LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA / /2014 Hallitus 160 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen p., ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p , liikennesuunnittelijat Riikka Aaltonen p ja Reetta Koskela p Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue pyytää lausuntoa mennessä tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille Lausunnot otetaan huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia. Tiivistelmä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen tulee tapahtua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja aiesopimusten mukaisesti. Uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) valmistellaan parhaillaan tiiviissä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman kanssa. Molemmat suunnitelmat lähtevät lausunnoille yhtä aikaa marraskuun alussa Uusi valtion ja kuntien välinen MAL-aiesopimus vuosille valmistellaan suunnitelmien tultua hyväksytyiksi vuonna HSL pitää erittäin valitettavana, että tienpidon ja liikenteen suunnitelman mukaisella rahoitustasolla jäädään jälkeen tavoiteltavista liikennejärjestelmävaikutuksista. Perusväylänpidon resurssit ovat selvästi alimitoitettuja tieverkon laajuuteen nähden. HSL pitää myös kehyskuntien joukkoliikenteen rahoituksen ja palvelun tason tulevaisuutta erittäin huolestuttavana. HSL pitää hyvänä asiana pienten kustannustehokkaiden investointihankkeiden (MAL-hankkeiden) rahoituksen sisällyttämistä Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan. MAL-rahoitusta kohdistetaan hankkeisiin, jotka parantavat joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Valmisteilla olevan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelussa on painotettu, että rahoitusta tulee tulevina vuosina kohdentaa myös logistiikkaan, tiivistyvän maankäytön tukemiseen sekä meluntorjuntaan. Rahoitustasoa tulee nostaa tavoiteltuun 30 miljoonaan euroon vuodessa. HSL pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen järjestäminen perustuu joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyihin ja rahoitus nostetaan sellaiselle tasolle, että asetetut palvelutasotavoitteet voidaan saavuttaa. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen yhtenäinen järjestäminen koko Helsingin

2 seudun 14 kunnan alueelle mahdollistaisi yhtenäisen ja palvelutasomäärittelyjen mukaisen joukkoliikennepalvelun, mutta tämä edellyttää riittävää rahoitusta kaikilta osapuolilta. HSL korostaa suunnitelmakauden investointihankkeista runkolinjan 560 vaihtopysäkkijärjestelyjen sekä Vihdintien (mt 120) parantamisen jatkamista merkittävinä hankkeina joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Lisäksi HSL esittää ELY-keskuksen, kuntien ja HSL:n yhteisen toimenpidesuunnitelman laatimista Kirkkonummen ja Sipoon pysäkki-infrastruktuurin parantamiseksi. Tienpidon ja liikenteen suunnitelma : Raportin pääkohdat Vastuualue Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen toimialue kattaa Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat, yhteensä 48 kuntaa. Alueella sijaitsevat valtakunnan vilkkaimmat tieosuudet. Hoidettavana on 9100 kilometrin maantieverkko, joka on runsas kymmenesosa koko maan tieverkon pituudesta. Alueella ajetaan lähes kolmannes koko maan liikennesuoritteesta. Yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnittelussa Uudenmaan ELY-keskuksella on vahva rooli alueellisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Ympäristöä säästävien liikkumistottumuksien tukeminen ja sujuvien kuljetusten ympärivuotinen turvaaminen ovat suunnitelmissa tärkeimpiä liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteita. Joukkoliikenne murroksessa Suomen joukkoliikennelainsäädäntö uudistui 2009, kun joukkoliikenteen järjestämistä koskeva EU:n palvelusopimusasetus (PSA) ja uusi joukkoliikennelaki astuivat voimaan. Uuden lain velvoittamana joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset, ja Uudenmaan ELY yhtenä niistä, vastaavat joukkoliikenteen järjestämisestä. Suunnitelmakaudella toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi tulee, järjestetäänkö siirtymäajan jälkeiset joukkoliikennepalvelut markkinaehtoisesti vai PSA:n mukaisesti. Molemmissa vaihtoehdoissa joukkoliikenteen järjestäminen tukeutuu palvelutason määrittelyyn. Siirtymäajan liikennöintisopimusten päättyminen tuo haasteita joukkoliikenteen järjestämiselle ja rahoitukselle. Ongelmia tuottaa jo nykyisen palvelutason säilyttäminen kehyskuntien alueella. Kilpailutuksin hoidettavaksi jää jopa miljoonia linjakilometrejä, joihin ei ole lähtökohtaisesti varattu yhtään rahaa. Joukkoliikenteessä peruspalvelutasosta tingitään, vaikka tavoitteena on edistää joukkoliikenteen tarjontaa ja käyttöä. Perusväylänpidon rahoitus riittämätön Uudenmaan ELY-keskuksen perusväylänpidon vuosittaisesta rahoituksesta tieverkon päivittäinen kunnossapito ja ylläpito vievät noin 90 prosenttia. Parantamiseen varattu rahasumma on noin puolittunut vuosien 2005 ja 2006 tasosta. Vastaavana aikana liikennesuorite on kasvanut noin 15 prosenttia.

3 Päällysteiden ylläpidon rahoituksen ostovoima on laskenut jo vuosia Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Yleistä liikennettä tyydyttävää kuntoa on vaikea ylläpitää jo 2015, ellei ylläpitoluonteiseen paikkaukseen tehdä merkittävää lisäpanostusta. Uudenmaan ELY-keskuksen maanteillä on huonokuntoisia päällysteitä jo noin 700 kilometrin matkalla. Ylläpidossa priorisoidaan turvallisuuden ja liikenteen verkollisen toimivuuden kannalta kriittiset korjaukset, erityisesti siltojen peruskorjaukset. Käytännössä rahoituksen nykytasolla on pakko hyväksyä tilanne, jossa parantamistoimenpiteitä toteutetaan vain tärkeimmillä tieosuuksilla, korjausvelan annetaan kasvaa ja parantamisinvestointeja tehdään äärimmäisen vähän. Samalla liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys hidastuu, kun suunnitellut turvallisuusinvestoinnit jäävät hoitamatta. HSL:n johdolla eri toimijoiden yhteistyönä valmistelema MAL-hankkeiden ohjelma tuo merkittävän lisän vuosien liikenneväylien parantamisen rahoitustasoon Helsingin seudulle. MAL-ohjelma painottaa jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimenpiteitä. Lisäksi suunnitelmakaudelle on varattu pienet investointimäärärahat liittymäkohteisiin, automaattisen nopeuden valvonnan kehittämiseen, rakenteellisten vaurioiden korjauksiin sekä pieniin liikenneturvallisuuden parantamiskohteisiin. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen suunnitelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen tulee tapahtua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja aiesopimusten mukaisesti. Helsingin seudulla (14 kuntaa) liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä päätetään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ) ja MAL-aiesopimuksessa. Uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ 2015) valmistellaan parhaillaan tiiviissä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman kanssa. Molemmat suunnitelmat lähtevät lausunnoille yhtä aikaa marraskuussa Uutta valtion ja kuntien välistä MAL-aiesopimusta vuosille aletaan valmistella suunnitelmien tultua hyväksytyiksi vuonna Lisätietoa HLJ:stä: HSL pitää erittäin valitettavana, että tienpidon ja liikenteen rahoitus on liian niukka tavoiteltuihin vaikutuksiin ja tarpeisiin nähden. Perusväylänpidon resurssit ovat selvästi alimitoitettuja tieverkon laajuuteen nähden. Erityisesti ylläpidon määrärahojen vähentäminen vuosi vuodelta muodostaa liikenneverkolle korjausvelkaa, josta kärsivät tulevaisuudessa niin liikenteen sujuvuus kuin turvallisuuskin. KUHA-hankekokonaisuus ja MAL-rahoitus Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet eli KUHA oli Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) liikenneinfrastruktuurin kehittämisen kärkihanke.

4 Hankekokonaisuuden rahoitus- ja toteutusvastuu jakaantuu tasan kuntien ja valtion kesken, joskin yksittäiset KUHA-hankkeet voivat olla myös kokonaan joko kuntien tai valtion rahoittamia. Merkittävä osa KUHA-hankkeista sijaitsee ELY:n hallinnoimalla tieverkolla. Valtio ja kunnat toteuttavat ja rahoittavat Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen mukaisesti KUHA-hankkeita. Valtio ja kunnat ovat osoittaneet tähän vuodesta 2014 alkaen rahoitusta yhteensä 30 milj. euroa vuosille 2014 ja KUHA-hankekokonaisuutta ohjelmoidaan laajana seudullisena yhteistyönä HSL:n johdolla. Vuonna 2014 KUHA-ohjelmointityössä tarkistettiin vuosien MAL-hankkeiden ohjelma ja laadittiin HLJ 2015 alustavan luonnoksen periaatteiden mukainen KUHA-hankeohjelma vuodelle ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa ja KUHA-ohjelmaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä. HSL pitää erittäin hyvänä asiana pienten kustannustehokkaiden investointihankkeiden (MAL-hankkeiden) rahoituksen sisällyttämistä Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaan. Vuosina 2014 ja 2015 MAL-rahoitusta kohdistetaan liikennepoliittisen selonteon mukaisesti hankkeisiin, jotka parantavat joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Valmisteilla olevan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) mukaan rahoitusta kohdennetaan tulevina vuosina näiden lisäksi myös logistiikkaan (mm. tavaraliikenteen palvelualueiden toteuttamiseen), tiivistyvän maankäytön tukemiseen sekä meluntorjuntaan. KUHA-hankkeiden rahoitustasoa on tavoitteena nostaa vuodesta 2016 alkaen 30 miljoonaan euroon vuodessa, josta valtion (ELY-keskuksen ja Liikenneviraston) osuus on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosien 2014 ja 2015 rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa/ vuosi, josta valtion osuus on 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. HSL:n näkemyksen mukaan MAL-rahoitus on perusteltua ja tarpeellista ja sitä tulee jatkaa ja kasvattaa. KUHA-hankkeilla nykyistä infrastruktuuria parannetaan pienillä, mutta vaiku-tuksiltaan nopeilla, tehokkailla ja laaja-alaisilla toimenpiteillä. Nykyisen infrastruktuurin käyttöä tehostetaan ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen edellytyksiä parannetaan. KUHA rahoitus ei saa vähentää muuta perusväylänpidon rahoitusta. Joukkoliikenteen järjestäminen Joukkoliikenteen järjestämisen ja sen rahoituksen tulee perustua joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyihin. Joukkoliikenteen rahoituksen on oltava sellaisella tasolla, että asetetut palvelutasotavoitteet voidaan saavuttaa. Joukkoliikenteen rahoituksessa tulee ottaa huomioon myös kustannustason nousu, jotta joukkoliikennepalvelut voidaan säilyttää edes nykytasolla. HSL pitää kehyskuntien joukkoliikenteen rahoituksen ja palvelun tason tulevaisuutta erittäin huolestuttavana. Palvelutason heikentyminen vaikuttaa koko seudun liikennejärjestelmään ja saavutettavuuteen kielteisesti. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen järjestäminen koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle yhtenäisesti parantaisi edellytyksiä luoda alueelle palvelutasomäärittelyjen mukainen joukkoliikenne. Yhtenäinen, kustannustehokas ja toimiva joukkoliikennejärjestelmä pystytään luomaan, kun joukkoliikenne suunnitellaan ja järjestetään yhtenä kokonaisuutena koko seudulla, mutta

5 tämä edellyttää riittävää rahoitusta kaikilta osapuolilta. Investointihankkeet suunnitelmakaudella Isoista investoinneista suunnitelmakaudella ovat käynnissä Kehä I:n parantaminen ja Kehä III:n kehittämisen toinen vaihe, jotka sisältyvät myös MAL-aiesopimuksen infrastruktuurin kehittämishankkeisiin. Kehä I:tä parannettaessa joukkoliikenteen kannalta tärkeää on erityisesti Kivikontien eritasoliittymän ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän parantaminen. Jokeri 2 eli runkolinja 560 aloittaa liikennöinnin Vuosaari Malmi Myyrmäki -reitillä syksyllä Runkolinja toimii tärkeänä säteittäisiä väyliä yhdistävänä poikittaisyhteytenä Kehä I:n pohjoispuolella. Väylien yhdistämiseksi tarvitaan toimivia vaihtopaikkoja. Runko-linjalta puuttuvat Tuusulanväylä Yhdyskunnantie vaihtopysäkit, jotka tarjoaisivat Keski-Vantaan ja Keski-Uudenmaan alueelta uuden vaihtoyhteyden mm. Myyrmäen ja Malmin aluekeskuksiin. Lisäksi Myllyrengintien kolme pysäkkiä Kehä I:llä Kontulantien liittymässä tulee parantaa runkolinjan vaatimalle tasolle, ja näistä tulisi käynnistää suunnittelu toteutusvalmiuden nostamiseksi. HSL esittää, että Tuusulanväylän ja Myllynrengintien vaihtopysäkkien rakentaminen sisällytetään jo vuonna 2016 aloitettaviin KUHA -hankkeisiin. Syksyllä 2013 valmistui toimenpideselvitys maantien 120 eli Vihdintien joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisesta välillä Rantarata Martinkyläntie. Rakennussuunnitelmat toimenpiteistä on parasta aikaa laadinnassa. Vihdintie on keskeinen joukkoliikenteen sisääntuloväylä, jonka ruuhkautuvat tasoliittymät aiheuttavat merkittäviä viiveitä joukkoliikenteelle. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteille on päätetty rahoitus (n. 2 milj. MAL-rahoitusta), mutta kokonaisuudessaan tarve on vähintään 7 miljoonaa euroa. HSL esittää, että vuonna 2015 käynnistetään jatkovaiheen rakennussuunnitelmien tekeminen ja vuosille varataan Vihdintien toimenpidesuunnitelman loppuunsaattamiseksi tarvittavat määrärahat KUHA -rahoituksena. HSL esittää, että Kirkkonummen ja Sipoon pysäkki-infrastruktuuria parannetaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kirkkonummen ja Sipoon bussilinjasto uudistui elokuussa Linjastosuunnittelussa on pyritty selkeyteen ja lähtökohtana on ollut, että koululaistenkin joukkoliikennematkat hoituvat normaaleilta bussipysäkeiltä teiden ja katujen varsilta, ja pistoista koulujen pihoille pääsääntöisesti luovutaan. Koulujen lähibussipysäkkien ja niille johtavien yhteyksien toimivuutta ja turvallisuutta tulee parantaa. Kirkkonummella ja Sipoossa on yhteensä noin 500 linja-auton pysähtymispaikkaa ilman pysäkin virallista merkkiä ja muuta pysäkkiin kuuluvaa varustusta. Pysähtymispaikat sijaitsevat pääosin maanteiden varsilla. HSL esittää, että ELY-keskus yhdessä HSL:n ja kuntien kanssa laatii toimenpidesuunnitelman puutteiden kartoittamiseksi ja pysäkki-infrastruktuurin parantamiseksi. Vuosille ohjelmoiduissa investointihankkeissa pienten joukkoliikenteen parannuskohteiden kustannusarvio on 1,20 MEUR, mikä on sama summa kuin edellisessä suunnitelmassa. Summa on toiminta-alueen laajuus huomioon ottaen riittämätön, mikäli tavoitteena on säilyttää joukkoliikenteen infrastruktuurin laatu edes nykytasolla.

6 Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Täytäntöönpano Lausunto lähetetään mennessä Uudenmaan ELY-keskukselle: