Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Transkriptio

1 Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

2 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti parlamentaarisen työryhmän kartoittamaan ratkaisuvaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. Työryhmässä kaksi jäsentä kaikista eduskunnassa olevista puoleista eduskuntaryhmien nimeäminä Tavoitteeksi asetettiin saada yhteinen tilannekuva liikenneverkkojen tilasta sekä ehdotuksen tuottaminen Suomen kilpailukyvyn kannalta tarkoituksenmukaisesta liikenneverkkojen kunnosta ja laatutasosta sekä sen vaatimasta perusväylänpidon ja liikenneverkon kehittämisen rahoitustasosta pitkällä aikavälillä ottaen huomioon erilaiset mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen. Korjausvelan vähentäminen vaihtoehdot pitkällä aikavälillä tuli kartoittaa. lvm.fi 2

3 Korjausvelka Korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,4 miljardia euroa ja se kasvaa nykyrahoituksella noin 100 M /v. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi liikenteen nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon. Hyvä kunto on sellainen teknis-taloudellinen taso, jolla väylän rakenteellinen kunto ja palvelutaso ovat väylän liikennemäärään ja merkittävyyteen nähden riittävät ja sen ylläpitäminen ei tule kohtuuttoman kalliiksi. lvm.fi 3

4 Korjausvelan synty Korjausvelka on syntynyt pitkän aikavälin kuluessa, eikä sen vähentäminen tapahdu nopeasti. Korjausvelan syntymisen syy on ollut perusväyläpidon määrärahojen liian alhainen taso. Perusväylänpito on harkinnanvarainen meno valtion talousarviossa, jonka takia sen suuruutta ei ole voitu sitoa mihinkään kustannusindeksiin. Perusväylänpidon vuosittainen rahoitustaso on ollut noin 1000 M vuodesta 2001 lähtien. Aluksi rahoitusta riitti huonokuntoisten rakenteiden korjaamiseen ja myös liikenneolosuhteiden parantamiseen Ostovoiman laskun takia perusväylänpidon rahoituksesta menee suurin osa päivittäiseen kunnossapitoon ja liikenteen palveluihin. Huonokuntoisten rakenteiden korjaamisen rahoitus alittaa tarpeen ja liikenneolosuhteiden parantamisen rahoitus on hyvin pieni Nykyrahoituksella korjausvelka jatkaa kasvamistaan lvm.fi 4

5 120 Perusväylänpidon määrärahan ostovoiman kehitys, 2001= lvm.fi 5

6 Korjausvelka näkyy liikenneverkolla kunnon heikentymisenä; tilanne kääntymässä hälyttäväksi Esimerkkinä päällystetty tieverkko lvm.fi 6

7 Korjausvelka näkyy asiakkaille Esimerkki: Tienkäyttäjien tyytyväisyys heikkenee lvm.fi 7

8 Liikenneverkko pidettävä kunnossa, korjausvelkaa vähennettävä Liikenneverkko ja liikenneyhteydet elinkeinoelämän kilpailukyvyn, elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin moottori ja mahdollistaja Suomelle liikenne on keskeinen kilpailukykytekijä, koska keskeiset markkinat ovat kaukana, maa on laaja ja kuljetusetäisyydet pitkiä. Logistiikkaketjujen tulee toimia saumattomasti Liikenneverkon tarvetta heikompi kunto tuottaa lisäkustannuksia kuljetuksille ja matkoille, vaarantaa elinkeinoelämän ja arjen matkojen toimivuuden ja turvallisuuden lvm.fi 8

9 Kun korjausvelkaa vähennetään Päällystetyn maantieverkon kunto paranee Liikenteen häiriöt vähenevät ja matkojen ennustettavuus ja täsmällisyys paranevat Paino- ja nopeusrajoitukset vähenevät Väylien kunnossapito on jatkossa taloudellisempaa lvm.fi 9

10 Korjausvelan kehittyminen eri rahoitustasoilla korjausvelka M nykyrahoitus +100M/vuosi +150M/vuosi lvm.fi 10

11 Rahoitusmallit Työryhmä tarkasteli työssään myös uusia tapoja rahoittaa liikenneinvestointeja Talousarviorahoitus tulee jatkossakin olemaan keskeinen tapa rahoittaa kehittämisinvestointeja Talousarviorahoitusta on kuitenkin täydennettävä muilla rahoitus- ja hankintamalleilla. Uusia rahoitusmalleja on selvitettävä ja kokeiltava ennakkoluulottomasti lvm.fi 11

12 Rahoitusmalleja Elinkaarimalli Valtion sisäinen lainamalli Valtion talousarvion ulkopuolinen liikennerahasto Hankkeista hyötyvien tahojen osallistuminen hankkeiden rahoitukseen nykyistä enemmän Pääomabudjetoinnin kehittäminen (käyttö- ja pääomatalouden erottaminen toisistaan valtion budjetoinnissa) lvm.fi 12

13 Työryhmän ehdotus Työryhmä pitää yksimielisesti Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta välttämättömänä perusväylänpidon rahoitustason nostamista, jotta 2,4 miljardiin euroon kasvanutta korjausvelkaa voidaan vähentää ja jotta perusväylänpidon määrärahojen ostovoima voidaan turvata. Liikenneväylät on pidettävä turvallisesti liikennöitävässä kunnossa. Kyse on välttämättömästä rakenneuudistuksesta kestävyysvajeen korjaamiseksi. Asiasta tulee päättää hallitusneuvotteluissa. lvm.fi 13

14 Perusväylänpitoon 200 miljoonan euron lisärahoitus Jatkossa tulee sitoutua siihen, ettei väyläverkon korjausvelka kasva ja sitä saadaan vähennettyä. Tämä tarkoittaa perusväylänpidon priorisointia väyläverkon rahoituksessa, perusväylänpidon määrärahan tasokorotusta sekä ostovoiman turvaamista. Liikenneverkon korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii perusväylänpitoon lisärahoitusta 100 milj. euroa vuodessa nykytasoon verrattuna. Ryhmän toimeksiannon mukainen korjausvelan vähentäminen vaatii edellisen lisäksi lisärahoitusta vähintään 50 milj. euroa vuodessa, jolloin esim. 12 vuoden kuluttua korjausvelkaa olisi jäljellä 1,9 mrd euroa. Tämä yhteensä 150 milj. euron lisärahoitustaso on välttämätön minimi korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi. Lisäksi ostovoiman turvaaminen edellyttää vuositasolla arviolta 50 milj. euron lisäystä perusväylänpitoon. Ostovoimakorjaus kohdentuu kaikkiin perusväylänpidon toimenpiteisiin ml. päivittäinen kunnossapito, ylläpito, liikenteen palvelut ja parantaminen. lvm.fi 14