LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA / /2015 Hallitus 144 Esittelijä Valmistelija 1931 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p , ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, p , liikennesuunnittelija Reetta Koskela, p Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue pyytää lausuntoa mennessä tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille Lausunnot otetaan huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia. Tiivistelmä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen tulee tapahtua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja MAL-sopimusten mukaisesti. HSL:n hallitus hyväksyi uuden liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n maaliskuussa 2015 ja suunnitelma hyväksyttiin KUUMA-kunnissa kesän 2015 aikana. Uutta valtion ja kuntien välistä MAL-sopimusta vuosille valmistellaan parhaillaan tavoitteena sopimuksen aikaansaaminen vuoden 2015 aikana. HSL pitää erittäin valitettavana, että Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on liian niukka tavoiteltuihin vaikutuksiin ja tarpeisiin nähden. Perusväylänpidon resurssit ovat selvästi alimitoitettuja tieverkon laajuuteen ja käyttäjämääriin nähden. Liikenneinfrastruktuurin pienten kustannustehokkaiden KUHA-hankkeiden rahoitustasoa on HLJ 2015:n mukaisesti tavoitteena nostaa vuodesta 2016 alkaen 30 miljoonaan euroon vuodessa, josta valtion osuus on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Hankekokonaisuuksina ovat kävely ja pyöräily, joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti, logistiikan yhteydet ja palvelut, tiivistyvän maankäytön tukeminen sekä meluntorjunta. HSL pitää hyvänä asiana, että KUHA-kokonaisuus on esillä ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa, ja suunnitteluvalmiudessa varaudutaan rahoituksen jatkumiseen. Kaikki ELY-keskuksen vuodelle 2016 ohjelmoidut KUHA-hankkeet eivät kuitenkaan näy suunnitelman kiireellisimmiksi priorisoitujen investointihankkeiden listalla. Uudenmaan ELY-keskuksen kiireellisimmiksi priorisoitujen investointihankkeiden listalta HSL nostaa vuoden 2016 merkittävimmäksi Jokeri 2:n vaihtopysäkkijärjestelyt (mm. kt 45 Yhdyskunnantie). Kehä I:n Kivikon kohdan parantamisen yhteydessä on tärkeää parantaa myös Myllyrengintien kolme pysäkkiä runkolinjan vaatimalle tasolle.

2 Liikenneturvallisuuden näkökulmasta Kirkkonummen ja Sipoon pysäkki-infrastruktuurin parantamissuunnittelu tulisi käynnistää. Lisäksi toimenpidepaketti päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittämiseksi tulee suunnitella toteutettavaksi. HSL pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen järjestäminen perustuu joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyihin ja rahoitus nostetaan sellaiselle tasolle, että asetetut palvelutasotavoitteet voidaan saavuttaa. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen yhtenäinen järjestäminen koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle mahdollistaisi yhtenäisen ja palvelutasomäärittelyjen mukaisen joukkoliikennepalvelun, mutta tämä edellyttää riittävää rahoitusta kaikilta osapuolilta. Logistiikan ja elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisessa on tehty hyvää yhteistyötä ja tärkeitä selvityksiä. HSL toivoo, että työtä jatketaan ja suunnitelmia viedään aktiivisesti yhdessä kohti toteutusta. Erityisesti tavaraliikenteen palvelualueiden vastuunjaon ja toteutuksen mallin kehittäminen edellyttää ELY-keskukselta määrätietoista valmistelua. Tienpidon ja liikenteen suunnitelma : Raportin pääkohdat Toimintaympäristö jatkuvassa muutoksessa Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen toimialue kattaa Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat, yhteensä 48 kuntaa. Alueella asuu jo lähes kaksi miljoonaa asukasta, ja väestö on voimakkaassa kasvussa. Alueella sijaitsevat valtakunnan vilkasliikenteisimmät tieosuudet. Koska toimintaympäristö on jatkuvassa ja nopeassa muutoksessa, tulee aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kestää muutoksia, sopeutua niihin ja uusiutua. Elinkeinoelämän tarpeet ja logistiikka vahvasti esillä Uudenmaan alueellisissa maankäytön ja liikenteen suunnitelmissa elinkeinoelämän tarpeet ja logistiikka ovat tällä hetkellä keskeinen teema. Uudenmaan 4. Vaihemaakuntakaavassa ja HLJ 2015:ssa on käsitelty logistiikkaa ja siihen liittyviä aluetarpeita. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on keskeisesti nostettu esille raskaan liikenteen levähdysaluetarpeet ja levähdysalueiden kehittämisen vastuu- ja toimintamallin laatiminen, joiden edistämisessä Uudenmaan ELY-keskuksella on merkittävä rooli. Vuoden 2015 aikana toteutetaan Helsingin ympäristön logistiikka-alueiden kehittämistyö, jossa tavoitteena on laatia pitkän aikavälin tavoite- ja toimenpidesuunnitelma logistiikka-alueiden ja palveluiden sijoittumisesta sekä kehittämisestä. Turvallisuutta tieympäristöön ja liikennekäyttäytymiseen Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustoiminta tähtää sekä tieympäristön turvallisuuden että liikennekäyttäytymisen parantamiseen. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisen keskeisiä keinoja ovat kuntien kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön tukeminen sekä tiivis yhteistyö myös muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Liikenneympäristön parantamisessa korostuvat suojattomien tienkäyttäjien eli jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tienylitysten turvaaminen sekä toisaalta vilkkaimpien maanteiden turvallisuutta parantavat kustannustehokkaat ratkaisut. Kuntien kanssa tehtävässä yhteistyössä pyritään vaikuttamaan myös

3 kulkutavan valintaan sekä turvallisiin ja sujuviin matkaketjuihin. Perusväylänpidon rahoitustaso tuo hankaluuksia Uudenmaan ELY-keskuksen perusväylänpidon rahoitus vuosina vaihtelee miljoonan euron välillä, mikä on selkeästi vähemmän kuin aikaisemmin vastaavissa suunnitelmissa käytetty taso. Valtion talousarvion perusväylänpidon määrärahalla rahoitetaan koko tienpito lukuun ottamatta Liikenneviraston toteuttamia yksittäisiä isoja kehittämisinvestointeja.päivittäisen kunnossapidon tason säilyttäminen edellyttää, että rahoituksen reaalinen taso säilytetään lisäämällä kustannustason nousu rahoitukseen vuosittain. Valtakunnallisten linjausten mukaisesti pyritään keskeisen tieverkon kunto pitämään nykytasolla ja muun verkon kunto joustaa rahoituksen puutteessa. Vuonna 2015 saadaan parantamisen erillisrahoitusta MAL-hankkeisiin ja raskaan kaluston massat ja mitat -hankkeisiin. Näiden rahoitusinstrumenttien jatkosta ei ole toistaiseksi varmuutta. Suunnitteluvalmiudessa varaudutaan rahoituksen jatkumiseen mm. MAL-rahoituksen osalta. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen haasteena Linja-autoliikenteen tukemiseen on Uudenmaan ELY-keskuksella toimivaltaisena viranomaisena käytettävissä vuonna 2015 noin 5,5 miljoonaa euroa, josta lipputulojen osuudeksi on arvioitu 0,7 miljoonaa euroa. Tällä summalla eri alueiden joukkoliikenteen turvaaminen ja palvelutasotavoitteiden saavuttaminen on haasteellista. Joukkoliikenteen avautuminen kilpailulle jatkuu. Uutta bussiliikennettä joudutaan kilpailuttamaan pääosin lyhyillä sopimuksilla rahoituksen niukkuuden, kuntien kanssa jatkuvien rahoitusneuvottelujen ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten takia. ELY-keskus edistää rahoitussuunnittelua kuntien kanssa joukkoliikennepalvelujen järjestämiseksi ja pitkäjänteisen joukkoliikenteen rahoituksen varmistamiseksi. Edellytykset suunnittelulle ovat haastavat johtuen määrärahojen niukkuudesta ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Joukkoliikennepalvelua on jo jouduttu paikoin karsimaan. Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos on mahdollisuus edistää yhtenäisempää metropolin joukkoliikennealuetta. Vuoden 2015 aikana käynnistyy myös joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn päivitystyö. Nykyinen palvelutasopäätös on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Uudenmaan ELY-keskuksen osalta siirtyminen valtakunnalliseen lippu- ja maksujärjestelmään Walttiin tulee käynnistymään aikaisintaan vuoden 2016 aikana. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen tulee tapahtua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja MAL-sopimusten mukaisesti. Helsingin seudulla (14 kuntaa)

4 liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä päätetään Helsingin seudun liikenne-järjestelmäsuunnitelmassa (HLJ) ja MAL-sopimusmenettelyssä. HSL:n hallitus hyväksyi uuden liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015:n maaliskuussa 2015 ja suunnitelma hyväksyttiin myös KUUMA-kunnissa kesän 2015 aikana. Suunnitelma valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä seudun maankäyttösuunnitelman kanssa, joka valmistui samaan aikaan. Uutta valtion ja kuntien välistä MAL-sopimusta vuosille valmistellaan parhaillaan tavoitteena sopimuksen aikaansaaminen vuoden 2015 aikana. HSL pitää erittäin valitettavana, että Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen rahoitus on liian niukka tavoiteltuihin vaikutuksiin ja tarpeisiin nähden. Perusväylänpidon resurssit ovat selvästi alimitoitettuja tieverkon laajuuteen ja käyttäjämääriin nähden. Tien-pidon ja liikenteen suunnitelman on tunnistettu vaikuttavan kielteisesti matkaketjujen sujuvuuteen, kuljetusten toimivuuteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, liikenneturvallisuuteen sekä alueelliseen kilpailukykyyn. KUHA-hankekokonaisuus ja MAL-rahoitus Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet eli KUHA on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) liikenneinfrastruktuurin kehittämisen kärkihanke kuten se oli edellisessäkin liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011). Hankekokonaisuuden rahoitus- ja toteutusvastuu jakaantuu tasan kuntien ja valtion kesken, joskin yksittäiset KUHA-hankkeet voivat olla myös kokonaan joko kuntien tai valtion rahoittamia. Merkittävä osa KUHA-hankkeista sijaitsee ELY:n hallinnoimalla tieverkolla. KUHA-rahoituksen ei tule vähentää muuta perusväylänpidon rahoitusta. KUHA-hankkeiden rahoitustasoa on HLJ 2015:n mukaisesti tavoitteena nostaa vuodesta 2016 alkaen 30 miljoonaan euroon vuodessa, josta valtion (ELY-keskuksen ja Liikenneviraston) osuus on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Hankekokonaisuuksina ovat kävely ja pyöräily, joukkoliikenne ja liityntäpysäköinti, logistiikan yhteydet ja palvelut, tiivistyvän maankäytön tukeminen sekä meluntorjunta. HSL pitää hyvänä asiana, että KUHA-hankkeet ovat esillä ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa. Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa kerrotaan, että suunnitteluvalmiudessa varaudutaan MAL-rahoituksen jatkumiseen, mutta rahoituksen jatkosta ei ole toistaiseksi varmuutta. Myös KUHA-ohjelmoinnin uudet toimenpidekokonaisuudet on nostettu esiin suunnitelmassa. Vuosien KUHA-hankkeiden hankeohjelmaehdotus on valmistunut syksyllä 2015, ja ELY-keskus on ollut valmistelussa tiiviisti mukana. HSL pitää tärkeänä, että ELY on varautunut omassa suunnitteluvalmiudessaan KUHA-hankkeiden edistämiseen. Kaikki ELY-keskuksen vuodelle 2016 ohjelmoidut KUHA-hankkeet eivät kuitenkaan näy suunnitelman kiireellisimmiksi priorisoitujen investointihankkeiden listalla. Investointihankkeet suunnitelmakaudella Uudenmaan ELY-keskuksen kiireellisimmiksi priorisoitujen investointihankkeiden listalla on kävelyn ja pyöräilyn kohteita, liittymäkohteita, kaksi automaattisen nopeudenvalvonnan kohdetta, MAL-rahoituksella toteutettavia KUHA-hankkeita sekä pienten

5 liikenneturvallisuuden parantamiskohteiden vuosittainen rahoitus ja kaksi rakenteellisten vaurioiden korjauskohdetta. Mukana on myös Jokeri 2:n vaihtopysäkkijärjestelyt (mm. kt 45 Yhdyskunnantie), joka on joukkoliikenteen näkökulmasta vuoden 2016 KUHA-ohjelman tärkein hanke. Kiireellisimmiksi priorisoitujen hankkeiden listalle ei ole annettu suunnitelmassa aikataulua, eikä hankelista sisällä esimerkiksi kaikkia KUHA-ohjelman vuodelle 2016 esitettyjä hankkeita. ELY:n suunnitelmasta puuttuvat maantieverkon vuosittainen pääpyöräily-yhteyksien parantamishanke, maantien 110 pienten joukkoliikennetoimenpiteiden hanke, liikennevaloliittymien saneeraushanke sekä valtatie 1:n meluntorjuntahanke. Isoista investoinneista suunnitelmakaudella on käynnissä Kehä I:n parantaminen, joka sisältyy myös MAL-aiesopimuksen infrastruktuurin kehittämishankkeisiin. Kehä I:tä parannettaessa joukkoliikenteen kannalta tärkeää on erityisesti Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän parantaminen. Kehä I:n Kivikon kohdan parantamisen yhteydessä on erittäin tärkeää parantaa myös Myllyrengintien kolme pysäkkiä runkolinjan vaatimalle tasolle. Suunnitelma pysäkkien parantamisesta on valmistunut. Vihdintien joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamishanke Helsingin puolella on käynnissä. Vihdintie on keskeinen joukkoliikenteen sisääntuloväylä, jonka ruuhkautuvat tasoliittymät aiheuttavat merkittäviä viiveitä joukkoliikenteelle. HSL esittää, että jatkovaiheen rakennussuunnitelmien tekeminen käynnistetään ja viedään eteenpäin. HSL esittää lisäksi, että Kirkkonummen ja Sipoon pysäkki-infrastruktuuria parannetaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Kirkkonummen ja Sipoon bussilinjasto uudistui elokuussa Uusien linjastojen myötä on tullut esiin paljon tarpeita pysäkkien ja niille johtavien yhteyksien turvallisuuden parantamiseksi. Kirkkonummella ja Sipoossa on yhteensä noin linja-auton pysähtymispaikkaa ilman pysäkin virallista merkkiä ja muuta pysäkkiin kuuluvaa varustusta. Pysähtymispaikat sijaitsevat pääosin maanteiden varsilla. Sipoon kunnan kilvitysohjelma on valmistunut loppuvuodesta Ohjelmassa on tunnistettu yli sata bussiliikenteen pysähtymispaikkaa, joilla ei ole asiaankuuluvaa tolppaa tai pysäkkimerkintää. HSL esittää, että ELY-keskus yhdessä HSL:n ja kuntien kanssa laatii ja toteuttaa toimenpidesuunnitelman puutteiden kartoittamiseksi ja pysäkki-infrastruktuurin parantamiseksi. Joukkoliikenteen järjestäminen HSL on erittäin huolissaan kehyskuntien joukkoliikenteen rahoituksen ja palvelutason kehityksestä. Joukkoliikenteen järjestämisen ja sen rahoituksen tulee perustua joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyihin. Joukkoliikenteen rahoituksen on oltava sellaisella tasolla, että asetetut palvelutasotavoitteet voidaan saavuttaa. Palvelutason heikentyminen vaikuttaa koko seudun liikennejärjestelmään ja saavutettavuuteen kielteisesti. Tulevaisuudessa joukkoliikenteen järjestäminen koko Helsingin seudun 14 kunnan alueelle yhtenäisesti parantaisi edellytyksiä luoda alueelle palvelutasomäärittelyjen mukainen joukkoliikenne. Yhtenäinen,

6 kustannustehokas ja toimiva joukkoliikennejärjestelmä pystytään luomaan, kun joukkoliikenne suunnitellaan ja järjestetään yhtenä kokonaisuutena koko seudulla, mutta tämä edellyttää riittävää rahoitusta kaikilta osapuolilta. HLJ suunnitelmassa esitetään, että joukkoliikenteen yhteistyön kehittämiseksi ja eri toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten järjestämän liikenteen yhteensovittamiseksi seudulle perustetaan joukkoliikenteen johtoryhmä, jossa on edustettuna sekä HSL-alue että sen ulkopuoliset kunnat ja toimijat Helsingin seudulla. Johtoryhmän tehtävänä on käsitellä ajankohtaisia kysymyksiä sekä joukkoliikennealueen laajenemista. Joukkoliikenteen johtoryhmä vaikuttaa osaltaan seudun joukkoliikennepalvelujen yhteensovittamiseen. HSL vie joukkoliikenteen johtoryhmän toiminnan käynnistämistä eteenpäin vuoden 2015 aikana. Yksi keskeinen joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten yhteistyön ja tiedonvaihdon aihealue on joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Palvelutasomäärittelyn päivitystyö on käynnistymässä sekä Uudenmaan ELY-keskuksessa että HSL:ssä vuoden 2015 aikana. Logistiikka, elinkeinoelämän tarpeet ja liikenneturvallisuus Logistiikka ja elinkeinoelämän tarpeet ovat tärkeä kokonaisuus liikennejärjestelmäsuunnittelussa. HLJ 2015:ssa on nostettu esiin logistiikan keskeisten yhteyksien toimivuus, satamien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukykyä tukevan verkoston tarve, logistiikan tarvitsemat Keski-Uudenmaan poikittaisyhteydet, tavaraliikenteen palvelualueiden toteutustarve sekä vastuunjaon ja toteutuksen malli, tie- ja katuverkon pienistä ja keskisuurista infrahankkeista ja informaatiosta huolehtiminen sekä seudullisena yhteistyönä tehtävä tie- ja katuverkon kokonaisvaltaisen toimivuuden ja palvelutason selvitys. Logistiikan yhteydet ja palvelut ovat myös KUHA-työssä yhtenä toimenpidekokonaisuutena. Logistiikan ja elinkeinoelämän tarpeiden huomioimisessa on tehty hyvää yhteistyötä ja tärkeitä selvityksiä. HSL toivoo, että työtä jatketaan ja suunnitelmia viedään aktiivisesti yhdessä eteenpäin kohti toteutusta. Erityisesti tavaraliikenteen palvelualueiden vastuunjaon ja toteutuksen mallin kehittäminen edellyttää ELY-keskukselta määrätietoista valmistelua. HSL pitää Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyötä tärkeänä. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että HLJ 2015:n toimenpidepaketti päätieverkon seuranta- ja ohjausjärjestelmän kehittämiseksi toteutetaan. Toimenpidepakettia ei ole nostettu esiin tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa Toimenpidepaketti sisältää vaihtuvia nopeusrajoituksia, tiedotusopasteita sekä automaattista nopeusvalvontaa. Liikenteen tilannekuvan kehittämiseksi toteutetaan uusia mittauspisteitä, lisätään liikennekameroita sekä päivitetään matka-aikajärjestelmää. Liikenteen hallinnan toimenpiteillä tehostetaan merkittävästi liikenneverkon käyttöä ja parannetaan turvallisuutta automaattivalvonnan avulla. Käsittely Päätös Kunnanjohtaja Mikael Grannas ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.

7 Täytäntöönpano Lausunto lähetetään mennessä Uudenmaan ELY-keskukselle: