Ratikka vai rollikka?

Transkriptio

1 Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki

2 Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE Vuchic

3 Sisältö Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennevisio Helsingin johdinautoliikenteen hankeselvitys Yhteenveto ja johtopäätökset

4 TASE 2025 Liikennepoliittinen ohjelma vuodelta 2005 Ilmastostrategian tavoite 25 %

5 Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen visio ja strategiset palvelutasotavoitteet Suunnitelman taustalla ovat Liikennepoliittisessa ohjelmassa ja seudun kuntien keväällä 2010 hyväksymässä Rakennesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja keinot, mm. Joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuuksia lisätään. Henkilöautoliikenteen osuuden kasvu pysäytetään. Joukkoliikenteen palvelutasoa nostetaan merkittävästi ensisijaisesti työja asiointiliikenteen nykyisillä pääsuunnilla. Työ ja asiointimatkat on pääsääntöisesti mahdollista tehdä ilman omaa autoa kohtuullisessa ajassa. Joukkoliikenteen nopeuttamiselle, vuorotarjonnan lisäämiselle ja kulkutapaosuuden kasvattamiselle asetetaan selkeät määrälliset tavoitteet. Joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäämiseen, nopeuttamistoimenpiteisiin sekä vaihto olosuhteiden, matkustajainformaation ja lippujärjestelmien kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta

6

7

8 Johdinautoliikenteen hankeselvitys Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä

9 Tausta Ympäristöarvojen korostumisen myötä johdinautojärjestelmät ovat lisääntyneet Länsi Euroopassa (mm. Italia, Ranska, Espanja, Sveitsi) Johdinautoihin liittyen tehdyt selvitykset: Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä (2007) Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys ( ) Johdinautoliikenteen hankeselvitys ( ) Helsinki (1960 luku) Lyon (noin 2006)

10 Dieselbussin, johdinauton ja raitiovaunun ominaisuuksien vertailu 3

11 Suunniteltu johdinautolinjasto (A) 6

12 Suunniteltu johdinautolinjasto (A) Painottuu kantakaupunkiin 9 johdinautolinjaa Liikenteen taloudellisen tehokkuuden tunnusluvut Johdinautojen määrä 75 (68+7) Verkon laajuus (km) 57,5 Ajoneuvokilometrien määrä (milj.km/a) 4,4 Linjakm/verkkokm Liikennöintikustannukset (milj. /a) 16,2 Infrastruktuurikustannukset (milj. ) 33,2 Infrakust./verkkokm (milj. ) 0,57 Yksi johdinautovarikko

13 Liikennöintikustannukset ja kalustotarve verrattuna vertailuvaihtoehtoon 0+ Liikennöintikustannukset (eur/vuosi) Kalustotarve Vertailuvaihtoehto 0+ Johdinautolinjastovaihtoehto A Muutos bussit raitiovaunut johdinautot

14 Vaikutus joukkoliikennemuotojen työnjakoon Suoritteet km/vuosi

15 Linjaston A mahdollinen rakentumisaikataulu

16 Johdinautoliikenteen tuotannolliset synergiat

17 Teknologian kehitys Shanghaissa on jo käytössä superkondensaattoreita energiavarastonaan käyttävä johdinautojärjestelmä Ajoneuvon kondensaattorit ladataan pysäkeillä yläpuolisista johtimista, muuten ajoneuvo kulkee ilman johtimia Pekingissä sähköbussin akut vaihdetaan aina päätepysäkeillä ja ladataan siellä Molemmat järjestelmät mielenkiintoisia kokeiluja, mutta tekniikoiden on arvioitu olevan taloudellisessa mielessä kannattavia vasta reilun 20 vuoden kuluttua

18 Johtopäätöksiä Tehtyjen vaikutustarkasteluiden perusteella johdinautojärjestelmä perustaminen näyttää kannattavalta, H/K suhde on 2,3 ja sen herkkyystarkasteluiden vaihteluväli 1,6 2,7 Päästöjen ja melun vähentäminen kustannustehokkaasti ovat johdinautojen vahvuuksia Teknologian kehittymisen ei arvioida tuovan johdinautoja korvaavaa kaupallisesti toimivaa ratkaisua ennen vuotta 2030

19 Johtopäätöksiä Johdinautoliikenteen käynnistäminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa vaiheittain ( ) Liikennöintialueeseen nähden keskeisesti sijoittuva varikko on ehdoton edellytys taloudellisesti tehokkaalle liikennöinnille Koskelan varikko on kokonsa, sijaintinsa ja varustelunsa puolesta erittäin sopiva johdinautovarikoksi

20 Johtopäätöksiä Kokonaisvastuu liikenteen operoinnista ja erityisinfrastruktuurista sekä kansainväliset kokemukset puoltavat oman toiminnan mallia organisoinnin perustana Synergiat raitioliikenteen kanssa perustelevat johdinautojen ja raitiovaunujen sijoittamista organisatorisesti lähelle toisiaan Raitioliikenteen laajentamisessa voidaan hyödyntää johdinautojen erityisinfrastruktuuria (ajojohtojen kannattimet ja sähkönsyöttöasemat)

21 Johtopäätökset Rollikoiden palauttaminen Tampereelle on linjaautoliikenteen käyttövoimaan liittyvä kysymys ei vaihtoehto ratikalle. Muita mahdollisia bussiliikenteen käyttövoimaratkaisuja Diesel Hybridit Sähkö ja energiavarastot Kaasut Biopolttoaineet Polttokennot Sähkön käyttöön tulisi pyrkiä. Millä aikajänteellä energiavarastojen osalta kaupallisesti toimivia ratkaisuja?

22 Jäähyväiset rollikoille osa I Keskeiset argumentit rollikoista luopumiseen 1976: Kaluston ja ilmaverkon uusimistarve Diesel autojen joustavuus Kansainvälinen kehitys Kaluston kalleus sekä korkeammat käyttökustannukset verrattuna diesel autoihin Vaikuttavuus keskustan ilman saastumiseen koettiin vähäiseksi Suppea järjestelmä ( 25 autoa) Lähde: Onnikoita ja rollikoita

23 Jäähyväiset rollikoille osa II TKL:n vt. toimitusjohtaja Heikki Kyykoski 1976: Akkukäyttöinen sähköbussi saattaa olla täysin varteenotettava vaihtoehto ensi vuosikymmenellä. Akkujen lataamista varten autoissa olisi vain pieni polttomoottori tai sitten akut ladattaisiin muualla tarpeellisin väliajoin. Esimerkiksi Düsseldorfissa Länsi Saksassa on käynnissä koelinja, jota ajetaan akkukäyttöisillä sähköbusseilla. Lähde: Onnikoita ja rollikoita. 1998

24 Kiitos! ECO 2 liikennefoorumi joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki