HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN LIIKENNE- JA INFRASTRUKTUURIVASTUUALUEEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA Kslk EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Lausunnon tiivistelmä Lausunto Helsingin kaupunki on varautunut osallistumaan uuden maankäytön edellyttämiin valtion maanteiden uusien eritasoliittymäjärjestelyjen kustannuksiin. Kustannuksiin tulisi varautua myös valtion, koska muutoin aluerakentamisprojekteja joudutaan lykkäämään kasvavaan tahtiin. Tienpidon rahoitus pääkaupunkiseudulla tulee nostaa riittävälle tasolle. Helsingin kaupungin tavoitteena on mahdollistaa uuden asunnon rakentaminen vuosittain ajanjaksolla Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisesti. Myös kyseisen jakson jälkeiselle ajalle kaupungilla on kasvusuunnitelmia aina vuoteen 2040 asti siten, että tulevaisuudessa Helsingissä asuu noin ihmistä nykyistä enemmän. Lisäksi työpaikkoja on suunnitelmissa lisää noin ihmiselle. Vaikka uusi maankäyttö sijoittuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, henkilöauto- ja tavaraliikenteen kasvu on väistämätöntä. Helsingin kaupunki on varautunut osallistumaan uuden maankäytön edellyttämiin valtion maanteiden uusien eritasoliittymäjärjestelyjen kustannuksiin. Kustannuksiin tulisi varautua myös valtion, koska muutoin aluerakentamisprojekteja joudutaan lykkäämään kasvavaan tahtiin. Tienpidon rahoitus pääkaupunkiseudulla tulee nostaa riittävälle tasolle. Seuraavan toiminta- ja taloussuunnitelman isoja investointeja ajatellen Helsingin kaupunki pitää erityisen tärkeänä Kehä I:n ja Itäväylän eritasoliittymän toteuttamista. Kohta on nykytilanteessa erittäin ongelmallinen liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Mikäli yleissuunnittelussa päädytään Silta-vaihtoehtoon, olisi koko

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 2 a eritasoliittymähanke rakennettavissa aiemman tilanvaraussuunnitelman ensimmäisen toteuttamisvaiheen hinnalla. Kehä I:n ja Kivikontien valo-ohjatun tasoliittymän muuttaminen eritasoliittymäksi on niin ikään tärkeää. Latokartanoon Kehä I:n varteen on kaavoitettu toimistorakentamista ja Kivikkoon pienteollisuutta sekä asumista. Eritasoliittymäalueen asemakaava hyväksyttäneen kaupunginvaltuustossa kesällä Ensi kauden suunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös seuraavat uuteen maankäyttöön tiukasti kytkeytyvät hankkeet: - Kehä I / Myllypurontie tasoliittymän supistaminen - Länsiväylä / Koivusaaren eritasoliittymä - Hämeenlinnanväylä / Kuninkaantammen eritasoliittymä - Lahdenväylä / Koskelantien ja Kustaa Vaasan tien länsirampit - Lahdenväylä / Tattarisilta Hakamäentien jatkeiden yleissuunnitteluvaiheen työohjelmaa laaditaan parhaillaan. On toivottavaa, että suunnittelun rahoitus järjestyy, koska kaupunki aloittaa Munkkivuoren alueen asemakaavallisen kokonaistarkastelun. Kauden suunnitelmassa oli sidosryhmien rahoittamana hankkeena raittisilta Kehä I:llä Kontulantien liittymän eteläpuolella. Silloisessa lausunnossa hanke kehotettiin siirtämään yhteishankkeisiin, koska kyse on etupäässä olemassa olevien yhteyksien parantamisesta. Tulevan kauden suunnitelmasta raittisilta on jätetty kokonaan pois. Asia on jalankulun ja pyöräilyn paikallisyhteyksien näkökulmasta harmittava, mutta valtion niukan taloustilanteen huomioon ottaen ymmärrettävä. Helsingin kaupunki on varautunut investointiohjelmaehdotuksessaan seuraavien erillisten maanteiden meluntorjuntahankkeiden toteuttamiseen liikenne- ja viestintäministeriön meluntorjunnan teemapaketin mukaisesti: - Porvoonväylä / Jakomäki vuonna Tuusulanväylä / Torpparinmäki vuonna Kehä I välillä Vantaanjoki Itäväylä vuosina Teemapaketille ei kuitenkaan ole osoitettu rahoitusta TTS-suunnitel-

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 3 a massa. Pöytäkirjanote, lausuntopyyntöasiakirjat ja esityslistateksti kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Tuovinen Samuel, diplomi-insinööri, puhelin ESITTELIJÄ Lausuntopyyntö Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt lausunnot yhteistyökumppaneiltaan liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelmasta Annettavat lausunnot otetaan huomioon laadittaessa seuraavia suunnitelmia. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelu- ja yleisten töiden lautakuntia sekä talous- ja suunnittelukeskusta antamaan lausunnot kaupunginhallitukselle määräaikana Suunnitelma löytyy Internet-osoitteesta: > Liikennejärjestelmätyö > Ajankohtaista tieasioista Toiminta- ja taloussuunnitelma lyhyesti Liikenne- ja aluehallinto uudistuivat Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutettiin vuoden 2010 alussa merkittäviä rakenneuudistuksia. Liikennehallinto organisoitui kahdeksi uudeksi virastoksi: Liikennevirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Aluehallintouudistuksen yhteydessä tiepiirit ja lääninhallitusten liikenneosastot koottiin osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Organisaatiouudistusten yhteydessä myös maantieteelliset vastuualueet muuttuivat. Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien osalta vastuu liikenneasioista siirtyi Hämeen tiepiiriltä Uudenmaan ELY-keskukselle. Liikenneviraston tehtävänä on vastata liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. ELY-

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 4 a keskukset hoitavat alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä. Painopisteet ja rahoitus Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelman hankkeiden painottumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien vastaaviin suunnitelmiin. TTS-kaudella tieverkon hoidon perustaso nousee hieman talvihoidon uusittujen toimintalinjausten myötä. Nyt talvihoidolla parannetaan yöajan olosuhteita niin, että hoidon tason vaatimukset ovat samat vuorokauden ympäri. Perusväylänpidon rahoitus kuluu lähes kokonaan olemassa olevan verkon välttämättömään kunnossapitoon, liikenteen hallintaan ja peruskorjauksiin. Niiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt väylästön vanhetessa. Tarve palvelutasoa parantaviin investointeihin on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt, mutta nykyrahoitustasolla näihin tarpeisiin voidaan vastata vain minimaalisesti. Kunnat osallistuvat edelleen itselleen tärkeiden hankkeiden rahoitukseen, jotta kipeimmät ongelmat saataisiin ratkaistua nopeammin. Perustienpidon rahoituksen kohdentamisesta päätetään Liikennevirastossa. Rahoituksen käyttöä ohjataan valtion talousarvioon kirjattavilla tulostavoitteilla. Tieverkon isot kehittämisinvestoinnit päätetään erikseen eduskunnassa. Myös useista pienistä investoinneista koostuvista teemahankkeista päätetään erikseen valtakunnallisesti eduskunnassa. Uudenmaan ELY:n perustienpidon rahat riittävät enää vain muutaman pienehkön investointihankkeen toteuttamiseen vuosittain. Tiehankkeet Tarve perustienpidon uus- ja laajennusinvestointeihin on suuri, sillä hankekoreissa odottaa toteutusta lähes toimenpidettä. Investointitarpeet ovat selvästi rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia suuremmat. Eniten tarpeita syntyy asutuksen ja elinkeinoelämän kehittymisen vaatimista liikennejärjestelyistä ja liikennevirtojen paikallisesta muuttumisesta. Hankekorien priorisointimenettelyä on kehitetty ja parhaillaan sitä laajennetaan kattamaan Kanta- ja Päijät-Hämeen hankkeet.

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 5 a Priorisoinnin keskeneräisyyden vuoksi uusia laajennus- ja uusinvestointeja ei nostettu TTS-suunnitelmaan. Toiminta- ja taloussuunnitelman Helsingin kannalta merkittävät tiehankkeet ovat: - Mt 101 (Kehä I) pullonkaulojen poisto, 1. vaihe, 107,0 milj. - Vt 3 (Hämeenlinnanväylä) Kannelmäki Kaivoksela, 24,30 milj. (joukkoliikenteen edistäminen ja meluesteet) - Mt 120 (Vihdintie) Huopalahdentie Kehä III, pikaparannuskohteet, 15,30 milj. (joukkoliikenteen edistäminen) - E18 (Porvoonväylä) Helsinki Vaalimaa ja Kt 50 (Kehä III) kehittäminen, 2. vaihe, 215,0 milj. Siltojen uusimisia ja peruskorjauksia ovat: - Mt 101 Kaarelan silta Kehä I:llä U Mt 101 Kaarelan eteläinen silta U-3378S - Mt 101 Muurimestarintien kaksoissilta N U Mt 170 Grabbäckan silta U-70 Sidosryhmien rahoittamiin hankkeisiin on merkitty: - Mt 170 bussipysäkkien suunnittelu Sotungintie, Karhusaarentie ja Knutersintie - Mt 101 Kehä I liikennejärjestelyt välillä Turunlinnantie ja mt 170 (Itäväylä) - Mt 101 kiertoliittymä Kehä I rampit, Kantelettarentie, Kaupintie, Näyttelijäntie Meluntorjunnan teemapakettia ei edelleenkään päästä toteuttamaan. Vaikutukset Kasvava liikenne aiheuttaa ongelmia muilla kuin Kehä I:n parannettavilla tieosuuksilla. Suunnitelmakauden investoinneilla ei pystytä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin ja teiden ruuhkaisuus tulee

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 6 a lisääntymään. Talvihoidon tason parantaminen helpottaa elinkeinoelämän ja työmatkalaisten liikkumista. Kevyen liikenteen asema heikkenee edelliseen suunnitelmakauteen verrattuna, sillä jo valmistuneiden hankkeiden tilalle ei ole noussut yhtään uutta kevyen liikenteen hanketta. Joukkoliikenteen olosuhteita edistetään pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä. Tämänhetkisellä rahoitustasolla päällysteitä uusitaan hitaammin kuin teiden hyvän kunnon säilyttäminen edellyttäisi.