Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut

Transkriptio

1 Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan tietoa tihentämisen vaikutuksista mm. joukkoliikenteen matkustajamääriin ja suoritteisiin verrattuna nykytyyppiseen liikennetarjontaan. Tarkastellut vaihtoehdot ovat seuraavat: Helsingin sisäisen bussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä (ve 1) Helsingin sisäisen bussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä, poikkeaa versiosta 1 mm. siten, että Laajasalon liityntälinjoja ei ole tihennetty Helsingin sisäisen bussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikana Espoon ja Vantaan seutubussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä HSL-alueen lähijunaliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä Raitiovaunuliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä MUISTIO Tarkastelut on tehty vuotta 2008 kuvaavassa liikennejärjestelmän ja maankäytön skenaariossa. Tihennettävä linjat vuoroväleineen ja liikennöintikustannusten kasvu on saatu HSL:ltä. Raitiovaunujen osalta kustannustietoja ei ole ollut käytettävissä. Seuraavassa taulukossa on esitetty liikenteen tihentämisestä syntyvät rahamääräisiksi muutetut yhteiskuntataloudelliset hyödyt ja haitat vaihtoehdoittain. HYÖDYT JA HAITAT (milj. / vuosi) Hki:n versio 1 Hki:n ilman Laajasal oa yms. Hki:n ruuhkaliikenne Espoon ja Vantaan HSL:n junien Ratikoiden VERRATTUNA NYKYLIIKENTEESEEN Tuottajain ylijäämän muutos Lipputulojen kasvu Liikennöintikustannusten kasvu yhteensä Kuluttajain ylijäämän muutos Vertailutilanteen matkustajien aikahyödyt (7,22 /hlötunti) Vertailutilanteen matkustajien muut palvelutasohyödyt (muutettu ajaksi) Siirtyvien matkustajien aikahyödyt (1/2-säännöllä) Siirtyvien matkustajien muut palvelutasohyödyt (1/2-säännöllä) yhteensä Ulkoisten kustannusten muutos Jl:n päästökustannukset (bussit ja ratikat 18 snt/ajonkm, junat 7 snt/junakm) Henkilöautoliikenteen päästökustannukset (1,8 snt/ajonkm) Jl:n onnettomuuskustannukset (bussit ja ratikat 0,2 onn/milj.ajonkm) Henkilöautoliikenteen onnettomuuskustannukset (0,2 onn/milj.ajonkm) Teiden kunnossapitokustannukset (bussit 3,5 snt/ajonkm) Teiden kunnossapitokustannukset (henkilöautot 0,4 snt/ajokm) yhteensä HYÖDYT JA HAITAT YHTEENSÄ Melukustannuksia ja ruuhkautumisvaikutuksia ei ole otettu huomioon Strafica Oy

2 Vaikutuksista voidaan todeta seuraavaa: Ennusteen mukaan lipputulojen lisäys kattaisi noin puolet liikennöintikustannusten kasvusta. Liikennöintikustannuksiin nähden eniten kasvaisivat lipputulot lähijunien päiväajan liikenteen tihentämisessä, vähiten raitiovaunujen päiväajan liikenteen tihentämisessä. Bussiliikenteen osalta Helsingin sisäisten linjojen tihentäminen vaikuttaa lipputulojen osalta olevan parempi kuin Espoon ja Vantaan seutulinjojen tihentäminen. Merkittävä osa päiväajan liikenteen tihentämisen vaikutuksista tulee aika- ja palvelutasohyödyistä, siis odotusaikojen lyhenemisestä ja toisaalta lyhyempien reittien löytymisestä poikittaisliikenteessä. Ruuhkaliikenteen tihentäminen vaikuttaa vähemmän matka-aikoihin, sillä tarjonta on jo muutenkin runsasta. Raideliikenteen tihentämisestä tulee matkustajille palvelutasohyötyjä raideliikenteen busseja paremmaksi koetun palvelutason ansiosta, jopa niin, että raitiovaunujen osalta saatetaan siirtymään käyttämään aikaisempaa tiheämpiä raitiovaunureittejä vaikka ne olisivat puhtaasti matka-ajassa mitaten hitaampia kuin vaihtoehtoiset reitit. Kulkumuotosiirtymien vaikutukset ovat maltillisia. Vähenevästä henkilöautoliikenteestä syntyviä päästö-, onnettomuus- ja kunnossapitokustannussäästöjä kompensoi lisääntyvästä bussiliikenteestä syntyvät ulkoiset haitat. Lähijunaliikenteen tihentämisestä ei ole oletettu syntyvän onnettomuuskustannusten lisäyksiä, koska junaliikenne kulkee eristetyillä omilla väylillään. Päiväajan liikenteen lisääminen vaikuttaa kulkutavan valintoihin myös vastasuunnan matkoilla, jotka voivat ajoittua myös ruuhka-aikoihin. Siksi osa vaikutuksista voi syntyä muuna aikana, kuin itse liikenteen tihentäminen on tapahtunut. Kokonaisuuden kannalta tehokkaimmilta keinoilta vaikuttavat lähijunaliikenteen ja Helsingin sisäisen bussiliikenteen päiväajan vuorojen tihentäminen. Ruuhkaliikenteen tihentäminen, Espoon ja Vantaan seutulinjojen päiväajan liikenteen tihentäminen sekä raitiovaunujen päiväajan liikenteen tihentäminen vaikuttavat näitä tehottomimmilta. Tosin liikenne-ennustemallin kykyyn käsitellä raitiovaunuliikenteen tihentämisen vaikutuksia näyttäisi sisältyvän epävarmuuksia. Seuraavien sivujen kuvissa on esitetty liikennetarjonnan tihentäminen verkolla, jossa lukuna on esitetty lisävuorojen määrä tunnissa; sekä tihentämisen vaikutukset tuntitasolla (punaiset linkit = matkamäärä kasvaa, vihreät linkit = matkamäärä vähenee). SIVU 2/8

3 Helsingin sisäisen bussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä (ve 1) SIVU 3/8

4 Helsingin sisäisen bussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä, poikkeaa versiosta 1 mm. siten, että Laajasalon liityntälinjoja ei ole tihennetty SIVU 4/8

5 Helsingin sisäisen bussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikana Tarjonnan lisäys ruuhkatunnissa. Kysynnän muutos ruuhkatunnissa. SIVU 5/8

6 Espoon ja Vantaan seutubussiliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä SIVU 6/8

7 HSL-alueen lähijunaliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä SIVU 7/8

8 Raitiovaunuliikenteen tihentäminen ruuhka-aikojen välillä SIVU 8/8