Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Transkriptio

1 Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät Liikenneviraston pääjohtaja Kari Wihlman

2 Kari Wihlman

3 Suuret ratahankkeet

4 Globaalit megatrendit Ilmastonmuutos Digitalisaatio Teknologinen kehitys Kaupungistuminen

5 Hiiletön liikenne 2045 LVM:n liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

6 Kari Wihlman

7 Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta Kehittyvä teknologia Automaatio ja robotisaatio Digitaaliset palvelut Liikkumisen palveluistuminen Uudenlaista liiketoimintaa Liikkumistarpeen muutokset Kaupungistuminen Kestävän liikkumisen edistäminen Ilmastonmuutos Kasvihuonepäästöjen vähennystarve 7

8 Liikenteen iso kuva Suomi voi halutessaan olla globaali solmukohta ihmisten, tavaroiden ja datan liikenteelle 8

9 9

10 Suurimmat 2020-luvun liikenne- ja viestintäpoliittiset haasteet: 1 väyläverkon rahoitus 2 viestintäverkkojen kattavuus 3 päästövähennysten toimeenpano Vaikutus koko maan hyvinvointiin, kilpailukykyyn ja kasvuennusteisiin

11 Liikenneverkkojen rahoitus kestävälle pohjalle Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kestävää kasvua tukevien liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Vuosittainen valtion budjetissa osoitettu liikenneinvestointien rahoitus on ollut keskimäärin 450 miljoonaa euroa. 11

12 Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

13 Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän esitys Korjausvelan vähentämiseen vuosittainen 300 miljoonan euron lisärahoitus. Valtakunnallinen, parlamentaarisesti valmisteltu 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikenneverkon kehittäminen edellyttää rahoitustason nostoa. 13

14 Parlamentaarinen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaava työryhmä

15 Parlamentaarinen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaava työryhmä Tehtävänä kehittää menetelmä, jolla 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan ja päivitetään hallituskausittain parlamentaarisessa ohjauksessa. Työryhmän työ täydentää liikennejärjestelmää ja maanteitä koskevassa laissa säädettäviä yleisiä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimista koskevia menettelyjä. Työn tulokset toimitetaan eduskunnalle selontekona. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan seuraavalla hallituskaudella parlamentaarisessa ohjauksessa. Työryhmän toimikausi päättyy

16 Infrahankkeiden toteuttamista yhtiömallilla selvittävä työryhmä

17 Väyläviraston talousarviorahoituksen jakautuminen 2019 Perusväylänpito M (64 %) Väyläverkon kehittäminen 298 M (19 %) Länsimetron avustus ja raideliikennehankkeet 37 M (2 %) Elinkaarirahoitus 118 M (7%) Muut noin 120 M (8 %) 1,6 MILJARDIA Kari Wihlman

18 Talousarvioesitys 2019 Perusväylänpito Perusväylänpidolla huolehditaan väylien päivittäisestä liikennöitävyydestä ja väyläomaisuuden pitkäjänteisestä hallinnasta (1 037 milj. euroa) Perusväylänpidon volyymi pienenee 370 milj. euroa (- 26 %) vuoden 2018 talousarviosta Tuloja kertyy vuonna 2019 arviolta 52 milj. euroa Bruttomenojen rahoitus jakautuu tuoteryhmiin seuraavasti: Kunnossapito 781 milj. euroa Parantaminen ja suunnittelu 54 milj. euroa Liikennepalvelut 154 milj. euroa Korjausvelan vähentäminen 100 milj. euroa Perusrahoituksen painopiste on kunnossapidossa (sis. hoito ja korjaus)

19 Hallitus päätti budjettiriihessä 49 milj. euron liikennepaketista Lisäyksestä 19 milj. euroa ehdotetaan vuoden 2019 talousarvioon ja 30 milj. euroa vuoden 2018 toiseen lisätalousarvioon. Liikennepaketin 49 milj. euroa jakautuu: 29,42 milj. euroa tiestön talvikunnossapitoon, kelirikon hoitamiseen ja korjausvelan vähentämiseen talvikunnossapito 15 kelirikon torjunta 10 korjausvelka 4,42 10 milj. euroa tasoristeysohjelman jatkamiseen 1,8 milj. euroa Sastamalan riista-aitoihin 1 milj. euroa lisärahoitusta pääradan suunnitteluun 4 milj. euroa lisärahoitusta yksityistieavuksiin 2,78 milj. euroa liikenneturvallisuusmaksuun

20 MILJ. EUROA 1600 Perusväylänpidon rahoituksen kehitys TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TAE 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 Tiet Radat Vesiväylät Korjausvelan vähentäminen Väylämuotokohtaista jakoa ei ole vielä saatavilla

21 Valtion väylien korjausvelka eri rahoitustasoilla Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisi korjausvelan kasvun Kehysrahoitus 1020 milj. euroa/vuosi Lisärahoitusta 100 milj./vuosi Lisärahoitusta 200 milj./vuosi Lisärahoitusta 300 milj./vuosi Esitetyt luvut sisältävät 2 prosentin vuotuisen kustannusten nousun vaatiman lisärahoituksen Rahoitus ei sisällä pienten parantamishankkeiden rahoitusta 21

22 Talousarvioesitys 2019: Kehittämishankkeet Käynnissä olevia kehittämishankkeita viedään eteenpäin TAE 2019 sisältää tarvittavat määrärahat käynnissä olevien kehittämishankkeiden jatkamiseen Uusia kehittämishankkeita ei ole talousarvioesityksessä käynnistymässä vuonna 2019 Käynnissä olevien kehittämishankkeiden lisäksi kehittämisen hankesuunnitteluun on talousarvioesityksessä kohdistettu 5 milj. euroa Kari Wihlman

23 Kehittämisinvestointien rahoituksen kehitys (milj. euroa) TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 TAE 2019 Kehys 2020 Kehys 2021 Kehys 2022 Valtionavustus länsimetro Valtionavustus raideliikennehankkeet Maa- ja vesialueet Väyläverkon kehittäminen Eräät väylähankkeet Elinkaarirahoitushankkeet Kari Wihlman