Kestävän kehityksen ja ammatillisten oppilaitosten laatutyön yhtymäkohtia

Transkriptio

1 Kestävän kehityksen ja ammatillisten oppilaitosten laatutyön yhtymäkohtia Johtaja Mika Tammilehto Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue

2 Toimintaympäristö muutoksessa Globaalin työnjaon muutokset Toimialarakenteen muutokset työvoimatarve, osaaminen Väestökehitys ikärakenne, alueellinen jakauma, aluerakenteen muutos Muutosdynamiikka työurien modularisoituminen ja pirstoutuminen Arvomaaliman muutokset osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot työn eetoksen muutos - shoppailijakansalaiset lisääntyvät? Julkisen talouden tasapaino Kestävä kehitys ei vain ekologia, vaan myös talous ja kulttuuri

3 Kestävä kehitys hallitusohjelmassa Kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet otetaan huomioon kaikilla hallinnonaloilla. Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Hallitus edistää suomalaisen työn ja yrittämisen kilpailukykyä avoimilla maailmanmarkkinoilla. Talouskasvun täytyy olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Avainasemassa ovat osaamisen vahvistaminen sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön luominen yrityksille. Verotuksella vahvistetaan talouskasvua ja työllisyyttä, parannetaan yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ohjataan tuotantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Alueiden kehittämisen tavoitteena on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä Suomi. Suomi nostetaan johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen sekä innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi nojautuen alueidensa erilaisiin luonnonrikkauksiin. Maaseutupolitiikkaa tehdään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Liikennejärjestelmän toimivuuden ohella entistä tärkeämmäksi painopisteeksi nousee liikenteen päästöjen vähentäminen ja kestävän kehityksen edistäminen myös liikennepolitiikassa. Luonnonvarastrategialla ohjataan luonnonvarojen (mukaan lukien uusiutuvien) kestävää käyttöä. Hallituksen päämääränä on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Tavoitteena on luoda edellytykset ekologisesti kestävälle kasvulle ja uusille työpaikoille. Hallitus edistää suomalaisen ilmasto-, ympäristö- ja vesiosaamisen sekä -teknologian kehittämistä, käyttöönottamista ja tuotteistamista.

4 Ammatillisen koulutuksen tehtäväkenttä Ammattitaidon tuottaminen ja osaamistarpeisiin vastaaminen ammatillinen perusosaaminen ja työelämän edellyttämä ammattipätevyys työelämään siirtyville, työelämässä oleville kouluttamattomille ja ammatinvaihtajille ammattiosaamisen uudistaminen, syventäminen ja uudelleensuuntaaminen työelämän tarpeisiin vastaava tarjonta Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ammattiosaamisen hankkiminen, uudistaminen ja syventäminen läpi työuran jatko-opintomahdollisuudet Yksilöllistyviin koulutustarpeisiin vastaaminen joustavat koulutuspolut oppijoiden laaja kirjo: ammatilliset huippuosaajat - erityisopiskelijat aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen - henkilökohtaistaminen Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät yritysten ja työpaikkojen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen työpaikkalähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen aluekehitysrooli Laajan yhteiskunnallisen vastuun kantaminen Nuorisotakuu tasa-arvo, oikeudenmukaisuus

5 Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategioiden arviointi YM ja OKM yhdessä teettivät ulkoisen arvioinnin kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategioista. Arvioinnin suoritti Gaia Consulting ja se valmistui lokakuussa Arvioinnin yleisarvio on, että strategiat ovat kunnianhimoisia, mutta niiden toimeenpanoon sitoutuminen on puutteellista ja monet toimenpiteet ovat tästä syystä toteutumatta. Strategian toteutus myös vaihtelee ja on satunnaista, ei kattavaa ja ohjattua. Kestävää kehitystä edistävä koulutus huomioi kestävän kehityksen kolme osa-aluetta, kyse ei ole vain ympäristökasvatuksesta. Kestävä kehitys huomioi ympäristön (luonnonsuojelu), talouden (järkevä taloudenhallinta ja kuluttaminen) ja sosiaaliset näkökulmat (kulttuuriperintö, koulutus, osallistuminen).

6 Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen strategioiden arviointi Kestävän kehityksen strategiat toteutuvat ammatillisessa koulutuksessa muita koulutussektoreita paremmin. Syynä työelämän ja koulutuksen läheisyys: kestävä kehitys on saanut ammatillisissa oppilaitoksissa selkeän hahmon, jota opettajien on helppo lähestyä ja helppo integroida opetukseen. Työelämä odottaa valmistuvien tietävän kestävään kehitykseen liittyvät asiat, joten niille on muodostunut kysyntää. Kestävän kehityksen taitojen osaaminen on normaali osa oppilaan ammattitaitoa.

7 Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen - KESU Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa siten, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehitetään systemaattinen menettely ja tukimuodot laatutyön eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kannustamiseksi laadun jatkuvaan parantamiseen. Kehitetään työpaikoilla ja -pajoilla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyitä.

8 Lähtökohtia laadun kehittämiselle - laatustrategia Laatustrategiatyöryhmän keskeiset linjaukset Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Luotettava ja monipuolinen tietoperusta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin. Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kehittämistyön systemaattinen ja pitkäjänteinen tukeminen itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja -arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämä osaaminen on vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit, jotka edistävät koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen laadun parantaminen perustaksi Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

9 Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmän tehtävä: Tehdä ehdotus laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista koskevan kansallisen järjestelmän kriteereistä. Kriteerit tulee määritellä siten, että ne kattavat kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmät kaikissa ammatillisen koulutuksen järjestämismuodoissa. Kriteerit eivät saa rajoittaa koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia valita itsenäisesti laadunhallinnan menettelytapoja ja välineitä. Ehdotus kriteerien määrittelystä tulee valmistua vuoden 2013 maaliskuun loppuun mennessä. Toimia kriteerien valmistumisen jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta käynnistettävän kriteerien soveltamisen pilottihankkeen ohjausryhmänä. Tehdä ehdotus laadunvarmistusta ja laadun jatkuvaa parantamista tukevien järjestelmien arviointiprosessista, joka toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön päättämällä tavalla vuonna Tehdä ehdotus menettelystä, jolla voidaan tukea laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä pitkäjänteiseksi toiminnaksi. Tehdä ehdotus laadusta ja laatutyöstä palkitsemisesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Työryhmän tulee työssään ottaa huomioon laadun kehittämisen kokonaisuus. Tehdä tarvittavat ehdotukset työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen kehittämisestä siltä osin kuin ne eivät sisälly edellä mainittuihin kehittämisehdotuksiin.

10 Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus - yhtymäkohtia Ammattitaitovaatimukset ja työelämän toimintakokonaisuudet Koulutuksen järjestäjien toimintaprosessit (pedagogiset, tuki- ja hallinnolliset prosessit) Työelämäyhteistyö ja muut kumppanuudet Oppilaitoshyvinvointi - osallisuus Tasapainoinen talous Ekologinen kestävyys

11 Laatutyön ja kestävän kehityksen yhtymäkohtia Laatutyö ja kestävä kehitys ovat läpäiseviä teemoja ammatillisen koulutuksen kannalta Niiden merkitys ja tuloksellisuus ovat sidoksissa siihen, miten ne kytkeytyvät ammatillisen koulutuksen ydintehtäviin ja -prosesseihin Laatutyö ja kestävä kehitys eivät ole koulutusprosesseista erillistä toimintaa Koulutuksen järjestäjän toimintajärjestelmän kehittäminen tarjoaa puitteet operationalisoida kestävän kehityksen periaatteet ammatillisen koulutuksen ydintehtäviin ja prosesseihin Pitkäjänteisyys, systemaattisuus ja läpäisevyys Johdon rooli laatutyön ja kestävän kehityksen jalkauttamisessa on keskeinen