Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun Mikkeli Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Transkriptio

1 Tulevaisuuden peruskoulu uuteen nousuun Mikkeli Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

2 Tulevaisuuden peruskoulu -hanke Raportti julkistettu Työskentelyn tuloksena syntyi perusopetuksen kehittämiseen ja oppimistulosten sekä oppimista tukevien asenteiden parantamiseen tähtääviä kehittämisehdotuksia

3 Tulevaisuuden peruskoulu hankkeen työryhmät Työryhmät: 1. osaaminen ja oppiminen 2. motivaatio ja opetus Laajapohjainen ohjausryhmä seurasi työtä opetusja viestintäministeri Krista Kiurun johdolla. Ryhmät laativat perusopetuksen kehittämistarpeista nousevia perusteltuja esityksiä, jotka tukevat sivistykseen perustuvaa yhteiskuntarakennetta ja joilla nykytilannetta voidaan parantaa tulevaisuudessa.

4 Lähikouluperiaatteen säilyttämistä tukevia kehittämisehdotuksia Koulutuspolitiikalla tulee pyrkiä siihen, etteivät oppimistulokset riipu yksilön taloudellisyhteiskunnallisesta tai etnisestä taustasta, asuinalueesta tai sukupuolesta. Kunnilta tulee edellyttää päätöksentekoa sitova pitkän tähtäimen koulutuspoliittinen ohjelma, jossa yhdenvertaisten oppimisedellytysten turvaaminen ja koulujen laadullisen eriytymisen ehkäisy ovat keskeisiä tavoitteita. Kansallisen arviointipolitiikan tulee palvella koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta.

5 Taloudellisten resurssien turvaamiseen liittyviä kehittämisehdotuksia Korkealaatuisen opetuksen mahdollistava perusopetuksen resursointi on taattava tulevaisuudessa Vahvistetaan sosioekonomiselta taustaltaan ja oppimistuloksiltaan heikkojen koulujen positiivista diskriminointia taloudellisesti. Opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävät resurssit, jotta opetusryhmien koko voidaan pitää riittävän pienenä.

6 Oppimiseen ja pedagogiikkaan liittyviä kehittämisehdotuksia Oppilailla tulee olla mahdollisuus haaste- ja ilmiöperusteiseen oppimiseen. Koulussa tarjotaan eheyttäviä oppimiskokonaisuuksia, jotka lukuvuoden aikana kokoavat yhteen eri oppiaineissa opittua. Koulun arviointikäytäntöjä kehitetään. Arvioinnin ja numeroarvostelun tulee olla tasa-arvoista ja yhdenvertaista.

7 Koulun toimintakulttuurin kehittämiseen ja koulupäivän rakenteeseen liittyviä kehittämisehdotuksia Koulun toimintakulttuuria ja johtamista kehitetään kielitietoisuutta sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta vaalivaksi. Ohjausta ja moniammatillista yhteistyötä lisätään ja jäsennetään oppilaan koulupolulla ja sen nivelvaiheissa. Koulupäivän rakennetta, aloitusaikaa ja pituutta toteutetaan uusilla, erilaisilla tavoilla.

8 Opettajien peruskoulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia Opettajien peruskoulutuksen ja ammatillisen kehittymisen tulee muodostaa jatkumo. Laaditaan opettajakoulutuksen kehittämisohjelma, joka on jatkoa VOKKE-hankkeelle. Opettajakoulutusta tulee arvioida kansallisesti. Käynnistetään opettajakouluttajien ammatillista osaamista tukeva kehittämisohjelma.

9 Opettajien elinikäiseen ammatilliseen kehittymiseen liittyviä kehittämisehdotuksia Valtakunnallinen täydennyskoulutusrakenne ja rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa siten, että ne tukevat sekä opettajien systemaattista ammatillista kehittymistä että koulujen kehittämistä. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että jokaiselle opettajalle laaditaan vuosittain päivitettävä henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Uudet opettajat tulee perehdyttää työhönsä laaditun perehdyttämisohjelman mukaisesti. Säädetään opettajien oikeudesta ja velvollisuudesta osallistua ammatillista kehittymistä edistävään koulutukseen tai kehittämishankkeisiin.

10 Opettajien työaikaan liittyviä kehittämisehdotuksia Erilaisten työaikamallien kehittämistä ja kokeilua jatketaan, ja niiden käyttöönottoa laajennetaan. Täydennyskoulutus toteutetaan opetustuntien ulkopuolella ja VESO/TESO-päivien lukumäärää nostetaan kolmesta viiteen. Yhteistoiminta-aikaa (YT-aika) ja sen käytön joustavuutta lisätään. Työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset erityistehtävät määritellään uudelleen ja niiden kuuluminen työaikaan tarkistetaan.

11 Johtamiseen liittyviä kehittämisehdotuksia Johtamisjärjestelmiä kehitetään ja johtamisen resursointi varmistetaan. Rehtorin kelpoisuusehtoja tulee tarkastella uudelleen työnkuvaan kohdistuneiden muutosten vuoksi. Rehtoreiden koulutusta sekä johtamisosaamista kehitetään. Rehtoreilla tulee olla henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

12 Koulutuksen tutkimukseen liittyviä kehittämisehdotuksia Luodaan laaja-alainen ja pitkäkestoinen kansallinen seurantatutkimus-ohjelma, johon kytketään yliopistot, Suomen Akatemia, Opetushallitus, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ja valtioneuvosto politiikkaohjelmien kautta. Arvioidaan tutkimuksen avulla tehtävä-, opiskelu- ja koulunkäyntimotivaation merkitystä ja muutoksia. Tuetaan koulujen pedagogista kehittämistä keräämällä pitkittäisaineistoja tutkimuskäyttöön.

13 Pääministeri Sipilän hallitus Itsenäisen Suomen 74. hallitus Strateginen hallitusohjelma liitteineen: Ratkaisujen Suomi Julkisen talouden vahvistuminen 4 mrd. eurolla 2019 ja 6 mrd. eurolla 2021 mennessä Strateginen hallitusohjelma pidempi (36+34 s.) ja osittain yksityiskohtaisempi kuin eduskuntavaalien alla kaavailtiin Ensimmäinen toimeenpano-ohjelma perinteisen budjettiriihen yhteydessä. Hallitusneuvotteluiden työryhmissä tehdyt taustamuistiot toimivat pohjana strategiatyön ja kärkihankkeiden jatkovalmistelussa.

14 Opetus- ja kulttuuriministeri SANNI GRAHN-LAASONEN Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila 32 v, valtiotieteiden maisteri Forssasta, Hämeen vp. Ympäristöministeri Kansanedustaja StV:n ja TyV:n jäsen Kokoomuksen vpj. Ennen poliittista uraa toimittajana, uutispäällikkönä ja kirjeenvaihtajana Suomen Lukiolaisten Liiton varapuheenjohtaja 2001

15 Hallituksen strategiset linjaukset

16

17

18

19

20 Koulutuksen tavoite 2025 Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

21 Koulutuksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Nopeutetaan siirtymistä työelämään Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

22 Perusopetuksen tavoitteet Päivitetään perusopetuksen oppimistapoja ja -ympäristöjä kehityksen haasteita vastaaviksi sekä painotetaan tulevaisuuden taitopohjaa. Tavoitteena on parantaa oppimistuloksia sekä kaventaa niissä syntyneitä eroja. Panostetaan kouluviihtyvyyteen sekä oppilaiden henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Otetaan käyttöön digitaalisia oppimisympäristöjä. Uudistetaan pedagogiikkaa. Toteutetaan opettaja- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelmat. Parannetaan koulurauhaa, liikutaan tunti päivässä Lisätään ja monipuolistetaan kieltenopiskelua. Käynnistetään alueellinen kokeilu siitä, että aloitetaan vieraan kielen opiskelu jo ensimmäisellä luokalla Mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta.

23 Lukiokoulutus Ei mainintoja hallitusohjelmassa tai sen liitteessä Kuntatalouteen kohdistuvat säästöt voivat vaikuttaa myös lukiokoulutuksen järjestämiseen?

24 Ammatillinen koulutus Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen.

25 Ammatillinen koulutus Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään. Lisätään toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä. Nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan: Syvennetään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on kuitenkin yhdellä taholla.

26 Poimintoja valtion talousarvioesityksestä 2016 (VM)

27 Varhaiskasvatus ja esiopetus (TAE 2016) Varhaiskasvatuksen merkitys tuodaan painavasti esille Jatkumoa korostetaan Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan Mutta: Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan Päivähoitomaksuja korotetaan alkaen Myös ap/ip-toiminnan maksut nousevat

28 Perusopetus (TAE 2016) Koulujen toimintaympäristö huomioon rahoituksessa Voimavaroja oppimistapojen ja -ympäristöjen kehittämiseen LuMa-kehittämisohjelmaa jatketaan, kielikylpytoimintaa tuetaan Oppimistuloksia parannetaan ja niissä syntyneitä eroja kavennetaan

29 Lukio (TAE 2016) Tuetaan lukiolaisten nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään Järjestäjäverkon kehittäminen vapaaehtoispohjalta Rahoitusjärjestelmän uudistaminen suoritusten ja vaikuttavuuden painoarvo merkittäväksi Lukion uudet opetussuunnitelmat käyttöön Lukiokoulutuksen kehittämishanke tvt:n käytön edistäminen opiskelu- ja opetusmenetelmien uudistaminen yhteistyö muiden koulumuotojen ja työelämän kanssa YO-tutkinnon parempi hyödyntäminen opiskelijavalinnoissa ja tvt:n asteittainen käyttöönotto syksystä 2016 alkaen

30 Ammatillinen koulutus (TAE 2016) Vahvistavina tekijöinä työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä toiminnan joustavuus Osaamisperusteisuus, työelämävastaavuus, koko ikäluokan kouluttaminen, työelämän tarpeisiin vastaava aikuiskoulutus, toiminnan joustavuus, yksilöllisen koulutuksen tukeminen Rahoituksen ja rakenteiden uudistaminen jatko-opintokelpoisuus säilyttäen Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistuvat: kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alaisuuteen

31 Kiitoksia ja hyvää alkavaa syksyä!