XL Siltatekniikan päivät

Transkriptio

1 XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli

2 Liikenneverkko huomenna

3 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Väyläomaisuuden - Tyyppi - Määrä - Väyläluokka Väyläomaisuuden kuntotila Väyläomaisuusryhmä Tila Kunnon kuvaaminen Tavoite Korjaustarve (ei rahamääräinen) Lähde: Liikenneväylien korjausvelka 2016 (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 35/2016) Rahamääräinen korjausvelka Kuntotavoitteen alla olevan väyläomaisuuden määrä Toimenpidekustannukset

4 Korjausvelka 2016 Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Valtion väylien yhteenlaskettu korjausvelka n. 2,4 Mrd eur Tie- ja rataverkon korjausvelka on samaa suuruusluokkaa, vesiväylillä korjausvelkaa on selvästi vähemmän Taulukko 1. Korjausvelka M Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet taitorakenteet laitteet varusteet Yhteensä Taulukko 2. Korjausvelan osuus Väyläomaisuustyyppi Tieverkko Rataverkko Vesiväylät Yhteensä linjaosuudet 41 % 33 % 0 % 74 % taitorakenteet 9 % 3 % 0 % 13 % laitteet 0 % 9 % 1 % 10 % varusteet 1 % 1 % 0 % 3 % Yhteensä 52 % 46 % 2 % 100 %

5 Mitä mieltä asiakkaat ovat tiestön kunnosta? Korjausvelkakysely ammattiautoilijoille 2016 Uusi mobiilikysely Elo-syyskuu vastausta Miten arvioisitte valitsemanne alueen tiestön tilan ja kunnon muuttuneen kesään 2015 verrattuna? Heikentynyt 47 % Parantunut 20 % Ei muutosta 33 % Tyytyväisyys sorateiden kuntoon kesällä Tyytyväisyys teiden kuntoon Tyytyväisyys sorateiden kuntoon keväällä Tyytyväisyys maanteiden kuntoon kokonaisuudessaan 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 8 % 0 % 6 % 12 % 6 % 20 % Tyytyväisyys pääteiden kuntoon kuluneena kesänä Tytyyväisyys muiden päällystettyjen maanteiden kuntoon kuluneena kesänä Tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten yhteenlasketut osuudet Korjausvelkakysely ammattiautoilijoille 2016

6 Perusväylänpidon määrärahat Hallituskaudella painotetaan perusväylänpitoa Siirto väylähankkeista perusväylänpitoon 334 milj. eur hallituskaudella Korjausvelkaohjelma 595 milj. eur hallituskaudella Perusväylänpidon kehys 2017: 965 milj. eur/vuosi Vesiväylänpito Radanpito Tienpito Ostovoimakorjattu, MAKU 2010 = Lähde: Valtion talousarviot, hallitusohjelma, kehyspäätökset 6

7 Väyläinvestointien (kehittämisen) rahoitus Valtion rahoitusta sidottu eri hallituskausina

8 Perusväylänpito 2017 Budjetti 2017 (bruttomenot) 1,329 Mrd eur Määräraha (netto) 1,279 Mrd eur Päivittäinen kunnossapito Varmistetaan liikenneverkon päivittäinen liikennöitävyys 406 M 357 M M *) Liikenteen palvelut Tarjotaan ajantasaista liikenteenohjausta, tietoa ja tiedotusta sekä jäänmurto- ja maantielauttapalveluja. 182M 80 M +144 M *) Ylläpito Korjataan liikenneverkon ja sen rakenteiden kulumisesta ja ikääntymisestä aiheutuvia vaurioita sekä uusitaan vanhoja väylärakenteita nykyvaatimusten tasolle Parantaminen Parannetaan liikenneverkon palvelutasoa pienillä investoinneilla *) Korjausvelkaohjelma sekä kehittämishankkeista siirretty perusväylänpidon lisärahoitus, yht. 304 M v

9 Valtion väylien korjausvelka eri rahoitustasoilla Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 M / vuosi - lisärahoitus katkaisee korjausvelan kasvun Lisäpanostukset perusväylänpitoon ovat suuria, mutta kaikkiin tärkeisiinkään tarpeisiin ei pystytä vastaamaan - korjausvelkalaskelma yht. 2,4 Mrd eur korjausvelka M nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi *) *) Kuvan Nykyrahoitus = viime vuosien keskimääräinen perusväylänpidon rahoitustaso 965 milj. eur/ vuosi Kuvan lähde: Liikenneväylien korjausvelan vähentäminen ja uusien rahoitusmallien käyttö. Parlamentaarisen työryhmän ehdotus, LVM julkaisuja 35/

10 Liikennevirasto huomenna

11 Vireillä organisaatiomuutoksia ja muutosselvityksiä alueuudistus.fi

12 Maakuntauudistus ja liikennehallinto (alueuudistus.fi) ELY-keskusten toiminta päättyy vuoden 2018 lopussa ELY-keskusten Liikenne ja infrastuktuuri -vastuualueilla hoidettavat tehtävät ja tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyvät pääosin uuteen 18 maakuntaan (hallituksen linjaus kesäkuu 2016). ELY-keskusten tehtävistä erityisesti tienpito keskusteluttaa. Tieverkon omistus ja rahoitus? Asia kytkeytyy myös liikenneverkkoyhtiöselvitykseen

13

14 Liikennevirasto v

15 Sillat huomenna

16 Maantiesillat (ilman putkisiltoja) 16

17 Rautatiesillat (ilman putkisiltoja) Alusrakenteet 17

18 Käyttöiät Siltojen suunnittelukäyttöikä, ellei hankekohtaisesti toisin vaadita: betonisillat 100 vuotta terässillat 100 vuotta puusillat 50 vuotta teräsputkisillat 50 vuotta Tiesiltojen valmistumisikä materiaaleittain 18

19 Betoni

20 Kantavuus

21 Tarkastaminen Rakennusvuosi 1980 VPS 98 LYK 1,56 Uusiminen

22 Tätä emme halua. 22