (tyhjä paperi asiakkaan ajatus- /toimintapäiväkirjan rakentamiseen). Vaihtakaa roolia noin 15 min jälkeen. 20 Jatkoa ; KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) ITSEHAVAINNOINTI Oman tilanteen seuraaminen --> juomapäiväkirja tai ajatuspäiväkirja (DTR) Huomatessasi haluavasi käyttää, kysy itseltäsi, Mitä mielessäni liikkuu juuri nyt? Tämän jälkeen kirjoita mahdollisimman nopeasti ajatuksesi kohtaan välittömät ajatukset. tilanne Toimiva ajattelutapa* (pvä, klo, (usko: 0 100) paikka ) Välittömät ajatukset (usko: 0 100) Mieliteko / tunteet (voimakkuus 0 100) Seuraukset (ajatukset, mieliteko/tunteet, toiminta) * 1) Mikä konkreettisesti puhuu välittömän ajatuksen puolesta tai vastaan?, 2) Voiko tilannetta nähdä muulla tavalla?, 3) Mikä on pahinta tai parasta mitä voi tapahtua? Mikä on kaikkein todennäköisintä? 4) Mitä voin tehdä selvitäkseni tilanteesta rakentavalla tavalla? 5) Mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että muuttaisin suhtautumistani tilanteeseen? 6) Miten auttaisin ystävääni jos hän olisi samanlaisessa tilanteessa? 21 jari.lahti@helsinki.fi 7
8 HARJOITUS: TILANNEANALYYSI (30 min) Palauta mieleesi joku viimeaikainen tilanne, jossa toimit tavalla, johon et ole tyytyväinen, tai jota olet jälkeenpäin saanut katua. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa lipsuit käyttämään päihteitä, menetit malttisi, suutuit tai turvauduit itsetuhokäyttäytymiseen tai väkivaltaan. Tai se voi olla tilanne, jossa ärsytit toista osapuolta niin, että tämä menetti malttinsa. Ketkä olivat läsnä? Missä ja milloin? Mitä tapahtui? Mikä oli kriittinen hetki? Mikä oli reaktiosi? Mitä sanoit tai teit? Mitä tunsit? Mitä ajattelit? Mitkä olivat reaktiosi seuraukset? Miten tilanne sinun kannaltasi päättyi? Kuvaa miten olisit halunnut tilanteen päättyvän. Jos tilanne ei päättynyt kuten olisit halunnut, yritä kuvata miksi. Miten haluat toimia vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa? 22 Jatkoa ; KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) Riskitilanteiden analysointi (esim. funktioanalyysi) Päämääränä rohkaista havaitsemaan alkoholiongelma joukkona osaongelmia Tarkastellaan säännönmukaisuuksia alkoholinkäytössä Ulkoiset ärsykkeet laukaisevat tekijät Kognitio ajatukset Affekti tunteet Vaste toiminta Positiiviset seuraukset hyvää Negatiiviset seuraukset huonoa jari.lahti@helsinki.fi 8
9 Sisäinen puhe 25 BEHAVIORAALISIA TEKNIIKOITA (mukailtu Beck et al. 1993) Tavoite: vähentää päihdehaittoja ja palauttaa asiakkaan toiminta depressiota edeltävälle tasolle (vähentää potilaan vetäytymistä ja aloittaa toiminta) Päihteetön toiminta (päihteettömiä positiivisen vahvistamisen aktiviteetteja) työ, harrastukset ja sosiaaliset toiminnot Käyttäytymiskokeilut (mitä jos kokeilisitkin tehdä?) sarja pienia kokeiluja, joilla testataan/kyseenalaistetaan asiakkaan negatiivisia hypoteeseja tai ideoita itsestaan
10 JATKOA; BEHAVIORAALISIA TEKNIIKOITA (mukailtu Beck et al. 1993) Viestintätaitojen harjoittelu (esim. kieltäytyminen / jämäkkyys) Rooliharjoitukset (taitojen harjoittelu käynnillä) Ongelmanratkaisu 1) ongelman tarkka määritys 2) erilaisten ratkaisumallien hahmottaminen, 3) eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen puntarointi, 4) Jonkun vaihtoehdon valinta, 5) Valitun vaihtoehdon harjoittelu ja testaus 6) lopputuloksen arviointi ja ratkaisumallin täsmentäminen Vähittäisen muuttamisen harjoitukset (pienin askelin kohti päämäärää) Fyysinen harjoittelu Riskitilanteiden kontrollointi Aktiviteettien aikatauluttaminen ; Erikoisprojektiresepti ; tekemisten suunnittelu elämän päämäärien mukaan, jolloin niihin motivaatiota 28 SOSIAALISEN TILANTEEN TYÖSTÄMINEN Usein kognitiivisen terapian kirjallisuudessa rivien välissä usein tavoitteina muutokset sos.tilanteessa tai suhtautumisessa sosiaalisiin tilanteisiin Dysfunktionaaliset (stressi/ houkutukset) ihmissuhteet viestintätaidot, jämäkkyys, rooliharjoitukset (EI!) riskitilanteiden kontrollointi luopuminen ja korvaaminen Sosiaalisiin tilanteihin liittyvä jännitys (uskomukset ja tunteet) Rentoutuminen (erit. sosiaalinen fobia) 29 Miten työskennellä? Kognitiivinen terapia pähkinänkuoressa Depressio-oireiden toistuva arviointi ja palaute (esim. BDI) ja päihteidenkäytön jatkuva seuraaminen Ajatuspäiväkirja (DTR) ja päihdepäiväkirja Uskomusten tutkiminen 1) dysfuktionaalisen uskomuksen vastaiset todisteet 2) em. uskomusten yhteydet todellisiin kokemuksiin 3) uskomusten testaaminen suunnitelluilla harjoituksilla Depressio-oireiden ja päihteidenkäyttötilanteiden käsitteellistäminen, ymmärtäminen, hyväksyminen Tilanteiden analysointi (funktioanalyysi) Tunteiden validointi Miten vaikuttavat käyttäytymiseen? Korvaava mielekäs käyttäytyminen Rohkaisu ja jatkuva kannustaminen 30 jari.lahti@helsinki.fi 10
11 Tuloksellisuus?: KT & persoonallisuushäiriöt & päihteet Dialektinen käyttäytymisterapia Linehan et al (1999) AJA; RCT / suisidaalisuutta, epävakaa persoonallisuus & huumeidenkäyttöä 12 kk hoito vs TAU 16 kk seuranta: DKT ryhmässä vähemmän huumeidenkäyttöä, pysyivät hoidossa paremmin, sosiaalinen sopeutuminen parempi Vanden Bosch et al (2002) AB RCT ; N=58 naista; epävakaa persoonallisuus ja puolella päihdeongelma DKT vs TAU Epävakaan persoonallisuuden oirehtiminen vähempää Ei eroa päihteidenkäytössä 31 Manchesterin psykoosi ja päihteet tutkimus Barrowclough et al (2000) AJP; Haddock et al (2003) BJP RCT tutkimus jossa arvioitiin integroidun hoidon (TAU + motivoiva työskentely, perheterapia ja kognitiivinen terapia; yht.n.40 käyntiä n.9kk aikana) tehoa päihdeongelmaisilla skitsofreenikoilla (vs. TAU) Yleinen toimintakyky (GAF) korkeampi tutkimusryhmällä 9, 12 & 18 kk:n jälkeen Positiivisten ja negatiivisten oireiden lasku kontrolleja suurempi 9 & 18 kk:n jälkeen Päihdemuuttujissa merkitsevä ero tutkimusryhmän hyväksi RCT tutkimuksissa yhden käynnin motivoiva haastattelu vähensi kaksoisdiagnoosipotilaiden päihteidenkäyttöä neuvontakäyntiä tai tietopakettia enemmän (Hulse & Tait, 2002) (Baker et al., 2002) Hoitoon sitoutuminen (lääkkeidenkäyttö/käyntien toteutuminen) koheni motivoivan työskentelyn ryhmässä (vs. TAU) kaksoisdiagnoosipotilailla [(Swanson et al. (1999) (Martino et al (2000)] depressio & kokaiiniriippuvuus (Daley et al (1998) 32 KIITOS! 33 jari.lahti@helsinki.fi 11
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä
Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014
K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotEsityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito
KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotMielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotMiten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki
Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli
LisätiedotKuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:
PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset
LisätiedotMiten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi
Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotArja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema
Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS
LisätiedotOnko motivoiva haastattelu tehokasta?
MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,
LisätiedotKOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA
6 KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA Terapeutin aktiivisuus tärkeää kriisiterapiassa (jopa 90:10). K-B- yleiset tavoitteet kriisiterapiassa: 1. Kriisin akuuttisuuden määrittäminen.
LisätiedotLyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti
Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.
LisätiedotMasentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?
Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotKaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP
Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford
LisätiedotOtetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena
Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.
LisätiedotKAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO
KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri
LisätiedotMuodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.
HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotSeinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa
Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)
LisätiedotTRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)
SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu
LisätiedotMiksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?
Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotKOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA
KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla
Lisätiedotja siitä saadut tulokset
Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?
LisätiedotPäihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015
Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa
LisätiedotAtooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?
Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle
LisätiedotIkääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot
Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotPäihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva
Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva PEKKA HEINÄLÄ Psykiatrian erikoislääkäri Vantaan päihdefoorumi 8.11.2017 Päihteet ja väestö Tupakka: 14 % väestöstä
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
LisätiedotErilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015
Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen
Lisätiedotilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä
Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö
LisätiedotMasennustalkoot II-tutkimus
PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotPäihteet ja mielenterveys
Päihteet ja mielenterveys PEKKA HEINÄLÄ YTHS 28.5.2012 Päihteet ja mielihyvä Viehtymys nautintoaineisiin ja päihteisiin on yleisinhimillistä Päihdehaitat ja päihderiippuvuus vaihtelevat Alkoholi, kahvi,
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotTiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia
Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?
Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotVainon uhri vai vieraannuttaja?
Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
Lisätiedot1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström
5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan
LisätiedotVoimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014
Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas
Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotPSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO
PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella
Lisätiedot21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)
21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotVALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013
VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta
LisätiedotTyönohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa
Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotAUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA
AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotAmmattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!
Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset
LisätiedotOtetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa
Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun
LisätiedotVerkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella
Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä
LisätiedotMotivointi muutokseen
Motivointi muutokseen Pekka Tuomola Ohjelmajohtaja Ylilääkäri Pekka.tuomola@sininauha.fi Oodi Wiinalle Jos mä kaun kartanolle jos mä pyörin penkin alla Nijn en huoli helvetistä engä pelkä perkelettä Waikk
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotMiten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?
Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotTerveysasemien asiakasvastaava -toiminta
Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin
LisätiedotOmaisen hyvinvointi tutkimusten valossa
Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotPÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA
PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari 24.2.2014, PALVA 11.10.2016 Mielihyvä Mielihyväjärjestelmää ruokkivat: Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset asiat ja tekijät Haitalliset aineet: nikotiini,
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
Lisätiedot