HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 2 LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN RUUHKAMAKSUSELVITYKSESTÄ HKL , Khs / 641, EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon. Kirje kaupunginhallitukselle Lisätiedot: Pakonen Pirjo, sihteeri, puhelin LIITE ESITTELIJÄ Raportti: Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys HKL toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: Helsingin seudun ruuhkamaksuselvityksessä on tarkasteltu, voidaanko ruuhkamaksujen avulla saavuttaa liikennepoliittisia tavoitteita ja yhteiskunnallista hyötyä kustannustehokkaasti. Keskeisimpiä liikennepoliittisia ovat joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja liikenteen sujuvuuden parantaminen. Lisäksi on tarkasteltu onko seudulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi olemassa muita keinoja. Selvityksen taustalla ovat hallitusohjelma ja liikennepoliittinen selonteko. Selvitys on myös osa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä. Selvityksen tarkoituksena ei ole ollut valita tai esittää tiettyä ruuhkamaksumallia käytettäväksi vaan tämä on jatkoselvitysten aihe, mikäli asiassa päätetään edetä. Ruuhkamaksuselvityksessä tutkittiin kolmea ruuhkamaksumallivaihtoehtoa ja niiden vaikutuksia verrattiin vuoden 2017 ennustettuun liikennetilanteeseen, mikäli ruuhkamaksua ei toteuteta. Ilman ruuhkamaksuja Helsingin seudun liikennesuorite kasvaa aamuruuhkatunnin aikana 25 % nykyisestä vuoteen 2017 mennessä.

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 2 Selvityksessä tutkitut ruuhkamaksumallit olivat kehämalli, jossa on yksi Kehä III:n sisäpuolella sijaitseva maksukehä. Ruuhkamaksu perustuisi maksukehän ylittämiseen. linjamalli, jossa on kaksi maksukehää kantakaupungin ulkopuolella sekä Kehä III:n sisäpuolella. Lisäksi toteutettaisiin kaksi poikittaista maksulinjaa kantakaupungin maksukehältä luoteeseen ja koilliseen. Ruuhkamaksu perustuisi maksukehän tai -linjan ylittämiseen. vyöhykemalli, joka koostuisi kahdesta vyöhykkeestä. Maksu perittäisiin ajettujen kilometrien perusteella. Kuva: Tutkitut ruuhkamaksumallit

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 3

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 4 Riippumatta ruuhkamaksujen toteuttamisesta käynnissä olevat tai lähivuosiksi suunnitellut tiehankkeet valmistuessaan vähentävät kohdallaan nykyisiä ruuhkia. Uudet väylät vähentävät ruuhkia eniten poikittaisilla pääväylillä, mutta säteittäisille pääväylille syntyisi uusia ruuhkia. Toteutettaessa kaikki ruuhkamaksumallit olisivat tehokkaita ruuhkien poistajia koko seudulla. Tarkasteluissa käytetyillä hintatasoilla kehä- ja linjamallit leikkaisivat aamuruuhkatunnin liikennesuoritteen kasvun lähes puoleen ja vyöhykemalli poistaisi kasvun lähes kokonaan. Ruuhkamaksun suuruus luonnollisesti vaikuttaa olennaisesti liikennemääriin kaikissa vaihtoehdoissa ja vaikutukset ovat tästä syystä kohtuullisen vaivattomasti rajattavissa liikennepoliittisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle. Ruuhkamaksujen vaikutus joukkoliikenteeseen Kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät henkilöautomatkoja ja lisäisivät joukkoliikennematkoja. Myös kevyen liikenteen matkat lisääntyisivät. Muutokset kulkutavassa olisivat ruuhka-aikoina suurempia kuin muina aikoina. Ruuhka-ajan matkustajamäärät kasvaisivat pääkaupunkiseudun sisäisessä joukkoliikenteessä mallista riippuen 5 12 %. Voimakkaimmat lisäykset kohdistuisivat raskaaseen raideliikenteeseen eli metro- ja lähijunaliikenteeseen. Vähiten matkustajamäärät kasvaisivat Helsingin kantakaupungin raitioliikenteessä. Siirtymä henkilöautoliikenteestä joukkoliikenteeseen olisi suurinta työmatkaliikenteessä. Alueellisesti siirtymä joukkoliikenteeseen olisi suurinta keskustaan ja joukkoliikenteen kannalta edullisiin aluekeskuksiin suuntautuvilla työmatkoilla. Ruuhkamaksut tukisivat Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen keskittymistä vahvojen joukkoliikennekäytävien varteen. Ruuhkamaksujen aiheuttama joukkoliikenteen kysynnän lisäys luo paineen tarjottavan kapasiteetin lisäämiselle. Selvityksessä on lähdetty siitä, että matkustajamäärien kasvu ei saa heikentää matkustusväljyyttä. Kapasiteetin lisääminen vaikuttaisi joukkoliikenteen hoidon kustannuksiin, jotka kasvaisivat pääkaupunkiseudulla alustavan arvion mukaan milj. euroa vuodessa. Lisäys on 6 11 % suhteessa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisen

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 5 kokonaiskustannuksiin vuonna 2008.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 6 Joukkoliikenteen käytön kasvu lisäisi lipputuloja ruuhkamaksumallista riippuen 8 23 milj. euroa vuodessa, jolloin joukkoliikenteen nettokustannukset eli tariffituki kasvaisi pääkaupunkiseudulla milj. euroa vuosittain. Suhteellisesti tariffituen lisäys olisi 8 11 % vuoteen 2008 verrattuna. Joukkoliikenteen kapasiteetin lisääminen parantaisi myös joukkoliikenteen palvelutasoa. Vuorovälien lyhentyminen lyhentäisi myös matkustajien odotusaikoja, minkä on laskettu tuottavan matkustajille hyötyä 8 23 milj. euroa vuodessa ruuhkamaksumallista riippuen. Lisäksi joukkoliikenne nopeutuisi jonkin verran ruuhkautumisen vähentyessä. Myös joukkoliikenteen luotettavuus paranisi, sillä ruuhkat aiheuttaisivat entistä vähemmän hajontaa matka-aikoihin. Tutkimusten mukaan nopeus ja luotettavuus ovat matkustajille tärkeimmät joukkoliikenteen palvelutasotekijät. Jatkoselvityksissä tulee arvioida joukkoliikenteen nopeutumisella ja luotettavuuden paranemisella saavutettavat hyödyt niin liikennöintikustannuksiin kuin yhteiskuntataloudellisesti. Ruuhkamaksujen kustannustehokkuus Ruuhkamaksuselvityksessä on arvioitu, onko ruuhkamaksu aiheuttamiinsa kustannuksiin nähden tehokas ja edullinen tapa saavuttaa liikennejärjestelmän kehittämiselle annetut tavoitteet. Kustannustehokkuutta on tarkasteltu sekä liike- että yhteiskuntataloudellisesti. Ruuhkamaksujen liiketaloudellista kustannustehokkuutta on selvityksessä arvioitu vertaamalla eri ruuhkamaksumallien tuloja niiden aiheuttamiin kustannusten lisäyksiin. Tarkastelun perusteella kaikki ruuhkamaksumallit kattaisivat aiheuttamansa kustannusten lisäyksen maksutuloilla. Kaikki ruuhkamaksumallit olisivat liiketaloudellisesti kannattavia nettotuoton ollessa mallista riippuen milj. euroa vuosittain. Ruuhkamaksujen yhteiskuntataloudellista kustannustehokkuutta on selvityksessä arvioitu ottamalla ruuhkamaksun hyödyt ja kustannukset huomioon mahdollisimman laajassa vaikutuspiirissä mukaan lukien liikkujien hyötyjen ja kustannusten muutokset, liikenneonnettomuuksien ja päästöjen muutoksen taloudelliset vaikutukset sekä julkisen talouden rahavirrat.

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 7

8 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 8 Autoilun vähentymisestä johtuvat matka-ajan ja auton käyttökulujen säästöt sekä onnettomuus- ja päästökustannusten säästöt ylittäisivät määrältään kehä- ja linjamalleissa liikkujille aiheutuvat kustannukset. Vyöhykemallin yhteiskuntataloudelliset hyödyt eivät ylittäisi kustannuksia. Huomioitaessa myös ruuhkamaksumallien ruuhkamaksuina saadut tuotot, ruuhkamaksujärjestelmän perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä joukkoliikenteen tariffituen kasvu, on kaikkien ruuhkamaksumallien yhteiskuntataloudellinen kustannustehokkuus hyvä. Muut vaihtoehtoiset keinot Selvityksessä on arvioitu ruuhkamaksuille vaihtoehtoisia keinoja saavuttaa seudulle asetetut liikennepoliittiset toiveet. Vaihtoehtoiset keinot kuten esimerkiksi joukkoliikennepalveluiden parantaminen, maksuton joukkoliikenne, pysäköinnin hinnoittelu keskusta-alueilla, liikkumisen ja liikenteen hallinnan lisääminen ja liityntäpysäköinnin lisääminen, aiheuttaisivat vaihtelevan suuruisia muutoksia joukkoliikenteen matkustajamääriin, mutta eivät vähentäisi merkittävästi liikenteen ruuhkautumista. Muilla keinoilla ei myöskään kyettäisi lisäämään joukkoliikenteen käyttöä samalla voimakkuudella kuin vertailluilla ruuhkamaksumalleilla. Ruuhkamaksulla saavutettavat liikennepoliittiset vaikutukset ovat mittakaavaltaan selvästi suurempaa luokkaa kuin muilla toimenpiteillä saavutettavat vaikutukset. Muilla toimenpiteillä ei käytännössä ole mahdollista päästä vastaaviin liikennepoliittisiin hyötyihin kuin ruuhkamaksuilla. Muilla toimenpiteillä voidaan kuitenkin tukea ja edelleen voimistaa ruuhkamaksulla saavutettavia vaikutuksia ja muidenkin toimenpiteiden valmistelua onkin syytä jatkaa riippumatta siitä toteutetaanko ruuhkamaksu vai ei.

9 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 9 Yhteenveto Ruuhkamaksu on tehokas liikennepoliittinen ohjauskeino, jonka vaikutuksesta suuri määrä liikkujista vaihtaisi kulkutapansa henkilöautosta joukkoliikenteeseen. Ruuhkamaksuselvityksen mukaan kaikki ruuhkamaksumallit vähentäisivät ruuhkia selvästi ja kasvattaisivat joukkoliikenteen matkustajamääriä 5-12 % ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta 3-7 %-yksikköä. Vaikutukset ovat huomattavia, sillä vertailukohtana voidaan todeta, että merkittävien joukkoliikenteen infrastruktuuri-investointien, kuten esimerkiksi Kehäradan tai Länsimetron on kunkin arvioitu nostavan joukkoliikenteen kulkutapa-osuutta pääkaupunkiseudulla 0,2 %-yksikköä. Tähän suhteutettuna ruuhkamaksun vaikutus joukkoliikenteen käytön kasvattamiseksi on pienimmilläänkin yli kymmenkertainen. Joukkoliikenteen kasvanut kysyntä luo edelleen tarvetta vuorotarjonnan lisäämiselle, jolloin joukkoliikenteen palvelutaso paranee houkutellen lisää matkustajia ja synnyttäen positiivisen kierteen joukkoliikenteen kehittämiseksi. Palvelutasoa parantaisivat myös ruuhkautumisen vähentymisestä johtuva joukkoliikenteen matka-aikojen lyhentyminen ja luotettavuuden parantuminen. Ruuhkautumisen vähentyminen nopeuttaisi voimakkaimmin poikittaisia pääväyliä kulkevia joukkoliikennelinjoja, jotka kärsivät säteittäisiä pääväyliä kulkevia linjoja enemmän ruuhkaisuudesta. Säteittäisten pääväylien linjat kulkevat jo nykyään pitkälti joukkoliikenteelle varattuja kaistoja pitkin. Pääkaupunkiseudulla liikenteen kasvu tulee ennusteiden mukaan tulevaisuudessa suuntautumaan nimenomaan poikittaiseen liikkumiseen. Selvityksen mukaan joukkoliikenteenkysynnän kasvu olisi absoluuttisesti mitattuna suurinta kustannustehokkaan raskaan raideliikenteen linjojen varrella. Toisaalta muutokset kantakaupungin raitio- ja bussiliikenteen matkustajamääriin jäisivät suhteellisesti pienemmiksi, koska joukkoliikenteellä jo nykyisin on erittäin merkittävä rooli kantakaupungin kulkutapana.

10 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 10 Mikäli ruuhkamaksujärjestelmä päätetään toteuttaa, tulee sen tuotoilla kattaa järjestelmän perustamisesta ja ylläpidosta sekä joukkoliikenteen tarjonnan lisäämisestä johtuvat kustannukset. Tämän ylittävät tuotot tulisi myös ohjata liikennejärjestelmän kehittämiseen käyttämällä rahat liikenteen infrastruktuurihankkeisiin sillä alueella, josta maksuja kerätään. Henkilöautoliikenteen kasvun hidastuessa infrastruktuurihankkeita tulisi toteuttaa joukkoliikennehankkeita painottaen. Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys antaa hyvän pohjan käydä keskustelua ruuhkamaksujen tarpeellisuudesta ja vaikutuksista.