Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Transkriptio

1 Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA

3 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa noin vuoteen 2050 saakka Osoittaa maankäyttöhankkeiden kytkentöjä liikennejärjestelmän kehittämistarpeeseen ja päinvastoin Valtuustosopimuksen sujuvoittamisteema

4 Havaintoja liikkumisesta ja sen muutoksista Työssäkäynti Espooseen on kasvanut 21%, eli noin matkalla vuosina Pääkaupunkiseudulla tehdään arkisin noin Espooseen liittyvää matkaa, joista Espoon sisällä Joukkoliikenteen osuus on selvästi keskimääräistä alhaisempi Espoon keskuksen ja eteläisten kaupunkikeskusten välisillä matkoilla Raideliikenteen varrella asuvat käyttävät selvästi muualla asuvia enemmän joukkoliikennettä Ratavyöhykkeillä myös kävellään ja pyöräillään hieman yleisemmin kuin muilla alueilla Pyöräilyn osuus kaupungin sisäisistä matkoista on noin 10%

5 Espoolaisten liikkumismuutoksia Liikkumisen kasvu 2000-luvulla on kanavoitunut lähes täysin sisäiseen liikkumiseen, joka on kasvanut kolmanneksella Joukkoliikenteen osuus on hieman pienentynyt sisäisillä matkoilla, vaikka joukkoliikenteen osuus on kaiken kaikkiaan kasvanut hieman Espoossa Helsingin kantakaupunkiin suuntautuvien matkojen määrä on pysynyt likipitäen 1980-luvun tasolla, mutta joukkoliikenteen osuus on kasvanut tuntuvasti viime vuosina

6 Matkojen suuntautumisesta

7 Vapaus autonkäytön pakosta Työpaikat haluavat joukkoliikenteen solmukohtiin Jokainen tekemättä jäänyt henkilöautomatka parantaa jäljelle jääneiden automatkojen sujuvuutta Infrainvestointien lisäksi tieliikenteen sujuvuutta voidaan parantaa mm. älyliikenteen, joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin kehittämisen sekä liikenteen hinnoittelun avulla

8 PIKARAITIOJÄRJESTELMIEN ARVIOINTI

9 Perusjärjestelmä vaiheittain n. 250 M

10 Pikaraitiojärjestelmän ominaisuuksia Linjat liittävät Rantaradan ja Länsimetron pikaraitein yhteen ja selkeyttävät Espoon sisäisiä joukkoliikenneyhteyksiä Pikaraitiojärjestelmä sopii hyvin myös pientalovaltaiseen maankäyttöön Linjat palvelevat sisäisiä joukkoliikennetarpeita ja liityntäliikennettä rantaradalle ja metroon

11 Pikaraitiojärjestelmän tunnuslukuja Lisää joukkoliikenteen käyttöä matkaa arkivuorokaudessa; näistä Espoon sisäisessä liikenteessä Joukkoliikenteen hoitokustannukset kasvavat M /v, lipputulot kasvavat 3-5 M /v Järjestelmä synnyttää vuosittain n M yhteiskuntataloudelliset hyödyt Perusjärjestelmän matkustajaennusteet riittävät perustelemaan jopa viiden minuutin vuorovälin ruuhka-aikaan

12 Linjaston laajennusvaihtoehdot n. 150 M

13 Pikaraitiolinjojen vertailua Linjaston laajennukset tuovat lisäyhteyksiä kaupunkikeskusten välille Linjojen taloudellinen mielekkyys edellyttää kuitenkin voimassa olevaa yleiskaavaa voimakkaampaa maankäytön lisäystä

14 JOUKKOLIIKENNEVISIO

15 Raideliikenneverkon periaate Seudullisena runkona raskas raideliikenne (metro, junat), jota pikaraitiojärjestelmä ja runkobussit täydentävät Länsimetro jatkeineen, kaupunkirata Espooseen ja rautatie Histaan Pikaraitiotiet lisäävät kapasiteettia ja parantavat joukkoliikenteen koettua kokonaislaatua Vuosikymmeniä kestävä hanke etenee vaiheittain; ensimmäisenä Raide-Jokeri

16 Bussijärjestelmän periaate Laajentaa joukkoliikenteen palvelualuetta täydentämällä raideliikenneverkkoa Bussiliikenteen runkolinjat voivat toimia pikaraitioteiden esiasteina (vrt. Jokeri) Matkustajalle tärkeimmät palvelutasotekijät ovat saavutettavuus (vuorovälit, liikennöintiaika, kävelyetäisyys) ja matkaketjujen toimivuus Linjastoa selkeytetään ja vaihtopaikkoja kehitetään

17 Joukkoliikenteen verkkovisio

18 Solmupisteiden ennustetut käyttäjämäärät

19 PYÖRÄILYN TAVOITEVERKKO

20 Verkkohierarkia Laatureitit Erotettu autoliikenteestä; jalankulku ja pyöräily eroteltu Yhdistävät kaupunkikeskuksia, suuria työpaikkakeskittymiä ja kampuksia Palvelevat pitkän matkan nopeaa pyöräilyä Seutureitit Tihentävät laatuverkkoa; muistuttavat laatureittejä Pääreitit Yhdistävät asuinalueita seutu- tai laatureitteihin Tiheässä alueilla, joilla on paljon asutusta

21 Pyöräilyn tavoiteverkko

22 Laatureittien vaikuttavuus Parantavat pyöräilyn kilpailukykyä ja houkuttelevuutta Erityisesti työmatkapyöräily ja pyörällä tehtyjen työmatkojen pituudet lisääntyvät Laatureitit ovat lisänneet Euroopassa pyöräilyn määrää merkittävästi Kööpenhaminassa työmatkapyöräilijöiden määrä lisääntyi 30% Amsterdamissa 8% pyöräilevistä vaihtoi tutkitulla reitillä autosta pyörään

23 AUTOLIIKENNEVERKON KEHITTÄMINEN

24 Tie- ja katuverkon kehittäminen Päätie- ja katuverkon merkittävimpiä sujuvuusongelmia ennustetaan esiintyvän Turunväylällä, Länsiväylällä, Vihdintiellä, Turuntiellä, Espoonväylällä ja Kauklahdenväylällä Näiden parantaminen on esitetty HLJ2011:ssä Säteittäisväylien parantamisesta kiireellisin on Turunväylä Kehä II:n ja Tuomarilan liittymän välillä Kehä II:n toteuttamistavalla (tie/katu) on vain vähän liikenteellistä vaikutusta Kiireellisyyttä voidaan lykätä noin 30 M parannustoimenpiteillä muuhun tie- ja katuverkkoon Useiden katuliittymien toimivuus heikkenee joka tapauksessa mm. Turuntietä on parannettava Kalajärven kehittäminen edellyttää paikallisen katuverkon kehittämistä

25 Liikenneverkon kehittämisohjelma Käynnissä oleva jatkotyö, jossa visiota konkretisoidaan hankkeiksi Ottaa kantaa muun muassa kysymyksiin yksittäisten hankkeiden kustannuksista, kannattavuudesta, hyödyistä ja ajoituksesta Kehittämisohjelmassa otetaan myös huomioon, millainen investointinopeus on realistinen