Seulonnat työterveyshuollossa. Riitta Sauni, LT, dos. ylilääkäri STM Työsuojeluosasto

Transkriptio

1 Seulonnat työterveyshuollossa Riitta Sauni, LT, dos. ylilääkäri STM Työsuojeluosasto

2 Seulonnan tavoite yleisesti Tunnistaa hoidettava tauti oireettomilta ihmisiltä niin varhaisessa vaiheessa, että hoito muuttaa ennustetta eli terveyden lisääminen Riitta Sauni

3 Seulonta-asetus 339/ Valtakunnalliset seulonnat Valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisia seulontoja ovat: 1) rintasyöpäseulonta vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille kuukauden välein; 2) kohdun kaulaosan syövän seulonta vuotiaille naisille viiden vuoden välein; 3) raskaana oleville: a) varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla b) kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen ja c) ultraäänitutkimus vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi raskausviikolla tai raskausviikon 24+0 jälkeen Riitta Sauni

4 Seulontatesti seulontaprosessi Seulontaprosessiin kuuluu kohderyhmän määrittäminen yksilön neuvonta ja ohjaus seulontatestien ottaminen ja tutkimus palautetiedon antaminen jatkotutkimuksiin ohjaaminen sekä tarvittavien terveyspalvelujen järjestäminen Riitta Sauni

5 Seulontatyöryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut vuodesta 2003 lähtien terveydenhuollon seulontaohjelmien asiantuntijatyöryhmän (seulontatyöryhmä) 1-3 vuotiskaudeksi kerrallaan. Työryhmän tehtävänä on ollut käynnissä olevien sekä seulonnoiksi ehdolla olevien seulontaohjelmien, niiden menetelmien ja vaikutusten arviointi Riitta Sauni

6 Seulonnat Suomessa raportti N_ pdf?sequence=1 Seulonnat Suomessa raportti: Terveydenhuollon seulontojen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Seulontojen periaatteet ja historia Seulontojen ohjaus ja järjestäminen Seulontojen arviointi ja niistä päättäminen Syöpäseulonnat Terveystarkastukset (ml. työterveyshuolto) Riitta Sauni

7 STM:n seulontatyöryhmän arviointikriteerit SLL; 2006; 61: Kohderyhmän ja seulottavan taudin määrittely Sopiva seulontamenetelmä on olemassa soveltuvuus, herkkyys, spesifisyys Väestö hyväksyy seulontamenetelmän ja diagnostiset jatkotutkimukset On tehty arvio seulonnan mahdollisesta leimaavasta vaikutuksesta psykologisesta merkityksestä väärän positiivisen ja negatiivisen merkityksestä Potilaan/sairauden tunnistaminen yksiselitteistä

8 Diagnostiset ja hoitomahdollisuudet ovat saatavilla Seulontaan tarvittava organisaatio on selvitetty, erityisesti kansallinen ja alueellinen taso laadunohjaus ja tulosten rekisteröinti seulontaesite ja väestölle tiedottaminen potilaiden kulku henkilökunnan koulutus testituloksista tiedottaminen ja neuvonta Tutkimus ja hoitokustannukset on kuvattu Seulonnan vaikuttavuus on arvioitu Seulonta on jatkuvaa Kokonaiskustannusten kohtuullisuus

9 Esimerkki: Abdominaaliaortan aneurysman seulonta

10

11

12

13 Miten seulonnan vaikuttavuus esitetään? sensitiivisyys eli herkkyys (kuinka hyvin tunnistaa sairaat) mikä on riittävä? spesifisyys (kuinka hyvin tunnistaa terveet) mikä on siedettävä? positiivisen löydöksen ennustearvo, PPV riippuu ilmaantuvuudesta suhteellisen riskin vähenemä ei kerro seulottavan riskiä absoluuttisen riskin vähenemä kertoo seulottavan riskin NNS arvo kertoo lukuina, mistä on oikeasti on kyse Mitä tapahtuu testin jälkeen? Koko seulontaprosessi huomioitava.

14 Seulovia testejä työterveyshuollon terveystarkastuksissa Keuhkoröntgenkuvaukset Spirometriat Kuulotestit Biologisten vaikutusten monitorointitestit Oirekyselyt AUDIT TKI RR, S-lipidit Diabetes-riski jne Riitta Sauni

15 DIABETES 2 (Käypä hoito) Ikäryhmätarkastuksiin suositellaan omaehtoista riskitestausta. Riskitestin jatkoselvittelyihin johtavaa pisterajaa tulee tarkistaa käytettävissä olevien kokonaisresurssien mukaan (15 pistettä = suuri tai erittäin suuri diabeteksen riski, pistettä = kohtalainen diabeteksen riski) Riitta Sauni

16 Eturauhassyövän PSA-seulonta (Käypä hoito) Eturauhasen syöpä täyttää osan suuren joukon seulonnalle yleisesti asetettavia ehtoja. Taudilla on suuri kansanterveydellinen merkitys. Eturauhassyövälle on olemassa seulontamenetelmiä, joilla se voidaan löytää varhaisessa vaiheessa. Varhaisvaiheen eturauhassyöpä on mahdollista hoitaa parantavasti, eikä sille ole primaaripreventiota Riitta Sauni

17 Eturauhassyövän PSA-seulonta (Käypä hoito) Vaikka PSA-pitoisuuteen perustuva seulonta pienentää eturauhassyövän kuolleisuutta merkittävästi (21 29 %), sen absoluuttinen vaikutus on pieni. Ylidiagnostiikka on eturauhassyöpäseulonnan suurin ongelma, sillä se aiheuttaa ylihoitoa, jolloin miehet altistuvat tarpeettomasti hoidon komplikaatioille Rutiinimaista seulontaa eturauhassyövän löytämiseksi ei voida suositella. Seulontaohjelmia ei kannata aloittaa ennen kuin seulonta joko opitaan kohdentamaan siitä hyötyviin miehiin tai seulontatesti poimii vain ne miehet, joilla on vaarallinen eturauhassyöpä Riitta Sauni

18 Riitta Sauni

19 Vna 708/2013 Perustelumuistio Suomessa on säädetty asetuksella 339/2011 valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisista seulonnoista. Työterveyshuollon on pidättäydyttävä yleiseen seulontaohjelmaan kuuluvista seulontatutkimuksista, koska nämä ovat kuntien vastuulla ja lisätestaus on aiheetonta. Työterveyshuollon lakisääteisiin terveystarkastuksiin työntekijän on velvollisuus osallistua (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 13 ). Osa näistä terveystarkastuksista sisältää työperäisten sairauksien ja niiden esiasteiden seulontaa

20 Vapaaehtoiset terveystarkastukset voivat myös sisältää seulontaa, vaikka tutkimuksia ei seulonnaksi aina mielletäkään. Jos työterveyshuollon terveystarkastuksiin kuuluu seulontaa, on tärkeää määritellä seulonnan terveystavoitteet ja selvittää, minkälainen on näyttö mahdollisuuksista saavuttaa ne seulonnan avulla ja mitkä ovat parhaat seulontakeinot. Tällöin voidaan käyttää apuna STM:n seulontatyöryhmän arviointikriteerejä (STM:n julkaisuja 2007:5). Seulontatutkimuksia, joiden vaikuttavuudesta ei ole riittävää näyttöä, ei tule käyttää

21 There were 20% fewer lung cancer deaths in the LDCT arm compared with the CXR arm. There were 6.7% fewer deaths from all causes in the LDCT arm compared with the CXR arm.

22 One of the most significant challenges in the implementation of lung cancer screening will be the management of positive findings Approximately 40% of adults experienced a false positive finding during 3 rounds of LDCT screening.

23 Keuhkosyövän seulonta asbestialtistuneilla Ammattisyöpätyöryhmä 2013: Nykyisillä lakisääteisillä seurannoilla kolmivuosittain röntgenkuvauksin ei ole merkitystä keuhkosyöpäkuolleisuutta ajatellen. Asbestialtistuneiden seurantaa tulisi muuttaa siten, että suuressa keuhkosyöpäriskissä olevia tarkastettaisiin vuoden kahden välein matalaannos-ct-kuvauksin

24 Riitta Sauni

25 Työkykyä seulovat terveystarkastukset (Taimela & al. 2007,2008 ja 2010) Kysely (n=1341) Merkittävä kipu tai haitta (TULE) Mieliala- tai unihäiriö Epävarmuus omasta työkyvystä Vastanneet jaettiin pienen, suurentuneen ja suuren työkyvyttömyysriskin ryhmiin Yhdistettiin työnantajan sairauspoissaolotietoihin > suuren riskin ryhmä 60 % sairauspoissaoloista

26 418 suuren riskin ryhmään kuuluvaa satunnaistettiin interventioryhmään ja tavallisen hoidon ryhmään 12 kuukauden seuranta > 11 sairauspoissaolopäivän ero > ja pienemmät kustannukset interventioryhmän eduksi (17-43 /poissaolopäivä) löydettiin terveysongelmia, jotka eivät olleet tiedossa eniten hyötyivät ne, jotka eivät uskoneet pystyvänsä jatkamaan nykyisessä työssään terveyssyistä (-74 päivää)

27 Työkykyindeksi (TKI) Oma arvio kykenevyydestä työhön terveyden puolesta kahden vuoden kuluttua (Työkykyindeksin kysymys 6) tai koettu terveydentila ennustavat sairauspoissaoloja lähes yhtä hyvin kuin Työkykyindeksi (Lindberg ym. 2009, Falkenberg ym. 2009). Koetun terveydentilan kysymys (Aromaa ym. 1989, 723) on ennustanut terveydentilan kehitystä paremmin kuin esimerkiksi lääkärin laatima ennuste (Maddox ja Douglas 1973). Itse arvioitu terveys on osoittautunut myös tilastollisesti merkitseväksi uupumukseen yhteydessä olevaksi taustamuuttujaksi (Kivioja 2006) Riitta Sauni

28 Työkykyindeksi (TKI) Riitta Sauni

29 Depression seulonta Riitta Sauni

30 Depression Käypä Hoito-suositus 2014 Depression riskiryhmiin kohdistuva seulonta saattaa parantaa depression tunnistamista perusterveydenhuollossa. Seulonnasta on hyötyä vain silloin, jos - siihen kuuluvat toimiva paikallinen hoitomalli ja mahdollisuus konsultoida erikoislääkäriä - potilaan hoitomyöntyvyyttä ja hoidon tehoa seurataan systemaattisesti. Jos seulontaa toteutetaan, se on syytä kohdentaa vain niihin potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on todennäköisesti suuri Riitta Sauni

31 Depression Käypä Hoito-suositus 2014 Riskiryhmiin suunnattu seulonta saattaa lisätä depression tunnistamisen herkkyyttä, mutta se tuo esiin myös vääriä positiivisia tapauksia. Positiivinen seula ei vielä merkitse depressiodiagnoosia. Seulonta lisää niiden henkilöiden määrää, joiden kohdalla tarvitaan tarkempaa diagnostista selvittelyä. Depression varhaisella tunnistuksella perusterveydenhuollossa ei sellaisenaan liene vaikutusta depression hoitotulokseen. C Riitta Sauni

32 Depressio Työterveyshuollon hyvät käytännöt. Terveysportti 2015 Jos työterveyshuollossa on sovittu depression seulonnasta, seuraavat asiat on siis hyvä tarkistaa ennen toiminnan aloitusta: Seulonta kohdistetaan potilasryhmiin, joissa depression esiintyvyys on todennäköisesti suuri "kohdennettu seulonta" Seulontapositiivisten tutkimiseen on varattu työvoimaa ja aikaa. Uusien depressiopotilaiden hoitoon ja säännölliseen seurantaan on varattu työvoimaa ja aikaa Riitta Sauni

33 Depression riskiryhmiä työterveyshuollossa Henkilöt, joilla on depression vaaratekijöitä (valikoivan ehkäisyn kohderyhmiä) aiemmin depression sairastaneet somaattisesti pitkäaikaissairaat kiputiloista kärsivät univaikeuksista kärsivät alkoholin riskikäyttäjät työstressistä tai työuupumuksesta kärsivät kuormittavia elämänmuutoksia tai menetyksiä kokeneet henkilöt, joilla on tihentyneitä vastaanottokäyntejä epäselvistä somaattisista oireista kärsivät muista mielenterveyshäiriöistä, kuten ahdistuneisuus-, syömis- ja päihdehäiriöistä, kärsivät Henkilöt, joilla on suuri sairastumisriski (kohdennetun ehkäisyn kohderyhmä) masennusoireista kärsivät Riitta Sauni

34 Ketkä eivät osallistu terveystarkastuksiin? (Dryden ym. 2012, katsaus) miehet nuoret sinkut tupakoijat, alkoholi+ alhainen sosioekonominen status enemmän kardiovaskulaarisia riskitekijöitä pelot esteenä: mitä tarkastuksessa saattaa löytyä uskomus: mitä en tiedä, se ei vahingoita minua pelko testejä kohtaan ja mitä niistä voi seurata

35 KIITOS!