Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 65. Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 65 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 18:15-20:05 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone, Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar-Nykvist Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Rainer Lahti Risto Nevanlinna Kimmo Oila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Ossi Keränen asemakaavapäällikkö Markku Antinoja liikennesuunnittelupäällikkö Marianne Kaunio yleiskaavapäällikkö Päivi Ahlroos kehittämispäällikkö, paikalla 13 14, 22 23, poistui 23 käsittelyn jälkeen, (klo :25) Merja Kiviluoto palvelupäällikkö, paikalla 13 14, 22 23, poistui 23 käsittelyn jälkeen (klo :25) Patrik Skogster erikoissuunnittelija, paikalla 13 14, 22, poistui 22 käsittelyn jälkeen (klo :50) Yusef Abu Madi nuorisovaltuuston edustaja Marita Forsberg palvelupäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 65 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Harriet Klar-Nykvist Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelussa osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 65 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 13 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 14 Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen 5 15 Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma, pöydälle Eestinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen 11 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 30. kaupunginosa Nöykkiö, palautettu Pihlajarinne, asemakaavan muutosehdotuksen 21 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 63. kaupunginosa Järvenperä Jänismäki, asemakaavan muutosehdotuksen 25 hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 62. kaupunginosa Lippajärvi 19 5 Mikkelä I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 29 nähtäville (MRA 27 ), alue , 47. kaupunginosa Muurala 20 Tiistilä II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen 35 nähtäville (MRA 27 ), alue , 23. kaupunginosa Matinkylä 21 6 Juvanmalmi II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, 44 alue , 81. kaupunginosa Niipperi 22 7 Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden käyttösuunnitelman hyväksyminen 23 Kokouksessa kuultavat selostukset Kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarimatka Hollantiin ja Belgiaan 61

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Käsittely Käsittelyn alussa puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko ottaa ylimääräisenä asiana käsittelyyn Kaupunkisuunnittelulautakunnan seminaarimatka Hollantiin ja Belgiaan -asia ja voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että asia 10 (Kaupunkisuunnittelulautakunnan vuoden 2016 käyttösuunnitelman hyväksyminen) ja asia 11 (Kokouksessa kuultavat selostukset) käsitellään asian 3 (Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman) jälkeen, jonka jälkeen siirrytään alkuperäiseen käsittelyjärjestykseen. Koska niitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen ottaa asian käsiteltäväkseen ja hyväksyneen puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ottaa ylimääräisen asian käsiteltäväkseen ja hyväksyi puheenjohtaja Markkulan esittämän käsittelyjärjestyksen. Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 14 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Harriet Klar-Nykvist.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma, pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh Juhani Lehikoinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Käsittelyn kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Kimmo Oilan, jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma tulee viimeistellä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi ohjaamaan liikenneverkkoa koskevien toimenpiteiden valmistelua. Jotta ohjelma saadaan tätä varten ajantasaistettua ja samalla selkeämmin ohjaamaan myös tämän vuoden akuuttien toimenpiteiden valmistelua niin asia palautetaan uudelleen viimeisteltäväksi siten, että lautakunta voi tehdä tarvittavat päätökset viimeistään ensi huhtikuussa. Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti, että Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma tulee viimeistellä kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyttäväksi ohjaamaan liikenneverkkoa koskevien toimenpiteiden valmistelua. Jotta ohjelma saadaan tätä varten ajantasaistettua ja samalla selkeämmin ohjaamaan myös tämän vuoden akuuttien toimenpiteiden valmistelua niin asia palautetaan uudelleen viimeisteltäväksi siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta voi tehdä tarvittavat päätökset viimeistään ensi huhtikuussa.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 65 Oheismateriaali Selostus - Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma (luonnos) Lähtökohdat Kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli kokouksessaan Espoon liikenneverkkovisiota ja antoi jatkovalmisteluun seuraavat ohjeet: Tämän sekä muun kaupunkisuunnittelussa tehdyn ja tehtävän valmistelutyön perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kevään 2015 aikana esityksen kaupunginhallitukselle Espoon liikenneverkon kehittämisestä, jonka liitteenä esitetään tarpeelliset perustiedot liikenteen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä kustannuksista. Tämän asiakirjan valmistelussa korostetaan seuraavia käyttötarpeita: Asiakirja: a) ohjaa toimenpiteiden valmistelua siten, että valtuuston asettamat kaupunkirakenteen sekä liikkumisen ja liikenteen hyötytavoitteet (etenkin Kestävä verkostomainen kaupunki ja Kestävät liikkumisratkaisut ) ja muut strategiset tavoitteet kyetään mahdollisimman hyvin saavuttamaan. b) edistää maankäytön pääratkaisujen valmistelua mm. tuottamalla perustietoa liikkumisen tarpeista, matka-ajoista ja kustannuksista eri reittien ja kulkumuotojen välillä. c) ohjaa maankäytön, palveluverkon ja niitä tukevien liikenneverkkoratkaisujen suunnittelua ja toteutustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa. d) edistää liikkumisen ja liikenteen sujuvoittamista. e) selkeyttää Espoon tavoitteita perusteluineen pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja koskevissa neuvotteluissa. f) sisältää keskeisimmät perustiedot valmistelussa ja päätöksenteossa eri tasoilla ja tahoilla tehtäville valinnoille. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman lähtökohtina ovat olleet 2014 valmistunut Espoon liikenneverkkovisio, lautakunnan kokouksessaan antamat jatkosuunnitteluohjeet sekä maaliskuussa 2015 valmistunut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ HLJ 2015-suunnitelmassa on ohjelmoitu seudun pääliikenneverkon kehittämishankkeet ja esitetty muita liikennejärjestelmän kehittämistoimia. Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma yhtäältä täydentää HLJ-suunnitelmaa Espoon omien hankkeiden osalta ja toisaalta tarkentaa Espoon liikenneverkkovisiota toimien ajoituksen, kustannusten ja vaikutusten osalta.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 65 Kehittämistarpeet Noin 15 vuoden päästä Espoon joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro Kivenlahteen, Rantarata Espoon kaupunkiradalla täydennettynä ja Raide-Jokeri Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Vuonna 2017 uudistuu nykyinen joukkoliikennelippujen vyöhykejako, joka mahdollistaa itäisen Espoon kuulumisen samaan vyöhykkeeseen Helsingin keskustan kanssa. Näin joukkoliikennematkustaminen Espoon itäosista Helsinkiin ja Vantaalle on tuntuvasti nykyistä edullisempaa. Bussilinjaston kehittämistarpeita ovat linjastorakenteen selkeyttäminen, sujuviin vaihtopaikkoihin panostaminen sekä poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien vahvistaminen. Raideliikennejärjestelmän laajeneminen ja aiempaa liityntäpainotteisempi bussilinjasto tuovat erityisvaatimuksia terminaalien ja vaihtopaikkojen laatutasolle. Espoon kaupunkiliikenne tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti raideliikenteeseen, jolloin on tärkeää vahvistaa pyöräilyn roolia yhtenä matkaketjun osana. Pyöräilyn suosio kasvaa erityisen voimakkaasti Länsimetron liikennekäytävässä, jossa kaupunkikeskustojen ja niiden välisten yhteyksien olosuhteita tulee kehittää pyöräilyn edistämisohjelman ja metroasemien pyöräilykaupunkiselvitysten periaatteiden mukaisesti. Ajoneuvoliikenteen hinnoitteluskenaarioissa liikennesuoritteen väheneminen vähentää ruuhkia ja parantaa tieliikenteen sujuvuutta nykyiseen verrattuna. Näissä skenaarioissa Espoon pääväyliin ei kohdistu lähivuosina muita merkittäviä välityskykyä lisääviä kehittämistarpeita HLJ 2015-suunnitelmaluonnoksessa esitettyjen kauden hankkeiden lisäksi. Vuoteen 2040 mennessä suurimmiksi pääväylien sujuvuusongelmiksi jäävät Turunväylän välistyskyvyn ylittyminen Tuomarilan ja Lommilan välillä ja Vihdintien liittymien ruuhkautuminen Vantaan puolella. Ilman tieliikenteen hinnoittelua parantamistarpeet aikaistuvat ja lisääntyvät. Pääkatujen kehittämistarve painottuu poikittaisiin yhteyksiin mm. Matinkylä-Espoolahden ja Espoon keskuksen alueiden välille sekä Leppävaarasta Myyrmäen suuntaan. Painopisteet Ensimmäisessä vaiheessa liikenneverkon kehittämisen painopiste on vahvasti seudullisten raideyhteyksien sekä pyöräilyn kehittämisessä. Liikenneverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä kestävään liikkumiseen perustuvien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden synnylle, mikä yhdessä liikenteen hinnoittelussa näköpiirissä olevien muutosten kanssa ohjaa liikenteen kasvua autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteeseen. Pidemmällä aikajänteellä (2025-) painopiste siirtyy Espoon sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen runkoyhteyksiä

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 65 rakennetaan vaiheittain pikaraitioteiksi, ja toisaalta Espoon sisäistä tie- ja pääkatuverkkoa kehitetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn ja autoliikenteen kysyntää. Kehittämisohjelman kustannukset Kehittämisohjelman ensimmäiseen vaiheeseen esitettyjen pääliikenneverkon kehittämishankkeiden Espoon kaupungille kohdistuva kustannusarvio ilman tontinluovutuskompensaatioita on noin miljoonaa euroa eli noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta yli puolet kuluu metron jatkeeseen Matinkylästä Kivenlahteen. Jäljelle jäävästä summasta noin 35 % kohdistuu muihin seudullisiin raidehankkeisiin (Espoon kaupunkirata, Raide-Jokeri), noin 40 % seudullisiin pääväyliin, lähes 20 % Espoon pääkatuihin ja hieman alle 10 % sisäisten joukkoliikenneyhteyksien ja pyöräilyn väyliin. Kehittämisohjelman toiseen vaiheeseen esitettyjen pääliikenneverkon kehittämishankkeiden Espoon kaupungille kohdistuva kustannusarvio on noin 600 miljoonaa euroa eli runsaat 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä summasta lähes puolet kohdistuu Espoon pääkatuihin, yli 40 % Espoon sisäisiin pikaraitioteihin, ja noin 10 % seudullisiin liikenneyhteyksiin. Vaikutukset Vaikutustarkastelut koskevat liikennejärjestelmän ja maankäytön muodostaman kokonaisuuden muutoksia vuodesta 2012 kehittämisohjelman mukaiseen vuoden 2040 tavoitetilanteeseen. Liikkumisessa ja liikenteessä tapahtuvia muutoksia aiheuttavat Espoon liikenneverkon muutosten lisäksi maankäytössä, seudullisessa liikenneverkossa sekä liikenteen hinnoittelussa tapahtuvat muutokset, joten kyse ei ole pelkästään liikenneverkon kehittämisen vaikutuksista. Espoon liikennesuorite asukasta kohti laskee ja painottuu nykyistä enemmän joukkoliikenteeseen sekä jalankulkuun ja pyöräilyyn. Absoluuttisesti suoritteet kuitenkin kasvavat, eniten joukkoliikenteessä ja vähiten henkilöautoliikenteessä. Ruuhkaliikenteessä joukkoliikennematkustamisen keskinopeus kasvaa Espoossa noin 10 % ja autoliikenteen keskinopeus noin 8 % nykyiseen verrattuna. Liikkumisen nopeutuminen ja asukaskohtaisen liikennesuoritteen väheneminen erityisesti henkilöautoilla johtavat siihen, että liikenteen kustannukset matkustusaika ja onnettomuudet huomioiden laskevat Espoossa vuositasolla euroa / asukas. Esimerkiksi asukkaan osalta liikenteen ja liikkumisen muutoksista tuleva hyöty olisi yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 15 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 65 Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Liikenneverkon toimenpideohjelma Espoon joukkoliikennejärjestelmä uudistuu voimakkaasti erityisesti raideliikenteen kehityksen ansiosta. Tällä jaksolla toteutuvat Metro Matinkylään ja edelleen Kivenlahteen, Kaupunkirata Espoon keskukseen ja Raide-Jokeri. Näiden lisäksi tavoitellaan joukkoliikennekadun toteuttamista Suurpellosta Kuurinniittyyn. Pyöräilyn laatukäytäviä toteutetaan mm. Kaupunkiradan yhteydessä Leppävaarasta Espoon keskukseen ja muita laatukäytäviä 15 miljoonalla eurolla. Pääväyläverkkoa kehitetään noin 250 miljoonalla eurolla, mikä sisältää mm. Kehä I:n parantamiset Keilaniemi-Tapiolassa ja Laajalahdessa. Espoon pääkatuverkkoa parannetaan lisäksi noin 70 miljoonalla eurolla. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma -raportin, 2 lähettää raportin tiedoksi tekniselle lautakunnalle ohjeellisena noudatettavaksi tulevia investointiohjelmia laadittaessa. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Eestinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 30. kaupunginosa Nöykkiö, palautettu Valmistelijat / lisätiedot: Matias Kallio, puh Markus Pasanen, puh Mikla Koivunen, puh Matias.L.Kallio@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6905, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Puolitaival-niminen katu muutetaan jalankulkuyhteydeksi ja sen mitoitus muutetaan vastaavasti. Jäsen Paula Pöntynen ehdotti, että: Poistetaan jyrkimmän kalliorinteen kohdalla oleva keskimmäinen kortteli ja muutetaan se s-1 alueeksi. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että jäsen Pöntysen ehdotus raukeaa kannattamattomana. Sen jälkeen puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 65 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6905, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Eestinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Eestinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen - Eestinkallio, tapahtumaluettelo - Eestinkallio, kaavamääräykset - Eestinkallio, kaavakartta - Eestinkallio, ajantasa-asemakaava - Eestinkallio, havainnekuva - Eestinkallio, puiston ideasuunnitelma Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa osa Eestinkallion puistoja lähivirkistysalueesta yleiskaavan mukaiseen asuinkäyttöön. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja kaduksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 4,6 % nykyisestä Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueesta. Rakennusoikeus on k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = 1.0. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti , että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Koska osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-orava-alueeksi, voidaan yleiskaavan mukaisista rajoista muiltakin osin perustellusti poiketa. - Asemakaavasta laaditaan vaihtoehtoinen tehokas tiivismatala pientalomainen asemakaava, jolla muodostetaan omaleimainen kokonaisuus. Valmistelun aikana selvitetään erilaisia mahdollisuuksia tämän aikaansaamiseksi, kuten hyvin yleispiirteinen asemakaava sekä erilaisten toteutusratkaisujen etsiminen laatua korostavalla kilpailutuksella tonttien luovutusvaiheessa sekä myös alueen tonttien osoittaminen omatoimiseen rakentamiseen tai ryhmärakentamiseen.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 65 - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Lisäperustelut kaupunkisuunnittelulautakunnalle Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-oravaalueeksi. Tätä on kompensoitu sillä, että suunnitellut korttelit ovat tehokkaampia ja korkeampia kuin kadun toisella puolella sijaitsevat olemassa olevat kerrostalot. Rakentaminen on keskitetty kadun varteen, koska talojen taakse jäävän korkean kallioalueen rakentaminen olisi sekä teknisesti että maisemallisesti ongelmallista. Tiivismatalan rakentamisen tutkiminen Eestinkallion suunnittelualueelle on tutkittu tiivismatalaa pientalorakentamista. Pientalorakentaminen on kaavatalouden ja kysynnän kannalta merkittävästi huonompi vaihtoehto. Asuinkerrostalot vastaavat alueellisen elinkaariasumisen kysyntää ja mahdollistavat suuremman tehokkuuden, jolloin virkistysaluetta jää enemmän. Lähialueella sijaitsee paljon suuria pientaloasuntoja. Uusille esteettömille asunnoille on paljon kysyntää. Erityisesti ikääntyvät pientaloasukkaat hakevat tämäntyyppisiä kerrostaloasuntoja. Eestinmalmin ja Nöykkiönlaakson alueen väestöennusteissa vuonna 2024 yli 55-vuotiaiden määrä kasvaa noin 60 % ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa noin 80 %. Asuinkerrostalotonttien asemakaavoittaminen on valtuuston hyväksymien maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteiden mukaista. Lisäksi se toteuttaa kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa (TATU). Tontinmyyntitulot tulevat kokonaisuudessaan kaupungille. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin ja parannetaan edellytyksiä palveluiden ja joukkoliikenteen kehittymiselle alueella. Kerrostalorakentaminen vastaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita (VAT) ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL). Kaupunkisuunnittelukeskus esittää asemakaavan muutosehdotuksessa asuinkerrostaloja, koska ne sopivat paremmin alueelle ja vastaavat paremmin asuntojen tarpeeseen ja kysyntään sekä monipuolistavat alueen asuntorakennetta. Esitetyt pistemäiset asuinkerrostalot sopivat hyvin ympäristöön, koska kadun toisella puolella sijaitsee myös kerrostaloja. Virkistysalue ja suojelutarpeet Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti päätöksessään , että kaava-alueena käsitellään rakennusalue ja koko laaja virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Kaava-aluetta on nyt laajennettu koskemaan koko länsiosaa Eestinkallion virkistysalueesta ja liito-oravien ydinalueet suojellaan kaavassa. Viheraluekokonaisuuden kehittämisestä ja liitooravien suojelusta on lisätty kuva oheismateriaaliin (puiston ideasuunnitelma).

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / 65 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6905, käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ). Aloite ja vireilletulo Asemakaavan muutoksen hakijana on Espoon kaupungin tekninen ja ympäristötoimi/tonttiyksikkö. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Lisäksi kaava on Espoon kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Nöykkiön Eestinlaaksossa. Suunnittelualueena on Eestinkallion puisto- ja lähivirkistysalueen länsireuna, joka sijoittuu Eestinlaakson kadun varteen. Alue on kallioisen kuusimetsän rakentamaton länsirinne. Suunnittelualueen pohjoisosassa metsä on hoitamattomana paikoin kasvanut tiheäksi. Eteläosassa kalliorinteet hallitsevat maisemaa. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee liitooravien ydinalue, joka suojellaan. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 65 Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Pisantie nimiseen katuun, idässä puistoon, etelässä rivitaloihin ja lännessä Eestinlaakso nimiseen katuun. Kadun länsipuolella sijaitsee asuinkerrostaloja. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa , saanut lainvoiman ) suunnittelualueen länsiosa on merkitty uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi alueeksi. Alueen käyttötarkoitukseksi on osoitettu tiivis ja matala -asuntoalue (A2). Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat Eestinkallio (vahvistettu sisäasiainministeriössä ) ja Eestinkallio I B (vahvistettu ympäristöministeriössä ). Alueen eteläosa on osoitettu puistoalueeksi (P) ja pohjoisosa lähivirkistysalueeksi (VL-2). Asemakaavan mukaan lähivirkistysalue on säilytettävä pääasiassa luonnontilassa ja hoidettava niin, ettei maiseman luonne olennaisesti muutu. Suunnittelualueen läpi on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, jota ei ole rakennettu. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Suunnittelijoiden vastaanottotilaisuus järjestettiin Eestinkallion koululla. Tilaisuuteen osallistui järjestäjien lisäksi noin 12 asiasta kiinnostunutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin 13 kirjallista mielipidettä. Valtaosa mielipiteen jättäneistä vastusti virkistysalueen muuttamista asuinkäyttöön. Palautteen ja selvitysten pohjalta suunnitelmaa on kehitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana olleisiin luonnossuunnitelmiin verrattuna. Kaikki rakennukset on nyt sijoitettu Eestinlaakson kadun varteen ja rakennusoikeus on vähennetty vaihtoehtojen kerrosalaneliömetristä kerrosalaneliömetriin. Liito-oravien ydinalue alueen pohjoisosassa suojellaan ja kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Asemakaavan muutos Yleisperustelu ja -kuvaus Kaavamuutoksella täydennetään yhdyskuntarakennetta ja lisätään asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen (MAL) mukaisesti. Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteiden mukaan koko Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna 2030 ja työpaikkamäärään, joka vastaa 100 % työpaikkaomavaraisuutta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 65 Asemakaavan muutos perustuu yleiskaavaan. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu uudeksi tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Muun muassa alueen maastonmuodoista ja luonnonolosuhteista johtuen asemakaavaa laadittaessa on todettu alueen soveltuvan paremmin kerrostalorakentamiseen kuin esimerkiksi pientalorakentamiseen. Asemakaavan muutoksessa esitetty asuinkorttelialue on pienempi kuin yleiskaavassa esitetty asuntoalue eli osa yleiskaavan asuntoalueeksi merkitystä alueesta jää virkistyskäyttöön. Rakennettavalla alueella tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin. Hanke on yhdyskuntataloudellisesti kannattava ja liitettävissä olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen rakentaminen Eestinlaakson kadun varteen nykyisen puisto- ja lähivirkistysalueen reunalle. Rakennukset sijoitetaan Eestinlaakson kadun varteen. Pysäköinti sijoitetaan pääasiassa pihakansien alle. Korttelialueiden välistä järjestetään reittejä Eestinkallion virkistysalueelle. Eestinkallion virkistysalueen virkistysarvoiltaan tärkeimmät osat sekä kallion laet ja jyrkänteet jätetään pääasiassa rakentamisen ulkopuolelle. Liito-oravien ydinalueet suojellaan ja pääosa puistoalueesta säilyy nykyisessä käytössä. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 10 ha, josta lähivirkistysaluetta on noin 8,5 ha (85 %), asuinkerrostalojen korttelialuetta on noin 1,4 ha (14 %) ja katualuetta on noin 0,11 ha (1 %). Kaava-alueen rajaus käsittää noin kolmasosan Eestinkallion virkistysalueesta. Asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja katualueeksi muutettavan alueen pinta-ala on noin 4,6 % nykyisestä Eestinkallion virkistysalueesta. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden kokonaismäärä on k-m², josta 75 k-m² on varattu liiketilalle. Asemakaavan muutoksen kokonaistehokkuusluvuksi tulee esitetyllä rakennusoikeudella e = Asuinkerrostalojen korttelialueiden tehokkuusluku on keskimäärin e = 1.0. Kaikki rakennusoikeus on uutta rakennusoikeutta. Asuntojen lukumäärä on noin 190 kpl. Laskennallinen asukasmäärä on noin 270 asukasta. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Asemakaavan muutos mahdollistaa yhteensä yhdeksän neli kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen. Kaikki rakennukset ovat ns. pistetaloja eli yksiportaisia asuinkerrostaloja. Asuinkerrostalojen lisäksi alueelle rakennetaan autopaikkoja ja kansipihoja. Asemakaavan muutosalueelle muodostetaan kolme uutta asuinkerrostalojen korttelialuetta 30288, ja Näiden rakennusoikeus on yhteensä k-m², joka vastaa korttelitehokkuutta e = 1.0. Pohjoisimmassa korttelissa on kaksi pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat neljä ja viisi. Autopaikat sijoittuvat rakennusten itäpuolelle maantasoon joko avopaikkoina tai autokatoksiin. Keskimmäisessä korttelissa on kolme pistetaloa, joiden kerrosluvut ovat viisi tai

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 65 kuusi. Korttelin autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo korttelien ja pysäköintipaikoille on uudelta Puolitaival nimiseltä kadulta. Eteläisimmässä korttelissa on neljä pistetaloa ja niiden kerrosluvut vaihtelevat neljästä kuuteen. Korttelin autopaikat sijoittuvat kansipihan alle rakennusten itäpuolelle. Ajo pysäköintiin on Eestinlaakson kadulta rakennusten välistä. Kortteleissa ja kansipihat sijoittuvat rinnemaastoon siten, että piha on rakennuksen toisen kerroksen tasolla. Rakennusten porrashuoneisiin on sisäänkäynti suoraan kadulta ensimmäisen kerroksen tasolta sekä pihan puolelta joko ensimmäisen tai toisen kerroksen tasolta. Pihakannen alaiseen pysäköintilaitokseen on suora yhteys rakennusten porrashuoneista. Kansipiha liittyy korkojensa puolesta sen itäpuoliseen kalliomaastoon. Lähivirkistysalue (VL) Suunnittelualueen pohjois- ja itäosa osoitetaan lähivirkistysalueeksi. Alue on haluttu ottaa mukaan laadittavaan asemakaavaan, jotta liito-oravien ydinalueet voidaan suojella sekä voidaan varmistua muun muassa ulkoilureittien jatkuvuudesta. Viheraluekokonaisuuden kehittämisestä ja liito-oravien suojelusta on kuva oheismateriaalissa (puiston ideasuunnitelma). Katualueet Asemakaavan muutoksella osoitetaan alueen pohjoisosaan kahden asuinkorttelin väliin uusi Puolitaival niminen katu. Uusi katu toimii ajoyhteytenä alueen pohjoisosan kortteleihin. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta, koska alue on Espoon kaupungin omistuksessa. Selvitykset Ympäristösuunnittelu Enviro Oy on laatinut kaavamuutoksesta luontoselvityksen Alueen pohjoisosan varttunut kuusikko, jossa on runsaasti lahopuuta, on paikallisesti arvokas luontokohde. Lisäksi sama alue on liito-oravaesiintymän ydinaluetta. Alueen pohjoisosa on nyt ehdotusvaiheessa suojeltu. Kaikki liito-oravien havaintopuut on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Kaavamuutoksesta pyydetään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta meluselvityksen Eestinlaakson kadun liikenteen häiriöt ovat vähäiset. Parvekkeet on lasitettava. Muista meluntorjunnan toimenpiteistä ei ole tarvetta määrätä kaavassa. Sito Oy on laatinut kaavamuutoksesta hulevesiselvityksen Kaavamääräyksissä on huomioitu hulevesien hallinnan periaatteita.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 65 Päätöshistoria Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa Kaupunkisuunnittelulautakunta Asemakaavan muutoksen kartta - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Meluselvitys, Sito Oy, Hulevesiselvitys, Sito Oy, Kolmen suunnittelukohteen luontoselvitys Espoossa: Toppelundinpuisto, Mankkaa ja Eestinkallio, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012, Sito Oy, Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6905, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa varajäsen Rainer Lahti ehdotti jäsen Nevanlinnan kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko varajäsen Rainer Lahden tekemä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta:

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 65 Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteestä. Mielipiteet on annettu Eestinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Eestinkallio - Estberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6905, joka käsittää katu- ja virkistysalueet 30. kaupunginosassa (Nöykkiö), alue (Muodostuu uudet korttelit ), 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että: - Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Koska osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-orava-alueeksi, voidaan yleiskaavan mukaisista rajoista muiltakin osin perustellusti poiketa. - Asemakaavasta laaditaan vaihtoehtoinen tehokas tiivismatala pientalomainen asemakaava, jolla muodostetaan omaleimainen kokonaisuus. Valmistelun aikana selvitetään erilaisia mahdollisuuksia tämän aikaansaamiseksi, kuten hyvin yleispiirteinen asemakaava sekä erilaisten toteutusratkaisujen etsiminen laatua korostavalla kilpailutuksella tonttien luovutusvaiheessa sekä myös alueen tonttien osoittaminen omatoimiseen rakentamiseen tai ryhmärakentamiseen. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti hyväksyneen ne. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: päätti, että asia palautetaan siten valmisteltavaksi, että:

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 20 / 65 - Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on yleiskaava. Koska osa yleiskaavassa asuntorakentamiseen osoitetusta alueesta on tarpeen jättää liito-orava-alueeksi, voidaan yleiskaavan mukaisista rajoista muiltakin osin perustellusti poiketa. - Asemakaavasta laaditaan vaihtoehtoinen tehokas tiivismatala pientalomainen asemakaava, jolla muodostetaan omaleimainen kokonaisuus. Valmistelun aikana selvitetään erilaisia mahdollisuuksia tämän aikaansaamiseksi, kuten hyvin yleispiirteinen asemakaava sekä erilaisten toteutusratkaisujen etsiminen laatua korostavalla kilpailutuksella tonttien luovutusvaiheessa sekä myös alueen tonttien osoittaminen omatoimiseen rakentamiseen tai ryhmärakentamiseen. - Kaava-alueena käsitellään sekä tämä rakennusalue että koko laaja virkistysalue. Samalla tutkitaan suojelutarpeet ja niiden huomioon ottaminen asemakaavassa. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: Hakija - Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: Kuulutus ja kuulutuskirjeet - Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat pyytäneet vastausta - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanottopyyntö - Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 21 / / Pihlajarinne, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 63. kaupunginosa Järvenperä Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Pihlajarinteen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Pihlajarinne - Rönnebacka asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6926, joka käsittää korttelin kaupunginosassa Järvenperä, alue , 3 pyytää asemakaavasta / asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 2 Pihlajarinne, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Pihlajarinne, tapahtumaluettelo - Pihlajarinne, kaavamääräykset - Pihlajarinne, kaavakartta - Pihlajarinne, ajantasa-asemakaava - Pihlajarinne, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sallia useamman asunnon rakentamisen tonteille 1 ja 2 ja mahdollistaa näillä tontinjaon. Samalla tonttien rakentamiseen varattua aluetta laajennetaan koko korttelissa

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 22 / 65 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Pihlajarinne - Rönnebacka, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6926 käsittää korttelin 63001, 63. kaupunginosassa Järvenperä, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Alue on nykyisin pientaloaluetta. Suunnittelualue koostuu viidestä tontista, joista neljällä sijaitsee asuinrakennus. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Alue on käyttötarkoitukseltaan Pientalovaltainen asuntoalue, jonne on tarkoitus varata ensisijaisesti asuinpientaloja. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Myllykylä-Järvenperä-niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Korttelissa on osoitettu yksiasuntoisten ja yksikerroksisten erillispientalojen korttelialue (AO). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvun e = 0.40 mukaan ja suurin sallittu rakennusten kerrosluku on yksi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 23 / 65 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin kaksi (2) kappaletta. Lausuntoja ja kannanottoja saatiin nolla (0) kappaletta. Mielipiteissä huolenaiheena on korttelin pysäköinti oikeuksien menettäminen korttelinalueen keskellä olevaan pysäköintialueeseen, rakennusoikeuksien lisääminen epätasa-arvoisesti korttelissa ja toisen asunnon salliminen tonteille. Mielipiteissä informoitiin hulevesiputkesta, jota ei ollut kaupungin karttatietokannoissa ja kuinka tärkeä se on alueen hulevesien kannalta. Asemakaavan muutos Korttelin tontille 1 ja 2 saa rakentaa erillispientaloja (AO-1) tonttitehokkuudella e = Tonteilla suurin sallittu asuntojen lukumäärä muutetaan kahteen. Tonteilla sallitaan myös kahden erillisen tontin muodostaminen, jolloin tontille saa rakentaa yhden asunnon. Korttelin tonteilla 3-5 (AO) tehokkuus ja sallittu asunnon määrä pysyy ennallaan. Korttelissa rakennusten suurin sallittu kerrosluku on I. Kaavaan on päivitetty rakennusalan rajat ja merkattu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Johdon sijainti on likimääräinen ja määräyksellä on velvoitettu rakennussuunnittelun yhteydessä tutkimaan johdon tarkka sijainti. Autopaikkoja on korttelialueelle varattava vähintään seuraavasti: - 2 ap / asunto, jotka sijoitetaan pysäköintikortteliin korttelin AO-1 alueella kahden asunnon toteutuessa, puolet asunnon autopaikoista tulee sijoittaa omalle tontille ja puolet kortteliin siten, että vähintään 2 autopaikkaa toteutuu asuntoa kohden. Asuinrakennusten julkisivuista on asetettu ikkuna- ja materiaalimääräykset ja rakentamatta jäävien tontinosien tulee istuttaa tai pitää luonnonvaraisena. Korttelialueelle on asetettu hulevesimääräys, joka velvoittaa tonttikohtaisia hulevesien hallintasuunnitelmia rakennuslupahakemusvaiheen yhteydessä. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 17 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 24 / 65 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / lausunnoista / kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakijat - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 25 / 65 99/ Jänismäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 62. kaupunginosa Lippajärvi Valmistelijat / lisätiedot: Thuy Pham-Linko, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Jänismäen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Jänismäki - Harbacken asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6947, joka käsittää osan korttelia kiinteistöä 3:24 ja 1: kaupunginosassa Lippajärvi, alue , 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali Selostus 3 Jänismäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen 4 Jänismäki, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Jänismäki, tapahtumaluettelo - Jänismäki, kaavamääräykset - Jänismäki, kaavakartta - Jänismäki, ajantasa-asemakaava - Jänismäki, asemapiirros - Jänismäki, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten,

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 26 / 65 että toteutumaton liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) muutetaan asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Samalla nykyinen kiinteistöllä oleva rakennus halutaan säilyttää asuin- ja ateljeekäytössä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Jänismäki - Harbacken, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero [0000], käsittää korttelin 62059, 62. kaupunginosassa Lippajärvi, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Alueen nykytila Alue sijaitsee Ingaksenmäen ja Turuntien välissä. Suunnittelualue on toteutumaton liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jossa on yksi asunto- ja ateljee-rakennus. Voimassa oleva yleiskaava- ja asemakaavatilanne Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Asemakaava muutos on yleiskaavan mukainen. Alue on käyttötarkoitukseltaan Nykyisellään säilyvä asuntoalue, jossa alueen asemakaavaa muuttaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen. Alue on myös kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue, jossa kulttuurihistoriallisesti arvokas kulttuurimaisema, jonka rakennus- tai kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 27 / 65 suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Jänismäki-niminen asemakaava, joka on saanut lainvoiman Korttelin kiinteistö 3:24 ja 1:91 on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvun e = 0.50 mukaan ja suurin sallittu rakennusten kerrosluku on kaksi (II). Rakennusoikeudesta viisikymmentä prosenttia on sallittu liiketiloja varten (m50 %). Ingaksentielle ja Turuntielle on liittymäkiellot. Kiinteistön etelä reunalle on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Kiinteistön pohjoispuolella on rakennusala, jonka rakennuksen saa merkityn rakennusoikeuden lisäksi säilyttää ateljee- ja asuinkäytössä (r). Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin yksi (1) kappaletta. Lausuntoja saatiin nolla (0) ja kannanottoja yksi (1) kappaletta. Mielipiteessä ihmeteltiin korttelin puolittaista kaavoittamista, jossa viereinen kiinteistö 3:47 ei ole mukana asemakaavamuutoksessa. Viereisellä kiinteistöllä on kuitenkin eri maanomistaja ja kiinteistöllä on jo asemakaavamuutos vireillä, maanomistajilla on myös erilaiset tavoitteet ja aikataulut. Mielipiteessä toiveena oli myös, että ateljeerakennus säilytetään ja olemassa olevia puita säilytettäisiin. Kaavaehdotuksessa rakennus on huomioitu säilytettävällä rakennusmerkinnällä ja kiinteistön rajoilla on määrätty luonnonmukaisessa kunnossa pidettäviä alueiden osia. Kannanotossa Espoon kaupunginmuseo oli huolissaan vanhan rakennuskannan säilymisestä, joka huomioitiin kaavaehdotuksessa vanhan rakennuksen säilyttämisenä. Asemakaavan muutos Kaava-alueen kokonaispinta-ala m². Kokonaiskerrosala on noin k-m². Asemakaavan myötä alueen käyttötarkoitus muuttuu ja rakennusoikeus pienenee noin 890 k-m². Korttelin kiinteistölle 3:24 ja 1:91 saa rakentaa asuinrakennuksia (A) kiinteistötehokkuudella e = Kiinteistön rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. Kiinteistöllä olemassa oleva rakennus tulee säilyttää asuin- ja ateljeekäytössä (s-1). Kiinteistön länsi- ja eteläreunaan on osoitettu istutettava tai luonnonmukaisessa kunnossa pidettävä alueen osa. Tonttiliittymä sallitaan Ingaksenmäelle ja Ingaksentielle. Turuntielle on liittymäkielto ja Ingaksentiellä on osittainen liittymäkielto.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 28 / 65 Autopaikkoja on alueelle varattava vähintään erillistaloissa 2 autopaikkaa per asunto ja pari- ja rivitaloissa 1 autopaikka per 70 k-m², kuitenkin vähintään 1 autopaikka per asunto. Pienkerrostaloille 1 autopaikka / 80 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 / asunto. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 1 pyöräpaikka / 30 k-m², kuitenkin vähinään 2 pp / asunto. Kiinteistölle on asetettu hulevesimääräys, joka velvoittaa kiinteistökohtaista hulevesien hallintasuunnitelmia rakennuslupahakemusvaiheen yhteydessä ja melumääräys, joka velvoittaa Turuntien liikennemelun huomioimista rakentamisessa. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä / kannanotoista Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Espoon Seurakuntayhtymä, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 29 / / Mikkelä I, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 47. kaupunginosa Muurala Valmistelijat / lisätiedot: Jenni Mikkola, puh Mikla Koivunen, puh Roni Zein, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet on annettu Mikkelä I:n valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Mikkelä I - Mickels I asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6942, joka käsittää korttelin tontin 1, 47. kaupunginosassa Muurala, alue , 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti jäsen Stefan Ahlmanin, jäsen Pirjo Kemppi-Virtasen ja jäsen Paula Pöntysen kannattamana, että: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 1. hylätä asemakaavamuutoksen esitetyssä muodossa, 2. antaa ohjeeksi esitettyä laajemman alueen jatkotarkasteluksi seuraavaa: - Mikkelän nykyinen rivitaloalue tulee jatkossakin säilyttää kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rivitaloalueena, - Espoonväylää tulee kehittää sisääntuloyhteytenä Kehä III:lta Espoon keskukseen. Jatkosuunnittelussa analysoidaan Espoonväylän bulevardisointia siten, että sen katualueen reunaan sijoittuisi kerrostalorakentamista.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 30 / 65 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti: 1. hylätä asemakaavamuutoksen esitetyssä muodossa, 2. antaa ohjeeksi esitettyä laajemman alueen jatkotarkasteluksi seuraavaa: - Mikkelän nykyinen rivitaloalue tulee jatkossakin säilyttää kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rivitaloalueena, - Espoonväylää tulee kehittää sisääntuloyhteytenä Kehä III:lta Espoon keskukseen. Jatkosuunnittelussa analysoidaan Espoonväylän bulevardisointia siten, että sen katualueen reunaan sijoittuisi kerrostalorakentamista. Liite Oheismateriaali Selostus 5 Mikkelä I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, ei julkinen - Mikkelä I, tapahtumaluettelo - Mikkelä I, kaavamääräykset - Mikkelä I, kaavakartta - Mikkelä I, ajantasa-asemakaava - Mikkelä I, havainnekuva - Mikkelä I, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen rivitalojen ja kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueen muuttamisen asuinkerrostalojen korttelialueeksi sekä rakennusoikeuden lisäämisen. Rakennusoikeus kasvaa noin kerrosneliömetriä (k-m²).

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 31 / 65 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Mikkelä I-Mickels I asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6942, käsittää korttelin tontin 1, 47. kaupunginosassa Muurala, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Muuralan kaupunginosassa noin 900 metriä Espoon asemalta länteen. Alue käsittää korttelin tontin 1. Aluetta rajaa lännessä Iso maantie ja etelässä Savikuja. Pohjoisen ja idän puolella kulkee Espoonväylä. Suunnittelualueen tontti sijoittuu rinnemaastoon. Tontilla on yhdeksän vuonna 1986 rakennettua rivitaloa. Rakennukset ovat kaksikerroksisia ja asettuvat tontille itä-länsisuuntaisesti. Rakennukset ovat tulossa peruskorjausikään. Suunnittelualueen lähiympäristössä, etelässä on kaksi- ja yksikerroksisia rivitaloja, lännessä kaksikerroksisia omakotitaloja ja näiden takana kolmikerroksisten kerrostalojen rivi. Idässä Espoonväylän toisella puolella on Kappelin hautausmaa. Espoonväylän ja Ison maantien liikenne aiheuttaa melua läheisille alueille. Varhaismetallikautiseksi asuinpaikaksi määritetystä Mikkelän muinaisjäännösalueesta osa on kartoitettu suunnittelualueelle.

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 32 / 65 Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Espoonväylä on yhdystie ja Iso maantie kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie. Alueen eteläpuolella on itä-länsisuuntainen viheryhteystarve sekä päärata. Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I) suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Yleiskaavan yleispiirteisyydestä johtuen perusteltu poikkeus siitä on asemakaavaa laadittaessa mahdollista. Alue säilyy pientalovaltaisena, vaikka yksi tontti muutetaankin kerrostaloasumiseen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava on vireillä. Yleiskaava-alue käsittää kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Suunnittelualue tulee todennäköisesti kuulumaan Espoon keskusta-alueeseen. Alueella on voimassa Mikkelä I (620100) -asemakaava. Kortteli on siinä osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR1). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuudella e = 0.33, lisäksi autonsäilytystiloja saa rakentaa enintään 10 % kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta. Rakennusten kerrosluku on II. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta mennessä. Mielipiteitä saatiin 14 kappaletta. Mielipiteissä vastustettiin nykyisten rivitalojen purkua ja kerrostalojen rakentamista niiden tilalle. Kerrostalojen ei katsottu sopivan lähiympäristön maisemaan, kerrostalorakentamisen pelätään myös tuovan alueelle järjestyshäiriöitä. Muutoksen katsottiin aiheuttavan myös liikenneturvallisuuden vaarantumista sekä häiriöitä luonnonympäristöön. Kaavaehdotus on laadittu siten, että uudet kerrostalot sijoittuvat mahdollisimman kauas naapurirakennuksista. Sijoittelulla uudet rakennukset muodostavat kaupunkirakennetta Espoonväylän varrelle ja tontin länsiosaan jää laaja alue viherrakentamiseen. Kaupunkikuvaan kohdistuvilla kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan rakentaminen lähiympäristön. Vaikutukset liikenteeseen ja luonnonympäristöön on katsottu vähäisiksi. Asemakaavan muutos Muutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyydessä. Kaavanmuutos lisää asuntotuotantoa hyvän saavutettavuuden alueella.

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 33 / 65 Uudisrakentamisen tavoitteena on luoda alueelle nykyaikaisia ja Espoon Asuntojen asuntotuotantoon soveltuvia asuntotyyppejä. Rakennusten energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Alue osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kolmelle rakennusalalle on osoitettu yhteensä k-m² rakennusoikeutta sekä lisärakennusoikeutta asumisen aputiloille ja teknisille tiloille. Massoittelussa on tavoitteena porrastaa rakennukset rinteen mukaan, joten kaavassa on määritetty vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema kullekin rakennusalalle erikseen. Rakennukset tulee sovittaa maastoon maastonmuotoja seuraten. Rakennusten pääasiallisen julkisivumateriaalina tulee käyttää tiiltä tai rappausta ja kattomuodon tulee olla harjakatto tai murrettu harjakatto. Julkisivuja ja kattopintoja saa hyödyntää energiatuotantoon. Piha-alueen länsiosa on merkitty puilla ja pensailla istutettavaksi alueeksi. Pihan keskiosaan on merkitty ohjeellinen leikkialue (le). Pysäköinti on ratkaistu maantasopysäköintinä alueen itäreunalle (p). Autopaikkoja tulee rakentaa 1 ap / 85 k-m², kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto. Pyöräpysäköintipaikkoja tulee rakentaa 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Rakentamisessa tulee huomioida alueen meluolosuhteet sekä hulevesien viivytys. Ajoneuvoliikenne tontille osoitetaan korttelialueen kaakkoiskulmasta Savikujalta. Iso maantie on katuluokitukseltaan alueellinen kokoojakatu, jolta suorat tonttiliittymät ovat katuhierarkian vuoksi kiellettyjä. Ison maantien varsi on tämän vuoksi osoitettu kaavassa liittymäkieltoalueeksi. Alueella sijaitsevasta muinaisjäännösalueesta on käyty kaavavalmistelun aikana keskustelua Espoon kaupunginmuseon asiantuntijan kanssa. Muinaisjäännösaluetta ei tarvitse kaavassa huomioida merkinnöin, koska suunnittelualueen tontti on jo nykyisin rakennettua aluetta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Selvitykset Kerrostalojen korttelialueen rakentamista havainnollistaa viitesuunnitelma, joka sisältää alustavat rakennussuunnitelmat. Suunnittelualueelta on laadittu asiantuntijalausunto lepakoiden mahdollisesta esiintymisestä rakennuksissa. Lausunnon mukaan on epätodennäköistä, että rakennuksissa olisi suurempia lepakoiden yhdyskuntia, koska lähialueilla on lepakoille huomattavasti parempia vaihtoehtoja piilopaikoiksi.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 19 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 34 / 65 Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen - Savikuja 2 -asemakaavan muutos -viitesuunnitelma (Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy, 2016) - Lausunto -Lepakoiden mahdollinen esiintyminen rakennuksissa ositteessa Savikuja 2, Espoo (BatHouse, 2016) - Kopiot lyhentämättömistä mielipiteistä Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Kaupunkitekniikan keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos-liikelaitos, kannanottopyyntö - Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 35 / / Tiistilä II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue , 23. kaupunginosa Matinkylä Valmistelijat / lisätiedot: Jaana Hietanen-Köninki, puh Katariina Peltola, puh Ross Snell, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Tiistilä II- Distby II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6946, joka käsittää osan lähivirkistysaluetta ja katualuetta 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue Muodostuu uusi kortteli pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varajäsen Rainer Lahden kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Asia jätettiin pöydälle seuraavaan pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Oheismateriaali - Tiistilä II, tapahtumaluettelo - Tiistilä II, kaavamääräykset 1 - Tiistilä II, kaavamääräykset 2 - Tiistilä II, kaavakartta - Tiistilä II, ajantasa-asemakaava

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 36 / 65 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta Matinkylän metroaseman läheisyydessä ja siinä otetaan asemakaavan lähivirkistysaluetta ja katualuetta asuinrakentamiseen Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteysalueen lounaispuolelta. Asemakaavan muutoksella alueelle tulee rakennusoikeutta yhteensä k-m² ja suunnittelualueen korttelinosan tehokkuudeksi tulee noin e =1.3. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Tiistilä II - Distby II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6946, käsittää osan lähivirkistysaluetta ja katualuetta 23. kaupunginosassa Matinkylä, alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan muutoksen laatimiseksi on tullut Rakennuttajatoimisto HTJ Oy: ltä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on myöntänyt suunnitteluvarauksen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:lle elämänkaariasumiskohteen suunnittelua sekä siihen liittyvien taloudellisten ja asemakaavallisten toteutusmahdollisuuksien tutkimista varten Suunnitteluvarausta on jatkettu asti ( ) ja asti ( ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 37 / 65 Alueen nykytila Kaavamuutosalue on Espoon kaupungin maata. Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän kaupunginosan osa-alueella Tiistilässä / Vapaaniemessä, Länsiväylän eteläpuolella, noin 1,5 kilometrin päässä Matinkylän liittymästä ja reilun parin kilometrin päässä Kehä II - liittymästä. Kaavamuutosalueen pohjoispuolelle ja osin alle rakennetaan metroa. Lähin metroasema sijaitsee jatkossa kauppakeskus Ison Omenan eteläpäässä vajaan kilometrin päässä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Suomenlahdentien jatkeeseen ja idässä Kalastajantiehen. Etelässä sijaitsee rakennettu asuinrakennusten korttelialue ja länsipuolella on lähivirkistysaluetta, johon rakennetaan metron huolto- ja pelastuskuilu. Kaavamuutosalue on eteläpuoliskoltaan kallioista männikköä ja pohjoisosaltaan kuusivaltaista metsää, joka on nyttemmin osin kaadettu/ kaatunut Suomenlahdentien jatkeen rakentamisen seurauksena sekä avointa katualuetta. Kaavamuutosalueelta on löydetty liito-oravan papanapuu. Kaavamuutosalue liittyy laajempaan Suomenlahdentien varren suunnittelukokonaisuuteen, jonka tavoitteena on luoda urbaania katutilaa Matinkylän metrokeskuksen läheisyyteen, ja jonka suunnittelu tulee olemaan haasteellista mm. liito- oravahavainnoista johtuen. Fortumin voimala sijaitsee noin 500 m päässä suunnittelualueesta. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Suunnittelualueen läpi kulkee seutuliikenteen rata. Suunnittelualueen ja Matinkylän aluekeskuksen välinen alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Kauppakeskus Iso Omenan alue on keskustatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on virkistysalue ja rantoja kiertää viheryhteystarvemerkintä. Länsiväylä on osoitettu moottoriväylänä. Noin kilometrin päähän suunnittelualueesta on merkitty sekä energiahuollon alue, jolta lähtevät maakaasun runkoputken ja voimalinjan linjaukset että yhdyskuntateknisen huollon alue, jolta lähtevät jätevesitunnelin ja siirtoviemäreiden linjaukset. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnittelualue on varattu virkistysalueeksi. Alueen länsipuolelle on osoitettu laajempi pohjoiseteläsuuntainen virkistysalue sekä virkistysyhteys. Suomenlahdentie on merkitty yksiajorataiseksi päätieksi. Metroraiteen sijainti on esitetty ohjeellisena. Suomenlahdentien pohjoispuolelle on osoitettu uusi tiivis ja matala asuinalue (A2). Kalastajantien itäpuolelle yleiskaava merkitsee asuntoalueen (A). Maakaasun siirtoputki kulkee suunnittelualueen länsipuolella pohjois-eteläsuuntaisella virkistysalueella sen suuntaisesti ja kauempana lännessä kulkee päävoimansiirtolinja.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 38 / 65 Osayleiskaava Finnoon osayleiskaava on vireillä. Suunnittelualue kuuluu Finnoon osayleiskaavan alueeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi osayleiskaavaehdotuksen nähtäville (MRA 19 ) Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä Osayleiskaavaehdotuksessa Suomenlahdentien jatkeen etelä- ja pohjoispuolelle Kalastajantien tuntumassa on osoitettu asuntoalue (A). Yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Suomenlahdentien jatke on yhdystie/ kokoojakatu, jonka eteläpuolella kulkee pyöräilyn laatureitti. Suomenlahdentien pohjoispuolella kulkee metrolinja. Lännempänä kulkee maakaasulinja ja päävoimansiirtolinja. Alueelle tulee varata asukasmäärään nähden riittävästi toiminnallisia virkistysalueita ja - palveluita sekä varmistaa toimivat yhteydet muille toiminnallisille virkistysalueille. Asuntoalueen länsipuolella on virkistysalue, joka on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Virkistysalueella kulkee pääulkoilureitti. Maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus ja alueella sijaitsevat liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja kulkuyhteydet on huomioitava. Maisemaa muuttavat työt ovat alueella luvanvaraisia. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Alueella on otettava huomioon tulvavaara ja -riskit. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä. Jatkosuunnittelussa tulee mahdollistaa uusiutuvien energialähteiden ja hukkaenergian hyödyntäminen ja energiataloudellisuus. Asemakaavat Suunnittelualue on voimassaolevissa asemakaavoissa tällä hetkellä lähivirkistysaluetta ja katualuetta. Tiistinkallion lähivirkistysalueella ja Kalastajantien katualueella on maanalaisen joukkoliikenteen varaus. Maanpintaan johtava ilmanvaihtokuilu ja hätäpoistumistie sijaitsevat suunnittelualueen läheisyydessä. Ilmanvaihtokuilun aiheuttaman melun vaimennukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ilmanvaihtokuilun sijoituksessa tulee huomioida, ettei hiukkaspäästöjen raja- arvo ylity. Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanpintaan johtavissa yhteyksissä aukon alin korkeusasema on +3, rakenteissa on varauduttava tulvavaaraan. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintyminen alueella tulee selvittää ennen rakennusluvan hakemista.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 39 / 65 Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut Osallisille varattiin mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta välisenä aikana. Mielipiteitä, lausuntoja tai kannanottoja ei saatu nähtävilläoloaikana. Asukastilaisuus / suunnittelijan vastaanotto pidettiin Esille nousseita asioita Matinkylän alueella olivat: Leikkipuistoja ja isoja uusia asuntoja tarvittaisiin Länsiväylän ja Kuitinmäentien välille. Koirapuiston paikkaa kyseltiin. Tammikuun alussa 2016 saatiin useita yhteydenottoja samalta suunnittelualueen naapuruston taholta. Palautteessa suhtauduttiin suunniteltuun kaavamuutokseen kriittisesti; mainittiin mm. että kaavamuutos on voimassaolevan yleiskaavan vastainen ja esitettiin, ettei alueen suojeluarvoja ja olevaa ympäristöä ole riittävästi huomioitu, ja lisäksi esitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. ELY-keskus totesi osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittäväksi. Asemakaavan muutos Tämä asemakaavan muutos liittyy kiinteästi vireillä olevaan Finnoon keskus/ Finnoo I (Finnoon metroasema, alue ) asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen, johon Finnoon altaaseen ja sen ympäristöön liittyvät luontoarvot suojavyöhykkeineen, kuten myös altaan itäreunan pohjois- etelä suuntaiset ekologiset yhteydet ja virkistysreitit on otettu mukaan. Korttelialue Asemakaavan muutoksella alueelle tulee asuinkerrostalojen korttelialue, jossa on kansipihan päältä laskettuna 6-9 kerroksisia rakennuksia ja rakennusoikeutta yhteensä k-m². Asemakaavan muutosalueella muodostetaan Matinkylän reunaa Finnoon suuntaan, ja korttelialueella sijaitsee ensimmäinen rakennusryhmä Finnoosta Finnevikin sillan yli Matinkylään saavuttaessa. Rakentamisen tapa pyrkii luomaan kaupunkimaista ja keskustamaista ilmettä, rakennukset tuodaan lähelle katualueen rajaa ja katutasoon pyritään saamaan kadulle avoimia, eläviä tiloja. Korttelialueen koilliskulmaan tulee rakentaa vähintään 100 k-m 2 monikäyttötilaa ja kadun varren muidenkin rakennusten katutasoon voi sijoittaa monikäyttötiloja, jotka sisältävät vaihtoehtoisesti asumiselle häiriötä aiheuttamattomia, erillisiä tai asuntoon kytkettyjä työ-, palvelu-, toimisto- tai liiketiloja ja osin kerho- tai harrastustiloja.

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 40 / 65 Maanpinnan ja kansipihan likimääräisiä korkeusasemia on annettu asemakaavanmuutoksessa. Kaavassa annetut kerrokset lähtevät kansipihan likimääräisen korkeusaseman tasolta ylöspäin. Tehdyn viitesuunnitelman mukaan Suomenlahdentien varteen sijoitetaan kaksi kansipihan tasolta laskien seitsemänkerroksista asuinkerrostaloa ja Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteykseen kansipihan päältä laskettuna enintään yhdeksänkerroksinen asuinrakennus. Korkein rakennus toimii maamerkkinä Suomenlahdentien ja Kalastajantien risteyksessä. Pihan länsilaidalle tulee kansipihan päältä laskettuna yksi enintään seitsemän- ja yksi kuusikerroksinen asuinrakennus. Korttelialueen länsilaidan rakennuksissa saa kerrosalaa sijoittaa kansipihan korkotason alapuolelle, jolloin asuinhuoneita voidaan avata maan tasossa Finnoon suuntaan. Julkisivujen materiaalit ovat korkealuokkaisia ja detaljointi on viimeisteltyä. Rakentamisen pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään Kalastajantien ja Suomenlahdentien kulmassa sijaitsevalla korkeimman rakennusmassan rakennusalalla, korttelialueen länsireunan rakennusaloilla ja Suomenlahdentien varren rakennusten katujulkisivuilla paikalla muurattua tiiltä. Rakennusten pääasiallinen väri on muu kuin valkoinen. Viitteitä korttelialueen rakentamisen tapaan on haettu sekä Finnoon itäreunan rakentamisesta, että Matinkylän Tiistilän länsireunan rakentamisesta. Osa parvekkeista tulee lasitettaviksi melusyistä ja kaupunkikuvallisista syistä kaikki parvekkeet tulee lasittaa. Rakennusten ja niiden eteläpuolisen kallion väliin rajautuu kapea pihatila, joka on suojassa Suomenlahdentien liikenteen aiheuttamilta häiriöiltä. Kansipihalle on pihasuunnitelmassa sijoitettu tilaa leikkiin ja oleskeluun sekä viljelyyn ja sen ilmeen tulee olla vehreä. Pihatasolta pääsee suoraan Suomenlahdentien katutasoon portaita pitkin. Kansipiha sijaitsee tehdyn viitesuunnitelman mukaan n. 1,6-3,6 m katualueen korkotason yläpuolella. Kansipihan alle rakennetaan pysäköintilaitos. Korttelialue jaetaan jatkosuunnittelussa todennäköisesti kolmeen eri tonttiin, mutta asemakaavaan tonttijakoa ei tuoda. Asuinkorttelin hulevesiä viivytetään korttelialueella. Talousrakennuksissa ja pysäköintihallin ajorampin katoksessa on viherkatot. Ohjeellisen tulvareitin tehtävänä on ohjata tontin pintavesiä ja korttelin eteläpuoliselle lähivirkistysalueelle rankkasateella tulevia hulevesiä niin etteivät ne valu korttelin rakennusten seiniin tai perustuksiin. Tulvareitin kunnossapito kuuluu taloyhtiölle. Tontille merkitään istutettavia alueita, jotka muodostavat osaltaan liitooravan ekologista yhteyttä, joka kulkee pääosin korttelialueen eteläpuolisella lähivirkistysalueella. Alueelle on tehty korttelisuunnitelma, jota tulee pitää suunnittelun lähtökohtana.

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 41 / 65 Maanalainen asemakaava Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava, Matinkylä-Kivenlahti metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Suunnitteilla olevan Länsimetron jatkeen linja Matinkylästä Kivenlahteen kulkee osin asemakaavan muutosalueen alla. Esitetyssä suunnitelmaratkaisussa linjavarauksen päälle sijoittuu pieneltä osin kansipihan päältä seitsemänkerroksia asuintaloja, mikä ei ole ristiriidassa metrolinjan rakentamisen kanssa. Lähin metron huoltokuilu sijaitsee Suomenlahdentien eteläpuolisella viheralueella noin 60 metrin päässä länteen lähimmästä asuinrakennuksesta. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti Ajo tontille on Kalastajantieltä rakennusten eteläpuolelta, Kalaonnentien liittymää vastapäätä. Autopaikkoja tulee rakentaa asunnoille 1 ap / 110 k-m 2 kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto ja monikäyttötiloille 1 ap / 100 k-m 2. Autopaikkojen rakentamisvelvoite lasketaan kaavakarttaan merkitystä rakennusoikeudesta. Pysäköintilaitos rakennetaan yhtenäisenä kokonaisuutena samanaikaisesti uudisrakennusten kanssa riippumatta siitä millainen tonttijako alueelle tehdään tai siitä millainen rakentamisen toteutuksen aikataulu on. Pysäköintipaikat sijoitetaan kansipihan alapuolisiin tiloihin lukuun ottamatta muutamaa kadun tasoon korttelialueelle osoitettua ohjeellista autopaikkaa. Osalle kortteli- ja katualueen rajasta on merkitty ajoneuvoliittymän kielto, koska liikennesujuvuuden ja -turvallisuuden takia näiltä kohdin ei ole korttelialueelle suotavaa järjestää liittymää. Kaavamääräyksillä pyritään torjumaan asukkaiden altistumista liikennemelulle ja ilman epäpuhtauksille. Pyöräpysäköinti Pyöräpaikkoja tulee rakentaa asunnoille 1 pyöräpaikka / asuntokerrosalan 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa / asunto. Pyöräpaikkojen tulee sijaita katetussa ja lukitussa tilassa. Ulkotiloissa tulee myös olla pyöräpysäköintiin soveltuvaa tilaa. Näkemäalueet Rakennukset sijoitetaan niin, että Suomenlahdentie- ja Kalastajantien kiertoliittymän näkemäalueet suojataan. Myös Suomenlahdentien ja Kalastajantien polkupyöräreitin kohtaamisnäkemäalue suojataan.

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 42 / 65 Huoltoliikenne Jätehuollon pisteet on sijoitettu tontin kaakkois- ja luoteiskulmiin. Pisteiden tyhjennys tapahtuu Kalastajantien katualueelta tontille ajaen ja metron pystykuilun huolto- ja pelastustien kautta. Asuinkorttelin huoltoajo tapahtuu pihakannen kautta. Kevyt liikenne Kevyen liikenteen osalta hyödynnetään olemassa olevia väyliä. Suomenlahdentien rakentamisen yhteydessä myös jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan. Suomenlahdentien eteläreunaan rakentuu pyöräilyn laatureitti, joka tulee yhdistämään Matinkylän länteen Finnooseen ja Kaitaalle sekä itään Tapiolan suuntaan. Joukkoliikenne Länsimetron liikennöinti alkaa vuonna Länsimetro yhdistää Matinkylän mm. Tapiolaan, Otaniemeen ja Helsinkiin. Länsimetron myötä myös alueen linja-autoliikenteessä tapahtuu muutoksia. Matinkylässä on rakenteilla liityntälinjoja palveleva linja-autoterminaali. Linja-autoterminaalista liikennöi Espoon sisäisiä linjoja, jotka yhdistävät Matinkylän länteen sekä pohjoiseen. Pelastusliikenne Lähtökohtaisesti jokainen asunto tulee pystyä pelastamaan puomitikasautolla. Metron huoltokuilulle johtavaa huolto- ja pelastusreittiä käytetään myös suunnittelualueen länsireunan rakennusten pelastusreittinä. Pelastuspaikkaa voi käyttää pelikenttänä tai vastaavana oleskelupaikkana, joka saadaan helposti otettua pelastuskäyttöön tarpeen niin vaatiessa. Metron huolto- ja pelastusreitti sijaitsee toisessa vireillä olevassa asemakaavassa/ asemakaavan muutoksessa. (Finnoon keskus, Finnoon metroasema, alue ) Muut rakennukset pelastetaan pihakannelta tai Kalastajantieltä. Lähivirkistysalue Kaavamuutosalueella luonnonympäristöä säilyy alueen eteläreunassa. Lähivirkistysalueen pohjoisosaan on merkitty alueen osa, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää, ja jolle ei saa aiheutua haittaa korttelialueen rakentamisesta. Liito-oravan itä-länsisuuntainen yhteystarve kulkee lähivirkistysalueella. Korttelisuunnitelma Korttelisuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 20 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 43 / 65 Perittävät maksut Hakijat ovat maksaneet asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2 / 3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa Asemakaavakartta Asemakaavaselostus liitteineen Korttelisuunnitelma Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: hakija - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Caruna Oy, lausuntopyyntö - Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö - HSY Vesi, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö - Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö - Tekninen keskus, kannanottopyyntö - Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö - Ympäristökeskus, kannanottopyyntö - Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö - Länsimetro Oy, lausuntopyyntö - Tukes, lausuntopyyntö - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 44 / / Kaupunkisuunnittelulautakunta Juvanmalmi II, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 81. kaupunginosa Niipperi Valmistelijat / lisätiedot: Sari Metsälä, puh Roni Zein, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Juvanmalmi II:n asemakaavan muutoksesta, alue , 2 hyväksyy päivätyn Juvanmalmi II - Juvamalmen II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6931, joka käsittää korttelin tontin kaupunginosassa (Niipperi), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 600 euroa, eli yhteensä euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 6 Juvanmalmi II, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Juvanmalmi II, tapahtumaluettelot - Juvanmalmi II, kaavamääräykset - Juvanmalmi II, kaavakartta - Juvanmalmi II, ajantasa-asemakaava

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 21 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 45 / 65 Selostus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä tontin rakennusoikeutta ja nostaa rakennusten sallittua korkeusasemaa. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella 970 k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Juvanmalmi II - Juvamalmen II, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6931, käsittää korttelin tontin 1, 81. kaupunginosassa (Niipperi), alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajalta saapuneella hakemuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Niipperissä. Juvanmalmin teollisuusalueen lounaiskulmassa Läntisen teollisuuskadun ja Pienen teollisuuskadun risteyksessä osoitteessa Pieni teollisuuskatu 9. Korttelin tontti 1 on rakennettu kaavan mukaisesti teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontilla sijaitsee neljä, vuosina valmistunutta, teollisuus- ja varastorakennusta pysäköintialueineen. Korttelissa sijaitsee noin k-m 2 kokoinen tuotanto- ja toimistorakennus ja kolme varastoa kooltaan 300 k-m 2,