LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

Transkriptio

1 Hallitus LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/ /2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Sini Puntanen p , ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna p Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää HSL:n lausuntoa oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän loppuraportista mennessä. Työryhmän loppuraportti Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä on julkaistu liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa (37/2013) verkko-osoitteessa: Tiivistelmä HSL pitää oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän loppuraporttia erittäin tervetulleena keskustelunavauksena etsittäessä ratkaisumalleja liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden nykyistä johdonmukaisempaan toteuttamiseen. Työryhmän loppuraportin linjaukset ajoneuvo- ja autoveron korvaavasta valtakunnallisesta kilometriverosta ovat pääosin kannatettavia. HSL korostaa, että nyt tehtyjen selvitysten pohjalta ei kuitenkaan muodostu riittävää kokonaiskuvaa kilometriveron mahdollisista hyödyistä ja haitoista Helsingin metropolialueen ja muidenkaan kaupunkiseutujen kannalta. Kilometriveron tuotto tulee kohdentaa sen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen, jolta vero kerätään. Kasvavilla kaupunkiseuduilla tulee olla resursseja vastata joukkoliikenne- ja muiden liikennepalveluiden entistä suurempaan kysyntään. HSL esittää, että mahdollisissa jatkoselvityksissä syvennetään tarkasteluja veron toteutuksesta, vaikutuksista ja tuottojen kohdentamisesta kaupunkiseutujen osalta. Hinnoittelun alueellinen porrastaminen kaupunkiseutujen sisällä ei saa myötävaikuttaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Kilometriveron suhdetta alueellisiin ruuhkamaksuihin on myös syytä vielä täsmentää toteutuksen, ajoituksen ja yhteisvaikutusten osalta. Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän loppuraportti Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään, miten Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaisempaa ja älykkäämpää liikennejärjestelmää, ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Työryhmä on

2 tarkastellut tiemaksujen motiiveja, kansainvälisiä kokemuksia, lainsäädännöllisiä kysymyksiä, teknisiä ratkaisumalleja sekä vaikutuksia. Työryhmä on arvioinut erityisesti henkilöautoja koskevan kilometriveron vaikutuksia. Työryhmän toimeksianto pohjautui hallitusohjelmaan, jossa todetaan, että hallitus selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa Suomessa. Liikenteen hinnoittelu eli erilaiset liikenteeltä perittävät maksut, kuten tiemaksut ovat yleistyneet viime vuosina. Lähes kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja muualla kehittyneissä maissa on käytössä erilaisia tienkäyttömaksuja. EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on soveltaa käyttömaksuja kaikkiin ajoneuvoihin koko liikenneverkossa. Työryhmän loppuraportissa tarkastellaan, minkälaisia vaikutuksia henkilöauton verotuksen uudistamisella kokonaan käytön mukaiseksi olisi. Tämä tarkoittaisi kiinteiden verojen (auto- ja ajoneuvovero) muuttamista kilometriveroksi. Tällöin henkilöautojen verotus muuttuisi kokonaan käytön mukaiseksi (polttoainevero + kilometrivero). Kilometrivero olisi työryhmän mukaan nykyistä verojärjestelmää monipuolisempi liikennepoliittinen työkalu. Kilometriverolla voitaisiin toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet paremmin kuin nykyisellä veromallilla. Kilometrijärjestelmä ei olisi yhtä kustannustehokas verojärjestelmä kuin nykyinen. Kilometriverotuksen arvioidut vaikutukset puoltaisivat kuitenkin sitä, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa. Ennen lopullista päätöstä kilometriveroon siirtymisestä tulisi olla täysi varmuus tarvittavan tekniikan toimivuudesta ja sen soveltumisesta verokäyttöön, kustannuksista ja yksityisyyden suojan varmistumisesta. Työryhmä ehdottaa, että asiassa edettäisiin kokeiluiden kautta. Ensimmäisessä vaiheessa tulisi testata laajamittaisesti teknisten järjestelmien, tietoturvan ja valvonnan toimivuutta. Työryhmän suositukset koskevat koko valtakunnan liikenteen verotuksen rakennetta. Kerättyjen verojen määrä pidettiin kaikissa tarkastelluissa veromalleissa nykyisen tasoisena. Kilometrivero on jaettu päästö- ja alueosaan. Alueellisissa malleissa kaupunkiseuduille asetettiin korkeammat maksutasot. Lausuntopyynnössään liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausunnonantajia ottamaan erityisesti kantaa seuraaviin asioihin: 1. Tulisiko autoilun verotukseen liittää myös liikennepoliittisia tavoitteita? Miten tämä olisi mielestänne tarkoituksenmukaista tehdä? 2. Mitkä ovat mielestänne parhaita keinoja varmistaa liikenneverkon kapasiteetin tehokas käyttö sekä liikenteen turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutuminen? 3. Tulisiko mielestänne autoilun verotuksen olla alueellisesti erilaista eri puolilla Suomessa, esimerkiksi alhaisempaa maaseudulla kuin kaupunkiseudulla? Jos olette tätä mieltä, mitä tekijöitä tulisi ottaa huomioon määritettäessä alueellisesti erilaista autoilun verotusta?

3 4. Kuinka digitalisoitumiskehitys tulee mielestänne näkymään ja vaikuttamaan liikennesektorilla tulevaisuudessa? Ehdotus (SR) Hallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: HSL pitää oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän loppuraporttia erittäin tervetulleena keskustelunavauksena etsittäessä ratkaisumalleja liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden nykyistä johdonmukaisempaan toteuttamiseen. Työryhmän loppuraportin linjaukset ajoneuvo- ja autoveron korvaavasta valtakunnallisesta kilometriverosta ovat pääosin kannatettavia. HSL korostaa, että nyt tehtyjen selvitysten pohjalta ei kuitenkaan muodostu riittävää kokonaiskuvaa kilometriveron mahdollisista hyödyistä ja haitoista Helsingin metropolialueen tai muiden isojen kaupunkiseutujen osalta. Selvitystyötä asiassa kannattaa vielä jatkaa. Liikennepoliittiset tavoitteet ja liikenteen hinnoittelu (lausuntopyynnön kysymykset 1, 2 ja 4) HSL toteaa, että liikenteen käyttöön perustuvaa hinnoittelua on tarpeen kehittää Suomessa ohjaamaan ja tehostamaan liikennejärjestelmän käyttöä, parantamaan turvallisuutta ja vähentämään ympäristöhaittoja sekä rahoittamaan liikennejärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Tässä tulee hyödyntää tehokkaasti tekniikan kehittymisen ja älyliikenteen mahdollisuudet. Liikenteen hinnoittelulla, kuten myös erilaisilla digitalisoitumisen perustuvilla sähköisillä liikkumispalveluilla, on paljon potentiaalia ohjata ja kannustaa liikkumaan kestävämmin, turvallisemmin ja ympäristöystävällisemmin. Tällöin liikennejärjestelmän kapasiteetin hyödyntäminen tehostuu. Parhaita nykyisin käytössä olevia keinoja liikenneverkon kapasiteetin tehokkaan käytön sekä turvallisuus- ja ympäristötavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi ovat maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen. Liikenteen hinnoittelulla voidaan tukea näiden keinojen vaikuttavuutta. Liikkumisen hinnoittelua tulisi Suomessa käyttää entistä johdonmukaisemmin ohjausvälineenä ja samalla purkaa vaikutuksiltaan ristiriitaisia taloudellisia kannustimia, veroja ja maksuja. Kilometriveron vaikutukset ja tuottojen kohdentaminen Kilometriverojärjestelmä osoittaa tehtyjen selvitysten valossa, että kilometriverolla voitaisiin toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet paremmin kuin nykyisellä veromallilla. Kilometrijärjestelmä ei olisi yhtä kustannustehokas verojärjestelmä kuin nykyinen, mutta kilometriveron aiheuttamat vuosittaiset päästö- ja onnettomuuskustannusten yhteiskuntataloudelliset säästöt olisivat yhtä suuret kuin kilometriverojen keruukustannukset. Kilometrivero lisäisi joukkoliikenteen suosiota erityisesti Etelä-Suomessa ja

4 kaupunkimaisissa kunnissa. Myös henkilöautolla kaupungissa liikkuva hyötyy ruuhkien vähentymisestä. Henkilöautoliikenne vähenisi jonkin verran, jolloin elinkeinoelämän tavarakuljetukset ja joukkoliikenne sujuvoituvat. Raportissa esitetään, että joukkoliikenne ja kuorma-autoliikenne jäisivät kilometriveron ulkopuolelle. Ehdotus on kannatettava sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn että joukkoliikenteen kannalta. Työryhmän loppuraportissa ehdotetaan, että valtio vastaa tiemaksun keräämisestä. HSL korostaa, että tuottojen tulee kohdistua sinne, mistä ne kerätään. Tämä on erittäin tärkeää metropolialueella ja kasvavilla kaupunkiseuduilla, jotta näillä alueilla on myös resursseja vastata joukkoliikennepalveluiden ja muiden liikennepalveluiden kasvavaan kysyntään. Helsingin seudun liikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen kannalta on olennaisen tärkeää, että mahdollinen liikenteen hinnoittelu ja sen tuotot ovat osa seudun liikenteen kehittämisen toimenpide- ja rahoituspakettia. Maankäytön, asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän pitkän aikavälin ratkaisuista ja niiden rahoituksesta tulee päättää yhtä aikaa. Näin varmistetaan, että liikenteen kysyntä ja tarjonta kulkevat käsi kädessä yhteensovitettuna maankäytön kanssa. Autoilun verotus alueellisesta näkökulmasta (lausuntopyynnön kysymys 3) Lausuntopyynnössä pyydetään ottamaan kantaa myös siihen, tulisiko autoilun verotuksen olla alueellisesti erilaista eri puolilla Suomessa. Jos kilometrivero olisi samansuuruinen koko maassa, lähestyisi se HSL:n näkemyksen mukaan ohjausvaikutuksiltaan nykyistä polttoaineveroa. Kysynnän ohjauksen ja liikenneverkon tehokkaan käytön kannalta onkin perusteltua, että liikenteen hinnoittelun taso on korkeampi sellaisilla alueilla, joilla henkilöauton käytölle on vaihtoehtoja. Tämän edellytys kuitenkin on, että myös veron tuottoa kohdennetaan alueille, joilta se kerätään, joukkolii-kenne- ja muiden liikkumispalveluiden kehittämiseen sekä liikenneverkon parantamiseen ja ylläpitoon. Ilman tuottojen palautumista alueille kilometrivero saattaa toimia jopa liikenne- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden vastaisesti. Alueellinen hinnoittelu tai sen alueellinen porrastaminen kaupunkiseutujen sisällä ei saa vaarantaa kaupunkiseutujen vetovoimaa ja kilpailukykyä tai myötävaikuttaa yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Liikenteen hinnoittelu HLJ 2015:n tarkasteluissa Helsingin seudulla on käynnissä uuden liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) valmistelu yhteistyössä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman laadinnan kanssa (lisätietoa osoitteessa HLJ 2015:n valmistelussa liikenteen hinnoittelua tarkastellaan kysynnän ohjauksen ja liikennejärjestelmän rahoituksen välineenä. Ruuhkamaksutarkasteluissa lähtökohtana on liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän vuonna 2011 julkaisema malli

5 kilometripohjaisesta ruuhkamaksusta. Ruuhkamaksun tuottojen oletetaan kohdistuvan täysimääräisinä Helsingin seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen. Tarkastelujen mukaan ajoneuvoliikenteen ruuhkamaksu yhdessä maankäytön tiiviyden kanssa lyhentää automatkoja Helsingin seudulla, edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistymistä, parantaa kestävien kulkumuotojen kilpailukykyä, vähentää autonomistusta ja autonkäyttöä sekä päästöjä ja onnettomuuksia. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun ja investointien ansiosta tieverkon ruuhkautuminen pysyy hallinnassa kasvavalla metropolialueella. Ruuhkautuminen ja myös tavaraliikenteen viivytykset kasvavat huomattavasti ilman hinnoittelua ja sen mahdollistamia investointeja. Valtakunnallisen kilometriveron vaikutukset olisivat Helsingin seudulla todennäköisesti lähtökohtaisesti samansuuntaisia kuin ruuhkamaksun mutta ilman liikennejärjestelmän lisärahoituksen tuomia hyötyjä ja vaikutuksia, esimerkiksi joukkoliikenteen järjestämisen edellytysten parantumista. HLJ 2015:n tarkastelut osoittavat, että kasvavalla metropolialueella tarvitaan sekä liikenteen kysynnän ohjaamista että liikennejärjestelmän kehittämisen rahoituspohjan vahvistamista. Ilman kysynnän ohjausta muun muassa tieverkon investointitarpeet kasvavat. Ilman rahoituspohjan vahvistamista tai uusia rahoituslähteitä useiden kasvun edellytyksenä olevien investointihankkeiden toteutus uhkaa viivästyä. Kasvavalla seudulla myös joukkoliikenteen palvelutasoa tulee jatkuvasti parantaa. HSL-alueen kunnat panostavat nykyisinkin voimakkaasti joukkoliikenteen rahoitukseen. Vuonna 2013 kuntien subventio joukkoliikenteen järjestämiseen oli 211 miljoonaa euroa. Kilometriveron ja ruuhkamaksujen suhde Loppuraportissa ei oteta suoraan kantaa ruuhkamaksujen käyttöönottoon, eikä tehdä suo-situksia ruuhkaperusteisista tai investointien rahoittamiseen tähtäävistä hinnoittelumalleista. Kilometriveron suhde alueellisiin ruuhkamaksuihin jääkin loppuraportissa epäselväksi. Raportin mukaan rahoituksen kerääminen tienpitoon ei voi olla Suomessa tienkäyttömak-sujen tai verojen motiivi, vaan ne ovat yleisiä verotuloja valtiolle. Raportissa kuitenkin todetaan, että alueelliset tiemaksut tai verot muodostavat poikkeuksen, jolloin ruuhkaveron tuotto voitaisiin valtion talousarvion menomomentin kautta kohdentaa sen alueen liikenne-järjestelmän kehittämiseen, jolta ruuhkavero on kerätty. HSL korostaa, että kilometriveron ja ruuhkamaksun suhdetta tulee vielä selventää sekä yhteisvaikutusten että mahdollisen toteutuspolun ja ajoituksen osalta. Jos ruuhkamaksuja otetaan joskus käyttöön, niissä pitää noudattaa samaa periaatetta kuin HSL esittää kilometriverossa: tuottojen tulee ohjautua alueelle, jolta maksut kerätään. Jatkoselvitystarpeita

6 Työryhmä on selvittänyt kilometriveron perusteita, lainsäädännöllisiä kysymyksiä sekä teknisiä ratkaisumalleja ja vaikutuksia ansiokkaasti. Kilometriveron toteutus ja vaikutukset kaupunkiseutujen näkökulmasta eivät kuitenkaan ole vielä sisältyneet tarkasteluihin sillä painoarvolla kuin on tarpeellista. HSL esittääkin, että mahdollisissa jatkoselvityksissä kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin asioihin: Kilometriveron toteutus ja vaikutukset Helsingin seudulla ja muilla isoilla kaupunkiseuduilla. Vaikutuksia tulee tarkastella laajasti liikennejärjestelmän, yhdyskuntarakenteen, yhteiskuntataloudellisten vaikutusten ja seudullisen kilpailukyvyn näkökulmasta, Kilometriveron tuottojen alueellinen kohdentaminen, Kilometriveron ja mahdollisten alueellisten ruuhkamaksujen suhde: toteutustavat ja toteutuspolku sekä maksujen yhteisvaikutukset. Helsingin metropolialueen näkökulman tulee olla jatkoselvityksissä keskeisesti mukana. HSL osallistuu mielellään selvitysyhteistyöhön asiassa. Käsittely Päätös Täytäntöönpano Apulaiskaupunginjohta Pekka Sauri poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Lausunto tulee toimittaa Liikenne- ja viestintäministeriöön sähköisessä muodossa osoitteeseen