JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

Transkriptio

1 JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN

2 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat yhdessä hyvän palvelun koko pääkaupunkiseudun alueella. Kaikki väestöryhmät käyttävät joukkoliikennettä. Kaupunkiseutu toimii sen vuoksi hyvin. Hyvien liikenneolojen turvaamisessa joukkoliikenteen kehittäminen on asetettu Helsingissä ja koko seudulla keskeiseen asemaan. Liikenteen kasvukivut pystytään hallitsemaan parhaiten antamalla joukkoliikenteelle tärkeä rooli. Tavoitteeksi onkin asetettu joukkoliikenneosuuden nostaminen vielä nykytasosta koko seudulla. Tavoite on kova, eikä sitä saada toteutettua muuta kuin erittäin voimakkaalla joukkoliikenteen jatkuvalla kehittämisprosessilla. Seudun liikenne kasvaa eniten poikittaisliikenteessä. Se näkyy poikittaisten väylien liikenteen nopeana kasvuna ja ruuhkautumisena. Poikittaisliikenteessä henkilöauton käyttö on laajaa ja joukkoliikenneosuus matala. Joukkoliikenteen käyttöä voidaan ja pitää jatkossa nostaa tuntuvasti. Tulevina vuosikymmeninä on panostettava erityisesti poikittaisyhteyksien määrän ja laatutason parantamiseen. Jokeri II ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi 1

3 POIKITTAISEN JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Seuraava karkea suuntaa antava esimerkkilaskelma havainnollistaa tilannetta. Jos koko seudun moottoriajoneuvoilla hoidettua henkilöliikennettä ajatellaan olevan nykytilanteessa 100 yksikköä vuorokaudessa, siitä on henkilöautoliikennettä 60 yksikköä ja joukkoliikennettä 40 yksikköä. Tästä kokonaisliikenteestä kantakaupunkiin suuntautuvaa henkilöautoliikennettä on ja joukkoliikennettä 20 yksikköä 30 yksikköä. Poikittaisliikenteessä liikenteen rakenne on erilainen. Henkilöautoilla hoidetaan ja joukkoliikenteellä vain 40 yksikköä 10 yksikköä. Kantakaupungin suuntaan toteutuvassa liikenteessä siis likimain kaksi kolmasosaa hoituu joukkoliikenteenä, mutta poikittaisliikenteessä vain neljännes. Entä tulevaisuudessa, jos joukkoliikenneosuus pidettäisiin vähintään nykytasolla. 25 vuoden sisällä koko henkilöliikenteen ennustetaan kasvavan 50 prosenttia. Jos joukkoliikenneosuus pidetään nykytasolla, henkilöautoliikenne olisi siitä ja joukkoliikenne 90 yksikköä 60 yksikköä. Kasvu kantakaupunkiin suuntautuvassa liikenteessä tulee olemaan ehkä vain %. Valtaosa kasvusta on poikittaisliikenteen kasvua. Nykytason säilyttäminen kulkumuoto-osuuksissa merkitsee, että poikittaisliikenteessä vuoden kuluttua henkilöautoliikennettä on ja joukkoliikennettä 70 yksikköä 30 yksikköä. Jokeri II ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi 2

4 Tämän esimerkkilaskelman viesti on, että poikittaisen joukkoliikenteen matkustajien määrä on saatava kasvamaan seuraavan vuoden kuluessa ainakin kolminkertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna, jos aiotaan säilyttää joukkoliikenteen osuus edes nykytasolla koko seudulla. Silti poikittaisliikenteessä joukkoliikenteen osuus olisi vain vaivaiset 30 %. UUTTA RAKENNETTA JOUKKOLIIKENTEESEEN Haastetta on siis yllin kyllin poikittaisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Toisaalta viimeisten vuoden aikana poikittaisliikenteen käyttö on lähes kolminkertaistunut. Jokeri I on tulossa, hitaasti mutta varmasti. Sen on arvioitu lisäävän joukkoliikennematkoja noin 3000 vuorokaudessa eli noin 1 miljoonalla vuodessa lähivuosina. Kuten esimerkkilaskelmasta selviää, muutos on oikeansuuntainen mutta riittämätön. Tarvitaan enemmän samansuuntaisia keinoja. Liitteissä 1 ja 2 on kuvattu poikittaisliikenteen rakennemalli, joka pitää lähtökohtana Jokerilinjan tyyppisten nopeiden poikittaisten runkoyhteyksien laajentamista (Jokeri I, Jokeri II, Jokeri III) niin, että koko seudun linjastorakenteessa ne muodostavat alue- ja liikennekeskuksia yhdistävät perusyhteydet, joita poikittaislinjastossa täydentävät perinteiset kehämäiset ja diagonaaliset poikittaislinjat. Rakennemallissa on myös kuvattu, miten kantakaupungin suuntaan toimivan joukkoliikenteen siirtyminen laajemmin liityntäliikennejärjestelmäksi kytkeytyy tähän malliin. Seuraavaksi voitaisiin tutkia Jokeri II:n toteuttamismahdollisuudet. Tämä uusi seudullinen nopea runkoyhteys voitaisiin toteuttaa vaiheittain idästä länteen. Ensimmäisessä vaiheessa nykyisen Helsingin poikittaislinjan 78 reittiä jatkettaisiin almilta yyrmäkeen toteuttamalla keskuspuiston alittava noin 1,5 kilometrin tunnelikatuyhteys joukkoliikenteelle. Toisessa vaiheessa linjaa jatkettaisiin yyrmäestä atinkylään. Jokeri II ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi 3

5 Liitekuvan 3 mukaisella reitillä saavutettaisiin linjalle hyvä kuormitus (liite 4) jo nykyisillä matkustajavirroilla. Linja on mahdollista tehdä nopeaksi. Linjan lähivaikutusalueelle voidaan kehittää uutta kaupunkirakennetta. Kehä II:n jatko Hämeenlinnanväylälle voitaisiin toteuttaa joukkoliikennepainotteisena väylänä, jota myös muu hyötyliikenne voisi kulkea ruuhkia vältellen. PLJ-prosessissa seuraavana askeleena on poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelman tekeminen. Jokeri II ja mahdollisesti myös Jokeri III voisivat olla siinä konkreettisia tutkittavia hankkeita. Jokeri II ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi 4

6 Liite1 KAUNIAINEN ESPOO Espoo Kivenlahti Kauniainen atinkylä Leppävaara Tapiola yyrmäki Huopalahti Kamppi Oulunkylä Kalasatama almi Tikkurila Viikki Itäkeskus ellunmäki Vuosaari VIHTI KIRKKONUI H:\kuvat\Jokeri\Jokeri_1,2,3.cdr8\SoV\kt\ TUUSULA JOKERI III VANTAA SIPOO JOKERI II JOKERI I HELSINKI JOKERI-ALLISET POIKITTAISYHTEYDET Pasila Herttoniemi

7 Liite 2 LIITYNTÄLIIKENNEALUEEN LINJASTON TAVOITTEELLINEN RAKENNE Liityntälinja LIITYNTÄASEA Palvelulinja Raide keskustaan "Jokeri" Bussiyhteys kantakaupungin keskiosiin Poikittaislinja h:\kuvat\jokeri\raide_liityntä.cdr8\sov\kt\

8 Liite 3 VANTAA Pähkinärinne yyrmäki Tapaninkylä Hämevaara Paloheinä almi alminkartano Pukinmäki Kontula Viherlaakso Lintuvaara Pihlajamäki ellunmäki yllypuro KAUNIAINEN Vuosaari ankkaa ESPOO Tapiola Olari JOKERI II Toteutusvaihe 2. atinkylä HKL\SUY\h:kuvat\Jokeri\Jokeri-vaihe2.cdr8\SoV\