LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN ELY-KESKUKSELLE TIENPIDON JA LIIKENTEEN SUUNNITELMASTA /07/70/700/2012 hall 131 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p , ryhmäpäällikkö Outi Janhunen p , liikennesuunnittelija Riikka Aaltonen p Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue pyytää lausuntoa mennessä tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta vuosille Lausunnot otetaan huomioon laadittaessa seuraavia vastaavia suunnitelmia. Suunnitelmat löytyvät internetistä osoitteesta: Tiivistelmä HSL korostaa lausunnossaan, että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen tulee tapahtua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja aiesopimusten mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) on toiminut liikenteen osalta lähtökohtana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusta laadittaessa. MAL-aiesopimus allekirjoitettiin Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet eli KUHA-hankekokonaisuus on HLJ 2011:ssa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen kärkihanke. HSL pitää erittäin hyvänä päänavauksena pienten kustannustehokkaiden investointihankkeiden (KUHA-hankkeiden) sisällyttämistä liikennepoliittiseen selontekoon, valtion talous-arvioon ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimukseen. Uudenmaan ELY-keskuksella on ollut aktiivinen rooli KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmoinnissa. Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden toteutusmahdollisuuksia pitää kuitenkin edelleen parantaa, jotta HLJ 2011:n ja liikennepolitiikan neliporrasperiaatteen tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Tienpidon ja liikenteen suunnitelman toimenpiteet ja investointihankkeet tulee toteuttaa MAL-aiesopimuksen ja HLJ 2011:n mukaisessa järjestyksessä. HSL pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen järjestäminen perustuu joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyihin ja rahoitus nostetaan sellaiselle tasolle, että asetetut palvelutasotavoitteet voidaan saavuttaa. Kestävän liikkumisen investointien lisäksi rahoitusta on tarpeen lisätä meluntorjuntaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Myös tavaraliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen ja maankäytön kehittämiseen liittyvät liikennehankkeet ovat kasvavalla Helsingin seudulla tärkeitä. Näihin kokonaisuuksiin sisältyvien pienten investointihankkeiden rahoitustasoa on nostettava esimerkiksi sisällyttämällä ne liikennepoliittisessa selonteossa mainittuihin pieniin investointiohjelmiin tai lisäämällä alueen omien investointien rahoituksen määrää. Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen toimialue

2 koostuu kolmesta maakunnasta ja 50 kunnasta. Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla on 9100 kilometriä tiestöä. Alueella on maan suurimmat liikennemäärät ja vilkkaimmat tieosuudet mutta myös vähäliikenteistä tieverkkoa. ELY-keskus kehittää liikkumisolosuhteita yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa mm. osallistumalla liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnitteluun. Uudenmaan ELY-keskus on myös yksi alueen joukkoliikenteen toimivaltaisista viranomaisista. Uudenmaan ELY-keskus vahvisti joulukuussa 2011 ensimmäistä kertaa joukkoliikennelakiin perustuvana joukkoliikenteen palvelutason. Vahvistettu palvelutaso ohjaa ELY-keskuksen joukkoliikenteen hankintoja. ELY-keskuksen käytössä on joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen vuosittain noin 6,5 milj. euroa. Joukkoliikennelainsäädännön uudistumiseen liittyen on käynnissä vuoteen 2019 kestävä siirtymäaika. Yli puolet liikennöitsijöiden ja ELY-keskuksen välisistä siirtymäajan liikennöintisopimuksista päättyy suunnitelmakaudella. Suunnittelujakson aikana tulee päätettäväksi, miten joukkoliikennepalvelut järjestetään siirtymäajan jälkeen: markkinaehtoisesti vai EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) mukaisesti. Tienpidossa painotetaan aiempaan tapaan päivittäisen liikkumisen turvaamista. ELY-keskuksen käytettävissä on perusväylänpitoon vuosittain hieman yli 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 perusväylänpidon rahoituksesta hieman yli puolet kului korvausinvestointeihin ja ylläpitoon. Hoidon osuus oli noin kolmannes. Uus- ja laajennusinvestointeihin käytettiin 7 % perusväylänpidon rahoituksesta. Suunnitelmakaudella talvihoidon taso säilyy ja tarpeelliset siltojen korjaukset toteutetaan. Vilkkaiden teiden päällysteiden kunto varmistetaan, mutta vähäliikenteisen tieverkon kunto joustaa käytössä olevan rahoituksen mukaisesti. Kestävien kulkumuotojen - kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen - käytön edistäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ovat Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamien investointien tärkeimmät valintaperusteet. Valtion, kuntien ja yritysten yhteisrahoitus on keino nopeuttaa alueen omia investointeja. Suunnitelmakaudella käynnistyy Helsingin seudulla MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -hankekokonaisuus MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi. Liikennepoliittisessa selonteossa määritelty liikenneverkon kehittämisohjelma sisältää Uudenmaan ELY:n alueella Kehä I:n ja Kehä III:n parantamishankkeet, tie-, meri- ja rautatieliikenteen ohjausjärjestelmien uusimista sekä raidehankkeita, jotka parantavat ELYn toimialueen liikkumisja kuljetusolosuhteita. Isoista väylien kehittämisinvestoinneista vastaa Liikennevirasto. Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Tienpidon ja liikenteen suunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitelmiin sisältyvien hankkeiden toteuttamisen tulee tapahtua liikennejärjestelmäsuunnitelmien ja aiesopimusten mukaisesti. Helsingin seudulla (14 kuntaa) liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä päätetään Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2011) ja MAL-aiesopimuksessa. HSL:n hallitus teki

3 liikennejärjestelmäpäätöksen HLJ 2011 luonnokseen sekä siitä saatuihin lausuntoihin ja kannanottoihin perustuen. KUUMA-hallitus hyväksyi liikennejärjestelmäpäätöksen omalta osaltaan HLJ 2011 toimi liikenteen osalta lähtökohtana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusta laadittaessa. MAL-aiesopimus allekirjoitettiin Lisätietoa HLJ 2011:stä: KUHA-hankekokonaisuus ja MAL-rahoitus Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet eli KUHA on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) liikenneinfrastruktuurin kehittämisen kärkihanke. Hankkeiden rahoitus- ja toteutusvastuu jakaantuu kuntien ja valtion kesken. Merkittävä osa KUHA-hankkeista sijaitsee ELY:n hallinnoimalla tieverkolla. MAL-aiesopimuksessa todetaan, että valtio ja kunnat aloittavat KUHA-rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamisen ja osallistuvat siihen keskimäärin yhtä suurilla rahoitusosuuksilla aiesopimuskaudella. Valtio ja kunnat osoittavat tähän vuodesta 2014 alkaen rahoitusta yhteensä 30 milj. euroa aiesopimuskaudella siten, että KUHA-määrärahoista pyritään osoittamaan puolet pääkaupunkiseudulle ja puolet KUUMA-kuntiin. Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijapuolten yhteistyöprosessina osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. KUHA-hankekokonaisuutta ohjelmoidaan laajana seudullisena yhteistyönä. Ohjelmointi on osa seudullista liikennejärjestelmäsuunnittelua, joka on annettu Helsingin seudulla HSL:n tehtäväksi. Uudenmaan ELY-keskuksella on ohjelmointityössä merkittävä rooli. KUHA-hankekokonaisuuden ohjelmointityötä ja ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa on tehty rinnakkaisina prosesseina. HSL pitää erittäin hyvänä päänavauksena pienten kustannustehokkaiden investointihankkeiden (KUHA-hankkeiden) rahoituksen sisällyttämistä liikennepoliittiseen selontekoon, valtion talousarvioon ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimukseen. MAL-rahoitusta kohdistetaan tässä vaiheessa liikennepoliittisen selonteon mukaisesti hankkeisiin, jotka parantavat joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä. Kestävän liikkumisen investointien lisäksi rahoitusta on tarpeen lisätä meluntorjuntaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Myös tavaraliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen ja maankäytön kehittämiseen liittyvät liikennehankkeet ovat kasvavalla Helsingin seudulla tärkeitä. Näihin kokonaisuuksiin sisältyvien pienten investointihankkeiden rahoitustasoa on nostettava esimerkiksi sisällyttämällä ne liikennepoliittisessa selonteossa mainittuihin pieniin investointiohjelmiin tai lisäämällä alueen omien investointien rahoituksen määrää. Liikennehankkeiden uudet rahoitusmallit Liikennehankkeiden uudet rahoitusmallit sekä julkisen ja yksityisen tahon yhteishankkeet lisääntynevät tulevaisuudessa entistä enemmän. Myös näiden hankkeiden tulee toteuttaa liikennejärjestelmäsuunnitelman periaatteita ja niiden toteuttamisjärjestyksen tulee olla liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukainen. Hankkeiden rahoitustapa ei saisi liiaksi määrätä niiden tarvetta, toteuttamisjärjestystä ja ajankohtaa. HSL pitää huolestuttavana kehitystä, jossa yleisen tieverkon hankkeissa kustannuksia siirretään nykyistä enemmän kunnille tai hankkeen aloittaminen edellyttää kunnan osallistumista rahoitukseen. Tämä vaikeuttaa eri alueiden

4 liikennejärjestelmän tasapainoista kehittämistä. Maankäytön kehittymisestä seuraaviin tieverkon kunnon ja turvallisuuden parantamistarpeisiin ELY ei pysty edelleenkään vastaamaan, joten kunnat joutuvat toteuttamaan hankkeita omalla kustannuksellaan. Kunnat vastaavat katuverkosta, kunnallistekniikasta ja muista lakisääteisistä velvoitteistaan kunnallisverotuloillaan. Valtion velvoitteisiin kuuluvia yleisen tieverkon hankkeiden kustannuksia ei tule siirtää nykyistä enempää kuntien maksettavaksi. Liikenneturvallisuus HSL pitää tärkeänä liikenneturvallisuusyhteistyön jatkamista ja kehittämistä Helsingin seudulla. Hyvän pohjan yhteistyölle ja toteutettaville toimenpiteille tarjoavat samanaikaisesti valmistellut Uudenmaan ELY-keskuksen liikenneturvallisuussuunnitelma ja Helsingin seudun liikenneturvallisuusstrategia. Uudenmaan ELY-keskuksen tulisi jatkossakin tarjota sekä asiantuntemusta että taloudellisia resursseja kuntien ja seutujen liikenneturvallisuustyölle, erityisesti liikenneturvallisuussuunnitelmien laatimiselle ja toteuttamiselle. Joukkoliikenteen järjestäminen Joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen rahoitustaso laskee jonkin verran edellisestä suunnitelmakaudesta, jolloin ELY-keskus käytti joukkoliikenteen järjestämiseen vuosittain noin 7 miljoonaa euroa. HSL pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen järjestämisen rahoitus perustuu joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyihin. Joukkoliikenteen rahoitus on nostettava sellaiselle tasolle, että asetetut palvelutasotavoitteet voidaan saavuttaa. Joukkoliikenteen rahoituksessa tulee ottaa huomioon myös kustannustason nousu, jotta joukkoliikennepalvelut voidaan säilyttää edes nykytasolla. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Sekä Uudenmaan ELY-keskuksen kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelma että Helsingin seudun pääpyöräilyverkko ja pyöräilyn laatukäytävät -suunnitelma ovat valmistuneet vuonna Niissä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen on hyvä alku määrätietoiselle kävelyn ja pyöräilyn edistämistyölle. Helsingin seudun pääpyöräilyverkkoa tulee täydentää myös ELY-keskuksen hallinnoimilla teillä suunnitelmassa esitetyssä priorisointijärjestyksessä. Pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä kevyen liikenteen väylien hoidolla ja kunnossapidolla on tärkeä asema. Investointihankkeet suunnitelmakaudella Tienpidon ja liikenteen suunnitelman investointihankkeet on toteutettava liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Isoista investoinneista suunnitelmakaudella käynnistyvät Kehä I:n parantaminen ja Kehä III:n kehittämisen toinen vaihe, jotka sisältyvät MAL-aiesopimuksen liikennejärjestelmän toimivuuteen ja maankäytön kehittämiseen liittyviin infrastruktuurin kehittämishankkeisiin ja HLJ 2011:n ensimmäisellä kaudella ennen vuotta 2020 aloitettaviin hankkeisiin. Jokeri 2 -linjan vaatimat järjestelyt ovat HLJ 2011 liikenneinfrastruktuurin kehittämisessä tärkeällä sijalla. Tuusulanväylän vaihtopysäkkien rakentaminen tulee sisällyttää lähivuosina toteutettaviin tiehankkeisiin, jotta Jokeri 2:n infrastruktuuri olisi kunnossa liikennöinnin alkaessa vuonna Muita HLJ 2011:n liikenteen infrastruktuurin kehittämiselle tärkeitä tieverkon hankkeita ovat Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkutiet. Myös näitä hankkeita tulee edistää HLJ 2011:n mukaisesti. Suunnitelmassa on mukana useita KUHA-ohjelmointiin sisältyviä kevyen

5 liikenteen väylähankkeita. Investointihankkeista puuttuvat seuraavat KUHA-ohjelmointiin sisältyvät Uudenmaan ELY:n hallinnoimalla verkolla sijaitsevat kävelyn ja pyöräilyn hankkeet: - Mt 1375 (Koivukylänväylä), Vanha Myllypolku - mt 140, jkp-tie ja alikulku - Mt 1311 Nurmijärvi-Rajamäki jkp-tie Myös näitä hankkeita tulee suunnitelmakaudella edistää Tulevissa tienpidon ja liikenteen suunnitelmissa on tarpeen esittää kartalla tai luettelona kaikki ELY-keskuksen koordinointivastuulla olevat MAL-rahoitusta saavat kohteet. Esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien joukkoliikenteen olosuhteiden parantaminen on olennaista Helsingin seudun liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta. Tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta tulee jatkossa käydä ilmi, ovatko kyseiset hankkeet menossa toteutukseen suunnitelmakaudella. Suunnitelman mukaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ovat Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamien investointien tärkeimmät valintaperusteet. Uudenmaan ELY-keskuksella on investointihankkeita suunnitelmakaudella noin 42 miljoonan euron edestä, kun mukaan lasketaan myös kohteet, joissa kunnilla tai muilla sidosryhmillä on merkittävä rahoitusosuus. Kevyen liikenteen hankkeita on yhteensä noin 17 miljoonalla eurolla, joten painotus kävelyyn ja pyöräilyyn näkyy selkeästi. Joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin kohteita on suunnitelmassa yhteensä vain hieman yli kahden miljoonan euron edestä, joten suunnitelman painopiste ei ole joukkoliikenteen edistämisessä. Vuosille ohjelmoiduissa investointihankkeissa pienten joukkoliikenteen parannuskohteiden kustannusarvio on 1,20 MEUR, mikä on sama summa kuin edellisessä suunnitelmassa. Summa on toiminta-alueen laajuus huomioon ottaen riittämätön, mikäli ELY haluaa ylläpitää vastuullaan olevan joukkoliikenteen infrastruktuurin laatua edes nykytasolla. Päätös Täytäntöönpano Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto lähetetään mennessä Uudenmaan ELY-keskukselle: kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi os. Asemapäällikönkatu 14, PL 36, Helsinki