Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus

2 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Maankäyttö ja asuminen Helsingin seudulla valmistuu asuntoa ja käynnistyy asunnon rakentaminen vuonna ARA-vuokra-asuntoja valmistuu ja asumisoikeusasuntoja 845. Koko aiesopimuskauden toteumaennuste on 91 % asuntotuotannon kokonaistavoitteesta ja 90 % ARA-tuotannon tavoitteesta, kun huomioidaan myös tuotantoarviot vuodelle 2015 (arviot on tehty seudun kunnissa syyskuussa 2014) 2

3 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Maankäyttö, asuminen ja liikenne Valtion, seudun 14 kunnan ja HSL:n välillä saavutettiin neuvottelutulos suurten infrahankkeiden ja asumisen edistämiseksi. HSL:n hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen Pääkaupunkiseudun kaupungit ja KUUMA-kunnat ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen syys-lokakuun aikana. Valtioneuvosto hyväksyi sopimuksen Neuvottelutulos vaikutti HLJ luonnoksen ja maankäyttösuunnitelmaluonnoksen valmisteluun. 3

4 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Liikennepalvelut ja -infrastruktuuri Helsingin seudun yhteiskokous HSYK hyväksyi maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian lausunnoille lähetettäväksi. HSL:n hallitus päätti lähettää HLJ 2015 liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksen ja HLJ 2015 vaikutusarviointiselostusluonnoksen lausuntoja ja kannanottoja varten. Liikenneinvestointiohjelma etenee pääosin suunnitellusti, neuvottelutulos vauhdittaa joitakin hankkeita. Liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet etenevät. MAL-ohjelman hankkeista 17 etenee aikataulussa syksyllä

5 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Lainvoimaistunut uusi asumisen kerrosala Helsinki, Espoo, Vantaa ja KUUMA yhteensä Espoo Helsinki Vantaa KUUMA yht. Kauniainen ja KUUMA-kunnat

6 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Hyväksytty uusi asumisen kerrosala Helsinki, Espoo, Vantaa ja KUUMA yhteensä Espoo Helsinki Vantaa KUUMA yht. Kauniainen ja KUUMA-kunnat

7 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistuneet asunnot sekä ennusteet Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Asuntoja (lkm) Ennuste vuodelle 2014 perustuu mennessä valmistuneeseen tuotantoon sekä kuntien arvioon loppuvuonna valmistuvista. Ennuste vuodelle 2015 perustuu vuonna 2014 alkaneeseen asuntotuotantoon ja kuntien arvioon valmistumisen ajankohdasta. 7

8 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto Valmistuneet ja valmistuvat asunnot kunnittain keskimäärin vuodessa aiesopimuskaudella* Tavoite yht. Asuntoja keskimäärin vuodessa Asuntotuotanto Ylitys/vaje Toteutuma % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS YHT Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA YHT SEUTU YHT * toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden 2014 sekä 2015 tuotannosta 8

9 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Tuotantotavoitteiden toteutuminen Ennuste aiesopimuskauden* valmistuvasta tuotannosta kunnittain Järvenpää Nurmijärvi Kirkkonummi Kerava Hyvinkää Tuusula Vihti Vantaa Espoo Helsinki Sipoo Mäntsälä Kauniainen Valmistuvat asunnot Vaje tavoitteeseen Pornainen Toteutumaennuste on 91 % tavoitteesta. * toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden 2014 sekä 2015 tuotannosta 9

10 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-tuotanto Valmistuneet ja valmistuvat ARA-asunnot kunnittain aiesopimuskaudella* Asuntoja keskimäärin vuodessa Tavoite ARAvuokra normaali ARA-vuokra erityisryhmille Asumisoikeusasunnot ARAtuotanto yht. Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS YHT Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA YHT SEUTU YHT * toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden 2014 sekä 2015 tuotannosta 10

11 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-tavoitteiden toteutuminen Kunnittain aiesopimuskaudella* Helsinki Espoo Vantaa Tuusula Kerava Järvenpää Kirkkonummi Vihti Nurmijärvi Hyvinkää Mäntsälä Sipoo ARA-tuotanto Vaje tavoitteeseen Kauniainen Pornainen Ennuste seudun ARA-tuotannon toteutumaksi on 90 % tavoitteesta. KUUMA-kunnissa asumisoikeustuotantoa huomioidaan korkotuettua ARA-vuokratuotantoa vastaava määrä. Pääkaupunkiseudulla toteutumaan lasketaan vain ARA-vuokra-asunnot. * toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden 2014 sekä 2015 tuotannosta 11

12 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto Helsingin seudulla * Valmistuneet/valmistuvat asunnot * Alkaneet/alkavat asunnot * * toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden 2014 sekä 2015 tuotannosta 12

13 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Rakennusluvat Myönnetyt rakennusluvat (as. lkm) vuosina 2013 ja 2014* Loppuvuosi PKS KUUMA SEUTU * toteutunut tilanne sekä kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden 2014 tilanteesta 13

14 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto Alkanut tuotanto sekä ennusteet koko vuodelle 2014 ja 2015 Tavoite yht. Asuntoja keskimäärin vuodessa Tuotanto Ennuste 2014 Ennuste 2015 Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS yht Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA yht Seutu yht

15 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäyttösuunnitelma 2050, asuntostrategia 2025 ja HLJ 2015 yhtä aikaa lausunnoille Alustavia suunnitelmaluonnoksia käsiteltiin luottamushenkilöseminaarissa Suunnitelmat valmistuivat lausuntoja ja kannanottoja varten lokakuussa Lausuntoja ja kannanottoja suunnitelmiin voi antaa välisenä aikana. Suunnitelmat hyväksytään alkuvuodesta 2015 ja ne ovat lähtökohtana MALaiesopimuksen valmistelulle. 15

16 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian lausunnoille lähettämisestä päätti Helsingin seudun yhteiskokous ( ). HLJ liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksen sekä HLJ 2015 vaikutusarviointiselostuksen luonnoksen osalta päätöksen teki Helsingin seudun liikenne HSL -kuntayhtymän hallitus ( ). 16

17 Liikenteen infrastruktuuri KUHA=Helsingin seudun liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet HSL koordinoi, ohjelmoinnista vastaa HLJtoimikunnan perustama työryhmä, KUHAhankkeiden valmistelu on jatkuvaa MAL-aiesopimuksessa on sovittu, että KUHA-hankkeita toteutetaan yhteensä 30 miljoonalla eurolla (15+15) KUHA-ohjelmointityön reunaehtoina vuosina toimivat hallituksen liikennepoliittisen selonteon ja MALaiesopimuksen kannanotot: Valtio ja kunnat rahoittavat hankkeita samalla osuudella Toimenpiteet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä KUHA:n osalta neuvottelutulokseen on kirjattu: Sopijaosapuolten tavoitteena on jatkaa KUHA - rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana HLJ liikennejärjestelmä-suunnittelua. Sopijaosapuolten tavoitteena on lisätä rahoitusta siten, että valtio ja kunnat osoittavat rahoitusta yhteensä 30 M vuodessa ( ). 17

18 Liikenteen infrastruktuuri Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien välillä. MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulee jatkossa varmistaa. Valtion rahoituksen kohdentuminen Kustannusten jakautuminen

19 Liikenteen infrastruktuuri Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) eteneminen Vuosien hankeohjelma tarkistettiin syksyllä 2014 (28 hanketta) 17 hanketta etenee aikataulussa 11 hankkeessa on viiveitä ja niitä ei toteuteta tällä kaudella. Viivästyneistä hankkeista 6 on liityntäpysäköintihankkeita. Syitä hankkeiden viivästymiseen olivat mm. suunnitelmien viivästyminen tai suunnittelun aikana ilmenneet ongelmat, kustannusjakoneuvottelujen puuttuminen (erityisesti liityntäpysäköintikohteissa) tai se, että toteuttajaosapuolet eivät olleetkaan sitoutuneet hankkeisiin, eikä niiden suunnittelua siksi ollut viety eteenpäin. Viivästyneiden hankkeiden tilalle nostettiin Poikkitien parantaminen Järvenpäässä (valtion osuus) ja tehtiin järjestelyjä rautateihin kohdistuvien toimenpiteiden osalta. Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Suunnittelu Milj. MAL-ohjelman Hankkeet hankkeet

20 Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä Hankkeet

21 Liikenteen infrastruktuuri Kehä I:n kehittäminen on käynnistynyt vuonna Kivikon eritasoliittymän urakka käynnistyi 9/2014 ja valmistuu Muut osuudet toteutetaan vuosien aikana. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaiheen ratasuunnitelma valmistuu alkusyksystä ja lähtee lausunnoille. Valtion budjettiesitys 2015 sisältää hankkeen. Rakentamissuunnittelu käynnistyy (Liikennevirasto). Neuvottelutuloksen mukaan valtio osallistuu Helsinki- Riihimäki -rataosan kapasiteetin parantamisen (1. vaihe) rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt vuonna 2013 Lentoasemantien kohdalla. Välin Vt4-Vt7 parantaminen on käynnistynyt keväällä Työt valmistuvat v (Liikennevirasto ja Vantaa) Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen (HELRA): Suunnittelun toinen vaihe on käynnissä ja se on valmis vuoden 2014 lopussa. Toimenpiteiden toteutus on ajoitettu vuosille Toteuttamispäätöstä ei vielä ole. (Liikennevirasto) 21

22 Liikenteen infrastruktuuri Pisararadan ratasuunnittelu, asemakaavojen valmistelu ja hankearvion päivitys ovat käynnissä. Asemakaavaehdotus valmistuu loppuvuodesta LVM:n vetämä työryhmä valmistelee rahoitusmallia toteuttamisesta sekä arvioi kuinka rahoitusosuudet jakautuvat valtion ja muiden osapuolten kesken. (Liikennevirasto, Helsinki) Neuvottelutuloksen mukaan valtio osallistuu Pisara-radan rahoittamiseen edellyttäen, että sopimuksen mukaiset kaavoitustavoitteet toteutuvat. Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 2. vaiheen yleissuunnittelu käynnistyy tänä syksynä ja valmistuu syksyllä (Liikennevirasto) 22

23 Liikenteen infrastruktuuri Kehä I:n 1.vaiheen muut osuudet toteutetaan vuosien aikana. Niiden tie- ja rakennussuunnitelmat ovat valmiit. (Liikennevirasto, ELY-keskus) Toisen vaiheen suunnitteluvalmiutta edistetään (Myllypuron ja Maarinsolmun eritasoliittymien tiesuunnitelmat). (ELY, Helsinki, Espoo) Kehä III:n kehittäminen 3. vaihe: Vanhakartano-Vantaankoski - välin tiesuunnitelman hallinnollinen käsittely odottaa kaavoituksen etenemistä. Vanhakartano-Pakkala -välin tiesuunnitelman tarkistus on valmis. Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet: Valtion, Helsingin seudun kuntien ja HSL:n välillä saavutettiin neuvottelutulos ( ) suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi. Sen mukaan valtio osallistuu Länsimetron jatkeen toteuttamiseen 30 prosentin rahoitusosuudella, joka kuitenkin on enintään 240 M (MAKU indeksi 11/2013), ja joka tulee maksettavaksi vuosina (Espoo, valtio) Östersundomin yleiskaavaehdotus valmistuu loppuvuodesta Östersundomin metrosta on tehty yleiskaavaehdotusta varten uusi rakennettavuus- ja kustannustarkastelu. (Helsinki) Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistyy loppuvuonna (Helsinki, Espoo, Liikennevirasto, HSL) 23

24 Liikenteen infrastruktuuri Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkolla ovat käynnistyneet ja ne valmistuvat 2016 metroliikenteen aloittamiseen mennessä. (Liikennevirasto, Espoo) Länsimetron jatkeen liityntäliikenteen tie- ja katujärjestelyt ja rahoitus suunnitellaan yhteistyössä Espoon kaupungin ja valtion kesken ja toteutetaan metrohankkeen yhteydessä. Ruskeasannan aseman toteuttamista Kehäradalla ei ole ohjelmoitu. (Liikennevirasto, Vantaa) Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara Kauklahti valmistuu vuonna (Liikennevirasto) 24

25 Hanke Kustannusarvio Aiesopimuksen Liikenteen infrastruktuuri toteutuminen 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen Valtio 32 M, Helsinki 15 M Sisältyy neuvottelutulokseen Helsinki-Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 1. vaihe E18, Kehä III:n kehittäminen Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 150 M Valtio 80 M Vantaa 30 M 61 M 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: Pisara-rata Helsinki-Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe 900 M 200 M 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalla aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen E18, Kehä III:n kehittäminen Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet Länsimetro Östersundomin metro Raide-Jokeri Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt Espoon kaupunkirata Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa Ruskeasannan asema toteuttaminen 25

26 Liikenteen infrastruktuuri 26

27 Lisätiedot: Ympäristöneuvos Pekka Normo, Aiesopimussihteeristön puheenjohtaja Ympäristöministeriö Puh

28 Lähteet: Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat, 9/2014 Yhteisen maankäyttösuunnitelman sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen tilannekatsaus: valmistelusta vastaavat Liikenteen tiedot: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus 28