VASTAUKSIA ERITYISOPETUKSEN KANSALLISTEN KEHITTÄMISPÄIVIEN PADLET-KYSYMYKSIIN KOSKIEN PEDAGOGISTEN MALLILOMAKKEIDEN OHJEISTUKSIA

Transkriptio

1 VASTAUKSIA ERITYISOPETUKSEN KANSALLISTEN KEHITTÄMISPÄIVIEN PADLET-KYSYMYKSIIN KOSKIEN PEDAGOGISTEN MALLILOMAKKEIDEN OHJEISTUKSIA Kun pedagogisiin asiakirjoihin ei kirjata oppilashuollollisia asioita muuten kuin se, onko tarpeen ohjata ko. palveluihin, onko ok tehdä kirjaus toteutuneeksi tukimuodoksi "Ohjattu oppilashuollon palveluihin / kuraattoripalveluihin / koulupsykologipalveluihin?" Ei ottaen kantaa onko toteutunut, mutta jotta saadaan näkyviin, että koulun puolelta toimenpiteitä ja yhteistyötä tehdään / on tehty? Oppimisen ja koulunkäynnin tuen asiakirjoihin voidaan sisällyttää maininta, että oppilas on ohjattu hakeutumaan oppilashuollon palvelujen piiriin. Asiakirjoihin ei voi kirjata ohjaamisen syitä eikä palveluihin liittyviä toimenpiteitä. Oppilashuollon palveluita ei voi eritellä lomakkeissa esimerkiksi onko kysymyksessä kuraattori- tai psykologipalvelut. milloin oph julkaisee lopulliset lomakepohjat? Perusopetuksen lomakkeet ovat netissä osoitteessa arjestaminen/tietoa_tuen_jarjestamisesta/tuen_lomakkeet_ops_2016 Koska oppimissuunnitelmaan ja HOJKS-lomakkeisiin tuli pieniä muutoksia, kannattaa tarkistaa, että teillä on käytössänne lopulliset lomakkeet. Esiopetuksen lomakkeet ovat nyt taitossa ja julkaistaan lähiaikoina. Onko luvallista erityisen tuen oppilaan kohdalla lukuvuoden aikana jakaa oppiaineiden tuntimääriä sen mukaan, mikä oppilaalle on tuen mukaisesti tarkoituksenmukaista esim. jos liikuntaa on tuntijaon mukaan kuudennella luokalla kolme tuntia ja matematiikkaa vain kolme voi oppilaalla olla kaksi tuntia liikuntaa ja neljä tuntia matematiikkaa, jos hänellä on erityistä tuen tarvetta matematiikassa? Jos tämä on mahdollista, niin tarvitaanko tästä jonkinlainen päätös vai riittääkö kirjaaminen HOJKSIIN? Eri oppiaineiden opetukseen käytettävien tuntimäärien muutoksista tarvitaan PoL 18.n mukainen päätös. Se tehdään erityistä tukea saavalle oppilaalle osana erityisen tuen päätöstä. Koska HOJKSista ei tehdä hallintopäätöstä, pelkkä HOJKSiin kirjaaminen ei riitä. Vielä muutama kuukausi sitten, syksyllä 2015 OPH linjasi, että pedagogisten asiakirjojen laadinnassa ei saa mainita muita laatimisessa hyödynnettyjä lausuntoja. Millä perusteilla OPH vaihtoi linjaa ja näissä uusimmissa ohjeistuksissa on palattu "laatimisessa hyödynnettyihin asiakirjoihin"? Kanta on tosiaan muuttunut. Syynä on se, että on katsottu tärkeäksi mainita kaikki asiakirjat, joihin kyseisen pedagogisen lomakkeen sisältö perustuu.

2 Miten on päädytty siihen, että pedagogisiin asiakirjoihin ei vaadita huoltajan allekirjoitusta? Eikö allekirjoitus juuri ole varmistus, että huoltaja on varmasti tietoinen, mitä esim. HOJKS sisältää ja allekirjoituksellaan sitoutuu heille kirjattujen vastuualueiden toteuttamiseen. Lisäksi valitustilanteessa opettaja pystyy todistamaan, millainen sisältö esim. HOJKSIIN on kirjattu, eikä siihen ole sen laatimisen jälkeen lisätty tai poistettu asioita huoltajan tietämättä. Opetushallituksen pedagogisten asiakirjojen mallilomakkeissa ei ole kohtaa huoltajan allekirjoitus. Jos opetuksen järjestäjä haluaa tällaisen kohdan omiin lomakkeisiinsa, se voidaan niihin sisällyttää. Jos näin tehdään, lomakkeissa ei kannata käyttää termiä hyväksytty, koska oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Siksi tällainen kirjaus antaa vääränlaisen viestin. Parempi kirjaus on esim. huoltajan kanssa neuvoteltu asiakirjasta (esim. oppimissuunnitelmasta) ja päiväys. Meille on tullut paljon viestejä siitä, että tuen antaminen oppilaalle on viivästynyt, kun koulu on odottanut lomakkeita takaisin huoltajilta. Nämä ovat tällä tavalla halunneet jarruttaa asioita, joista ei ole päästy koulun kanssa yhteisymmärrykseen. On tärkeää, että oppilaan ja huoltajan kanssa tehty yhteistyö asiakirjan laadinnassa sekä päivämäärät kuvataan kussakin asiakirjassa erillisessä kohdassa riittävällä tarkkuudella. Opetuksen järjestäjän on pidettävä huolta siitä, että käytettyyn sähköiseen järjestelmään jää lokitiedot tehdyistä muutoksista. Kun sisältöä muutetaan, se tarkoittaa asiakirjan tarkistamista, joka käytännössä tarkoittaa uuden asiakirjan laatimista. Se päivätään uudelle päiväykselle. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että huoltaja pääsee halutessaan näkemään kaikki oppilaan pedagogiset asiakirjat. Kun oppilaasta, joka käy terapiassa kesken koulupäivän koulurakennuksen ulkopuolella, tehdään hallinnollinen päätös opiskelusta vapauttamisesta ko. ajalta, riittääkö, että päätöksen tekee rehtori vai pitääkö esim. erityisen tuen oppilaan kohdalla päätöksen tehdä sama henkilö, joka tekee erityisen tuen päätökset? Erityistä tukea saavalla oppilaalla asiasta päätetään osana erityisen tuen päätöstä. Asiasta ei voi tehdä erillistä päätöstä. Erillinen päätös tehdään vain yleistä ja tehostettua saaville oppilaille. Opetuksen järjestäjän johtosäännössä määrätään, kuka viranomainen tai mikä toimielin on toimivaltainen tekemään päätökset eri asioissa. Päätöksen tarpeellisuus terapiakäynneistä ei liity siihen, käykö oppilas terapiassa koulurakennuksen ulkopuolella. Päätös tarvitaan aina, jos oppilas ei säännöllisesti osallistu opetukseen jollakin oppitunnilla/joillakin oppitunneilla. Onko kaikilla oppilailla oikeus valita vapaaehtoinen esim. saksan kieli 4 luokalla. Voiko sitä opiskella yksilöllisten tavoitteiden mukaan?

3 Kaikilla oppilailla on oikeus valita koulun opetussuunnitelmassa päätettyjä valinnaisia oppiaineita. Kaikkien oppiaineiden oppimäärä voidaan yksilöllistää. Ohjaus on opetussuunnitelman perusteiden mukaan kaikkien opettajien tehtävä, ja oppilasta on ohjattava tekemään itselleen sopivia ja realistisia valintoja. Valinnoista on tärkeä keskustella hyvissä ajoin myös huoltajan kanssa. Olemme juuri alkaneet opetella wilmassa olevien tuen lomakkeiden käyttöä. Ymmärrän että on kaupallinen sovellus. Silti kysyn, sisältääkö wilman lomakkeet tarvittavat asiat? Ei juuri nyt huvittaisi muuttaa mitään. Rekisterinpitäjä ts. opetuksen järjestäjä vastaa tietojen suojaamisesta sekä siitä, että käytettävät lakisääteiset lomakkeet sisältävät kaikki opetussuunnitelman perusteissa määrätyt asiat. Opetushallituksen tehtävä ei ole, eikä meillä ole myöskään toimivaltaa tutkia, täyttävätkö eri kaupallisten kustantajien tuotteet riittävät tietosuojavaatimukset tai ovatko sisällöt oikeelliset. Olemme ohjeistaneet opetuksen järjestäjiä keskustelemaan suoraan ohjelmien tuottajien kanssa. Samalla nämä saavat tärkeää tietoa kehitystyötään varten. Milloin on syytä tavata vanhempia oppimissuunnitelmia arvioitaessa? Syksyllä, jouluna ja keväällä? Vain laaditaessa? Kts. alla oleva vastaus. Hojks siis tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Onko näin myös oppimissuunnitelman kohdalla? Vai voiko tarkistamisen sopia tehtäväksi esim. ainoastaan tarvittaessa? Oppimissuunnitelman tarkistamisesta ei ole säädetty perusopetuslaissa kuten HOJKSin tarkistamisesta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (Luku 7.3) sanovat: Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä oppilasta, päivitetään oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta. Oppimissuunnitelman sisällöstä on määrätty perusteissa seuraavaa: oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arviointiajankohdat oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta Näin ollen sekä se, miten oppimissuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista ja toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan että ajankohdat ja seuraavan tarkistamisen ajankohta tulee päättää ja kirjata oppilaan oppimissuunnitelmaan sitä laadittaessa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan päättää tarkistamisesta laajemmin kuin kansallisen tason normeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa otetaan kantaa myös siihen, kuinka monta kertaa lukuvuodessa ja milloin seurataan ja arvioidaan, koska normi edellyttää säännöllistä seuraamista. Opettajat tekevät yleensä omaa havainnointiaan oppimissuunnitelman tavoitteiden

4 toteutumisesta. Tästä on hyvä tehdä muistiinpanoja, joita voi sitten kirjata oppimissuunnitelman kohtaan SEURANTA JA ARVIOINTI. Miten tiedonsiirto aamu- ja iltapäivätoimintaan? Mitä ja kuka siirtää? Vai siirtääkö? Seuraavassa linkki Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin: Perusteiden luku 4.2 on Yhteistyö toiminnan järjestämisessä. Sen mukaan: Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa. Niissä voidaan kuvata, miten aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet ja toimintamallit tukevat oppilaan kehitystä. Tällä tavoin oppilaan päivästä muodostuu kasvatuksellinen kokonaisuus. Tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilasta koskevien salassa pidettävien tietojen luovuttaminen aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstölle edellyttää huoltajan antamaa yksilöityä tiedonsiirtolupaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Toiminnan järjestäjänä kunnan tulee huolehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävissä toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin. Mitä kirjataan HOJKSin lopussa olevaan rekisteröiti/arkistointi kohtaan? Kohtaan kirjataan rekisterin nimi ja muoto. Asiakirja on rekisterissä niin kauan kuin se on tietojen käytön kannalta perusteltua. Arkaluontoiset tiedot on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei ole perustetta. (Henkilötietolaki 11 ja mom). Asiakirjat ovat analogisessa muodossa paperilla ja mikrofilmillä. Digitaalisessa muodossa ne ovat sähköisillä tietovälineillä Arkistoinnista määrätään opetuksen järjestäjän arkiston muodostussuunnitelmassa. Suunnitelmassa määritellään asiakirjojen säilytysajat ja -tavat, mitkä myös kirjataan tähän kohtaan. (Kts. Kunnallisten asiakirjojen säilytysajat, Opetustoimi. Kuntaliiton verkkojulkaisu 2010) Mitä kirjataan ped.selvityksen huoltajan kuulemiskohtaan? Mitä sovittiin, mitä huoltaja ajattelee, kenen nimmarit? Lomakkeissa ei siis ole allekirjoituskohtaa huoltajille ollenkaan? Tarvitaanko allekirjoituksia?

5 Oppilaan ja huoltajan kuuleminen -kohtaan kirjataan ketä on kuultu ja kuulemisen ajankohta. Kuulemisesta on hyvä tehdä erillinen muistio, joka sisältää kuulemisen kuvauksen sekä kuultujen mielipiteet erityisen tuen päätöksessä päätettävistä asioista. Opetushallituksen pedagogisten asiakirjojen mallilomakkeissa ei ole kohtaa huoltajan allekirjoitus. Jos opetuksen järjestäjä haluaa tällaisen kohdan omiin lomakkeisiinsa, se voidaan niihin sisällyttää. Jos näin tehdään, lomakkeissa ei kannata käyttää termiä hyväksytty, koska oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Siksi tällainen kirjaus antaa vääränlaisen viestin. Parempi kirjaus on esim. huoltajan kanssa neuvoteltu asiakirjasta (esim. oppimissuunnitelmasta) ja päiväys. Vastuuopettaja ja muut pedagogisten asiakirjojen laatijat toimivat ja kirjaavat sisällöt virkavastuulla. Lomake sisältää vastuuopettajan allekirjoituksen. Erityiset opetusjärjestelyt terveydellisistä syistä (PoL 18 ); ei opettaja voi arvioida terveydellisiä syitä, joten siihen tarvitaan lääkärin todistus (?). Kyllä, tarvitaan lääketieteellinen lausunto. Onko koululla oikeutta pyytää huoltajaa hankkimaan lääkärintodistus julkisen sektorin lääkäriltä yksityisen sijaan? Erityisesti silloin, kun yksityislääkäri ei ole ollut missään tekemisessä koulun kanssa ja lääkärintodistusta käytetään perusteena erityisiin opetusjärjestelyihin (vaikkapa lyhennetty koulupäivä)? Koska oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu ensisijaisesti pedagogiseen arviointiin, ei lääketieteellistä lausuntoa tarvita kovin monessa asiassa. Tällaisia asioita on kuitenkin esim. yllä mainitut erityiset opetusjärjestelyt (Pol 18 ). Lääketieteellinen lausunto on asiantuntijalausunto, ja päätöksen sisällön ratkaisee opetuksen järjestäjän päättämä virkamies (tai toimielin). Päätöksessä otetaan aina huomioon muitakin perusteluja kuin vain lausunto, näin ollen ratkaisu ei ole automaattisesti sama kuin lausunnon sisältö, jos muunlaiseen ratkaisuun on riittävät perustelut. Lisäksi koulu voi edellyttää kouluterveydenhuollon lausuntoa. Ystävällisin terveisin Pirjo Koivula Opetusneuvos Perusopetus ja varhaiskasvatus Opetushallitus PL 380, Hakaniemenranta HELSINKI pirjo.koivula@oph.fi