Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa raportista (LVM julkaisuja 37/2013), jossa on käsitelty miten Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaista ja älykkäämpää liikennejärjestelmää ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Lausunto tulee jättää viimeistään Tienkäyttömaksut ovat osa ns. liikenteen hinnoittelua, joka puolestaan käsittää laajasti ottaen liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen muodostaman kokonaisuuden. Suomessa mahdolliset tiemaksut olisivat valtiosääntöoikeudellisesti veroja. Raportissa käytetään useissa kohdin ilmauksia ruuhkamaksu ja tiemaksu, koska ne ovat vakiintuneita käsitteitä. Tästä huolimatta niillä kuitenkin tarkoitetaan Suomessa aina veroja. Raportissa selvitetään valtakunnallisen henkilöautojen kilometriveron vaikutuksia. Vaikutusten esille saamiseksi raportissa esiteltävien laskentojen perusajatus on se, että henkilöautojen nykyiset kiinteät verot, joiden suuruus ei riipu ajettavasta matkasta, muutettaisiin kilometriveroiksi. Kiinteillä veroilla tarkoitetaan autoveroa, ajoneuvoveron perusveroa sekä käyttövoimaveroa. Valtakunnallinen kilometrivero ei siis olisi nykyisten verojen päälle tuleva maksu ja tehdyissä laskelmissa maksu ei kasvata autoilijoiden kokonaiskustannuksia. Raportista vastannut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on todennut, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa. Vastaavista järjestelmistä on saatu hyviä kokemuksia muualla maailmassa. Tehdyt tarkastelut osoittavat, että kokonaan käyttöön perustuvalla verotuksella eli kilometriverolla yhdessä polttoaineveron kanssa, voitaisiin myös Suomessa toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet paremmin kuin nykyisellä veromallilla. Kokonaan käytön mukainen verotus vähentäisi henkilöautoliikennettä, päästöjä ja onnettomuuksia sekä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi kilometriverojärjestelmä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteen verotuksen rakenteen muuttamisella käyttöön perustuvaksi näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä ilman, että liikenteen kokonaisverorasitusta tarvitsisi muuttaa. Kerättävän kilometripohjaisen veron tulisi olla samansuuruinen koko maassa. Liikenteen henkilöautoriippuvuuden väheneminen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu sekä liikenteen hiilidioksipäästöjen väheneminen tukevat Uudenmaan liiton tavoitetta hiilineutraalista maakunnasta.

2 Liikenneverkon tehokkaampi käyttö ja sujuvuuden turvaaminen edellyttävät, että kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käyttöosuus kasvaa. Uudenmaan liitto korostaa, että tiemaksujärjestelmien käyttöönotto edellyttäisi, että samanaikaisesti suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kapasiteettia lisätään etenkin rataverkolla. Hinnoittelu on sidottava mukaan myös muuhun valtion liikennepolitiikkaan, kuten päätöksiin liikenneverkon ja esim. joukkoliikennetarjonnan rahoituksesta. Myös polttoaineveron porrastus ympäristöperusteilla on yhä tarpeen. Alueellinen hinnoittelu Tieliikenteen hinnoittelujärjestelmä mahdollistaisi kilometripohjaisen veron lisäksi esim. alueellisen ruuhkamaksun, joka tehostaisi valtakunnallisen tiemaksujärjestelmän vaikutuksia ruuhkaisimmilla alueilla. Myös liikenneja viestintäministeriön raportissa todetaan, että tällainen alueellinen järjestelmä olisi järkevää ottaa käyttöön vain jos sen tuotto voidaan valtion talousarvion menomomentin kautta kohdentaa sen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen, jolta ruuhkamaksu on kerätty. Uudenmaan liitto yhtyy raportissa esitettyyn linjaukseen, että tavoitteena ei voi olla, että esim. pääkaupunkiseudulta kerättävät ruuhkamaksut käytettäisiin kokonaan tai osittain muun maan liikennejärjestelmän kehittämiseen tai valtion muiden menojen kattamiseen. Uudenmaan liiton mukaan päätösvallan alueellisten lisämaksujen käytöstä, hintatasosta ja rajoituksista pitää olla alueella. Tehokkain järjestelmä saadaan aikaan kun hinnoittelu liitetään osaksi alueen muuta yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää poliittista päätöksentekoa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että mahdollinen alueelta kerättävä ja tänne kohdennettava ruuhkamaksu ei vähennä valtion budjetista tälle alueelle tulevaa valtion rahoitusta. Tekninen järjestelmä Teknisesti vaativaan satelliittipaikannusjärjestelmään liittyvä ratkaisu on tasapuolisin ja mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisia sovelluksia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudenlaisen tekniikan, josta ei ole vielä juurikaan käyttökokemuksia, toteuttaminen vie pitkän ajan ja siinä on järkevintä edetä kokeilujen kautta. Jos tiemaksujärjestelmä halutaan käyttöön nopeasti, pitäisi käyttää tekniikoita, jotka ovat jo yleisesti käytössä muualla maailmassa. Kuljetukset Jos tienkäyttömaksujärjestelmää sovellettaisiin henkilöautojen ohella myös kuljetuksiin, tulee tienkäyttömaksut periä tasavertaisena myös EU:n ulkopuoliselta kalustolta. Vientiteollisuudelle kuljetuskustannukset ovat tuotteen hinnasta merkittävä osa, joten käyttömaksut vaikuttavat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn. Vientiteollisuus tarvitsisi ainakin tilapäisesti jonkinlaista kompensaatiota. Yhteenveto Uudenmaan liiton mukaan valtakunnallinen liikenteen verorakenteen

3 muutos on kannatettava. Kilometriveron tulee olla samansuuruinen koko maassa. Kilometriveron lisäksi asetettavien alueellisten lisämaksujen, esim. ruuhkamaksuista ja niistä saatavien tulojen käytöstä, päätösvallan on oltava alueella. Alueelta saatavien tulojen ei myöskään pidä vaikuttaa valtion alueelle suunnattavan liikennerahoituksen määrään. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Valmistelija: Täytäntöönpano: Päätös: MHS 49 Maija Stenvall Liikenne- ja viestintäministeriö Maakuntahallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kokouksessa annetuin evästyksin. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa raportista (LVM julkaisuja 37/2013), jossa on käsitelty miten Suomessa voitaisiin edetä kohti oikeudenmukaista ja älykkäämpää liikennejärjestelmää ja miten tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä. Lausunto tulee jättää viimeistään Uudenmaan liitto on saanut lisäaikaa saakka. Tienkäyttömaksut ovat osa ns. liikenteen hinnoittelua, joka puolestaan käsittää laajasti ottaen liikenteeltä perittävien verojen ja maksujen muodostaman kokonaisuuden. Suomessa mahdolliset tiemaksut olisivat valtiosääntöoikeudellisesti veroja. Raportissa käytetään useissa kohdin ilmausta tiemaksu, koska se on vakiintunut käsite. Tästä huolimatta tiemaksulla kuitenkin tarkoitetaan Suomessa aina veroja Raportissa selvitetään valtakunnallisen henkilöautojen kilometriveron vaikutuksia. Vaikutusten esille saamiseksi raportissa esiteltävien laskentojen perusajatus on se, että henkilöautojen nykyiset kiinteät verot, joiden suuruus ei riipu ajettavasta matkasta, muutettaisiin kilometriveroiksi. Kiinteillä veroilla tarkoitetaan autoveroa, ajoneuvoveron perusveroa sekä käyttövoimaveroa. Valtakunnallinen kilometrivero ei olisi nykyisten verojen päälle tuleva maksu ja tehdyissä laskelmissa maksu ei kasvata autoilijoiden kokonaiskustannuksia. Selvityksessä järjestelmän kustannusvaikutuksia on arvioitu kahden erilaisen mallin mukaan. Tasamallissa vero on saman suuruinen koko maassa. Toisessa mallissa maa on jaettu kolmeen erilaiseen alueeseen niiden kaupunkimaisuuden mukaan. Raportista vastannut liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä on todennut, että Suomessa voisi olla syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa. Vastaavista järjestelmistä on saatu hyviä kokemuksia muualla maailmassa. Tehdyt tarkastelut osoittavat, että

4 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: kokonaan käyttöön perustuvalla verotuksella eli kilometriverolla yhdessä polttoaineveron kanssa, voitaisiin myös Suomessa toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet paremmin kuin nykyisellä veromallilla. Kokonaan käytön mukainen verotus vähentäisi henkilöautoliikennettä, päästöjä ja onnettomuuksia sekä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Lisäksi kilometriverojärjestelmä tiivistäisi yhdyskuntarakennetta. Selvityksessä ei oteta kantaa alueellisiin ruuhkamaksuihin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Liikenteen verotuksen rakenteen muuttamisella käyttöön perustuvaksi näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä ilman, että liikenteen kokonaisverorasitusta tarvitsisi muuttaa. Liikenteen henkilöautoriippuvuuden väheneminen, joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvu sekä liikenteen hiilidioksidipäästöjen väheneminen tukevat Uudenmaan liiton tavoitetta hiilineutraalista maakunnasta. Liikenneverkon tehokkaampi käyttö ja sujuvuuden turvaaminen edellyttävät, että kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käyttöosuus kasvaa. Uudenmaan liitto korostaa, että tiemaksujärjestelmien käyttöönotto edellyttäisi, että samanaikaisesti suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kapasiteettia lisätään etenkin rataverkolla. Hinnoittelu on sidottava mukaan myös muuhun valtion liikennepolitiikkaan, kuten päätöksiin liikenneverkon ja esim. joukkoliikennetarjonnan rahoituksesta. Myös polttoaineveron porrastus ympäristöperusteilla on yhä tarpeen. Tekninen järjestelmä Teknisesti vaativaan satelliittipaikannusjärjestelmään liittyvä ratkaisu on tasapuolisin ja mahdollistaa tulevaisuudessa erilaisia uusia älykkäitä ja innovatiivisia sovelluksia. Vaikka uudenlaisen tekniikan kehittäminen on kallista suhteessa verotuksen kautta saataviin hyötyihin, luo se kuitenkin merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Uudenlaisen tekniikan, josta ei ole vielä juurikaan käyttökokemuksia, toteuttaminen vie kuitenkin pitkän ajan ja kehittäminen on kallista. Asiassa onkin järkevintä edetä kokeilujen kautta. Satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota yksityisyyden suojan turvaamiseen. Kuljetukset Jos tienkäyttömaksujärjestelmää sovellettaisiin henkilöautojen ohella myös kuljetuksiin, tulee tienkäyttömaksut periä tasavertaisena myös EU:n ulkopuoliselta kalustolta. Vientiteollisuudelle kuljetuskustannukset ovat tuotteen hinnasta merkittävä osa, joten käyttömaksut vaikuttavat merkittävästi Suomen kilpailukykyyn. Vientiteollisuus tarvitsisi ainakin tilapäisesti jonkinlaista kompensaatiota.

5 Vaihtoehtotarkastelut Uudenmaan liiton mukaan kerättävän kilometripohjaisen veron tulisi olla saman suuruinen koko maassa. Tasahintamallin on myös selvityksessä todettu vähentävän liikennesuoritetta ja siten myös liikenteen päästö- ja onnettomuuskustannuksia hieman enemmän kuin alueellisesti porrastetun mallin. Liikenteen verotuksen ei pidä myöskään olla aluepolitiikan väline, jollaiseksi se muodostuisi jos verotuksen taso määritellään erilaiseksi eri puolella Suomea. Selvitystä pitäisi vielä syventää arvioimalla miten järjestelmä vaikuttaisi eri alueiden kilpailukykyyn. Alueellinen hinnoittelu Tieliikenteen hinnoittelujärjestelmää varten luotava tekninen järjestelmä mahdollistaisi kilometripohjaisen veron lisäksi esim. alueellisen ruuhkamaksun. Myös liikenne- ja viestintäministeriön raportissa todetaan, että tällainen alueellinen järjestelmä olisi järkevää ottaa käyttöön vain jos sen tuotto voidaan valtion talousarvion menomomentin kautta kohdentaa sen alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen, jolta ruuhkamaksu on kerätty. Uudenmaan liitto yhtyy raportissa esitettyyn linjaukseen, että tavoitteena ei voi olla, että esim. pääkaupunkiseudulta kerättävät ruuhkamaksut käytettäisiin kokonaan tai osittain muun maan liikennejärjestelmän kehittämiseen tai valtion muiden menojen kattamiseen. Uudenmaan liiton mukaan päätösvallan alueellisten lisämaksujen käytöstä, hintatasosta ja hinnoitteluperiaatteista pitää olla alueella. Tehokkain järjestelmä saadaan aikaan kun hinnoittelu liitetään osaksi alueen muuta yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää poliittista päätöksentekoa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että mahdollinen alueelta kerättävä ja tänne kohdennettava ruuhkamaksu ei vähennä valtion budjetista tälle alueelle tulevaa valtion rahoitusta. Yhteenveto Uudenmaan liiton mukaan valtakunnallinen liikenteen verorakenteen muutos käyttöön perustuvaksi on kannatettava. Valtakunnallisen kilometriveron tulee olla saman suuruinen koko maassa. Kilometriveron lisäksi mahdollisesti asetettavien alueellisten lisämaksujen (esim. ruuhkamaksu) ja niistä saatavien tulojen käytöstä, on päätösvallan oltava alueella. Alueelta saatavien tulojen ei myöskään pidä vaikuttaa valtion alueelle suunnattavan liikennerahoituksen määrään. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Valmistelija: Maija Stenvall Täytäntöönpano:

6 Liikenne- ja viestintäministeriö Käsittely: Mkj:n muutettu ehdotus: Päätös: Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan. Päätösehdotuksen yhteenveto -kappaleen loppuun lisätään uusi kappale: "Uudellamaalla on useita alueita, joissa ei ole toimivaa joukkoliikennettä, joka olisi todellinen vaihtoehto henkilöauton käytölle. Tämän vuoksi tulee selvittää, miten löydetään tapa, joka kohtelee tasapuolisesti tällaisia alueita." Maakuntahallitus hyväksyi maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen.