1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus. 1.3 Kaavan tunnistetiedot. Diaarinumero: TRE: 9088/ /2012. Verkkonumero:

Transkriptio

1 HOLVASTI , VEHMAISTEN KYLÄ RN:O 4:141, KIVELIÖNKATU 10, 043-P- VIRKISTYSALUE, VIRKISTYSALUEEN LIITTÄMINEN PIENTALOTONTTIIN JA PIEN- TALOLOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11. päivänä huhtikuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu Tampereen yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Holvastin kaupunginosan korttelin nro 5771 kaavayksikköä nro 2 (Vehmaisten kylä rn:o 4:141), jonka pinta-ala on m2, sekä em. kaavayksikön pohjoispuolista virkistysaluetta (043-P), jonka pinta-ala on 48,5 m2. Kaava-alue sijaitsee noin 11 km itään Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta Tampereen ja Kangasalan kuntarajaan, sekä kuntarajan itäpuoliseen rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeseen (AR-12), eteläpuolelta omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeseen (AO) ja länsipuolelta Kiveliönkadun katualueeseen. Kaavayksikkö perustuu sisäasiainministeriön vahvistamaan asemakaavaan nro Kaavayksikköä ei ole merkitty Tampereen kaupungin kiinteistörekisteriin. Maarekisteritila on merkitty kiinteistörekisteriin Kaavahankkeen vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Tomi Ojala, joka joka jätti kaavaaluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 9088/ /2012. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin yksi mielipide. Asemakaavakarttaan ei tehty tarkistuksia mielipiteen perusteella. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Tampereen kaupungin Yleisten alueiden suunnittelun, Viherrakentamisen, Ympäristönsuojelun ja Kiinteistötoimen, Tampereen Sähköverkko Oy:n, Tampereen Veden ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. Kaavan keskeinen sisältö Virkistysalue 043-P liitetään kaavayksikköön Kaavaalueen käyttötarkoitus säilyy muilta osin ennallaan. Kaava-alue jaetaan sitovalla tonttijaolla kahdeksi tontiksi, joiden pinta-alat ovat 700 m2 (5771-4) ja 802 m2 (5771-5). Tonttien käyttötarkoitukseksi

2 osoitetaan erillispientalojen korttelialue (AO). Tonteille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksenmukaista rakentamista ja talousrakennusta varten. Tontin kerrosalaksi on osoitettu 150+v25 ja tontin kerrosalaksi 175+v25. Tonttien kerrosalat vastaavat tonttitehokkuuslukua e=0,25. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmän kerroksen kerrosala saa olla enintään 75% alemman kerroksen kerrosalasta (y 75%). Tonttien länsireunalle on osoitettu istutettava alueen osa. Tonttien rajoille on istutettava pensasaita (PA). Asuinrakennusten kattokaltevuuden tulee olla 30 astetta (asα=30 ). Asuinrakennusten harjasuuntaa ohjataan Kiveliönkadun suuntaisin erillismerkinnöin. Kaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, arkkitehti Timo Rysä. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Holvasti , Vehmaisten kylä rn:o 4:141, Kiveliönkatu 10, 043-Pvirkistysalue, virkistysalueen liittäminen pientalotonttiin ja pientalotontin jakaminen, kaava nro Kaavan tunnistetiedot Diaarinumero: TRE: 9088/ /2012. Verkkonumero: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Holvastin kaupunginosan korttelin nro 5771 kaavayksikköä nro 2 (Vehmaisten kylä rn:o 4:141), jonka pinta-ala on m2, sekä em. kaavayksikön pohjoispuolista virkistysaluetta (043-P), jonka pinta-ala on 48,5 m2. Kaava-alue sijaitsee noin 11 km itään Tampereen ydinkeskustasta. Kaava-alue rajautuu itäpuolelta Tampereen ja Kangasalan kuntarajaan, sekä kuntarajan itäpuoliseen rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeseen (AR-12), eteläpuolelta omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeseen (AO) ja länsipuolelta Kiveliönkadun katualueeseen. Kaavayksikkö perustuu sisäasiainministeriön vahvistamaan asemakaavaan nro Kaavayksikköä ei ole merkitty Tampereen kaupungin kiinteistörekisteriin. Maarekisteritila 4:141 on merkitty kiinteistörekisteriin

3 1.5 Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Tomi Ojala, joka jätti kaava-aluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 9088/ / Selostuksen liiteasiakirjat Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat: Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Minna ja Tomi Ojala, kaavamuutoksen hakija, kiinteistönomistaja ( , Vehmaisten kylä rn:o 4:141), Kiveliönkatu 10 kaavan lähivaikutusalueen asukkaat, yritykset ja kiinteistönhaltijat Holvastin omakotiyhdistys Sammon Yrittäjät ry Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Osallisluetteloa täydennetään hankkeen aikana tulleiden ilmoitusten mukaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hakijan tavoitteena on liittää virkistysalue-043-p kaavayksikköön ja rakentaa muodostettavalle uudelle tontille yksikerroksinen, kerrosalaltaan noin 120 m2 suuruinen omakotitalo. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset kaava-alueella, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus.

4 2.2 Selvitys kaava-alueen oloista Luonnonympäristö Kaava-alue on maastonmuodoiltaan tasainen. Tampereen kaupungin paikkatietojärjestelmän mukaan kaava-alueen maalajina on hieno hieta (HHt). Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaava-aluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Kaava-alueelle ei sijoitu luonnontilaista ympäristöä. Alueen pohjoisosaan sijoittuva, tonttiin liitettävä, pieni virkistysalue-043-p on kasvillisuudeltaan hoitamaton, mutta ihmisen muokkaama. Kaavayksikön kasvillisuus koostuu oleskelupihoille tyypillisistä, oleskelu- ja kulkualueita, sekä tontin rajoja jäsentävistä pensasryhmistä, -aidoista ja keskikokoisesta sekapuustosta. Kaavaalueen keskellä kasvaa ilmeisesti istutusperäinen tammi ja alueen itäreunassa, kuntarajalla täysikasvuisten kuusien muodostama rivi. Kaava-alueen kulkualueet on sorattu ja oleskelualueet nurmetettu Rakennettu ympäristö Kaava-alueen lounaiskulmassa, Kiveliönkadun varrella sijaitsee 1950 valmistunut, yksikerroksinen, harjakattoinen, puurakenteinen, mineriittilevyvuorattu, yksiasuntoinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 76 m 2. Kaava-alueen kaakkoiskulmassa sijaitsee 1904 valmistunut puurakenteinen talousrakennus. Kaava-alueen, sekä Tampereen ja Kangasalan kuntarajan itäpuolella sijaitsee 2000-luvulla rakentunut kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Kaava-alueen etelä- ja länsipuolisilla korttelialueilla sijaitsee 1900-luvun eri vuosikymmenillä valmistuneita pientaloja Maanomistus Tampereen kaupungin kiinteistörekisterin mukaan maarekisteritila 4:141 on Minna ja Tomi Ojalan omistuksessa.

5 2.3 Suunnittelutilanne Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvostonn vahvistamassa Pirkanmaan maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueellee (A), Tampereen ja Kangasalan kuntarajan länsipuolelle. Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan,, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueitaa sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy s virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Ote Pirkanmaann maakuntakaavasta Tamperee n kantakaupungin yleiskaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu asuntoalueeksi (AP), joka varataan pientaloillep e. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta.

6 2.3.3 Asemakaava nro 2006 Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa nro 2006 kaavayksikkö on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi (AO). Etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään viisi metriä. Suurin sallittu kattokaltevuus on 30 astetta. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku ja ullakkokerroksessa sallitun, kerrosalaan laskettavan rakennusoikeuden määrä on osoitettu asemakaavamääräyksellä I ½. Kaavayksikön länsi- ja pohjoisreunaan on osoitettu istutettava alueen osa. Kaavayksikön kerrosala on 180m2+32m2=212m2, joka vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,15. Ote asemakaavasta nro Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki Tomi Ojala, joka joka jätti kaavaaluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dnro TRE: 9088/ /2012. Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asetettuun aineistoon liittyen jätettiin yksi mielipide, jossa vastustettiin asemakaavan muutosta, virkistysalueen 043-P liittämistä muodostettavaan tonttiin kaava-alueen maankäytön liiallisen

7 tiiviyden ja tehostumisen, sekä kaava-alueen itäpuoliselle asuinkorttelille aiheutuvien maisemallisten haittojen ja asuntojen jälleenmyyntiarvon aleneman perusteella. Asemakaavaluonnoksessa esitetty tontin jakaminen toteuttaa Tampereen kaupunginvaltuuston liittyen asettamaa yleistavoitetta, jonka mukaan kantakaupungin täydennysrakentamiseen soveltuvat alueet rakennetaan ja päämääränä on pientalovaltainen, mutta kaupunkimainen ja viheralueiden jäsentämä yhdyskuntarakenne. Tampereen yhdyskuntalautakunta totesi , että pinta-alaltaan yli 1400 m2 suuruiset pientalotontit voidaan pääsääntöisesti jakaa kahdeksi tontiksi, elleivät ympäristö- ja kaupunkikuvalliset tekijät muuhun anna aihetta. Asemakaavaluonnoksessa esitetyt ratkaisut (mm. tontin jakamistapa, tonttikoko, tonttitehokkuus, rakennusalojen sijoittaminen, tonttien toiminnallinen jäsentäminen) toteuttavat kaava-alueen tulevalle maankäytölle ylemmillä kaava- ja päätöksentekotasoilla asetettuja tavoitteita, sekä täydennysrakentamisen yhteydessä aiemmin yleisesti sovellettuja ja hyväksi havaittuja suunnitteluperiaatteita. Esitettyjen ratkaisujen ja jaettavan tontin muodon ansiosta muodostettavat tontit voidaan liittää tehokkaasti olemassa oleviin katu- ja infraverkostoihin ilman jaetuille tonteille tyypillisiä tonttikauloja. Asuinrakennusten rakennusalat on osoitettu alueella aiemmin sovellettuun tapaan kadun varteen, jolloin massoittelulla voidaan paitsi jäsentää katutilaa, myös suojata piha-alueita. Talousrakennusten rakennusalat on sijoitettu alueella aiemmin sovellettuun tapaan tonttien takaosille. Ratkaisu mahdollistaa olemassa olevan, 1904 valmistuneen pihasaunan säilyttämisen. Rakennusalojen etäisyys lähimpiin Kangasalan puoleisiin rakennusaloihin on n. 16 metriä. Em. Rakennusalojen sijoittelun ohella tonttien toiminnallista ja kaupunkikuvallista jäsentämistä on tuettu alueelle tyypillisin istutusmääräyksin. Muodostettaville tonteille osoitetut kerrosalat vastaavat tonttitehokkuutta e=0,25, mikä asettuu kaava-alueen lähiympäristössä Tampereen puolella olevien asuinkorttelien tonttitehokkuuksien vaihteluvälille e=0,15-0,30. Kangasalan puolella lähimpien asuinkorttelien tonttitehokkuuksien vaihteluväli on e=0,19-0,30. Alle 50 m2 suuruisella, hoitamattomalla, hyödyntämättömällä, ihmisen aiemmin muokkaamalla virkistysalueella 043-P ei ole kaavan laatijan näkemyksen mukaan sellaista erityistä maisemallista tai toiminnallista arvoa, minkä perusteella ko. alaa ei tulisi liittää asemakaavaluonnoksessa esitetyllä tapaa tontin osaksi, tai mikä voisi näin menetellen vaarantua. Asemakaavakarttaan ei tehty tarkistuksia mielipiteen perusteella. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Tampereen kaupungin Yleisten alueiden suunnittelun, Viherrakentamisen,

8 Ympäristönsuojelun ja Kiinteistötoimen, Tampereen Sähköverkko Oy:n, Tampereen Veden ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunnoissa ei esitetty huomautuksia. 3.2 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Lausunnot, sekä hankkeen aikana jätetyt mielipiteet ja muistutukset kirjataan vastineineen asemakaavaehdotuksen vastineluetteloon. Vastineluettelosta ja asemakaavan selostuksesta käy ilmi, miten mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ovat vaikuttaneet suunnitteluun. 3.3 Tarkasteltavat vaihtoehdot Hankkeen aloitusvaiheessa sovittiin kaavoitusviranomaisen ja kaavan laatijan kesken, ettei hankkeen valmisteluvaiheen aikana laadita tai tarkastella vaihtoehtoisia suunnitelmia. Näin ollen asemakaavaluonnosta (1-vaihtoehto) tarkastellaan suhteessa kaavaalueen lähtötilanteeseen (0-vaihtoehto) vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa kaava-alue säilyy asemakaavan, tonttitehokkuuden ja kaupunkikuvan puolesta ennallaan. Kaavaalueella jää voimaan asemakaava nro 2006, joissa kaavayksikkö on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi (AO) ja kaava-alueen pohjoisosa virkistysalueeksi (P). Kaava-alueelle sijoittuvia liiketoimintoja ja rakennusta ei voida kehittää hakijan ja Tampereen kaupungin täydennysrakennustavoitteiden mukaisesti vaihtoehto Vaihtoehdon toteutuessa virkistysalue 043-P liitetään kaavayksikköön Kaava-alueen käyttötarkoitus säilyy muilta osin ennallaan. Kaava-alue jaetaan sitovalla tonttijaolla kahdeksi tontiksi. Kaava-alueelle sijoittuvia toimintoja ja tonttien käyttöä voidaan kehittää hakijan ja Tampereen kaupungin täydennysrakennustavoitteiden mukaisesti.

9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Virkistysalue 043-P liitetään kaavayksikköön Kaavaalueen käyttötarkoitus säilyy muilta osin ennallaan. Kaava-alue jaetaan sitovalla tonttijaolla kahdeksi tontiksi, joiden pinta-alat ovat 700 m2 (5771-4) ja 802 m2 (5771-5). Tonttien käyttötarkoitukseksi osoitetaan erillispientalojen korttelialue (AO). Tonteille on osoitettu erilliset rakennusalat pääkäyttötarkoituksenmukaista rakentamista ja talousrakennusta varten. Tontin kerrosalaksi on osoitettu 150+v25 ja tontin kerrosalaksi 175+v25. Tonttien kerrosalat vastaavat tonttitehokkuuslukua e=0,25. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmän kerroksen kerrosala saa olla enintään 75% alemman kerroksen kerrosalasta (y 75%). Tonttien länsireunalle on on osoitettu istutettava alueen osa. Tonttien rajoille on istutettava pensasaita (PA). Asuinrakennusten kattokaltevuuden tulee olla 30 astetta (asα=30 ). Asuinrakennusten harjasuuntaa ohjataan Kiveliönkadun suuntaisin erillismerkinnöin. 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon. Kaavan laatijan näkemyksenä on, että kaavan vaikutukset ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon jäävät vähäisiksi, joskin myönteisiksi. Kaava-alue säilyy erillispientalojen korttelialueena ja täydennysrakentamista ohjataan Holvastin alueella aiemmin sovelletuin suunnitteluperiaattein ja asemakaavamääräyksin. Asuinrakennusten rakennusalat on osoitettu katualueenpuoleisille tontinosille, jolloin korttelin sisäosaa voidaan hyödyntää suojaisempana oleskelupihana. Tonttien ja eri toimintojen jäsentelyä on pyritty edistämään Holvastin alueelle tyypillisin, istutuksia ohjaavin erillismääräyksin. Kaavan mahdollistamalla lisärakentamisella voi olla välillisiä myönteisiä vaikutuksia kaava-alueen olemassa olevan rakennuskannan yleiskuntoon ja alueen kaupunkikuvaan. Kaava-alueelle ei sijoitu luonnontilaista ympäristöä vaan alue on ihmisen muokkaamaa. Paikkatietojärjestelmään ei ole kirjattu kaavaaluetta koskevia eliöstö- tai biotooppihavaintoja. Alueen pohjoisosaan sijoittuva, tonttiin liitettävä, pieni virkistysalue-043-p on kasvillisuudeltaan hoitamaton, mutta ihmisen muokkaama. Asuinrakennusten harjasuunta on määritelty kaava-alueen olemassa olevan rakennuskannan perusteella Kiveliönkadun suuntaiseksi. Tonttien kerrosalat vastaavat Holvastin alueen täydennysrakennushankkeissa aiemmin sovellettua tonttitehokkuutta e=0,25.

10 Vaikka kyse onkin yksittäisen pientalotontin jakamisesta, tukee hanke omalta osaltaan Tampereen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja olemassa olevien liikenne- ja infrastruktuuriverkkojen tehokkaampaa käyttöä, parantaa pientalotonttitarjontaa ja toteuttaa kaava-alueen maankäytölle ylemmillä kaavatasoilla asetettuja tavoitteita Holvastin alueelle luontevalla tavalla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Hankkeen valmisteluvaiheen aikana laaditaan yksi asemakaavaluonnos. 6.2 Toteutuksen ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.