HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke / (Määräaika ) Kaupunginvaltuutettu Maija Anttila ja 13 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan: Valtuustossa hyväksyttiin kaksi pontta, joissa toisessa esitettiin joukkoliikenteen maksuttomuuden vaikutuksien selvittämistä ja toisessa joukkoliikenteen maksuttomuuteen siirtymistä vaiheittain alkaen alle 16 vuotiaista. Molemmat ponnet saivat laajan kannatuksen ja ovat selvittämisen ja kehittämisen arvoisia. Yli 70- tai 75-vuotiaiden julkisen liikenteen käytön maksuttomuus tulisi tutkia samanaikaisesti näiden ponsien selvitysten kanssa. Ikäihmisille joukkoliikenteen maksuttomuus tai vaihtoehtoisesti halpuus olisi erittäin suuri asia. Monille pientä eläkettä saaville se solisi taloudellinen etu ja antaisi uusia mahdollisuuksia käyttää omia varojaan esim. kulttuuriin tai liikuntaan tai muihin elämän laatua edistäviin asioihin. Ruotsissa alennettiin sosialidemokraattisen hallituksen toimesta yli 65- vuotiaiden joukkoliikenteen liput erittäin halvoiksi 10 kr matkalta/tuntia ilman vyöhykerajoja. Se merkitsi, että ikäihmiset lähtivät liikkeelle entistä aktiivisemmin tapaamaan toisiaan, museoihin, elokuun jne. Matkat tehtiin useimmiten päiväsaikaan, jolloin oli muutenkin hiljaisempaa, vaikkei lipuissa ollutkaan ajallisia rajoituksia. Nykyinen porvarihallitus lopetti tämän käytännön. Edellä mainittujen selvitysten tekeminen on ajankohtaista, kun parhaillaan pohditaan seudullisen joukkoliikenteen tulevaisuuden painopisteitä. Palveluiden käytön seudullinen hyödyntäminen ei voi myöskään kaatua kalliisiin joukkoliikennemaksuihin.

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 2 Allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että selvitetään, miten voitaisiin siirtyä; 1. asteittain 70 tai 75 vuotta täyttäneiden maksuttomaan joukkoliikenteeseen tai 2. alentaa 70 ja 75 -vuotiaiden joukkoliikennelipun hinta esim. yhdeksi euroksi ilman vyöhykerajoja Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Nykyinen lipun hintojen subventio ja alennuskäytännöt Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kausilipun subventio on normaalihintaisen lipun maksavalle noin 58 % eli varsin korkea. Tämän lisäksi annetaan kausi- ja arvolippuja hankkiville alennuksia eri perustein. Pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmässä ei ole käytössä ikään perustuvia lippuja lukuun ottamatta 7 16-vuotiaille myytäviä lastenlippuja. Helsingissä lasten kausi- ja arvolippujen alennus aikuisten lippuihin nähden on noin 60 %. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä ns. sosiaalisin perustein alennuksia saavat 17 vuotta täyttäneet ovat: Opiskelija vuotta, 30 vuotta täyttäneiltä vaaditaan opintotukipäätös. Alennus 50 % Eläkeläinen täysi kansaneläke. Alennus 50 % Eläkeläinen vähennetty kansaneläke. Alennus 25 % Invalidi liikuntahaitta tai näkövamma; haitta vähintään 55 % (Näkövamman osalta vähintään 75 %). Alennus 25 % Lisäksi vapaalippuja on myönnetty eräille asiakasryhmille, kuten sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit. Vammaispalvelu-, ja sosiaalihuoltolain piirissä olevien vapaaliput maksetaan liikenteen järjestäjille (HKL ja YTV) erillisen sopimuksen mukaisesti sosiaaliviraston toimesta. Edellä mainituista suuri osa on ikäihmisiä. Alennusten ulkopuolelle jäävät mm. työttömät, aikuis- ja jatkoopiskelijat. Muut eläkkeet vähentävät oikeutta kansaneläkkeeseen, joten merkittävä osa eläkeläisistä ei saa lainkaan kansaneläkettä eikä alennuslippuja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 3 Alennusten laajentaminen koskemaan ikäihmisiä Liikennelaitos katsoo, että alennusten laajentaminen koskemaan iäkkäitä on liikenne- ja yhteiskuntapoliittisista syistä perusteltua. Väestön ikääntyessä joukkoliikenteen käytön tulisi tulevaisuudessa olla ikäihmisille houkuttelevampaa. Ikäihmisten matkalippujen edullisemman hinnoittelun vaikutus elämän laatuun olisi monella tavoin myönteinen. Liikenneturvallisuusnäkökulmasta autoilevia ikäihmisiä tulisi kannustaa siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Nykyistä parempi mahdollisuus matkustaa joukkoliikenteellä edistäisi myös itsenäisen toimintakyvyn ja siten henkisen vireyden säilyttämistä. Ikäihmisten elämän laadun paranemisella voisi siten olla sosiaali- ja terveystoimen kustannusten kasvua hillitsevä vaikutus. Ikäihmiset matkustavat pääsääntöisesti eri aikaan kuin joukkoliikenteen kysyntähuiput aamulla ja illalla ovat. Ikäihmisten lisääntyvä matkustaminen joukkoliikenteessä voisi siksi tasoittaa joukkoliikenteen kysyntävaihteluja ja siten mahdollistaa joukkoliikenteen nykyistä kustannustehokkaamman järjestämisen koko vuorokauden tasolla. Ikäihmisten lisääntyvä joukkoliikenteen käyttö ei siis todennäköisesti lisäisi liikenteen järjestämisen kustannuksia vastaavassa suhteessa kuin matkamäärät lisääntyvät. Seniorikansalaisten alennetun lipun hinnan toteuttaminen edellyttää lisärahoitusta joukkoliikenteelle tai vaihtoehtoisesti muiden asiakasryhmien lipun hintojen korottamista. Mahdollisuudet myöntää iäkkäille ikäperusteisia alennus- tai vapaalippuja riippuvat siitä, missä määrin Helsinki ja muut kunnat ovat valmiita lisäämään joukkoliikenteeseen kohdennettua tukea tai suuntaamaan sitä uudelleen. Alustavien laskelmien mukaan 75 vuotta täyttäneille myönnetty maksuton joukkoliikenne vähentäisi nykytilanteessa pääkaupunkiseudulla lipputuloja noin 9,5 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi noin 8,0 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Jos maksuton joukkoliikenne ulotettaisiin koskemaan 70 vuotta täyttäneitä, olisi lipputulomenetys ja lisärahoitustarve pääkaupunkiseudulla yhteensä 14,3 milj. euroa. Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi 11,9 milj. euroa vuoden 2007 tasossa. Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 4 tulevaisuudessa merkittävästi. Tämän vuoksi subventiotarve kasvaisi jatkossa edelleen suuremmaksi.

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 5 Ikäihmisten maksuttomaan joukkoliikenteeseen voitaisiin siirtyä vaiheittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ikäluokittain, esim. aloittamalla 80 vuotta täyttäneistä ja laajentamalla oikeutta nuorempiin ikäluokkiin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan muutama ikäluokka kerrallaan. Lisäsubvention tarve pienenee, mikäli ikäihmisille myönnetään maksuttomuuden sijaan oikeus alennuslippuun. Tämä lieneekin tarkoituksenmukaisin toteutusmalli. Liikennepoliittisesta näkökulmasta perusteltu ikä alennuksen myöntämiseksi olisi 70 vuotta. Ajo-oikeus (ajokortti) on pääsääntöisesti voimassa siksi, kunnes henkilö täyttää 70 vuotta. Tämän jälkeen ajokorttilupa voidaan uudistamistapauksessa myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja ajo-oikeuden voimassaolon jatkamiseksi hakijan tulee esittää lääkärintodistus. Ajokortin uusimisen yhteydessä on luonteva hetki harkita liikkumisvalintoja ja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. Liikennelaitos katsookin, että ensi vaiheessa ikäihmisten tariffin alennusta joukkoliikenteessä tulee valmistella siitä lähtökohdasta, että 70 vuotta täyttäneille tarjottaisiin 50 % edullisemmat hinnat. Lipunhintojen alentaminen merkitsee lipputulojen pienentymistä, mutta samalla voidaan olettaa, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden matkustus lisääntyy. Kysyntäjoustotutkimusten perusteella voidaan arvioida, että lipputulomenetykset koko seudulla olisivat ratkaisun perusteella luokkaa 6,0 6,5 milj. euroa ja Helsingissä luokkaa 5,0 5,5 milj. euroa. Edellä kuvatun kaltaisten muutosten tekeminen pääkaupunkiseuduntaksa- ja lippujärjestelmään edellyttää valmistelua yhteisesti YTV:n ja muiden lippujärjestelmään kuuluvien kuntien kanssa. Liikennelaitos ehdottaakin, että tällainen valmistelutyö käynnistetään yhdessä YTV:n kanssa. Lähtökohtana tulee olla, että alennuskäytäntö on koko pääkaupunkiseudulla yhtenäinen. Yksityiskohtaisen valmistelun (ml. palvelutaso ja vaikutukset tariffitukeen ja/tai muiden käyttäjäryhmien lippujen hintoihin) pohjalta asia tulee tuoda kunnille myöhemmin päätettäväksi.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 6 Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin