HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Liikenneviraston linjaukset

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Liikenneviraston linjaukset"

Matti Tuominen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b 3 LAUSUNTO LIIKENNEVIRASTON RAPORTTILUONNOKSESTA LIIKENNEOLOSUHTEET 2035 Kslk EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon. Liikenneviraston linjaukset Raporttiluonnoksessa Liikenneolosuhteet 2035 Liikenneviraston tekemät kehittämislinjaukset ovat pääosin kannatettavia. Ne ovat suuressa määrin samansuuntaisia kuin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 luonnoksessa esitetyt linjaukset. Suunnitelmassa on pyritty ottamaan maan eri alueiden tarpeet huomioon, mikä on hyvä asia. Selvästi eniten liikennesuoritetta on kuitenkin Helsingin seudulla. Valtakunnallisissa pääkaupunkiseutua koskevissa alueiden käytön erityistavoitteissa korostetaan Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämistä joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen tukeutuen. Näiden asioiden tulee heijastua selkeämmin viimeisteltävään raporttiin. Liikenneolosuhteet luonnoksen linjauksissa on paljon myönteisiä asioita: Päivittäisen liikennöitävyyden sekä liikenneolosuhteita parantavien pienten kehittämistoimien ja radanpidon aikaisempaa suurempi painottaminen, kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuen lisääminen ja tieverkon parantaminen pääosin pienillä toimenpiteillä, joihin käytettävissä olevaa rahoitustasoa nostetaan nykyisestä ja suunnataan ensisijaisesti kaupunkiseutujen joukkoliikennettä, jalankulkua, pyöräilyä, turvallisuutta ja ympäristöä edistäviin hankkeisiin sekä vilkkaimpien pääteiden yksittäisiin turvallisuustoimenpiteisiin. Kannatettavaa on myös suunnitelmaluonnoksen ehdotus liityntäpysäköinnin vastuiden ja rahoituksen selkeyttämisestä valtion, kuntien ja yksityisten toimijoiden kesken liikennejärjestelmän solmukohtien toimivuuden parantamiseksi. Liityntäpysäköintipaikkkojen toteutuksen keskeisenä edellytyksenä on, että päästään sopimukseen liityntäpysäköintipaikkojen rakentamis- ja ylläpitokustannusten jakamisesta eri osapuolten kesken.

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 2 b Rataverkon parantamisessa painottuvat isot välityskykyä parantavat pääratahankkeet sekä Helsingin seudun lähiliikennettä palvelevat lähiliikennehankkeet. Näitä hankkeita ei ole yksilöity suunnitelmaluonnoksessa. Pisara-radan toteuttaminen tällä vuosikymmenellä on tärkeää, sillä niin valtakunnalliset kuin seudullisetkin liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet edellyttävät Helsingin ratapihan välityskyvyn nostamista. Myös Pääkaupunkiseudun kaupunkirataliikenteen ja metroverkon laajentaminen ovat avainasemassa, jotta uusi maankäyttö voi tukeutua tehokkaisiin joukkoliikennepalveluihin. Lisäksi sekä valtakunnallisesti että seudullisesti on tärkeää parantaa pääradan välityskykyä ja toimintavarmuutta Pasila Riihimäki rataosuudella. Valtakunnallisesti tärkeitä hankkeita ei kuitenkaan tule rahoittaa seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen varatuista määrärahoista. Rahoitusjärjestelmän ja budjettikäytäntöjen kehittäminen ja valtion yhä pitkäjänteisempi sitoutuminen liikennehankkeiden rahoitukseen on erittäin tärkeää. Helsingin seudun liikennejärjestelmän HLJ 2011 luonnoksen mukaan seudun kasvusta johtuvia haasteita ei pystytä ratkaisemaan ainoastaan liikennejärjestelmään investoimalla ja sen toimintaa kehittämällä, vaan tarvitaan myös kysynnän hallinnan toimenpiteitä, kuten mahdollisesti ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Menneen kehityksen valossa on epätodennäköistä, että seudun kehityksen kannalta tarvittavaa rahoitusta voitaisiin järjestää pelkästään valtion ja kuntien talousarvioiden kautta. Myös tämän vuoksi tarvitaan muita rahoitusmuotoja. Suunnitelmaluonnoksen ehdotukset palveluntuottajia rahoittavan Valtion Infra Oy perustamisesta ja eri tahojen (valtio, kunnat, yksityiset) yhteisen liikennejärjestelmärahan käyttöönoton valmistelusta ovat hyviä. Niiden toteuttamiseen tulee pyrkiä määrätietoisesti. Yhteisellä liikennejärjestelmärahalla voitaisiin toteuttaa kehittämistoimia vastuurajoista riippumatta. Rahoitustaso Suunnitelmaluonnoksen mukaan isojen kehittämisinvestointien rahoitus laskisi noin puoleen nykyisestä. Näin suuri rahoitustason lasku johtaisi Helsingin seudulla suuriin ongelmiin. Seudun liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen tavoitteellinen kehittäminen edellyttää myös isoja investointeja erityisesti raideliikennejärjestelmään. Ilman isoja investointeja uhkana on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lasku ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen entisestään sekä tieliikenteen

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 3 b ruuhkautuminen. Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämisellä on suuri merkitys myös kansainvälisten liikenneyhteyksien turvaamiselle. Tämän tulee näkyä seudulle suunnatussa valtion rahoituksessa. Liikennejärjestelmän toimivuuden turvaaminen ja hyvä palvelutaso on tärkeää kasvavan metropolialueen kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille sen kilpaillessa Euroopan muiden metropolien kanssa. Helsingin seutu on Suomen valtakunnallisten ja kansainvälisten yhteyksien solmukohta ja näiden yhteyksien on oltava sujuvat ja häiriöttömät. Seudullisen raideliikenneverkon hyvä toimivuus on edellytys koko joukkoliikennejärjestelmän korkealle palvelutasolle. Helsingin seudulla tarvitaan raideliikenteen päivittäisen luotettavuuden ja täsmällisyyden parantamista. Lähivuosina tämä tarkoittaa ongelmien helpottamista pienillä kustannustehokkailla parantamistoimilla kuten investoinneilla, liikenteen hallinnan ja ohjauksen keinoilla sekä matkaketjujen ja matkustajainformaation parantamisella. Liikenneolosuhteet suunnitelmaluonnoksen mukaan valtion toimenpiteet ohjataan sinne, missä on seudullisesti sitouduttu yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteisiin. Tämä on kannatettava linjaus. Yhteistä sitoutumista edistää maankäytön ja liikennejärjestelmän toteuttamisen yhteisen aiesopimuskäytännön kehittäminen. Suunnitelmaluonnoksessa on tuotu esille mahdollisuus käyttää erillisrahoitusta merkittäviin kohteisiin kuten metroratkaisuihin. Tämä mahdollisuus on tärkeä säilyttää osana rahoitusjärjestelmää. Pöytäkirjanote, esityslistateksti ja lausuntopyyntöasiakirjat kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Poutanen Olli-Pekka, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin Kivelä Matti, toimistopäällikkö, puhelin LIITE Liikenneviraston "Liikenneolosuhteet 2035" -raporttiluonnos (vain linkkinä) ESITTELIJÄ

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 4 b Liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelmaluonnos Liikenneolosuhteet 2035 ja sen tarkoitus Lausuntopyyntö Liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelmaluonnos Liikenneolosuhteet 2035 on laadittu Liikenneviraston asiantuntijatyönä. Suunnitelma tarjoaa päätöksentekijöille aineistoa liikennejärjestelmän kokonaisuutta koskevan päätöksenteon tueksi. Liikennevirasto on visionsa Toimivat liikenneyhteydet - Hyvinvoiva Suomi mukaisesti linjannut suunnitelman luonnoksessa tulevaisuuden lähtökohtia ja prioriteetteja. Suunnitelman aikajänne kattaa kuusi tulevaa hallituskautta. Luonnos on rakennettu nykyistä rahoitustasoa hieman alhaisempaan rahoitustasoon. Suunnitelman maltillinen rahoitustaso peilaa valtiontalouden tilaa ja pakottaa tuomaan selkeästi esille prioriteetit. Rahoitus on suunnitelmassa suunnattu toiminnan prioriteettien mukaan ja palvelutasokuvauksin on osoitettu, millaista vaikuttavuutta arvioidaan saatavan kyseisellä rahoituksella, monipuolisella keinovalikoimalla ja yhteistyöllä muiden toimijoiden kanssa. Suunnitelmaluonnoksessa käytetyllä rahoitustasolla painotetaan enemmän päivittäistä liikennöitävyyttä kuin liikennejärjestelmän kehittämistä. Nykytilanteeseen verrattuna kehittämisinvestointien rahoitus laskee noin puoleen nykyisestä ja rautatieinvestointien painotus kasvaa. Liikennevirasto pyytää sidosryhmiltään lausuntoa laaditusta Liikennejärjestelmän pitkän aikavälin suunnitelman Liikenneolosuhteet 2035 luonnoksesta mennessä ensisijaisesti sähköisessä muodossa osoitteeseen kirjaamo@liikennevirasto.fi tai osoitteeseen: Liikennevirasto, PL 33, Helsinki. Liikenneviraston kanssa on sovittu, että Helsingin kaupunki voi antaa lausuntonsa siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asian ja kaupunginhallitus Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin asioihin: - Ovatko asiakastarpeet otettu riittävästi huomioon ja ovatko ne tulkittu oikein?

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 5 b Vuorovaikutus Jatkotoimenpiteet - Näkyvätkö Suomen eri alueiden tarpeet ja näkökulmat riittävästi tahtotilassa? - Vastaako esitetty liikennejärjestelmän palvelutaso riittävästi tarpeisiin? - Ovatko liikenneverkon kehittämiseen esitetyt resurssit ja painotukset asianmukaiset? - Mitä asioita tulisi mielestänne painottaa enemmän tai vähemmän? Luonnos on liitteenä ja myös ladattavissa Liikenneviraston kotisivuilta osoitteesta: Lausuntopyynnön tausta-aineisto löytyy samasta osoitteesta. Taustaaineistoon, josta ei pyydetä lausuntoa, sisältyy: taustaraporttiluonnos, jossa on kuvattu mm. työn prosessia ja työn aikana käsiteltyjä suunnitelmavaihtoehtoja työn aikana järjestettyjen sidosryhmätilaisuuksien ennakkoaineistot, esittelyaineistot ja muistiot. Liikennevirasto järjesti liikennejärjestelmän PTS-työhön liittyen alueellisia sidosryhmätilaisuuksia. Kaupunkisuunnitteluviraston edustaja on osallistunut Etelä-Suomen alueellisiin sidosryhmätilaisuuksiin. Lausuntokierroksen jälkeen Liikennevirasto viimeistelee lopullisen suunnitelman helmikuun 2011 loppuun mennessä.

Samankaltaiset tiedostot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta