LUKUVUOSITIEDOTE. Järvenpään kaupunki Sivistystoimi Perusopetus

Transkriptio

1 LUKUVUOSITIEDOTE Järvenpään kaupunki Sivistystoimi Perusopetus 1

2 Sisältö LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT... 4 YLEISTÄ... 5 OPPIVELVOLLISUUS... 5 OPPILAAN KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN JA ALUEMALLI... 5 KOULUN VAIHTAMINEN... 6 OPETUSSUUNNITELMA... 6 ARVIOINTI... 6 OPPILAAN VELVOLLISUUDET JA KURINPITO... 7 KOULUMATKAT... 7 KOULUKULJETUKSET... 7 KOULUTAPATURMAT... 7 KOULUSSA... 8 OPPILAANOHJAUS... 8 YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI... 9 KIELTEN OPETUS ERIKOISLUOKAT USKONNON JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUS JA KOULUN USKONNOLLISIIN TILAISUUKSIIN OSALLISTUMINEN LIIKUNTA POISSAOLOT KOULURUOKAILU KIVA KOULU RETKET JA LEIRIKOULUT OPPILASKUNNAT KERHOT KUVAAMINEN, OPPILAAN MATERIAALIEN JA TUOTOSTEN JULKAISU OPPILAAN OMIEN TAVAROIDEN SÄILYTYS YHTEISTYÖ...17 KOTI JA KOULU OPPILASHUOLTO ILTAPÄIVÄTOIMINTA (IP) KOULUN ULKOPUOLISET PALVELUT YHTEYSTIEDOT...26 KOULUT JA REHTORIT KOULUJEN OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖ SIVISTYSTOIMI OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNTA

3 Hyvät huoltajat Järvenpään koulut tarjoavat laadukasta opetusta. Opetus kouluissa järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaan terveellistä kasvua ja kehitystä. Koulut ovat valmiit vastaanottamaan erilaisia oppilaita. Onnistuneen koulutyön perustan muodostaa kasvatuskumppanuus, joka tarkoittaa vanhempien ja koulun työntekijöiden välistä tasa-arvoista yhteistyötä lapsen asioissa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien asiantuntemus lapsestaan sekä opettajan ammatillinen osaaminen. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Yhteistyömuodoista tärkeimpiä ovat vanhempaintapaamiset, joissa mahdollistuu opettajan ja vanhempien toisiinsa tutustuminen ja yhteinen keskustelu lapsen asioista. Muita tärkeitä yhteistyömuotoja ovat vanhempainillat, yhteistapahtumat sekä monipuoliset viestintämenetelmät. Vanhempia kannustetaan perustamaan luokkatoimikuntia ja osallistumaan vanhempainyhdistyksien toimintaan. Vanhemmat ovat tervetulleita tutustumaan myös kouluun. Kodin ja koulun hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö luo pohjaa lapsen hyvälle koulumenestykselle. Luonteva yhteydenpito kodin ja koulun välillä koituu aina lapsen parhaaksi. Tarvittaessa koulun yleinen, tehostettu ja erityinen tuki ja oppilashuoltohenkilöstö tukevat tätä yhteistyötä. On tärkeää, että lapsi voi kokea onnistumisen, oppimisen ja tekemisen iloa. Tätä edistää kannustava palaute oppimisesta sekä koulussa että kotona. Koulun koko henkilökunta yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa luovat edellytykset oppimiselle ja turvalliselle ja viihtyisälle koululle. Oppaaseen on kerätty eräitä koulunkäyntiin liittyviä tärkeitä asioita. Toivomme, että perehdytte oppaaseen ja selostatte lapsellenne tässä esitettyjä kouluasioita. Tervetuloa opintielle! Seppo Rantanen Opetuspäällikkö 3

4 LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT JÄRVENPÄÄN PERUSKOULUISSA Syyskausi 2011: ti ke Syysloma (viikolla 43) Joululoma Kevätkausi 2012: ma la Talviloma (vko 8) Lukuvuoden päätöspäivä la

5 YLEISTÄ Oppivelvollisuus Perusopetuslain 25 :n mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuslain 26 :n mukaan oppivelvollisen on osallistuttava perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Jos oppivelvollinen ei osallistu kaupungin järjestämään perusopetukseen, huoltajien tulee ilmoittaa siitä sivistystoimeen. Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja aluemalli Järvenpäässä on kattava kouluverkko, jossa koulupaikka toteutuu lähikouluperiaatteen ja huoltajien toivomusten mukaisesti. Kouluilla ei ole kiinteitä oppilaaksi-ottoalueita. Kunta osoittaa oppilaalle ensisijaisen koulupaikan asuinosoitteen perusteella lähikoulusta. Järvenpäässä monet koulut sijaitsevat niin lähellä toisiaan, että joillakin asuinalueilla asuvilla oppilailla on useita lähikouluja. Opetus- ja kasvatuslautakunta määrää vuosittain kunkin asuinalueen ns. ensisijaisen koulun. Oppilaan koulupaikan vahvistaa opetuspäällikkö. Järvenpään perusopetuksen koulut muodostavat kolme aluetta: Kartanon, Koivusaaren ja Yhteiskoulun alueet. Kullakin alueella on yksi yhtenäiskoulu tai luokka-asteiden opetusta järjestävä koulu sekä 3 luokka-asteiden opetusta järjestävää koulua. Koulut tekevät keskenään yhteistyötä yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseksi omalla alueellaan. Myös oppilashuolto ja oppilaan tarvitsema opetuksen erityinen tuki sekä yhteistyö esiopetuksen ja vapaa-aikapalvelujen kanssa on järjestetty aluemallin mukaisesti. Lisäksi kaupungissa toimii yhteinen Juholan erityiskoulu. Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään kuntien välisellä sopimuksella Sipoon ruotsinkielisissä kouluissa. Luokka-asteelle 7-9 siirrytään pääsääntöisesti aluemallin mukaisesti kouluittain seuraavasti: KARTANON ALUE: Kartanon kouluun Harjulan ja Mankalan kouluista. YHTEISKOULUN ALUE: Järvenpään Yhteiskouluun Kinnarin, Kyrölän ja Oinaskadun kouluista. KOIVUSAAREN ALUE: Koivusaaren yläkouluun Anttilan, Haarajoen, Saunakallion ja Vihtakadun kouluista. 5

6 Koulun vaihtaminen Kun oppilaan osoite muuttuu, uusi osoite ilmoitetaan koululle. Jos muutosta aiheutuu koulun vaihdos kaupungin sisällä, ilmoitetaan muuttamisesta sivistystoimistoon kouluasiainsihteerille. Kesken lukuvuoden muuttava oppilas voi pääsääntöisesti jatkaa entisessä koulussaan lukuvuoden loppuun. Tällöin huoltajat vastaavat oppilaan koulumatkoista ja saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Opetussuunnitelma Perusopetuksen tavoitteista, opetuksen sisällöstä ja määrästä säädetään perusopetuslaissa ja - asetuksessa, valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteissa ja Järvenpään paikallisessa opetussuunnitelmassa, joita kaikki koulut noudattavat. Opetussuunnitelma löytyy Järvenpään kaupungin internet sivuilta. ( Kaikilla kouluilla on opetussuunnitelman määrittelemät samat perustavoitteet, tehtävät ja keskeiset sisällöt. Opetussuunnitelman tuntijako on tämän oppaan liitteenä. Viikkotunnit Järvenpäässä eri luokka-asteilla vähintään Luokilla Luokilla Luokilla , 25 Luokilla Oppilaan päivittäisestä työmäärästä säädetään perusopetusasetuksessa. Ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja muilla vuosiluokilla enintään 7 oppituntia. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voi oppilaan työpäivä vuosiluokilla olla väliaikaisesti pidempi kuin 7 tuntia. Koulut laativat lisäksi lukuvuosittain vuosisuunnitelmat, joissa täsmennetään koulun lukuvuoden toimintaa ja opetusjärjestelyjä. Arviointi Arviointi kuuluu koulutyöhön ja sitä tehdään jatkuvasti. Perusopetuksessa arvioidaan oppilaiden oppimista, käyttäytymistä ja työskentelyä. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppimista sekä seurata oppilaan kehitystä. Arviointi perustuu oppiaineisiin liittyviin tavoitteisiin. Oppilaita ei verrata keskenään, vaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan edistyminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Todistus on vain yksi osa arviointia. Opettajan antama palaute koulupäivän aikana on tärkeä osa arviointia. Syyslukukauden lopuksi luokan oppilaat saavat välitodistuksen. Ensimmäisellä luokalla ei anneta välitodistusta, vaan arviointi suoritetaan väliarviointikeskusteluna oppilaan huoltajan kanssa oppilaalle laadittavan oppimissuunnitelman pohjalta. Keväällä lukuvuoden päättyessä jokainen oppilas saa lukuvuositodistuksen. Siinä arvioidaan oppilaan edistymistä, käyttäytymistä ja työskentelyä. Perusopetuksen suorittamisesta annetaan päättötodistus. 6

7 Oppilaan velvollisuudet ja kurinpito (Perusopetuslaki ) Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. Koulumatkat Koulumatkat ovat osa koulupäivää ja yhteinen tavoitteemme on tehdä se turvalliseksi. Vuosiluokkien 1-2 oppilaiden saapuminen kouluun pyörällä ei ole suotavaa. Koulun järjestyssääntöjen mukaan kypärää käytetään aina koulumatkoilla ja koulutyöhön liittyvillä polkupyörämatkoilla. Koulukuljetukset Oppilaille järjestetään maksuton koulukuljetus, mikäli koulumatka on yli 5 km ja ensimmäisen luokan oppilaille, mikäli koulumatka on yli 3 km, lyhintä kulkukelpoista jalankulkutietä mitattuna. (Ei kuitenkaan kunnan ulkopuolelle.) Lisäksi oppilaat ovat oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin kuljetusetuuden myöntäminen edellyttää aina asiantuntijalausuntoa. Koulukuljetusetu anotaan koulun rehtorilta. Koulutapaturmat Perusopetuslain 34 :n mukaan koulussa ja koulumatkalla oppilaalle sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Lain perusteiden mukaan koulutapaturman hoidolla tarkoitetaan niitä välittömiä kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärinpalkkioista, matkakustannuksista vahingoittuneen oppilaan kuljettamisesta hoitoa saamaan, sairaalamaksuista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä, sidostarpeista ja apuvälineistä. 7

8 Kaupunki korvaa koulutapaturmasta aiheutuneet yllä mainitut kustannukset edellyttäen, että huoltaja katsoessaan lääkärintutkimuksen välttämättömäksi vie oppilaan ensin kunnalliselle terveys-asemalle. Mikäli huoltaja vastoin tätä ohjetta haluaa käyttää terveydenhoidon yksityisen sektorin palveluja, kaupunki ei korvaa niistä aiheutuneita kustannuksia, ellei oppilaasta ole esitettävissä terveysaseman virallista todistusta, että hänet jostakin erityisestä syystä on ohjattu yksityissektorille. KOULUSSA Oppilaanohjaus Oppilaan ohjausta koulutyöskentelyyn ja opiskeluun antaa koulun koko kouluyhteisö. Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kouluissa toteutettava ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla pyritään pienentämään oppilaan syrjäytymisriskiä. Jokaiselle 1-2 luokan oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Ensimmäisen luokan alussa järjestetään ns. kolmikantakeskustelu (huoltaja, opettaja ja lastentarhanopettaja) jonka pohjalta laaditaan lapselle oppimissuunnitelma. Lukuvuoden aikana järjestetään väliarviointikeskustelu huoltajien kanssa. Toisella luokalla oppilaan oppimissuunnitelma päivitetään. Syyslukukauden aikana 7. vuosiluokalla tarjotaan kaikille huoltajille mahdollisuus tavata luokanvalvoja tai muu oppilasta opettava opettaja. Myös 8-9 luokkalaisten huoltajille tarjotaan mahdollisuus tavata oppilaan luokanvalvoja. Koulukohtaisesti suunnitellaan kokonaisuuksia eri oppiaineiden opetukseen, joiden avulla annetaan oppilaille tietoja ja kokemuksia työelämän vaatimuksista ja mahdollisuuksista. Järvenpääläisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehdään yhteistyötä ikäluokan tarpeiden mukaisesti. Koulujen oppilaanohjauksen henkilökunnan puoleen voi kääntyä oppilaan ohjauksen kysymyksissä sekä kaikissa muissa koulunkäyntiä koskevissa asioissa. Erityisluokilla opinto-ohjauksesta huolehtivat erityisluokanopettajat. 8

9 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Oppilaalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Koulun oppilashuoltotyössä seurataan säännöllisesti yksittäisten oppilaiden kasvua, kehitystä, oppimista, koulunkäyntiä sekä luokkien, ryhmien ja kouluyhteisön hyvinvointia. Yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajien kanssa suunnitellaan ja järjestetään oppilaalle tarvittava tuki. Tavoitteena on antaa tukea mahdollisimman varhain ennaltaehkäisten vaikeampien kasvun tai oppimisen vaikeuksien syntymistä tai syrjäytymistä. Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan kolmiportaisen, (yleinen tuki, tehostettu tuki, erityinen tuk), mallin mukaisesti. Kaikilla tuen tasoilla oppilasta voidaan tukea monin eri tavoin. Oppilaalle annettava tuki suunnitellaan ja järjestetään yksilöllisesti koulun, alueiden ja Järvenpään kaupungin olemassa olevat opetuksen järjestämisen mahdollisuudet huomioiden. Tuki voi muodostua mm. pedagogista tuesta (esim. eriyttäminen, tukiopetus, erilaiset opetusryhmät), erityisopetuksesta, oppilashuoltopalveluista, tulkitsemis- tai avustajapalveluista ja erilaisista apuvälineistä. Kaikissa kouluissa on osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja. Kaikkien tukitoimien järjestämisen lähtökohtana on hyvä yhteistyö oppilaan huoltajien kanssa. Huoltajan ja oppilaan sitoutuminen yhteisesti laadittujen tavoitteiden toteuttamiseen, omat toimenpiteet ja vastuun ottaminen koulunkäynnin, oppimisen ja kasvun edistämisestä on erittäin tärkeää. Koulun tulee järjestää oppilaalle riittävät tukitoimet myös ilman oppilaan huoltajan suostumusta, mikäli se on moniammatillisen oppilashuoltoryhmän arvion mukaan välttämätöntä oppilaan edun kannalta. Yleinen tuki Oppilaan kasvua ja kehitystä sekä oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan ensisijaisesti yleisellä tuella. Se on kaikille oppilaille tarkoitettua tukea. Kaikille 1-2 -luokan oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma osana yleistä tukea. Myös muille oppilaille voidaan laatia yleisen tuen oppimissuunnitelma. Oppilaan yleinen tuki järjestetään oppilaan lähikoulussa. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja ja yleinen tuki ei riitä. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä kuullaan oppilasta ja huoltajaa ja oppilaalle tehdään pedagoginen arvio. Tehostetun tuen muodot määritellään oppilaalle laadittavassa oppimissuunnitelmassa. Tehostettu tuki järjestetään oppilaan lähikoulussa. Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Ennen erityisen tuen antamista koskevaa päätöstä (opetuspäällikkö tekee) kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa ja tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta. Käytettävissä ovat kaikki perusopetuksen tukimuodot. Oppilaan erityinen tuki määritellään oppilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Myös oppilaan erityinen tuki järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa. Oppilaan erityinen tuki ja erityisen tuen päätökseen perustuva erityisopetus voidaan järjestää myös alueellisessa erityisluokassa tai Juholan erityiskoulussa. 9

10 YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Lukuvuonna erityisopetuksen luokat ovat: Kartanon alueella Kartanon koulussa (1.-9.-luokat) ja Mankalan koulussa (erityisopetuksen osaaikainen pienryhmä luokat) Koivusaaren alueella Koivusaaren koulussa (7.-9.-luokat) sekä Saunakallion koulussa ja Anttilan koulussa (1.-6.-luokat) Yhteiskoulun alueella Järvenpään Yhteiskoulussa (7.-9.-luokat) ja Kinnarin koulussa ( luokat) Järvenpäässä toimii Juholan erityiskoulu, jossa järjestetään vaativimpien erityisoppilaiden opetus. Kehitysvammaisten ja vaikeimmin vammaisten lasten opetusta sekä psyykkisesti kuntouttavaa erityisopetusta annetaan kaupungin omana koulutuspalveluna Juholan koulun alaisuudessa. Lukuvuonna Kartanon koulun alaisuudessa toimii yläkouluikäisille syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille tarkoitettu 10 oppilaan koulupajaluokka. - kaikkien oppilaiden edellytysten ja tarpeiden huomioiminen - välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri - yhteistyö huoltajien, opettajien, henkilökunnan ja muiden asiantuntijoiden kanssa - opetus, ohjaus ja oppilashuollollinen työ pedagoginen arvio OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI oppimissuunnitelma - oppilaan säännöllinen tuki tai useita tukimuotoja samanaikaisesti, yleinen tuki ei riitä - suunnitellaan yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena pedagogiseen arvioon perustuen - vahvempaa ja pitkäjänteisempää tukea - käytössä kaikki perusopetuksen tukimuodot (paitsi erityisen tuen päätöksellä annettava erityisopetus) pedagoginen selvitys opetuspäällikön tekemä erityisen tuen päätös, hojks - oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla - muodostuu pedagogisen selvityksen perusteella tehdyn erityisen tuen päätöksen mukaisesta erityisopetuksesta ja muista tukimuodoista - kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea 10

11 Kielten opetus Järvenpään opetussuunnitelmassa määritellään toteutettava kieliohjelma, jonka tavoitteena on kieltenopetuksen monipuolistaminen ja käytettävissä olevien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Kieltenopetuksessa pyritään koulujen väliseen yhteistyöhön mahdollisimman laajan tarjonnan turvaamiseksi. Kieliryhmien muodostamisesta päättää opetus- ja kasvatuslautakunta oppilaiden valintojen perusteella. * A1-kieli 3. luokalta alkava yhteinen kieli tarjottavat A1-kielet: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) ja luokilla yhteensä 8 vuosiviikkotuntia (=2-3 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 16 oppilasta * A2-kieli 5. luokalta alkava vapaaehtoinen kieli tarjottavat A2-kielet: englanti, ranska, saksa ja venäjä poikkeus: A1-ruotsia opiskeleville ei tarjota A2-englantia luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=3 tuntia/viikko) ja luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) perustettavassa opetusryhmässä oltava vähintään 12 oppilasta * B1-kieli 7. luokalta alkava yhteinen kieli ruotsi, ellei se ole A1-kieli englanti, jos A1-kieli on ruotsi luokilla yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (=2 tuntia/viikko) * B2-kieli 8. luokalta alkava valinnainen kieli (=2 tuntia/viikko) tarjottavat B2-kielet: ranska, saksa ja venäjä toteutetaan, jos kielen valinneita on riittävästi * Lukion kieliohjelma kytketään peruskoulun kieliohjelmaan siten, että oppilaalle turvataan jatkomahdollisuus peruskoulun A- ja B1-kielten opiskeluun. A1- ja A2-kielen opiskelussa pyritään peruskoulun päättövaiheessa samantasoiseen kielitaitoon. Erikoisluokat Saunakallion koulussa on kaupungin yhteiset englantipainotteiset luokat, joissa opetus tapahtuu osittain englannin kielellä. Opetus jatkuu Koivusaaren koulussa. Harjulan koulussa on kaupungin yhteiset ensimmäiseltä luokalta alkavat musiikkipainotusryhmät. Opetus jatkuu Kartanon koulussa. Järvenpään Yhteiskoulussa koulussa on luokkalaisille kuvataideluokkia. 11

12 Monikulttuurinen opetus Järvenpään kouluissa opiskelee noin 150 lasta, jotka tulevat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä. Opetuksen järjestäminen perustuu heidän aikaisempaan oppimishistoriaansa. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulutusjärjestelmästä. Perusopetukseen valmistava opetus Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ei ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Opetuksen tavoitteena on antaa tarvittavat valmiudet suomen kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetuksen tavoitteena on lisäksi tukea ja edistää oppilaan oman äidinkielen hallintaa ja oman kulttuurin tuntemusta. Valmistavassa opetuksessa oppilas opiskelee perusopetuksen oppiaineita oman opintoohjelmansa mukaisesti. Oppilaat integroidaan vähitellen (oman opinto-ohjelman mukaan) yleisopetuksen ryhmiin, mikä edistää oppiaineen sisällön omaksumista sekä sosiaalisen kielitaidon kehittymistä. Valmistavan opetuksen päätyttyä oppilaat siirtyvät lähinnä ikätasoaan vastaaviin perusopetusryhmiin lähikouluperiaatteen mukaisesti. Valmistavan opetuksen ryhmä toimii Kartanon koulussa. Siihen ohjataan luokkalaiset vasta Suomeen muuttaneet tai muuten vielä puutteellisen suomen kielen taidon omaavat maahanmuuttajaoppilaat luokkalaisille valmistavan opetuksen ryhmä toimii Keravalla. Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Se eroaa tavoitteiltaan ja sisällöltään suomi äidinkielenä -opetuksesta. Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan oppilaille, joiden äidinkieli/kotona puhuttu kieli ei ole suomi tai ruotsi. Sitä voidaan opettaa myös paluumuuttajille ja pitkään ulkomailla asuneille oppilaille. Koulussa määritellään kumpaa oppimäärää oppilas opiskelee. Lisätietoja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksesta antavat maahanmuuttaja- lasten opetuksen koordinaattori Liisa Pulkkinen (p ) ja opetuspäällikkö. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus ja koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistuminen Uskonnon opetus järjestetään oppilaiden enemmistön uskonnollisen yhdyskunnan mukaisesti eli evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksena. Kaikki evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvat oppilaat osallistuvat tähän opetukseen. Myös sellainen oppilas, joka ei kuulu evankelisluterilaiseen seurakuntaan, voi huoltajan ilmoituksen perusteella osallistua tähän opetukseen. Järvenpäässä järjestetään myös ortodoksista uskonnon opetusta. Muihin uskonnollisiin yhdistyksiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu evankelisluterilaisille tai ortodokseille tarkoitettuun uskonnon-opetukseen, järjestetään heidän 12

13 oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät. Järvenpäässä järjestetään toistaiseksi islamin opetusta. Uskonnonopetuksen opetuspaikkana ei aina ole oma koulu, koska opetusta on keskitetty alueellisesti. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu koulussa järjestettävään uskonnon opetukseen opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Jos oppilas ei osallistu koulun tai oman uskonnollisen yhteisönsä järjestämään uskonnon opetukseen, hänen tulee osallistua koulun tai oman uskonnollisen yhteisön järjestämään korvaavaan opetukseen. Jos oppilas osallistuu korvaavaan opetukseen omassa uskonnollisessa yhteisössään, silloin koulussa ei järjestetä korvaavaa opetusta. Uskonnon opetus ei ole uskonnon harjoittamista. Virsiin, rukouksiin ja uskonnollisiin toimituksiin tutustuminen, muutoin kuin hartauden harjoittamisen muodossa, on oman uskonnon opetusta, samoin vierailut kirkkoihin ilman osallistumista kirkollisiin toimituksiin. Opetuksen sisällössä korostuu oman uskonnon tuntemus. Koulut ilmoittavat erikseen kouluissa järjestettävistä uskonnollisista tilaisuuksista, kuten joulu- tai pääsiäiskirkosta jumalanpalveluksineen. Kouluissa järjestetään myös uskonnollisia aamunavauksia. Oppilaat osallistuvat pääsääntöisesti koulujen perinteisiin juhliin, mm. joulujuhla, itsenäisyyspäivä sekä kevätjuhla, ja muihin koulun toimintamuotoihin. Perusopetuksessa huoltajan on ilmoitettava perustellusti, jos oppilas ei osallistu em. tilaisuuksiin. Näiden tilaisuuksien ajaksi koulu järjestää tilaisuuksiin osallistumattomille oppilaille muuta toimintaa. Liikunta Liikuntatunneille tullaan asianmukaisessa liikuntaan soveltuvassa vaatetuksessa. Toivottavaa on, että talviliikuntaa varten huoltaja hankkii oppilaalle joko sukset tai luistimet, mieluummin molemmat. Terveyskasvatukseen kuuluu, että liikuntatuntien jälkeen myös peseydytään. Järvenpään koulujen uimaopetus järjestetään Järvenpään uimahallin toimesta koulupäivän aikana. Oppilaat käyvät uimassa luokittain/ryhmittäin koulun uimaviikkojen aikana. Matkat kuljetaan opettajan johdolla ryhmänä koululta jalkaisin tai polkupyörällä. Kauempana sijaitsevilta kouluilta järjestetään kuljetus. 13

14 Poissaolot Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan äkillisestä poissaolosta koululle koulupäivän alkaessa. Perusopetuslain 35 :ssä säädetään, että oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Huoltaja voi anoa oppilaalle vapautusta koulunkäynnistä. Vapautus voidaan myöntää vain hyväksyttävästä syystä. Luokanopettaja tai luokanvalvoja voi myöntää vapautuksen enintään kolmeksi päiväksi. Sitä pidempää vapautusta anotaan kirjallisesti koulun rehtorilta, joka tekee asiasta päätöksen. Huoltajan velvollisuutena on valvoa, että oppilas suorittaa vapautuksen aikaiset koulutehtävät. Huoltajan tulee toimittaa koululle pitkien ja/tai toistuvien poissaolojen syystä lääkärintodistus tms. luotettava selvitys. Kouluruokailu Jokaisena koulupäivänä tarjotaan oppilaille monipuolinen ja maukas maksuton koululounas. Tarjolla on lämmin ruoka, salaatti/raaste, leipä ja ravintorasva sekä juomana maito/piimä ja vesi. Koululounaan ravitsemuksellinen arvo toteutuu vain, kun oppilas nauttii koko aterian. Kouluruokailu vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin, terveyteen ja työtehoon. Koululounas on hyvistä raaka-aineista valmistettua suomalaista perusruokaa. Se täydentää kodissa tapahtuvaa ruokailua ja luo pohjaa oppilaan terveyttä edistäville ruokailutottumuksille. Ruokalista julkaistaan viikoittain lehdissä sekä kaupungin nettisivuilla. Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota huoltaja ilmoittaa siitä erityisruoka-valiolomakkeella, jonka saa koulu-terveydenhoitajalta. Kouluruokailuun on varattu aikaa vähintään 20 minuuttia. KiVa Koulu (Ki=kiusaamista Va=vastustava) Järvenpään kaikki perusopetuksen koulut ovat mukana KiVa Koulu -ohjelmassa. KiVa Koulu on Opetusministeriön rahoittama toimenpideohjelma koulukiusaamisen vähentämiseksi, ennaltaehkäisemiseksi ja kiusaamisen seurausten minimoimiseksi. Toimenpideohjelma sisältää koulutusta henkilökunnalle, monipuolista materiaalia, virtuaalisen oppimisympäristön ja monia yleisiä (kaikille oppilaille) ja kohdennettuja (kiusaajille ja kiusatuille) toimenpiteitä koulussa. KiVa kouluihin perustetaan kolmesta koulun aikuisesta koostuva KiVa - tiimi, jonka päätehtävä on esille tulevien kiusaamistapausten selvittäminen yhdessä luokanopettajien/luokanvalvojien kanssa. 14

15 Kiusaamistapauksissa on tärkeää heti olla yhteydessä omaan opettajaan, luokanvalvojaan tai koulun rehtoriin. Koulut antavat omissa tiedotteissaan lisätietoa koulukohtaisista toimintatavoista. Lisäksi tietoa on saatavilla hankkeen internetsivuilta: Järvenpään perusopetuksessa noudatetaan KiVa Koulu -toimenpideohjelman lisäksi yhteistä toimintasuunnitelmaa oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Toimintasuunnitelma löytyy Järvenpään kaupungin internetsivuilta. Retket ja leirikoulut Luokkien toimintaan voi kuulua opetussuunnitelman mukaisia opintokäyntejä, -retkiä ja leirikouluja. Opetussuunnitelman mukainen toiminta kouluaikana on oppilaalle perusopetuslain mukaisesti maksutonta. Koulun opintokäyntejä ja -retkiä, leirikouluja sekä opetukseen liittyviä tapahtumia voidaan tukea oppilaiden ja huoltajien yhteisesti keräämillä varoilla. Varojen keruun tulee olla oppilaille ja huoltajille vapaaehtoista. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman mukaiseen toimintaan huolimatta siitä, onko hän tai hänen huoltajansa osallistunut varojen keräykseen. Huoltajien suorittama varojenkeruu voi tapahtua itsenäisesti siten, että koulu ei ole keruussa mukana lainkaan. Tällöin huoltajat suunnittelevat ja toteuttavat varojen keruun itse ja päättävät, miten varat annetaan oppilaiden toimintaa varten. Koulun käyttöön luovutettuja varoja ei palauteta. Varojen käytön periaatteet kouluaikana tapahtuviin retkiin ja leirikouluihin tulee kuitenkin aina sopia koulun kanssa neuvotellen sillä koulu päättää koulutyöajan käytöstä. Huoltajien varojenkeruu voi tapahtua myös yhteistyössä koulun kanssa, jolloin huoltajat ja koulu yhdessä päättävät varojen keruun ja käytön periaatteista. Koulu vastaa aina viime kädessä siitä, että kaikilla oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus molemmissa varainkeruuvaihtoehdoissa osallistua toimintaan. Pääsääntöisesti leirikoulujen kohteiksi suositellaan kotimaisia lähiseudun ja -ympäristön kohteita. Leirikoulujen kestoksi suositellaan kotimaan leirikouluihin enintään 3-5 vuorokautta ja ulkomaan leirikouluihin enintään 5-7 vuorokautta. Vuosiluokilla 1-6 ei suositella kansainvälisiä leirikouluja ja vuosiluokilla 7-9 kansainvälisten leirikoulujen suositellaan liittyvän ystävyyskunta ja -kaupunki toimintaan sekä kansainvälisiin hankkeisiin. Leirikoulujen rahoitus tapahtuu pääsääntöisesti oppilaiden ja huoltajien vapaaehtoisen varojen keräämisen tai mahdollisiin erillisin hankerahoituksin. Varainhankinnasta tehdään suunnitelma, kun luokan opettaja ja huoltajat ovat tehneet päätöksen leirikoulun suunnittelusta ja järjestämisestä. Ennen suunnitelmaa huoltajille tehdään kirjallinen kysely varainhankintaan liittyvistä seikoista, mm. siitä, miten varoja halutaan kerättävän, miten huoltajat ovat valmiita leirikoulun varainhankintaa tukemaan. Koulun rehtori hyväksyy varainhankintasuunnitelman. Opetus- ja kasvatuslautakunta hyväksyy retket ja leirikoulut koulun vuosisuunnitelman yhteydessä. 15

16 Oppilaskunnat Perusopetuksessa kuullaan sekä vanhempia että oppilaita. Jokaisella koululla toimii oppilaskunta, jonka kautta oppilailla on mahdollisuus osallistua kouluyhteisön kehittämiseen. Lisäksi perusopetus on mukana Nuorten Ääni- ja Nuorisoparlamentti-toiminnassa. Kerhot Kouluissa järjestetään kerhotoimintaa. Kerhon toiminnalla pyritään kohentamaan kerholaisten sosiaalisia taitoja, lisäämään yhteishenkeä ja ryhmässä toimimisen taitoja sekä vähentää koulukiusaamista. Koulukerhojen järjestämisestä vastaa Järvenpään kaupungin nuorisotoimi ja/tai koulujen vanhempainyhdistykset yhteistyössä koulun kanssa. Kuvaaminen, oppilaan materiaalien ja tuotosten julkaisu Koulun järjestämissä tilaisuuksissa otetaan erilaista kuvamateriaalia koulun toiminnan ja historian dokumentoimiseksi. Yleisiä tilannekuvia voidaan julkaista koulun julkaisuissa ja internet-sivuilla. Kuvaaminen kuuluu osaltaan myös opetukseen, jolloin kuvamateriaalia käytetään opetukselliseen tarkoitukseen opetusryhmän kesken. Yksittäisten oppilaiden kuvien, materiaalien ja tuotosten julkaisuun erilaisissa koulun esitteissä ja sähköisissä julkaisuissa pyydetään huoltajilta erikseen kirjallinen suostumus. Tänä lukuvuonna suostumukset pyydetään kaikilta oppilailta. Suostumus on voimassa koko perusopetuksen ajan. Kouluissa on lukuvuoden aikana myös varsinainen koulukuvaus, jolloin kaikki ryhmät valokuvataan ja oppilaista otetaan yksittäiskuvat. Näitä kuvia ei julkaista. Kuvat tulevat koulun kautta huoltajille kotiin nähtäviksi. Ne ovat maksullisia ja niiden lunastaminen on vapaaehtoista. Kuvauksen suorittavan yrityksen valitsee koulu. Oppilaan omien tavaroiden säilytys Koulu ei vastaa oppilaan tavaroista koulupäivän aikana. Suosittelemme, että oppilaalla ei olisi koulussa mukanaan arvokasta tavaraa, rahaa tms. Koulu pyrkii järjestämään isommille liikuntavälineille säilytyspaikan koulupäivän ajaksi, mutta ei vastaa säilytyksestä. Yläkouluilla on oppilaskäyttöön tarkoitettuja lokerikkoja, joissa oppilas voi säilyttää koulunkäyntiin tarvittavia tavaroitaan. Koululla on oikeus tarkistaa lokerikot tarvittaessa. 16

17 YHTEISTYÖ Koti ja koulu Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on edistää oppilaan oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia, ja tukea oppilaan kasvua kouluyhteisön jäseneksi. Lapsen eläminen samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä edellyttää yhteistyötä ja vuorovaikutusta näiden eri kasvatusyhteisöjen välillä. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolten keskinäinen kunnioitus. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään kouluyhteisön tasolla, luokkatasolla ja yksittäistä oppilasta koskevalla tasolla. Oppilas osallistuu yhteistyön tekemiseen aktiivisesti mm. osallistumalla keskusteluihin, kertomalla totuudenmukaista tietoa huoltajilleen koulusta ja koulun tapahtumista, välittämällä itseään koskevia viestejä kodin ja koulun välillä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteita ja toimintatapoja. TAVOITTEET Koulu tukee kotien kasvatustehtävää. Koulu on yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että huoltaja voi osaltaan tukea lastensa tavoitteellisesta oppimista ja koulunkäyntiä. Huoltajille luodaan mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö järjestetään siten, että moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. KOULUN TOIMINTATAVAT oppilaan henkilökohtaiset suunnitelmat (oppimissuunnitelma, HOJKS) oppilaan itsearviointi opettajan ja huoltajan tapaamiset vähintään kerran lukuvuodessa ja asiallinen ja ajantasainen yhteydenpito esim. viestein ja puhelimitse luokkakohtaiset vanhempainillat vähintään kerran lukuvuodessa poissaolojen seuranta koulun vanhempainillat huoltajan ja opettajan (ja oppilaan) tapaamiset vähintään kerran lukuvuodessa oppilaan henkilökohtaiset suunnitelmat (oppimissuunnitelma, HOJKS) väli-, lukuvuosi- ja päättöarvioinnit huoltajille suunnatut kyselyt vanhempainverkosto /vanhempainyhdistykset ja -kerhot oppilashuoltoryhmän säännölliset kokoontumiset koulun ulkopuoliset tukitoimet ja tiivis yhteistyö ja konsultointi niiden toteuttajien kanssa vanhempainyhdistysten ajankohtaiset koulutukset erilaiset yhteistyömenetelmät esim. HUPU, verkostoneuvonpito 17

18 Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia yhteistyömuotoja kehitetään huoltajien kanssa koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle on annettava tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. kaikissa koulussa 1. luokan alkaessa kolmikantakeskustelut (tai monikantakeskustelut), mukana vanhempi, esiopettaja ja opettaja (varhaiskasvatuksen erityisopettaja, erityisopettaja) vanhempainverkosto /vanhempainyhdistykset ja -kerhot vanhempainyhdistyksen ja koulun yhteistyösuunnitelma luokkatoimikunnat siirtopalaverit nivelvaiheessa (ensimmäisten kouluviikkojen aikana) vanhempainillat tiedotteet keskustelut oppilaanohjaajan kanssa oppilashuoltotyö Sähköinen Helmi -reissuvihko Kouluilla on käytössään sähköinen HELMI -reissuvihko. Koulun yhteiset tiedotteet ja viestit lähetetään Helmen kautta. Opettajat merkitsevät Helmeen oppilaan poissaolot, koepäivät ja koealueet sekä luokkalaisilla numeeriset koetulokset. Helmessä on myös muita toimintoja, jotka ovat käytössä koulu- ja opettajakohtaisesti. Tarkemmat tiedot Helmestä ja sen käytöstä saatte kouluilta. Luokkatoimikunnat ja vanhempainyhdistykset Vanhemmat voivat toimia koulun piirissä luokka/ryhmäkohtaisissa luokkatoimikunnissa sekä järjestäytyneessä muodossa koulukohtaisissa vanhempainyhdistyksissä. Koulun piirissä tapahtuva kerho- ja yhdistystoiminta on vapaaehtoista sekä vanhemmille että opettajille. Yhdistykset lisäävät toiminnallaan koulun tavoitteiden tuntemusta sekä tukevat kodin ja koulun kasvatustyötä. Vanhempainyhdistykset tukevat ja järjestävät mm. luokkakohtaista toimintaa kaikilla luokilla, yhteistyötä edistäviä kasvatusta tukevia iltoja sekä muuta yhteistoimintaa koulun ja lasten hyväksi. Vanhempainverkosto Järvenpään Vanhempainverkosto on koulujen ja päiväkotien vanhempainyhdistysten alueyhdistys, joka kokoaa vanhempien voimavarat yhteen ja toimii vanhempien vaikutuskanavana. Vanhempainverkosto on omalta osaltaan yhdessä muiden tahojen kanssa vaikuttamassa paremman kasvuympäristön luomiseksi Järvenpäässä. Verkoston tehtävänä on vanhempainyhdistysten aloitteiden ja lausuntojen koordinointi, vanhemmuuden tukeminen luento- ja keskustelutilaisuuksia järjestämällä ja vanhempaintoiminnan kehittäminen Järvenpäässä. Jäseneksi ovat tervetulleita myös yksityishenkilöt. 18

19 Ajankohtaiset asiat, pöytä-kirjat, verkoston kannanotot ja tapaamisten ajankohdat löytyvät osoitteesta Lisätietoja Vanhempainverkoston toiminnasta saa oman koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajalta tai suoraan verkoston puheenjohtajalta. Verkosto toivottaa kaikki vanhemmat tervetulleiksi toimimaan yhteisen asian hyväksi. Oppilashuolto Perusopetuksen oppilashuolto edistää ja ylläpitää oppilaiden oppimisedellytyksiä, psyykkistä ja fyysisistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto sisältää oppilashuollollisen työn sekä oppilashuollon palvelut. Oppilashuollollinen työ on kaikkien koulun aikuisten tekemää oppimisedellytyksiä lisäävää sekä hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävää työtä. Se on myös arjessa tapahtuvaa huolenpitoa oppilaista. Oppilashuollon palveluja koulussa ovat kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin, koulukuraattorin sekä koulupsykologin asiakastyö. Oppilashuoltoryhmä Jokaisessa koulussa toimii säännöllisesti kokoontuva oppilashuoltoryhmä, jonka toiminnasta vastaa rehtori. Kokoonpanot ja kokoontumiset päätetään koulukohtaisesti. Koulupsykologit ja -kuraattorit Koulupsykologin työ on sisällöltään laaja-alaista ja monimuotoista. Hän edustaa psykologista asiantuntemusta koulun oppilashuollossa ja opetus- ja kasvatustyössä. Koulupsykologin tehtävänä on edistää ja tukea oppilaan kehitystä ja kasvua. Järvenpäässä koulupsykologin asiakkaita ovat esi- ja peruskouluikäiset lapset ja nuoret perheineen. koulupsykologin tehtäviin kuuluvat oppilaiden koulunkäyntiin liittyvien asioiden tutkimus- ja konsultointitehtävät. Koulupsykologi osallistuu säännöllisesti alakoulun oppilashuoltoryhmään ja arvioi tukitoimenpiteiden ja erityisopetuspäätöksen tarpeellisuutta. Hän on mukana erityistä tukea tarvitsevien lasten opetuksen, kuntoutuksen ja tukitoimien suunnittelussa. Aloitteen tekijöinä kouluneuvotteluun tai tutkimustarpeen arviointiin voivat olla vanhemmat, oppilas, opettaja tai koulun muu oppilashuolto. Vanhemmat voivat olla yhteydessä koulupsykologiin myös suoraan halutessaan keskustella lapsen koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä asioista. Psykologin työskentelyn tavoitteena on lasten oppimisvaikeuksien sekä psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen arviointi ja tukitoimien suunnittelu, kouluyhteisön tukeminen ja lasten ja perheiden voimavarojen tukeminen. 19

20 Koulukuraattorin perustehtävänä on ennaltaehkäistä ja selvittää oppilaiden psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia yhteistyössä opettajien, vanhempian sekä muun verkoston kanssa. Työn tavoitteita ovat oppilaiden ja perheiden hyvinvoinnin sekä kasvun edistäminen, oppilaiden koulunkäynnin edellytysten turvaaminen sekä kouluyhteisön toimintakyvyn lisääminen. Asiakastyö kohdistuu oppilaisiin, perheisiin, ryhmiin, kouluyhteisöön sekä verkostoihin. Tehtäviin kuuluvat lisäksi opettajakonsultaatiot, oppilashuoltoryhmien työskentelyyn osallistuminen, kodin ja koulun välinen yhteistyö sekä toimiminen erilaisissa työryhmissä. Yhteistyöverkostoja ovat mm. opettajat, koulupsykologit, kouluterveydenhoitajat, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, erityisnuorisotyöntekijät, sosiaalipäivystys sekä lasten ja nuorten tutkimus- ja hoitopaikat. tarvittaessa kuraattori ohjaa lapsen perheineen jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Koulukuraattorin tehtävä on tukea oppilasta, heidän huoltajiaan ja opettajia sosiaalisten ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Kuraattori tekee tarvittaessa tiivistä yhteistyötä perhesosiaalityöntekijöiden kanssa. Tavallisimpia keinoja koululla ilmenevien ongelmien selvittämiseksi ovat yhteistyö kodin ja koulun kesken, keskustelut oppilaan / opettajan / vanhempien kanssa, määräajoin pidettävät yhteisneuvottelut, oppilaan pienryhmä- ja erityisluokkasiirrot. Tarvittaessa koulupsykologit ja kuraattorit ohjaavat oppilaan jatkotutkimuksiin tai hoitoon. Keskustelut koulupsykologin ja kuraattorin kanssa ovat luottamuksellisia. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on lapsen ja nuoren terveyden edistäminen, terveen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen sekä koko kouluyhteisön hyvinvointi. Kouluterveydenhuolto kohdistuu oppilaaseen osana perhettään, oppilasryhmiin sekä oppilaiden elinympäristöön ja elinolosuhteisiin, erityisesti perheen voimavaroja tukien yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Kouluterveydenhoitaja toimii koululla oman alansa asiantuntijana. Hänellä on vastuu oppilas- ja koulukohtaisesta terveydenhuollosta. Kouluterveydenhoitaja tekee yhteistyötä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja tarvittaessa koulupsykologin, koulukuraattorin ja perhesosiaalityöntekijöiden kanssa. Koululääkäri toimii lääketieteen asiantuntijana kouluterveydenhuollossa. Hän vastaa laajaalaisten ja sovittujen terveystarkastusten toteuttamisesta, jatkotutkimuksiin ja erikoissairaanhoitoon lähettämisestä sekä tekee tarvittavat lääkärinlausunnot. Kouluterveydenhuolto kuuluu kiinteänä osana koulussa toimivaan moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Kouluterveydenhuolto selvittää myös lapsen ja perheen erityisen tuen tarpeen ja ohjaa tarvittaviin tukipalveluihin. 20

21 Kouluterveydenhuollon suunnitellut tarkastukset: 1. luokan laaja-alainen terveystarkastus Terveydenhoitajan tekemä tarkastus ennen koulun alkua ja koululääkärin tekemä tarkastus ensimmäisen lukuvuoden aikana yhdessä vanhempien kanssa. Sisältää: kasvun arviointi, ryhti, näkö, kuulo, verenpaine, kivekset, esinahka ja peruslääkärintarkastus. Tehostetaan puuttuvat rokotukset. Selvitetään erityisen tuen tarpeet ja oppilaalle tehdään henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. 2. luokan terveystarkastus Terveydenhoitajan tekemä tarkastus. Sisältää: kasvun arviointi. 3. luokan terveystarkastus Terveydenhoitaja pitää oppitunnin terveellisistä elämän tavoista. Terveys tottumusten seuranta viikon ajan. Tarkastus sisältää: kasvun arviointi, ryhti. 4. luokan terveystarkastus Terveydenhoitajan tekemä tarkastus. Lyhyt terveyskysely tunnilla. Sisältää: kasvun arviointi, ryhti, näkö, kuulo, puberteetti. Terveydenhoitajan oppitunti tytöille naiseksi kasvamisesta. 5. luokan laaja-alainen terveystarkastus Lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä tekemä tarkastus. Huoltaja kutsutaan mukaan tarkastukseen. Sisältää: kasvun arviointi, ryhti, puberteetti, verenpaine ja peruslääkärintarkastus. Tarkastetaan rokotukset. Oppilaan terveystiedoista tehdään yhteenveto ja tarkastetaan henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. 6. luokan terveystarkastus Terveydenhoitajan tekemä tarkastus. Sisältää: kasvun arviointi. 7. luokan terveystarkastus Terveydenhoitajan tekemä tarkastus. Sisältää: kasvun arviointi, ryhti, näkö, värinäkö, kuulo verenpaine, puberteetti ja hemoglobiini. Terveyskeskustelu. 8. luokan laaja-alainen terveystarkastus Lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä tekemä tarkastus. Huoltaja kutsutaan mukaan tarkastukseen. Sisältää: kasvun arviointi, ryhti, näkö, näkökentät, kuulo, verenpaine ja peruslääkärintarkastus. Keskeistä on ammatinvalintaan vaikuttavien psyykkisten ja fyysisten rajoitteiden huomioiminen. Lääkäri kirjoittaa nuorison terveystodistuksen. Tarkastetaan henkilökohtainen terveys- ja hyvinvointisuunnitelma. 9. luokan terveystarkastus Terveydenhoitajan tekemä tarkastus. Sisältää: kasvun arviointi. Rokotusten tarkastaminen ja rokotustodistus. 21

22 Iltapäivätoiminta (IP) Perusopetuksen luokkien ja erityisopetuksen luokkien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Järvenpäässä päivittäin koulun jälkeen kokoontuvissa IPryhmissä sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten iltapäivätoimintana. Aamupäivä-toimintaa ei järjestetä. Toimintaa koordinoi Järvenpään kaupungin perusopetuspalvelut ja sitä järjestävät Järvenpään kaupunki, Järvenpään evankelis-luterilainen seurakunta ja Kristillinen koulu. Iltapäivätoiminnan ryhmät toimivat päivittäin klo /16.30 ja ne tarjoavat lapselle turvallisen tavan viettää aikaa koulun jälkeen. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä edistää lasten hyvinvointia. IP-toiminnan toimintamaksu on valitusta toiminta-ajasta riippuen vuodessa ja se laskutetaan :n kuukausierissä. Maksu sisältää toiminnan, välipalan ja tapaturmavakuutuksen. Koulujen loma-ajat tai kuukaudelle sijoittuvien toimintapäivien määrä eivät vaikuta toimintamaksun suuruuteen. Toimintaan haetaan huoltajan allekirjoittamalla aamu- ja iltapäivä-toiminnan hakulomakkeella. Tarkemmat tiedot toiminnasta löytyvät Järvenpään kaupungin internetsivuilta. Perusopetuspalveluissa IP-koordinaattorina toimii Anne Peltola puh Koulun ulkopuoliset palvelut Suun terveyden hoito Luokkatarkastukset: hammaslääkäri 3.lk ja 8.lk suuhygienisti 1.lk, 5.lk, 7 lk. Välitarkastukset yksilöllisen hoidon-tarpeen mukaan. Hammashoitolat lähettävät oppilaille kutsut tarkastuksiin. Hammashoitola Mannilantie 13 Ajanvaraus puhelin p Mannilantien hammashoitolassa hoidetaan seuraavien koulujen oppilaat: Juholan koulu, Järvenpään Yhteiskoulu, Kinnarin koulu, Kyrölän koulu ja Oinaskadun koulu. Hammaslääkärit: Joonas Pulkkinen p johtava hammaslääkäri Pirkko Liuhto, Erika Hakala, Juha Lehtinen, Olga Svid, Zamira Mulloeva Suuhygienistit:Terhi Nikkanen, Mervi Olkkonen 22

23 Hammashoitola Jampankaari 5 A Ajanvaraus puhelin p Jampan hammashoitolassa hoidetaan seuraavien koulujen oppilaat: Anttilan koulu, Haarajoen koulu, Harjulan koulu, Kartanon koulu, Kellokosken koulu ja lukio (järvenpääläiset oppilaat), Koivusaaren koulu, Mankalan koulu, Pajalan koulu, Saunakallion koulu ja Vihtakadun koulu. Hammaslääkärit Sini-Helmi Telkki, Dmitry Alexeev, Katja Pirttilahti, Arja Lehti, Sisko Kinnunen, Niko Salminen, Joona Iso-Lotila, Kirill Valkovski Suuhygienistit Riitta Pukkala, Merja Auvinen, Eija Salmi, Mari Rinkinen Suun hoitotyön johtaja Maria Broms p Perheneuvola Postikatu 8, 2. krs, JÄRVENPÄÄ Voit ottaa yhteyttä, jos jokin asia lapsen kasvussa tai kehityksessä askarruttaa tai jos mielessäsi on vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä. Asiakkaille ja yhteistyötahoille puhelinaika keskiviikkona ja perjantaina klo 10:00-12:00, puh Perheneuvolan työryhmään kuuluu kaksi perheterapeuttia ja kolme psykologia, osa-aikainen lääkäri ja toimistosihteeri. Nuorisopsykiatrian poliklinikka Sibeliuksenkatu 4 c, JÄRVENPÄÄ Ajanvaraus puh klo sähköposti: jarnuopsypkl@hus.fi Nuorisopsykiatrian poliklinikka on erikoissairaanhoidon toimintaa. Nuorisopsykiatrian poliklinikka palvelee vuotiaiden nuorten pulmissa vastuualueenaan Järvenpää, Tuusula ja Mäntsälä. Poliklinikalle tarvitaan lähete, jonka voi pyytää lääkäriltä tai kouluterveyden-huollosta. Työryhmään kuuluvat erikois-lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, erikoissairaanhoitaja ja osastonsihteeri. 23

24 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) Hyväksytty Opetus- ja kasvatuslautakunnassa Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) 1* 2* (30) Musiikki (4-) ** - (3-) Kuvataide (4-) ** - (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Painotus (valinnaiset aineet) ,5 6,5 6 (13) 13 (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 (19) 19 (19) 23 (23) 23 (23) 24 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 224 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) * koulukohtainen painotus A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. ** oppilas valitsee jommankumman Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 1. Perusopetuksen tuntijako 24

25 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) / MUSIIKKILUOKKIEN TUNTIJAKO Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (12) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (9) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) 32 (31) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) (30) Musiikki (4-) (3-) Kuvataide (4-) (4-) 56 (56) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) *musiikkipainotus+ soitinopetus 1* 1* 1*+1 1*+1 1*+1 0,5* 6,5 6 13) (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 (19) 20 (19) 25 (23) 25 (23) 25 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 231 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) 8-9 luokilla musiikinopetus järjest. valinnaisuuden kautta A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisaineisiin. Oppilaalla yht A2-kieli Taulukko 2. Perusopetuksen musiikkiluokkien tuntijako 25