Ryhmä oppimisen välineenä

Transkriptio

1 Ryhmä oppimisen välineenä Vaasa Leena Nousiainen Rondo Training Oy

2 OPPI SYNTYY YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ - EI MONISTAMALLA

3 Miten mekin pääsisimme mukaan? Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

4 Olin niin innoissani, että pussasin pyörääni kertoi tokaluokkalainen poika opettajalleen

5 OPS 2016 PERUSTEET YHTEISÖLLISYYS, YHDESSÄ OPPIMINEN, YHTEISTYÖ Perusopetuksen arvoperusta Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Rakentaa yhdessä toisten kanssa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia Oppimiskäsitys Aktiivinen toimija, vuorovaikutuksessa, yhdessä toimiminen Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset edistävät yhteisön oppimista Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Henkilöstö oppilaat huoltajat muut yhteistyökumppanit Oppiminen opetus arviointi Vertaisoppiminen - vertaisarviointi Yhteisöllinen oppilashuolto Luokka, ryhmä kehittämisen kohteena

6 TEEMAT OPS 2014 PERUSTEET oppimiskäsitys, laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet, yhteisöllisyys Yhteisöllisen toimintakulkuurin peruselemenlt: tavoikeet arvioinl, rakenteet, sosiaalinen pääoma, johtajuus OPPIMISEN OPETTAMISEN JA ARVIOINNIN YHTEYS OPPIVA LUOKKA yhteisöllisesl toimivan ryhmän / luokan dynamiikka ja kehitysvaiheet: ryhmään liikymisen ja ryhmän toiminnan tavoikeen asekamisvaihe, työskentelyn aloitus- ja etenemisvaihe, koonl- ja arvioinlvaihe opekajan rooli ryhmän kehitysvaiheiden ohjaajana YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMINEN yhteistoiminnallisen oppimisen periaakeet: yhdessä luodut tavoikeet ja arvioinl, posilivinen riippuvuus, oppimista edistävä vuorovaikutus, yksilön vastuu ryhmässä, sosiaaliset taidot opekaja osallistavan oppimisen ohjaajana TOIMINNALLINEN OPPIMISPROSESSI oppilaan oppimisprosessin ohjaaminen: tavoikeen asekamisvaihe, suunnikeluvaihe, opiskeluvaihe, arvioinlvaihe

7 HAVAINNOI PÄIVIEN AJAN Miten valitset paikkasi päivien ajan: alussa, tauoilla, toisen päivän lopuksi Miltä ryhmä näyttää eri paikoilla ollessasi? Kenen seuraan haluat liittyä? Miksi? Millaisia rooleja ( toimintamalleja) huomaat itsessäsi ja ryhmässä? à Tullaan tietoisiksi valinnoista

8 OPS opetussuunnitelma??? Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

9 esiopetus + vuosiluokkakokonaisuudet kuvaus oppijana: * oppimisen ilo * koululaiseksi kasvaminen * oppijana kehikyminen * yhteisön jäsenenä kasvaminen nivelvaiheen prosessi laaja-alaisen osaamisen taidot: L1 L luokat 3-6 -luokat 1-2 -luokat esiopetus Oppiaineet vuosiluokilain <-> arvioinp hyvän osaamisen kuvaus: 2.luokan lopuksi hyvän osaamisen kriteerit: 6. luokan lopuksi ja pääköarvioinl

10 OPS perusteet (2014; 2015) Koulun toimintakulkuuri Ilmiöpohjainen oppiminen OPPIAINEET = TavoiKeet, sisällöt: Ledot + taidot ja arvioinl Laaja-alainen osaaminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet Oppimiskäsitys oppiaineet Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

11 Mitä on oppiminen?

12 kokemus toiminta OPPIMINEN reflekpo Miten oppimista tapahtuu? uusi Peto

13 Ops2014 luku 2.3 oppimiskäsitys Lue ja alleviivaa asioita, sanoja kuvaa oppimista kuvaa arvioinla KirjoiKakaa 1 asia, sana / lappu

14 Käsitys oppimisesta Oppilas on ak4ivinen toimija Myönteiset tunnekokemukset, yhdessä tekeminen ja uuka luova toiminta edistävät oppimista Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten kanssa kielen ja vuorovaikutuksen merkitys, vertaisoppiminen Taitojen merkitys Kasvaminen vastuuseen omasta opiskelusta Oman oppimisprosessin hahmokaminen TavoiKeiden asekaminen ja oman työn suunnikelu ja arvioinl Kannustavan ja ohjaavan palaukeen merkitys

15 Oppimiskäsitys EMPIRISTINEN OPPIMISKÄSITYS Oppimisen lähtökohtana Ledon staabsuus BEHAVIORISTINEN OPPIMISKÄSITYS Oppiminen ymmärrebin käykäytymisen muutoksena KONSRUKTIVISTINEN OPPIMISKÄSITYS Oppiminen yhteisöllistä ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Keskiössä oppimisprosessi ei vain lopputulos KONTEKSTUAALINEN OPPIMISKÄSITYS Toimintaympäristön muutokset ja niistä johtuvat haasteet edellykävät myös uudenlaista oppimista OPPIJALÄHTÖINEN OPPIMISKÄSITYS Korostaa aklivisia ja kriibsiä ajakelu- ja Ledonhankintataitoja sekä Ledon soveltamistaitoja Leena Nousiainen / Rondo Lähde:Ouakrim-Soivio, Training Oy Oppimisen ja osaamisen

16 OPPIMISKÄSITYS ARVIOINNIN PERIAATTEET ESIMERKKI OPPIMISKÄSITYKSEN YHTEYDESTÄ ARVIOINTIIN EMPIRISTINEN OPPIMISKÄSITYS Oppimisen lähtökohtana Pedon staa]suus Yksilöiden kyvyt pysyviä sekä testein mitalavia ja arvioitavia ArvioinL kohdistuu, kuinka hyvin ja täsmällisesl oppilas pystyy toistamaan opelajan tarjoamaa Petoa. BEHAVIORISTINEN OPPIMISKÄSITYS Oppiminen ymmärre]in käyläytymisen muutoksena -> Oppilaiden suorituksia luokitellaan milaamisen pohjalta. Numeroarvostelun asema korostunut. ArvioinL kohdistuu Petojen ja taitojen arvioinpin, ei esimerkiksi työskentelyyn. Oppimistulos arvioidaan vertaamalla lopputuotosta lähtöplanteeseen. KONSRUKTIVISTINEN OPPIMISKÄSITYS Oppiminen yhteisöllistä ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvaa. Keskiössä oppimisprosessi ei vain lopputulos -> Arvioinnissa kiinnitetään huomiota, miten opitaan. Lähtökohtana oppijan omien kokemusten ja oman toiminnan arvioinp Arvioinnissa kiinnitekään huomiota oppijan ongelmaratkaisutaitoihin ja kykyyn ymmärtää oppimiaan Letoja ja taitoja. KONTEKSTUAALINEN OPPIMISKÄSITYS Toimintaympäristön muutokset ja niistä johtuvat haasteet edellylävät myös uudenlaista oppimista -> Oppimisen ja arvioinnin lähtökohta muuluu muistavasta ja toistavasta kohp uulaa kehilelevää ja soveltavaa oppimista ja niiden arvioinpa Oppijan oma reflektoinp ja itsearvioinp on tärkeää ja niiden merkitystä korostetaan osana arvioinpa. OPPIJALÄHTÖINEN OPPIMISKÄSITYS -> Korostuu yksilön persoonallisen Korostaa akpivisia ja krii]siä ajalelu- kasvun ja kehilämisen sekä ja Pedonhankintataitoja sekä Pedon itsearvioinptaitojen kehiläminen soveltamistaitoja arvioinnin avulla Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Arvioidaan oppijan kykyä rakentaa Petoja ja taitoja todellisista elämästä, auten]sista Planteista tai oppijan ympäristöstä käsin.

17 Käsitys oppimisesta -> käyköteoriaksi YHTEISOPETTAJUUS: toisen työn havainnoinl (aukaa tunnistamaan omaa opetustaan) HavainnoinLa voi keskikää esim. seuraaviin asioihin: Oppilaiden aklivisen toiminnan mahdollisuudet Oppilaiden yksilöllisyyden huomioiminen Oppimisen vuorovaikutuksellinen luonne Oppilaiden oman työskentelyn tutkiskelu ja oppimisen prosessi Oppilaiden ajakelun virikäminen ja ajan antaminen pohdinnalle Palaute ja kannustus, joka vahvistaa oppilaiden myönteistä käsitystä itsestään à keskustelkaa yhteisesl havainnoistanne ja miebkää ++ / - àkehityskeskustelut oman kehikymissuunnitelman laadinta

18 MINÄ OPPIJANA OpeKaja / oppilaskaveri voi toimia haastakelijana. HaastaKelut voidaan videoida esim. kännykkäkameralla -> luokkakeskustelujen pohjana tai esim. oppimiskeskusteluissa Mitä sinun mielestäsi on hyvä oppiminen? Miten opit parhaiten? Yksin, ryhmässä vai aikuisen kanssa? Lukien, tutkien, kuunnellen, tehtäviä tehden vai jokin muu? Miten muut voisivat tukea sinun oppimistasi? Miltä sinusta tuntuu, kun opit jotain uuka tai harjoikelet uuka asiaa? Mistä sinä iloitset koulutyössä ihan erityisesl? Mikä saa sinut koulupäivän aikana iloitsemaan / huolestumaan?

19 Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

20 Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

21 MILLAINEN ON KOULUN TOIMINTAKULTTUURI? KIOSKI KIRJASTO MARKET KAHVILA TORI ELOKUVASTUDIO Millaisen toimintakulttuurin haluaisitte? -> miksi?

22 PEDAGOGINEN VIIHTYMINEN OPETTAJAN AMMATILLISET TARPEET OPPILAIDEN SOSIAALISET TARPEET OPPIMINEN TAPAHTUU KAHDEN MOTIIVIN TUTKIMUSMOTIIVIN ELI UTELIAISUUDEN JA TURVALLISUUSMOTIIVIN - YHTEISVAIKUTUKSESSA

23 PEDAGOGISEN VIIHTYMISEN KULMAKIVET: TURVALLISUUS, UTELIAISUUS JA VUOROVAIKUTUS Turvallisuus Kaiken oppimisen edellytys Miten edistän toiminnallani turvallisuuden tunteen syntymistä kaikille opetekavilleni? KoeKu turvallisuus omassa yhteisössä on suoraan verrannollinen molvaaloon ja oppimiseen Uteliaisuus Ihminen on luonnostaan utelias Uteliaisuus on koulussa toteutekavan pedagogian säätelemä ilmiö à paras molvaalo itseohjautuvaan jajatkuvaan oppimiseen Uteliaisuuden tyydykämiseen perustuva oppiminen on viihdykävää ja kannustaa jaksamaan

24 Vuorovaikutus OpeLajalle Oppiminen tapahtuu parhaiten vuorovaikutuksessa Pedagogisin valinnoin tätä oppimisen sosiaalista luonneka voidaan joko tukea tai se voidaan estää Pedagoginen viihtyminen on myös opekajalle tärkeää molvoitunut ja voimaantunut kasvakajana ja opekajana haluaa jatkuvasl kehikää osaamistaan yhdessä työyhteisön kanssa kasvatus- ja oppimisoplmisteja

25 Haapaniemi Raina: Rakenna oppiva ryhmä s Ryhmä työvälineenä MITKÄ ASIAT JÄIVÄT PÄÄLLIMMÄISENÄ MIELEEN? SUURRYHMÄDYNAMIIKKA Vahvuudet / heikkoudet / käyttötarkoitus Miten ohjaaja saa suurryhmän toimivaksi? PIENRYHMÄDYNAMIIKKA Vahvuudet / heikkoudet / käyttötarkoitus Miten ohjaaja saa pienryhmän toimivaksi? Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

26 suurryhmä pienryhmä vahvuudet vahvuudet heikkoudet OHJAAJAN ROOLI heikkoudet OHJAAJAN ROOLI Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

27 Mikä on ryhmä? Ihmisjoukko muotoutuu ryhmäksi, kun sen jäsenillä on jotakuinkin yhteinen tavoite, jonkin verran keskinäistä vuorovaikutusta ja käsitys siitä, ketkä ryhmään kuuluvat. Johtajuus ja roolit syntyvät vuorovaikutuksen kautta. (Kopakkala) Ryhmän on joukko yksilöitä, joilla on yhteinen tehtävä. Ryhmä syntyy tehtävän ympärille. Ryhmän täytyy organisoitua, sopia työnjaosta, työn tekemisen puitteista sekä keskinäisestä kommunikaatiosta suorittaakseen tehtäväänsä. Se on virallinen osa organisoitumista, sen tietoinen osa. (Keski- Luopa) Ryhmän jäsen on tietoinen osasta henkilökohtaisia intressejään ja huolenaiheitaan, osasta ei. Kuitenkin hän tuo ryhmään tullessaan mukanaan koko persoonallisuutensa, myös sen puolen, josta hän ei ole tietoinen.

28 Ryhmän kehitys syntyy jokaisen ryhmäläisen ja ryhmäläisten keskinäisen vuorovaikutuksen sekä ohjaajan kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen summana. Ryhmän toimimattomuus ilmenee usein silloin, kun ryhmän työtavoite on epäselvä, turhauttava tai tavoite on tavoittamaton ryhmän jäsenille. Ryhmän jäsenet eivät myöskään itse osaa tai löydä tapaa tai mahdollisuutta selkeyttää yhteistä tavoitetta. Usein voi olla myös niin, että ryhmäläiset eivät tutustu toisiinsa suorassa, innostavassa ja eläytyvässä dialogissa

29 RYHMÄN KEHITYS Liittyminen erillisyys Turvallisuus luottamus vuorovaikutus à ihminen tutustuu vain yhteen ihmiseen kerrallaan à vaatii aikaa ja mahdollisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen RYHMÄDYNAMIIKKA =Syntyy siitä, että ryhmä pyrkii yhdessä ratkaisemaan liittymisen ja erillisyyden dilemman Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

30 ALKAVA RYHMÄ: Ihmiset tulevat ryhmään erilaisin odotuksin ja käsityksin Uusi ryhmä on aina haaste. Se merkitsee uusien roolisuhteiden rakentamista Tärkeää, että osallistujat haluavat liittyä ryhmään vapaaehtoisesti Tavoitteiden tulee olla hyväksyttäviä ja selkeitä -> auttaa ryhmäläisten sitoutumista Vuorovaikutus ja kiinnostuksen painopiste kohdistuvat selkeästi johtajaan / opettajaan haetaan samaistumismallia Vuorovaikutus on tarkkailevaa ja varovaista Omaa paikkaa haetaan havainnoidaan toisia, kelpaanko vai enkö kelpaa? Haluanko vai enkö halua? OHJAAJAN TEHTÄVÄT: Antaa suuntaa toiminnalle Ohjaajan tehtävä on ottaa vahvan opastajan rooli ja ohjata ryhmää määrätietoisesti ja varmasti Ohjaajan tulee selkeyttää ryhmän perustehtävää, tavoitteita ja tulevaisuutta Ryhmäyttää, positiivisia pieniä kokemuksia kaikkien kanssa Luoda ryhmäläisten kanssa pelisäännöt Luoda kunnioittava ja positiivinen vuorovaikutuskulttuuri Pohtia ryhmän kanssa luokan sosiaalista tilaa / vastata esiin tulleisiin pulmiin Sopia ryhmän kanssa tiedonkulku- ja yhteistyötavoista

31 RAKENTUVA RYHMÄ: Ryhmä etenee toiseen vaiheeseen sitä mukaa kuin sen jäsenten keskinäinen vuorovaikutus lisääntyy -> Tuttuus kasvattaa turvallisuutta Tavoitteiden merkitys selkiytyy Oma tehtävärooli ja rooli ryhmässä selkiytyy Pienryhmiä muodostuu - muutaman hengen pienryhmiä niiden kesken, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla à pienryhmien välillä ilmenee usein jännitteitä Rajojen testaamista Liittymistunteet alkavat siirtyä ohjaajasta muihin jäseniin ja erillisyystunteet siirtyvät ryhmän sisälle Asiat joihin oltiin aiemmin tyytyväisiä, herättävät ärtymystä à vartioidaan, ettei muut ryhmät saa enemmän etuuksia Valtakysymyksiä, usein piilossa Ärtymystä voidaan tuntea ohjaajaa kohtaan OHJAAJAN TEHTÄVÄ: Ohjaajan tärkeä tehtävä tässä vaiheessa on saattaa ryhmän jäsenet aktiiviseen yhteistyöhön keskenään: porinaryhmien monipuolinen käyttö Ohjata sisällöllistä keskustelua Ohjata tunneilmapiiriä Itsearvioinnin ja palautteenannon taitojen harjoittelua Ottaa vastaan kritiikkiä Kannustaa avointa asioiden käsittelyä sallia eri mielipiteiden esille tuonti asiat ristiriidassa, ei ihmiset Käynnistää ryhmän jäsenten vastuurooleja Käsitellä kollegoiden kesken ryhmän tilannetta ja aikuisten roolia

32 Ohjaajan rooli Omaan rooliinsa kohdistuvaan kritiikkiin ohjaajan tulee suhtautua rauhallisesti Kritiikki ei suuntaudu ohjaajaan henkilönä, vaan liittyy hänen tehtäväänsä, rooliinsa Ryhmän kannalta kriittisyys on luottamuksen osoitus ohjaajaa kohtaan Kohtuuton kritiikki tulee kuitenkin palauttaa perustellen Kun pienryhmien jäsenet aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä keskenään à luottamus, turvallisuus lisääntyy koko ryhmässä

33 SYNTIPUKKI-ILMIÖ = liittyy vahvasti ryhmän dynamiikkaan ja erityisesti johtajuuden toteutumiseen ryhmässä Ohjaajan rooliin kohdistuu kritiikkiä, johon hänen tulisi suhtautua tyynesti Jos ryhmä ei pysty osoittamaan ärtymyksen tunteitaan ohjaajaa kohtaan, ne etsiytyvät muuhun sopivaan kohteeseen à sellainen, joka ei kuulu kiinteästi mihinkään alaryhmään Kaksi erilaista johtajatyyppiä altistaa syntypukki-ilmiöön: esimies, jota ei voi arvostella sitä seuraavan sanktion pelossa ja esimies, joka ei ole riittävän vahva ollakseen kritiikinkestävä Ilmiötä voi ratkaista esim. à Syntipukki liitetään arvostettuun alaryhmään työtehtävien kautta, tukemalla johtajuutta ja selkeyttämällä perustehtävää Vahvistetaan ryhmän sisäistä vuorovaikutusta ja vahvistetaan erilaisia rooleja

34 YHTEISTOIMINNALLISESTI TOIMIVA RYHMÄ OHJAAJAN TEHTÄVÄ: Tiivis ryhmä vaihe alkaa, kun alaryhmien jäsenet lisäävät yhteistyötään muiden alaryhmien jäsenten kanssa Yhteistoimintaa syntyy menettelytavat vakiintuvat Pyrkimys tavoitteen mukaiseen toimintaan ryhmän jäsenet sitoutuneita Ryhmä tuntuu kokonaisuudelta Ohjaajakin koetaan yhdeksi mukavaksi jäseneksi Ehdotuksiin suhtaudutaan myönteisesti Ohjaajan tehtävänä on saattaa eri alaryhmien jäsenet turvallisesti aktiiviseen yhteistyöhön keskenään Ohjata vuorovaikutusta Auttaa ryhmän jäseniä antamaan myönteistä palautetta omalle ryhmälleen Vahvistaa ryhmän toimintatapaa suhteessa koko kouluun Ohjata keskusteluja luokan sosiaalisista taidoista mallintaa

35 YHTEISTOIMINNALLISESTI TOIMIVA RYHMÄ: OHJAAJAN TEHTÄVÄ Suunnittelu, toteutus ja arviointi vuorottelevat Itseohjautuvuus toimii Vuorovaikutus sujuu -> ryhmän turvallisuuden lisääntyessä sen jäsenet voivat ilmaista erimielisyyksiään, ilman että se herättää kohtuutonta ahdistusta Ryhmän ilmapiiri käy avoimemmaksi, ja vähitellen se ottaa viestejä ulkopuolisiltakin paremmin Yksilöiden keskinäinen erilaisuus ja erimielisyys voidaan hyväksyä osaksi ryhmän elämää Kaikki ryhmän jäsenet tietävät tehtävänsä ja vastuunsa ja kunnioittavat toisiaan Ohjaaja on luopunut organisoivasta roolistaan Tuo rikkautena esille ryhmäläisten eroja Osaamiseroja käytetään perustehtävän ja yhteistyön eduksi Varmistaa, että organisoitu ja spontaani osaamisen jakaminen toimii Nostaa erilaisuuden hyviä puolia ryhmässä Antaa palautetta Tukee ryhmää reflektoimaan omaa toimintaansa Pohtia luottamuksellisesti ryhmän vahvuuksia ja kehittämiskohteita

36 HUOMIOITAVAA RYHMÄN PÄÄTTYESSÄ: Yhdenkin jäsenen vaihtuessa entinen ryhmä päättyy Varata aikaa lopettamiselle Yhteisen tehtävän loppuun suorittaminen Antaa tilaa ryhmän tavoitteen saavuttamisen arvioinnille: ++/- Antaa tilaa ryhmän ja yksilöiden itsearvioinnille Antaa positiivista palautetta ryhmän jäsenille, etenkin pois lähteville Hyvä korostuu Erillisyyden etsimistä Haikeuden ja helpotuksen tunteita: mitä odotan / mikä pelottaa Kerrata ryhmän rakennetta: kertojen määrä, aikatauluja, prosessin kulkua jne Auttaa ryhmää luopumisen tunteiden käsittelyssä Muistella ryhmäläisten kanssa Antaa positiivista palautetta jokaisen työstä Kerrata, mitä olemme oppineet Kertoa, miten ryhmä jatkaa Ei luoda epärealistisia odotuksia ryhmän jatkumisesta

37 Ohjaajan merkitys ja toiminta Ohjaajan merkitys ratkaisevaa siirryttäessä vaiheesta toiseen Se edellyttää häneltä herkkää aistimista ja kykyä havaita ja muuttaa omia käyttäytymistapojaan tarvittaessa Alussa ryhmä antaa arvostusta ohjaajalle -> ota arvostus vastaan, mutta älä jää siihen vaiheeseen Toisessa vaiheessa ohjaajan pitää sietää kritiikkiä Kolmannessa vaiheessa ohjaajan merkitys vähenee Ohjaajan tehtävänä: suunnan näyttäminen, päätösten tekeminen, visioiden luonti, työn organisointi, palautteen antaminen, riittävän tiedon välittäminen

38 POHDINTAA: sama luokka / sama aine / sama koulu MITEN VAHVISTAN LUOKASSANI / TYÖSSÄNI PIENRYHMÄTYÖSKENTELYÄ? Muutoksen on oltava yhteisön yhteinen tavoite! Rakenteet yhteissuunnittelulle: aika, paikka, tila Luokanohjaajien rooli, samaa luokkaa opettavat opettajat, opettajien sitoutuminen Samanaikaisopettajuus työpari- / tiimiopettajuus Kokeiluja: kuka? mitä? milloin? missä? AIKA riittävän pitkä: vähintään 5 kertaa samoilla ryhmillä Oppilaat määrittelevät tavoitteen Oppilaiden kanssa määritellään / pohditaan HYVIN TOIMIVAN RYHMÄN ominaisuuksia, rooleja, vastuita jne.

39 Kohteena voi olla luokka, muu ryhmä, koko yhteisö Tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mielenterveyttä edistävät toimet Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet Opintojen etenemistä edistävät toimet Koulutyön ja opintojen järjestäminen hyvinvointia tukevasti Terveellisiä elintapoja ja vireyttä lisäävät toimet Koulu- ja oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta lisäävät toimet Opiskelijoiden osallisuutta lisäävät toimet Vanhempien osallisuutta lisäävät toimet Yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

40 Positiivisen henkisen ilmapiirin luominen rohkaisee riskinottamiseen, asioiden esille ottamiseen ja niistä puhumiseen ja auttaa näkemään luokkahuoneet oppijoiden yhteisönä à LUOTTAMUS RYHMÄÄN JA RYHMÄSSÄ Heterogeeniset ryhmät, joilla on monenlaisia valmiuksia edellyttäviä tehtäviä, pakottavat johdonmukaiseen ajatteluun, luoviin reaktioihin, kunkin erilaisen lahjakkuuden käyttöön. Huomataan, että ryhmän jäsenten erilaisuus on arvokas rikkaus eikä ongelma Odotus, että oppijoiden pitää tehdä yhteenvetoja, selittää ja ehkä opettaa asia muille, vaatii korkeampiasteista kognitiivista ajatusten järjestelyä ja pohdintaa kuin materiaalin oppiminen vain omaa käyttöä varten Keskustelu ryhmissä edistää useimmiten suullisten johtopäätösten tekoa, selittämistä, arviointia ja pohdintaprosessin kautta tieto muuttuu merkitykselliseksi à OPPIMINEN SIIRTYY TEKEMISEKSI Vaikutetaan toisten oppimiseen mallintamalla ajatusten erilaisia tasoja, selittämällä kuinka ratkaisivat ongelman ja antamalla toisilleen palautetta ja rohkaisua Ristiriitaiset mielipiteet, tulkinnat ja selitykset pitää ratkaista à panee ryhmän jäsenet pohdiskelevaan dialogiin à joudutaan selittämään miten ongelma ratkaistiin. Ei riitä, että löytyi ns. oikea vastaus

41 Kyseessä on tapa ajatella, ei nippu temppuja Oppimisen itsenäistymistä ja vapautumista tukeva sosiaalinen rakennelma Yhdessä oppimisella ja toisilta oppimisella pyritään sosiaaliseen muutokseen, jossa avoimuus, dynamisuus, ryhmäkeskustelut ja yhteinen prosessointi ovat vallitsevina piirteinä Yksilöllinen kasvu ja itsenäistyminen kulkevat rinta rinnan sosiaalisen kasvun ja kehittymisen kanssa Menestyksellinen toiminta ryhmässä tukee yksilöllistä itsenäistymistä

42 YHTEISTOIMINNALLISUUDEN PERIAATTEET YHTEISET TAVOITTEET JA JATKUVA ARVIOINTI POSITIIVINEN RIIPPUVUUS YKSILÖLLINEN VASTUU VUOROVAIKUTUS

43 YHTEISET TAVOITTEET JA JATKUVA ARVIOINTI Luodaan yhdessä à omakohtainen merkitys/ hyöty Tärkeää työstää mitä haluamme? miksi haluamme? miten suoritamme? ArvioinL on jatkuvaa reflektoinla tavoikeiden suunnassa etenemisestä Ryhmän toimintatapaa ja menetelmien vaikutusta POSITIIVINEN RIIPPUVUUS Yhteistoiminnan ydin Jos sitä ei ole à ryhmässä suoriteku yksilötyö Tunne, ekä tarvitsemme toisiamme à molvaalo ja syy työskennellä yhdessä ja koordinoida ponnistelujaan tehtävän suorikamiseksi Onnistuminen riippuu ryhmän kaikista jäsenistä à syy / molvaalo yhdessä toimimiselle Roolit ja vastuut aukavat

44 YKSILÖLLINEN VASTUU Jokainen suorikaa oman osuutensa tehtävistä Jokainen on itse vastuussa oppimisestaan Yksilöllinen vastuu ja ryhmävastuu kulkevat rinnakkain Ryhmän ei tule sallia peukalokyylläisiä eikä työjuhla Tarvitaan sosiaalista vahvistamista ja toisista huolehlmista hyvään lopputulokseen pääsemiseksi VUOROVAIKUTUS! Tulee rakentaa suunnitelmallisesl! Pyritään pois irrallisista monologeista kohl yhteisöllistä dialogia! Toteutuu erilaisten ajatusten ja mielipiteiden ilmaisu ja ymmärtävä kuuntelu! Keskustellen, neuvotellen, väitellen à yhteinen päämäärä! tarvitaan myös muita sosiaalisia taitoja: aukaminen, tuen pyytäminen ja yhteisistä asioista huolehlminen lisäävät ryhmän koheesiota

45 Miten rakennan oppitunnin? 1. Ryhmiin jakautuminen 2. Roolit ryhmässä: OpeKaja jakaa ryhmät: satunnainen, max.koko 4, jako neljään, pelikorlt, pikkuesineitä, kaksi piiriä=sisä- ja ulkopiirià kävelevät ->stop = parit jne. EnnakkoLetojen pohjalta samaan ryhmään eri tasoisia oppilaita à rikastukaminen Johtaja, kirjaaja, kellokaja, lukija, työssä pysyminen, liikennetarkkailija jne. Käydään yhdessä, mitä tehtäviä kuhunkin rooliin kuuluu

46 3. Oppitunnin tavoileet 4. Työskentely ryhmissä TOIMINTA KOKEMUS OPPI- MINEN REFLEKTOINTI Käydään läpi pelisäännöt: Hiljaisuusmerkki = käsi ylös, liikennevalokorlt, ryhmän oma äänivahl jne. Autetaan ryhmän jäseniä UUSI TIETO

47 5. Työskentelyn yhteenveto 6. ArvioinP Jokainen ryhmä esikelee oman ryhmänsä tuotoksen Jokaisessa ryhmässä johtaja kertoo myös, miten ryhmä työskenteli: oliko työrauha, hoilko jokainen omat velvollisuutensa? jne Arvioidaan ryhmissä, miten oppitunl onnistui: Mitä opimme? Miten työskentelimme? Mitä tekisimme seuraavalla kerralla toisin? Miten itse työskentelimme? posilivinen ja kannustava palaute ryhmän sisällä ja koko luokalle

48 Yhteisöllinen kokous Kokouksen suunnilelu Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

49 Mitä on hyvä opettajuus / ohjaajuus? PAREITTAIN: (kirjaa ylös omat ajatuksesi) Mitä hyvä opettaminen/ohjaaminen sinulle tarkoittaa? Mitkä ovat opettamiseen / ohjaamiseen liittyvät vahvuutesi? Entä kehittämiskohteesi? Mitä ajattelet oppilaistasi? Miten aktivoit ja osallistat oppilaitasi oppimaan oppimista? Mitkä ovat seuraavat uudet askeleesi/ toimenpiteesi? Mistä tiedät, että olet onnistunut? Leena Nousiainen / Rondo Training Oy

50 Lähde rohkeasl kohl uuka, kokeilevaa toimintatapaa! Uskaltaudu, anna lupa keskeneräiselle Leena Nousiainen / Rondo Training Oy