Yleiskaavaluonnoksen liikenteelliset vaikutukset. Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

Transkriptio

1 Yleiskaavaluonnoksen liikenteelliset vaikutukset Tiina Hulkko Yleiskaavatoimikunta

2 Yleiskaavan liikenteeseen liittyvät tavoitteet Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille Seudun keskuksien ja solmukohtien välille luodaan nopeat joukkoliikenteen yhteydet Lentokentän kasvun edellytykset varmistetaan sujuvilla ja toimivilla liikenneyhteyksillä Pääväylien sujuvuus varmistetaan tavaraliikenteen toimivuuden turvaamiseksi Luodaan kaupunkikeskusten väleille korkealaatuiset pyöräväylät, jotka ovat myös osa seudun baanaverkkoa

3 Miten vaikutuksia selvitettiin Yleisesti hankkeiden arvioinnissa käytössä oleva liikenteen mallinnusohjelmisto, joka mallintaa väestön liikkumiskäyttäytymistä Matkojen määrä, ajankohta, kulkutavan valinta, matkojen suuntautuminen Lähtötietona seudun MAL2019 maankäyttö ja arvio Vantaan yleiskaavaluonnoksen maankäyttöpotentiaalin toteutumisesta Liikennehankkeiden toteutumisajat arvioitu

4 Skenaariot Yleiskaava Vertailutilanne, vuoden 2018 liikenneverkko ja maankäyttö MAL2019-suunnitelman mukainen liikenneverkko, yleiskaavaluonnoksen pohjalta arvioitu maankäyttö 2030 Mini Poistettu liikenteen hinnoittelutoimenpiteet (ks. seuraava kalvo) Liikennetoimenpiteitä karsimalla haettu suurinta mahdollista tilannetta liikennemäärien suhteen 2050 Yleiskaava Todennäköisesti 2050 mennessä toteutuneet liikennehankkeet, yleiskaavaluonnoksen pohjalta arvioitu maankäyttö 2050 Maksimi Kaikki yleiskaavaluonnoksen liikennehankkeet

5 Liikenteen hinnoittelu MAL2019-suunnitelma sisältää seuraavat liikenteen hinnoittelutoimenpiteet: Tiemaksut Maksullisen pysäköinnin alueiden laajennus ja hintojen korotus Joukkoliikennelippujen osalta HSL-alueen laajennus koko Helsingin seudulle, joka laskee mallissa lippujen hintoja ympäryskunnista Ruuhkamaksujen tuottoa ohjataan suunnitelmassa joukkoliikennelippujen hinnan lisätukemiseen seudulla keskimäärin 15-30% painottuen niille alueille joiden asukkaisiin ruuhkamaksut vaikuttavat eniten Tiemaksujen lopullinen hyväksyntä on tekemättä Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen. Tiemaksut kohdistuvat alle 20 prosenttiin kaikista aamuruuhkassa tehdyistä matkoista. Henkilöautomatkoista osuus on 40%. Keskimääräinen kustannus autoilevalle työmatkalaiselle 340 /vuosi.

6 MAL2019 toteutetuiksi oletetut hankkeet 2030 Ajoneuvoliikenteen hankkeet Tiemaksut porttimallilla Pysäköintimaksujen korotus ja laajennus Kehä III lisäkaistat Vantaankoski-Pakkala Lahdenväylän lisäkaistat Kehä III-Kulomäentie Hämeenlinnanväylän lisäkaistat Kannelmäki-Kaivoksela +Kuninkaantammen liittymä Kaupungin oma hanke Valkoisenlähteentien jatke Joukkoliikennehankkeet Joukkoliikenteen tuen lisäys Vantaan ratikka (lentoasema-mellunmäki) Lahdenväylä-Kyytitie vaihtopysäkit Porvoonväylä-Länsimäentie vaihtopysäkit Pisara-rata MAL2019-suunnitelman seudun pikaraitiotiet Vihdintie Pohjois-Haagaan Tuusulanväylä Maunulaan Viikki-Malmi Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara Mainittu suurimmat ja eniten Vantaan liikenteeseen vaikuttavat, koko lista raportin liitteenä

7 MAL jälkeen toteutetuiksi oletetut hankkeet Ajoneuvoliikenteen hankkeet Hämeenlinnanväylän lisäkaistat Kaivoksela-Kehä III Tuusulanväylän lisäkaistat Tuomarinkylä-Kehä III Kaupungin omat hankkeet Ylästöntieltä liittymä Tuusulanväylälle etelään Ylästön pohjoispuolen tunneli Joukkoliikennehankkeet Lentorata Uudet asemat Lapinkylä Petas Ruskeasanta Vallinoja Östersundomin metro Pikaraitiotieverkon uudet linjat Viikki-Malmi -ratikan jatke Hakunilan urheilupuistoon Tammiston ratikka (Lentoasema-Malmi- Kontula-Mellunmäki-Vuosaari) Vihdintien ratikan jatke Martinlaaksoon Mainittu suurimmat ja eniten Vantaan liikenteeseen vaikuttavat, koko lista raportin liitteenä

8 Maankäytön kasvu Asukasmäärä: Vuonna 2018: Vuonna 2030: Vuonna 2050: Työpaikkojen määrä: Vuonna 2016: Vuonna 2030: Vuonna 2050:

9 Maankäytön sijoittuminen kestävän liikkumisen vyöhykkeille Saavutettavuusvyöhykkeet (Savu) osoittavat sellaiset alueet, jotka ovat kestävien kulkumuotojen (joukkoliikenne, pyöräliikenne, kävely) kannalta parhaita maankäytön sijoittamiskohteita Vyöhykkeet muuttuvat liikennejärjestelmän muutoksien vaikutuksesta ottaen huomioon esim. joukkoliikenne/henkilöauto valinnassa matka-ajan ja hinnan Ennusteessa vyöhykkeet kasvaneet suuresti etenkin Vantaan ratikan ja liikenteen hinnoittelun myötä

10

11 Matkamäärien kehitys 2030 vuoteen mennessä matkamäärien kasvu painottuu kävelyyn ja joukkoliikenteeseen Vuonna 2050 Vantaalta alkavia matkoja on noin miljoona vuorokaudessa Maankäyttö lisääntyy matkamäärä kasvaa liikenneverkko tarvitsee investointeja Ruuhkamaksut ovat työkalu, jolla henkilöautomatkojen määrää voidaan säätää

12 Kulkutapaosuudet Vuoteen 2030 suuria toimenpiteitä, kuten liikenteen hinnoittelu ja Vantaan ratikka Vuoteen 2050 ei suunnitteilla yhtä merkittäviä toimenpiteitä, joten kulkumuoto-osuus pysyy suunnilleen samana Asioita joita malli ei pysty ottamaan huomioon: Asenteiden muutos Uudet liikkumispalvelut Alueiden sisäinen palveluverkko Kävelyolosuhteiden miellyttävyys Pyöräilyn baanaverkko Sähköisten kulkuvälineiden yleistyminen (esim. sähköpyörät ja potkulaudat)

13 Liikenteen päästöjen kehitys Sisältää kaiken Vantaan autoliikenteen, myös läpiajavan Päästövähennyksistä suuri osa johtuu oletuksesta (MAL2019), että autojen ominaispäästöt vähenevät jatkuvasti Vuoteen 2030 noin -50% noin -30% Liikenteen hinnoittelu on voimakkaimmin päästöihin vaikuttava toimenpide Valtioneuvoston asettama tavoite liikenteen päästöjen vähentämisestä 50 % vuosina ei toteudu

14 Tieverkon ruuhkautuminen ja tavaraliikenteen sujuvuus Ruuhkat vähäisiä yleiskaavassa oletetuilla toimenpiteillä (esim. liikenteen hinnoittelu, lisäkaistat Kehä III, Lahdenväylä, Hämeenlinnanväylä) Tarkastelussa vain päätieverkkoa, koska sen ruuhkaisuuden vaikutus tavaraliikenteeseen on suurin Ruuhkautuneisuuden rajana käytetty 40% alenemaa vapaasta nopeudesta, eli 100km/h tiellä liikenne kulkee 60km/h tai alle 2030 Mini

15 Keskustojen väliset matka-ajat henkilöautolla Matka-ajat ennusteessa suurpiirteisiä arvioita Ajoaikoihin lisätty 5min/matka pysäköintiin ja kävelyyn ovelta ovelle

16 Keskustojen väliset matka-ajat joukkoliikenteellä Matka-ajat ennusteessa suurpiirteisiä arvioita Ajoaikaan lisätty kävely pysäkille ja pysäkiltä sekä keskimääräinen odotusaika pysäkillä 2050 Myyrmäen ja Kivistön osalta saavutettavuus heikkenee Pisara-radalle Lapinkylään suunnitellun ajantasauspaikan takia

17 Lentoaseman saavutettavuus henkilöautolla 2030 henkilöauton matka-ajat seudun eri alueilta lentokentälle pysyvät suunnilleen nykyisellään Saavutettavuus paranee asukas- ja työpaikkamäärän kasvun johdosta 2050 asukas- ja työpaikkamäärien kasvusta johtuva liikenteen hidastuminen tieverkolla pienentää lentoaseman vaikutusalueella asuvien lukumäärää

18 Lentoaseman saavutettavuus joukkoliikenteellä Sisältää kaikki matkan osaalueet (esim. kävely ja odotus) 2030 kasvu asukkaissa +46%, työpaikoissa 55% johtuu Vantaan ratikasta sekä asukas- ja työpaikkamäärän kasvusta 2050 kasvu asukkaissa 63%, työpaikoissa 132% johtuu joukkoliikennehankkeista (esim. Lentorata) sekä asukas- ja työpaikkamäärien kasvusta

19 Työvoiman saavutettavuus Yksi MAL2019-työn päämittareista Kuvaa alueiden houkuttelevuutta ja sitä kuinka monta asukasta on saavutettavissa kunkin työpaikan näkökulmasta seudulla. Suurin syy myönteiseen kehitykseen on väestön kasvu ja sijoittuminen hyvien joukkoliikennepalvelujen läheisyyteen Saavutettavuus kasvaa myös liikenneyhteyksien kehittymisen ja joukkoliikenteen lipun hinnan alenemisen johdosta

20 Muutokset Yleiskaava Työvoiman saatavuus paranee nykytilanteesta vuoteen 2050 mentäessä likipitäen koko kaupungissa. Muutos on suurin raideliikenneyhteyksien varsilla. Vuoteen 2050 korostuu ratikan lisäksi Kehäradan uusien asemapaikkojen vaikutus. Voimakas asukasmäärien kasvu parantaa saavutettavuutta lähes koko Vantaan alueella.

21 Yhteenveto Kaupungin voimakas kasvu lisää liikennettä, mutta yleiskaava ohjaa kestävämpiin kulkutapoihin Tulos kuitenkin vahvasti riippuvainen siitä otetaanko liikenteen hinnoittelutoimenpiteet käyttöön Vuoteen 2030 aiheutuvat muutokset liikenteessä vastaavat yleiskaavalle määriteltyjä tavoitteita Maankäytön voimakas kasvu edelleen vuoteen 2050 aiheuttaa haasteita kestävän liikkumisen kehittämiselle Vantaan paikallista tai seudullista liikennettä suuresti kehittäviä toimenpiteitä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla toteutettavaksi vuoden 2030 jälkeen