2 dg? 2dg ja kognitiivinen terapia / jari.lahti@helsinki.fi 1. Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 dg? 2dg ja kognitiivinen terapia / jari.lahti@helsinki.fi 1. Sisältö"

Transkriptio

1 Masennuksen, ahdistuksen ja päihteiden negatiivinen kehä kognitiivisen terapian näkökulmasta Koulutussuunnittelija, VTT Antti Weckroth Dos., psykoterapeutti (YET) Jari Lahti 17/2/12 Ahdistus, masennus, päihteet ja Järvenpään sosiaalisairaala kognitiivinen / Helsingin terapia yliopisto / Jari / Järvenpää Lahti&Antti Weckroth 1 Sisältö Tausta: 2dg, yleisyys, kehitys Kognitiivinen terapia ja 2 dg: Yleispiirteitä Yheistyösuhde Käsitteellistäminen Kognitiivisia tekniikoita Behavioraalisia tekniikoita Tuloksellisuus: KT & 2dg 2 2 dg? Päihteidenkäyttö (F10.0) aiheuttaa psyykkisiä oireita päihtymystilanteessa (F10.03) vieroitusvaiheessa (DT F10.4) provosoi psykoottsia häiriöitä (F10.5) jäännöstilana esiintyvät tai viivästyneet oireet (F10.6) Psyykkinen sairaus aiheuttaa päihteidenkäyttöä itselääkintänä oireisiin Päihderiippuvuus ja psyykkinen sairaus samanaikaisesti (varsinainen kaksoisdiagnoosi) persoonallisuushäiriöt mielialahäiriöt ahdistuneisuushäiriöt skitsofrenia (mukaeltu Mäkelä,R. Alkoholiriippuvuus ja muu psyykkinen sairastuvuus. Teoksessa: Päihdelääketiede) 3 jari.lahti@helsinki.fi 1

2 Psykiatristen häiriöiden prevalenssi alkoholin väärinkäyttäjillä ja alkoholiriippuvaisilla Komorbidi häiriö Alkoholin väärinkäyttö Alkoholiriippuvuus National Comorbidity Vuosi (%) Odds ratio Vuosi (%) Odds ratio Survey 1 Mielialahäiriöt * Vakava masennus * Kaksisuuntainen mielialahäiriö * Ahdistushäiriöt * Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö(gad) * Paniikkihäiriö PTSD * Epidemiologic Catchment Area 2 study Elinikäinen(%) Odds ratio Elinikäinen(%) Odds ratio Skitsofrenia NOTES: *Odds ratio was significantly different from 1 at 0.05 level. The odds ratio represents the increased chance that someone with alcohol abuse or dependence will have the comorbid psychiatric disorder (e.g., a person with alcohol dependence is 3.6 times more likely to also have a mood disorder compared to a person without alcohol dependence). The 1 year rate of a disorder reflects the percentage of people who met the criteria for the disorder during the year prior to the survey. The lifetime rate reflects the percentage of people who met the criteria for the disorder at any time in their lifetime. SOURCES: 1 Kessler et al Regier et al Kognitiivis-behavioraalisen työskentelyn yleispiirteitä (Cottraux, 1993) Ennalta harkittu rakenne ja sisältö Keskittyy ajankohtaisiin ongelmiin Ongelmakäyttäytymisen jatkuva tarkkailu Pyrkimys kehittää asiakkaan kontrollia ongelmakäyttäytymisen suhteen Asiakkaan kanssa käydään läpi uusia selviytymiskeinoja ja parannetaan entisiä Empiirisesti tutkittuja tekniikoita 5 6 jari.lahti@helsinki.fi 2

3 Yhteistyösuhde Yhteistyösuhde (engl. working alliance) Laaja-alaisesti vaikuttava tekijä muutosta hakevalla henkilöllä Yhteistyösuhteen voimakkuus ennustaa sitoutumista ja lopputulosta Kolme yhteistyösuhteen osa-aluetta (esim. Bordin 1979) Yhteinen näkemys tavoitteista (Goals) Sidos (Bond): asiantuntijan ja as:n välisen suhteen luonne (esim. luottamus, kiintymys) Tehtävät (Tasks): yhteinen sopimus tehtävistä 7 Työskentelyn vaiheet: Sitouttaminen (esim. motivoiva työskentely) Arviointi (dg, laboratoriokokeet, kyselyt) Interventio (seuranta, KT) Integrointi muihin palveluihin ja ylläpito (retkahdusten esto) 8 Sitouttaminen: Motivoiva haastattelu: direktiivinen ja asiakasta kunnioittava lähestymistapa Ambivalenssin läpikäynti Asiakkaan päämäärien luominen Toimenpiteistä sopiminen Tuloksellisuus: psykoosipotilaiden lääkkeidenkäyttö koheni komplianssiterapilla (Kemp et al 1998) 9 jari.lahti@helsinki.fi 3

4 Arviointi Alku, (väli) ja loppuarvio: Oireiden hahmottaminen: sisältö, sanoma etc. Oireiden vaikeusaste (globaali) ja ulottuvuudet (esim. stressi) käsitteellistäminen Jatkuva arviointi: Lääkityksen seuranta / käyttö- tai juomapäiväkirja oirepäiväkirja ajatuspäiväkirja 10 KÄSITTEELLISTÄMINEN? Conceptual: käsitteellinen conceptualize: muodostaa itselleen käsitys jstk conceptualization Case ( tapaus ) formulation ( täsmälliseen sanamuotoon laatiminen ) K on kooste sen arvioinnista mikä on aiheuttanut tai mikä ylläpitää potilaan interpersoonallisia tai intrapsyykkisiä ongelmia tai käyttäytymisongelmia sekä mitä muuttamalla potilas voisi paremmin : Karila, Holmberg, Laaksonen Kartta ja toimintasuunnitelma Korostaa tutkivaa yhteistyösuhdetta ( kollaboratiivinen empirismi / ohjattu löytäminen ) sekä jäsennettyä ja tavoitehakuista terapeuttista työskentelyä Ohjenuora 11 KÄSITTEELLISTÄMINEN? Huomio keskitetään ongelmalliseen käyttäytymiseen (fokus) Työoletusten laadinta ongelmakäyttäytymistä säätelevistä tekijöistä (hypoteesit) Käsitteellistämisen laatu (osuvuus) määritelty suhteessa hoitotulokseen (arviointi) 12 jari.lahti@helsinki.fi 4

5 Tehtävä: OMA pelko (20 min) Tee kognitiivisen terapian mukainen käsitteellistämismalli jostakin omasta pelostasi. Kirjoita seuraavista ajatuksista, tunteista ja toiminnasta: Mitä tilanteet pelottavat? Minkälaisia ajatuksia pelottaviin tilanteisiin liittyy? Mistä sinuun tai maailmaan liittyvistä totuuksista ne kertovat? Miltä sinusta tuntuu näissä tilanteissa ja kuinka voimakkaita tunteet ovat (0 100)? Miten toimit? Mitä pelkäät? 13 Pelkoni: A) Tilanteet, joissa pelkään: 14 ABC-malli (Albert Ellis) Aktivoiva tapahtuma A B C Uskomus (Belief) Tunne/ Toiminta Consequence 15 jari.lahti@helsinki.fi 5

6 A B C Vaikeaa ymmärtää matematiikan koealuetta En tajuu tätä yhtään! Ahdistaa / toivottomuus/ Juominen Ymmärrän tän kyllä lopulta ja pärjään Innostunut 16 Seuraukset (+/-): +: rentouttaa, pääsee pois hetkeksi -: masentaa, ei saa aikaiseksi mitään, tippuu kelkasta Lipsahdus / retkahdus: Otan ensin muutaman ja sitten iltaa kohti aina enemmän Valmisteleva toiminta: Minun päihteidenkäyttöni Laukaisevat tekijät: Taustatekijät: Isällä viinaongelma Riitoja perheessä Lähibaari Juhlat Kotibileet Uskomukset / elämää ohjaavat säännöt: Muutaman jälkeen tuntuu hyvältä Pääsen hyvin juttuun kun otan Mä en kestä vieroitusoireita Välittömät ajatukset: Anna mennä vaan Nyt maistuisi - raukea ja lämmin tunne Jätän auton kotiin Haen valmiiksi normaalin annoksen Luvan antavat uskomukset: Ainahan yhden voi ottaa Tämän olen kyllä ansainnut Mielihalu: tekee mieli ottaa ja ajattelen vaan siitä seuraavaa hyvää fiilistä 17 Kognitiivisia ja behavioraalisia tekniikoita: case depressio ja päihteet 18 jari.lahti@helsinki.fi 6

7 Toimintasuunnitelma / Kognitiivisia tekniikoita KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) Uskomusten kartoittaminen ja niiden kanssa työskentely (kyseenalaistaminen) - Depression kognitiivinen triadi / Ahdistusta laukaisevat ajatukset - Päihteisiin liittyvät positiivisen muutoksen odotukset ja lievitys - Päihteisiin liittyvät luvan antavat uskomukset vs. - Päihteisiin liittyvät hallintauskomukset Hyötyjen ja haittojen erittely Mielikuvaharjoitukset (riskitilanteet & mieliteon kasvaminen) Vastuun teeman käsittely Syventävän kyselyn tekniikka - katastrofiuskomusten & mustavalkoajattelun käsittely - mitä sinulle merkitsee? mitä tarkoittaisi jos ystäväsi 17/2/12 Ahdistus, masennus, nauraisivat päihteet ja kognitiivinen sinulle? terapia 19 Harjoitus: Itsehavainnointi (30min) Menkää päivän alussa muodostettuihin : neljään ryhmään. Yksi ryhmästä on terapeutti ja toinen asiakas. Muut toimivat tarkkailijoina. Harjoitelkaa itsehavainnointitehtävän antamista asiakkaalle (1. tapaaminen) ja sen läpikäymistä yhdessä asiakkaan kanssa (2.tapaaminen). Tapaamisten välillä asiakas täyttää ajatuspäiväkirjan. Havainnoinnin kohteen voit valita vapaasti (esim. masennus, ahdistus, päihteidenkäyttö. Voit terapeuttina käyttää valmista ajatuspäiväkirjaa tai rakentaa asiakkaallesi oman itsehavainnointimallin (tyhjä paperi asiakkaan ajatus- /toimintapäiväkirjan rakentamiseen). Vaihtakaa roolia noin 15 min jälkeen. 20 Jatkoa ; KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) ITSEHAVAINNOINTI Oman tilanteen seuraaminen --> juomapäiväkirja tai ajatuspäiväkirja (DTR) Huomatessasi haluavasi käyttää, kysy itseltäsi, Mitä mielessäni liikkuu juuri nyt? Tämän jälkeen kirjoita mahdollisimman nopeasti ajatuksesi kohtaan välittömät ajatukset. tilanne Toimiva ajattelutapa* (pvä, klo, (usko: 0 100) paikka ) Välittömät ajatukset (usko: 0 100) Mieliteko / tunteet (voimakkuus 0 100) Seuraukset (ajatukset, mieliteko/tunteet, toiminta) * 1) Mikä konkreettisesti puhuu välittömän ajatuksen puolesta tai vastaan?, 2) Voiko tilannetta nähdä muulla tavalla?, 3) Mikä on pahinta tai parasta mitä voi tapahtua? Mikä on kaikkein todennäköisintä? 4) Mitä voin tehdä selvitäkseni tilanteesta rakentavalla tavalla? 5) Mitä hyötyä tai haittaa on siitä, että muuttaisin suhtautumistani tilanteeseen? 6) Miten auttaisin ystävääni jos hän olisi samanlaisessa tilanteessa? 21 jari.lahti@helsinki.fi 7

8 HARJOITUS: TILANNEANALYYSI (30 min) Palauta mieleesi joku viimeaikainen tilanne, jossa toimit tavalla, johon et ole tyytyväinen, tai jota olet jälkeenpäin saanut katua. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa lipsuit käyttämään päihteitä, menetit malttisi, suutuit tai turvauduit itsetuhokäyttäytymiseen tai väkivaltaan. Tai se voi olla tilanne, jossa ärsytit toista osapuolta niin, että tämä menetti malttinsa. Ketkä olivat läsnä? Missä ja milloin? Mitä tapahtui? Mikä oli kriittinen hetki? Mikä oli reaktiosi? Mitä sanoit tai teit? Mitä tunsit? Mitä ajattelit? Mitkä olivat reaktiosi seuraukset? Miten tilanne sinun kannaltasi päättyi? Kuvaa miten olisit halunnut tilanteen päättyvän. Jos tilanne ei päättynyt kuten olisit halunnut, yritä kuvata miksi. Miten haluat toimia vastaavassa tilanteessa tulevaisuudessa? 22 Jatkoa ; KOGNITIIVISIA TEKNIIKOITA (Beck et al. 1993) Riskitilanteiden analysointi (esim. funktioanalyysi) Päämääränä rohkaista havaitsemaan alkoholiongelma joukkona osaongelmia Tarkastellaan säännönmukaisuuksia alkoholinkäytössä Ulkoiset ärsykkeet laukaisevat tekijät Kognitio ajatukset Affekti tunteet Vaste toiminta Positiiviset seuraukset hyvää Negatiiviset seuraukset huonoa jari.lahti@helsinki.fi 8

9 Sisäinen puhe 25 BEHAVIORAALISIA TEKNIIKOITA (mukailtu Beck et al. 1993) Tavoite: vähentää päihdehaittoja ja palauttaa asiakkaan toiminta depressiota edeltävälle tasolle (vähentää potilaan vetäytymistä ja aloittaa toiminta) Päihteetön toiminta (päihteettömiä positiivisen vahvistamisen aktiviteetteja) työ, harrastukset ja sosiaaliset toiminnot Käyttäytymiskokeilut (mitä jos kokeilisitkin tehdä?) sarja pienia kokeiluja, joilla testataan/kyseenalaistetaan asiakkaan negatiivisia hypoteeseja tai ideoita itsestaan

10 JATKOA; BEHAVIORAALISIA TEKNIIKOITA (mukailtu Beck et al. 1993) Viestintätaitojen harjoittelu (esim. kieltäytyminen / jämäkkyys) Rooliharjoitukset (taitojen harjoittelu käynnillä) Ongelmanratkaisu 1) ongelman tarkka määritys 2) erilaisten ratkaisumallien hahmottaminen, 3) eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen puntarointi, 4) Jonkun vaihtoehdon valinta, 5) Valitun vaihtoehdon harjoittelu ja testaus 6) lopputuloksen arviointi ja ratkaisumallin täsmentäminen Vähittäisen muuttamisen harjoitukset (pienin askelin kohti päämäärää) Fyysinen harjoittelu Riskitilanteiden kontrollointi Aktiviteettien aikatauluttaminen ; Erikoisprojektiresepti ; tekemisten suunnittelu elämän päämäärien mukaan, jolloin niihin motivaatiota 28 SOSIAALISEN TILANTEEN TYÖSTÄMINEN Usein kognitiivisen terapian kirjallisuudessa rivien välissä usein tavoitteina muutokset sos.tilanteessa tai suhtautumisessa sosiaalisiin tilanteisiin Dysfunktionaaliset (stressi/ houkutukset) ihmissuhteet viestintätaidot, jämäkkyys, rooliharjoitukset (EI!) riskitilanteiden kontrollointi luopuminen ja korvaaminen Sosiaalisiin tilanteihin liittyvä jännitys (uskomukset ja tunteet) Rentoutuminen (erit. sosiaalinen fobia) 29 Miten työskennellä? Kognitiivinen terapia pähkinänkuoressa Depressio-oireiden toistuva arviointi ja palaute (esim. BDI) ja päihteidenkäytön jatkuva seuraaminen Ajatuspäiväkirja (DTR) ja päihdepäiväkirja Uskomusten tutkiminen 1) dysfuktionaalisen uskomuksen vastaiset todisteet 2) em. uskomusten yhteydet todellisiin kokemuksiin 3) uskomusten testaaminen suunnitelluilla harjoituksilla Depressio-oireiden ja päihteidenkäyttötilanteiden käsitteellistäminen, ymmärtäminen, hyväksyminen Tilanteiden analysointi (funktioanalyysi) Tunteiden validointi Miten vaikuttavat käyttäytymiseen? Korvaava mielekäs käyttäytyminen Rohkaisu ja jatkuva kannustaminen 30 jari.lahti@helsinki.fi 10

11 Tuloksellisuus?: KT & persoonallisuushäiriöt & päihteet Dialektinen käyttäytymisterapia Linehan et al (1999) AJA; RCT / suisidaalisuutta, epävakaa persoonallisuus & huumeidenkäyttöä 12 kk hoito vs TAU 16 kk seuranta: DKT ryhmässä vähemmän huumeidenkäyttöä, pysyivät hoidossa paremmin, sosiaalinen sopeutuminen parempi Vanden Bosch et al (2002) AB RCT ; N=58 naista; epävakaa persoonallisuus ja puolella päihdeongelma DKT vs TAU Epävakaan persoonallisuuden oirehtiminen vähempää Ei eroa päihteidenkäytössä 31 Manchesterin psykoosi ja päihteet tutkimus Barrowclough et al (2000) AJP; Haddock et al (2003) BJP RCT tutkimus jossa arvioitiin integroidun hoidon (TAU + motivoiva työskentely, perheterapia ja kognitiivinen terapia; yht.n.40 käyntiä n.9kk aikana) tehoa päihdeongelmaisilla skitsofreenikoilla (vs. TAU) Yleinen toimintakyky (GAF) korkeampi tutkimusryhmällä 9, 12 & 18 kk:n jälkeen Positiivisten ja negatiivisten oireiden lasku kontrolleja suurempi 9 & 18 kk:n jälkeen Päihdemuuttujissa merkitsevä ero tutkimusryhmän hyväksi RCT tutkimuksissa yhden käynnin motivoiva haastattelu vähensi kaksoisdiagnoosipotilaiden päihteidenkäyttöä neuvontakäyntiä tai tietopakettia enemmän (Hulse & Tait, 2002) (Baker et al., 2002) Hoitoon sitoutuminen (lääkkeidenkäyttö/käyntien toteutuminen) koheni motivoivan työskentelyn ryhmässä (vs. TAU) kaksoisdiagnoosipotilailla [(Swanson et al. (1999) (Martino et al (2000)] depressio & kokaiiniriippuvuus (Daley et al (1998) 32 KIITOS! 33 jari.lahti@helsinki.fi 11

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä

Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Päihdetyön ammattitutkinto, painotuksena Kognitiivisen psykoterapian perusteet päihdetyössä Koulutuksen tavoite: Osallistujat ymmärtävät kognitiivisen psykoterapian peruskäsitteitä ja kokonaisuutta sekä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA

PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Mielenterveystalo.fi https://www.mielenterveystalo.fi/nettiterapiat/ Suoma Saarni, ylilääkäri / Eero-Matti Gummerus, Kehittämispäällikkö, HUS Psykiatria NETTITERAPIAT.FI Lääkärin lähetteellä mistä päin

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Onko motivoiva haastattelu tehokasta?

Onko motivoiva haastattelu tehokasta? MOTIVOIVA HAASTATTELU ja MOTIVAATIOTA EDISTÄVÄ TERAPIA Teho ja sisältö Aiheet: Tutkimustietoa motivoivan n/met:n tehokkuudesta ja soveltuvuudsta n n periaatteet Kirjallisuutta Miller, W.R. & Rollnick,

Lisätiedot

KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA 6 KOGNITIIVIS BEHAVIORAALISEN (K-B) TERAPIAN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA Terapeutin aktiivisuus tärkeää kriisiterapiassa (jopa 90:10). K-B- yleiset tavoitteet kriisiterapiassa: 1. Kriisin akuuttisuuden määrittäminen.

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa

Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Torikeskuksessa Avohoidon ryhmätoiminnat Seinäjoen mielenterveyskeskus Avohoidon ryhmätoiminnat Puhelin 06 415 4111 Sähköposti: Kauppatori 1-3F 60100 Seinäjoki etunimi.sukunimi@epshp.fi Avohoidon ryhmätoiminnat 2 (7)

Lisätiedot

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E)

TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) SYÖMISHÄIRIÖIDEN HOITO TÄNÄÄN TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) 15.4.2019 / Kati Rantanen /sairaanhoitaja / HUS Syömishäiriöyksikkö TRANSDIAGNOSTINEN KBT (CBT-E) Kognitiivis-behavioraalinen terapia = KBT pohjautuu

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

ja siitä saadut tulokset

ja siitä saadut tulokset Esa Chydenius Psykoterapeutti VET Johtava psykologi Rinnekoti-Säätiö esa.chydenius@rinnekoti.fi Kehitysvammaisten psykoterapia ja siitä saadut tulokset 22.11.2012 Helsinki 1 Sisältö Mitä psykoterapia on?

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin?

Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Atooppinen ihottuma - kuinka ohjaan ja motivoin? Carita Baykan, sh Teija Leikkari, sh SEKS Ihot/pkl 16.3.2017 Atopiapotilas Ihotautien poliklinikalla Lähete, lääkäri ohjelmoi kiireellisyyden, potilaalle

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva PEKKA HEINÄLÄ Psykiatrian erikoislääkäri Vantaan päihdefoorumi 8.11.2017 Päihteet ja väestö Tupakka: 14 % väestöstä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

ilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

ilkka.helamo@a-klinikka.fi Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus?, päihdesh. VSSHP P723 kouluttaja, suunnittelija / MieliHuuko Huukopäivät 9.12.2010 Helsinki ilkka.helamo@sci.fi www.tyks.fi Mikä ihmeen monihäiriö

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Päihteet ja mielenterveys

Päihteet ja mielenterveys Päihteet ja mielenterveys PEKKA HEINÄLÄ YTHS 28.5.2012 Päihteet ja mielihyvä Viehtymys nautintoaineisiin ja päihteisiin on yleisinhimillistä Päihdehaitat ja päihderiippuvuus vaihtelevat Alkoholi, kahvi,

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström

1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18. 2 Psykoterapian tulos ja siihen vaikuttavat tekijät 35 Jarl Wahlström 5 Sisällys Esipuhe 12 Kirjoittajien esittely 15 1 Johdatus integratiiviseen lähestymistapaan 18 Paula Lahti-Nuuttila ja Sanna Eronen Mitä integratiivinen lähestymistapa tarkoittaa? 20 Integratiivisen lähestymistavan

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) 21.3.2013 Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story) Lat. addictio = jättäminen jonkun valtaan, jonkun omaksi tuomitsemista tai julistamista Terveet / haitalliset riippuvuudet

Lisätiedot

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5. MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa

Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Työnohjauksen mahdollisuudet varhaiskasvatuksessa Johdon työnohjaaja, KT Veijo Nivala Tampereen yliopisto/ Varhaiskasvatus Johtajuusfoorumi 3.4.2014 (Johdon) työnaohjauksen kontekstuaalinen mallinnos Elämisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA

AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA AUTTAMISEN JA YHTEISTYÖN AVAIMIA Lindamaria Syömishäiriötukipalvelut Linda Taakala Syömishäiriöpaivät 20.1.2011 Turku www.lindamaria.fi (Kertausta sh-päivät Oulu 2009) Voimaannuttaminen - yksilön näkeminen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun

Lisätiedot

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä

Lisätiedot

Motivointi muutokseen

Motivointi muutokseen Motivointi muutokseen Pekka Tuomola Ohjelmajohtaja Ylilääkäri Pekka.tuomola@sininauha.fi Oodi Wiinalle Jos mä kaun kartanolle jos mä pyörin penkin alla Nijn en huoli helvetistä engä pelkä perkelettä Waikk

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön?

Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Finnclean-messut 11.5.2017 Miten voin itse luoda mielekkään työyhteisön? Luennon aiheet Millaisia keinoja meillä on vaikuttaa itse oman työyhteisön hyvinvointiin? Millaisessa työilmapiirissä viihdyt ja

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari 24.2.2014, PALVA 11.10.2016 Mielihyvä Mielihyväjärjestelmää ruokkivat: Fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset asiat ja tekijät Haitalliset aineet: nikotiini,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot