OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lahden kaupunki Tekninen lautakunta

Transkriptio

1 OTE PÖYTÄKIRJASTA Lahden kaupunki Tekninen lautakunta Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta 2014 D/3050/ /2012 Perusteluosa Päijät-Hämeen liitto on pyytänyt lausuntoa Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa saakka. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Lahden kaupungilta maankäytön ja kunnallistekniikan yksiköt sekä Lahden seudun ympäristöpalvelut ja Nastolan kunnasta tekninen toimi. Päijät-Hämeen maakuntavaltuusto päätti uuden maakuntakaavatyön käynnistämisestä. Keskeisiä syitä käynnistää uusi maakuntakaavatyö olivat maakunnan tahto ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa sekä luonnonvarojen käytön sovittaminen yhteen asumisen, elinkeinoelämän, liikenteen ja vapaaajan toimintojen kanssa. Painopisteiksi uudessa kaavatyössä päätettiin vastuullisen alue- ja yhdyskuntarakenteen luominen sekä pohjavesiin ja ympäristöhäiriöihin liittyvät maankäytön ratkaisut. Lahden kaupunki on antanut päivätyn lausunnon maakuntakaavan tarkistamisen tarpeellisuudesta, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnosaineistosta. Nastolan kunta on antanut päivätyn lausunnon maakuntakaavatyön käynnistämiseen liittyen, osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, luonnosaineistosta ja kaavaehdotuksesta. Lahden kaupunginvaltuusto antaa Lahden kaupungin lausunnon Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta Lausunto annetaan tiedoksi myös yhdistymishallitukselle. Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on kokonaismaakuntakaava. Uudessa maakuntakaavassa on keskitytty ratkaisemaan maakunnan vastuullinen yhdyskuntarakenne sovittamalla maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän ratkaisut entistä paremmin yhteen. Kaavassa on paneuduttu myös pohjavesiin liittyviin ja muihin ympäristöhäiriöitä tuottaviin maakunnallisiin maankäytön ratkaisuihin. Uudessa maakuntakaavassa esitetään vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisen lisäksi määräyksiä kaupan enimmäismäärille ja seudullisesti merkittävän kaupan alarajalle. Uutena asiana kaavassa esitetään myös alarajat merkitykseltään seudulliselle tuulivoimatuotannolle ja rajaukset alueille, jotka soveltuvat laajamittaisempaan tuulivoiman tuotantoon. Lisäksi maakuntakaavassa on esitetty seudullisesti merkittävät ampumarata- ja moottoriurheilualueet. Erilaisten kehittämisen kohdealueiden merkinnät ja määräykset on uudistettu. Muilta osin nykyisen kaavan ratkaisut on siirretty uuteen kaavaan, mutta niihin on tehty viranomaisten edellyttämiä ja työn aikana esille tulleita

2 tarpeellisia korjauksia ja päivityksiä. Päijät-Hämeen maakunnan tavoitteellinen aluerakenne vuonna 2035 muodostuu suurkaupunkikeskuksesta, hyvien kaupunkitason keskusten, kaupunkikylien, kirkonkylien ja vihreiden maaseutukylien verkostosta, niiden välille syntyvistä toiminnallisista ja liikenteellisistä yhteyksistä, maakuntarajojen yli jatkuvista kehityskäytävistä sekä virkistyksen ja vapaa-ajan suuralueista. Liitteenä 1. Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotus 2014, kartta 2. Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotus 2014, merkinnät ja määräykset 3. Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotus 2014, selostus 4. Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotus 2014, selostuksen liiteosa 5. Lausunnon karttaliite Maakuntakaavan valmisteluaineisto kokonaisuudessaan löytyy liiton kotisivuilta Esittelijä Päätösehdotus Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että se tekee kaupunginvaltuustolle seuraavan esityksen Kaupunginvaltuusto antaa lausuntona Päijät-Hämeen maakuntakaavaehdotuksesta seuraavan: YLEISKOMMENTIT Maakuntakaavan merkinnät ja niihin liittyvät suunnittelumääräykset ovat paikoitellen hyvin tarkkoja suhteessa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kehittämistavoitteisiin (MRL 25.4 ) ja maakunnan tasoiseen alueiden käytön ohjaukseen. Joiltakin osin suunnitelma on tarkempi kuin Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava, kuten esimerkiksi maakuntakaavan pääkartalla Lahden rautatieaseman kohdalle esitetty matkakeskus-kohdemerkintä ja sitä koskeva hyvin yksityiskohtainen suunnittelumääräys. Lahden yleiskaavassa matkakeskusta ei ole osoitettu pääkartalla vaan aluekohtaisen suunnitteluohjeen tekstissä. Tarkkuus lienee perusteltua niiden alueiden näkökulmasta, joilla maakuntakaava on ainoa alueiden käyttöä ohjaava kaava, mutta maakuntakaavan tarkkuuden tulkinta voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan kohdalla jää epäselväksi. Huolena on, että maakuntakaavan ja kuntakaavojen välille voi tulla useimmiten näennäisiä ristiriitoja. Tähän lausuntoon sisällytetyt kommentit esitetään maakuntakaavaehdotuksen esittämällä tarkkuustasolla. Aluevarauksissa ja -rajauksissa on myös suunnittelumääräyksiä, jotka ohjaavat kuntakaavoitusta osittain jopa tarkemmin kuin Lahden yleiskaava Määräystekstissä asetetut suunnittelutavoitteet ovat sinänsä linjassa Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteiden ja sisältöjen kanssa, mutta huolena on esimerkiksi kaupunkialuerajauksen (ka), keskustatoimintojen aluevarauksen (C) sekä vähittäiskaupan suuryksikön aluevarauksen (KM) suunnittelumääräysten tulkinta. Viimeksi mainitussa määräyksessä mm. nostetaan esiin rakennuksen mittasuhteet ja liikenteen

3 haittavaikutusten minimoiminen, jotka ovat seikkoja, joita ei nosteta esiin Lahden yleiskaavan 2025 melko tarkoissa suunnitteluohjeteksteissäkään. Tämä herättää kysymyksen, edellytetäänkö näiltä osin yleiskaavan tarkistamista. Maakuntakaavakartalla on päällekkäisiä merkintöjä, joilla on ainakin osittain samansuuntainen sisältö tai jotka ovat keskenään osin ristiriidassa sisältäen vastakkaisia tavoitteita, joiden toteutumisen ei katsota olevan realistista. Esimerkiksi Pippo-Kujalan alueelle on maakuntakaavassa esitetty teollisuus- ja varastoalue (T), kaupunkialue (ka, mahdollistaa yleismääräyksestä poikkeavat seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt), vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue (kma, mahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen) sekä kehittämisen kohdealue (kk, yleisiä maakunnallisia tai seudullisia kehittämistarpeita). Lisäksi Lahden eteläisen kehätien (vt12) liittymän alueelle Pippoon on osoitettu moottoriurheilukeskuksen kohdemerkintä (em) ja melualuetta (me). Päällekkäiset merkinnät vaikeuttavat maakuntakaavan tulkintaa esimerkiksi sen osalta, mikä merkintä on ensisijainen. KAAVARATKAISUT JA PERUSTEET TAAJAMA JA KYLÄT Lahti Voimassa olevaan maakuntakaavaan on tehty muutokset mm. Hennalan taajamatoimintojen alueen pohjoisosaan (A113) ja Ämmälän taajamatoimintojen alueelle (A114) yhtenevästi Lahden yleiskaavan 2025 kanssa (2012 sekä luonnos 2014). Hennalan entistä varuskunta-aluetta kehitetään asumisen, palveluiden ja elinkeinotoiminnan käyttöön samoin kuin yleiskaavassakin. Koiskalassa taajamatoimintojen alueet A-106 ja A-121 esitetään laajennettavaksi pv-81 rajauksen kaakkoispuolelle johtuen Lahden vireillä olevista selvityksistä ja suunnitelmista kehittää aluetta asumiseen. Lahden yleiskaavan asumisen aluetta Koiskalassa (A- 37) laajennetaan seuraavalla yleiskaavakierroksella selvitystietoihin nojautuen. (karttaliite, nro 1) Lahden ja Nastolan raja-alueella Kujalassa jätekeskuksen (ej-2) ja Nastolan taajamatoimintojen alueen A-122 väliin esitetään laajennettavaksi T-aluetta siten, että taajamatoiminnot liittyvät yhteen ja virkistysyhteys osoitetaan ko. maankäytön läpi. Ratkaisu turvaa Kujalan alueen kierrätyselinkeinojen kehittämismahdollisuudet ja ottaa huomioon virkistys- ja viheryhteystarpeet. (karttaliite, nro 2) Takkulan golfkenttä on merkitty loma- ja matkailualueeksi (R27). Tarkoituksenmukaisempi merkintä voisi olla virkistysalue (V), koska loma- ja matkailualue voi antaa viestin rakennetummasta ympäristöstä kuin mistä golfkentän tapauksessa on kyse. Alue vertautuu vapaa-ajan asumisen alueita paremmin esimerkiksi Jokimaan raviurheilu- ja ratsastuskeskukseen, joka on osoitettu virkistysalueeksi (V29) ja joka sisältää mittavaa toimintaan liittyvää rakentamista. (karttaliite, nro 3)

4 Nastola Villähteen aseman seutua on tarkoitus kehittää ja alueelle saada teollisuuden lisäksi asumista aseman lähelle. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetty teollisuus- ja varastoalue T-37 tulee muuttaa taajamatoimintojen alueeksi (A). Taajamatoimintojen alueen A-115 kohdalle esitetyn kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti arvokkaan alueen rajausta tulee tarkentaa. Alueen kulttuurihistorialliset arvot sijoittuvat rautatien pohjoispuolelle Erstan kartanon alueelle. Lisäksi taajamatoimintojen alueen A-115 kuvauksessa tulee selkeästi tuoda esiin, että alueelle on mahdollista sijoittaa teollisuus- ja varastotoimintoja radan varteen. (karttaliite, nro 4) Taajamatoimintojen alueen A-119 ja työpaikka-alueen TP-24 välistä rajausta tulee tarkastaa olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Työpaikka-alue on kaavaehdotuksen rajausta laajempi. Vaihtoehtoisesti A-119 voidaan osoittaa kaavassa kokonaan työpaikka-alueena TP, koska merkintä sallii myös asumisen. (karttaliite, nro 5) Ruuhijärven kylä tulisi merkitä lähikeskuskyläksi. Maakuntakaavassa 2006 Ruuhijärvi on merkitty AT alueeksi ja alue on selvästi hajarakentamista tiiviimpää kyläasutusta. Metsäkylä tulisi osoittaa haja-asutuskylänä voimassa olevan maakuntakaavan tapaan. Nastolan kunnan alueelle ei ole osoitettu yhtään maaseutukylää. Tällaisia voisivat olla mm. Seesta- Luhtaanmaa ja Haravakylä. (karttaliite, nro 6). Kylämerkintöjen sijaintia tulee tarkastaa suhteessa muinaismuistokohde merkintöihin, jotta eivät sijaitse täsmälleen päällekkäin kuten Pyhäntaalla ja Kumialla. Teollisuus- ja varastoalueen T-38 nimeksi voisi vaihtaa Erstan teollisuusalue, joka on kunnassa vakiintunut nimi kyseiselle teollisuusalueelle. Kaupan alueet Seudullisesti merkittävän kaupan sijoittaminen Maakuntakaavan tehtävänä on ohjata sellaisia vähittäiskaupan ratkaisuja, joilla on seudullista ts. ylikunnallista vaikutusta. Yleinen merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alaraja on k-m 2. Maakuntakaavassa on osoitettu erikseen kaupunki- ja taajamaalueet joita eheytetään. Näillä alueilla seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan koon alarajat ovat yleismääräystä suuremmat. Lahden, Hollolan ja Nastolan kaupunkialueella (ka3) merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alarajat ovat ns. tilaa vaativassa kaupassa k-m² ja muussa erikoiskaupassa k-m². Luonnosvaiheen lausunnossa Lahden kaupunki esitti että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja em. alueilla olisi k-m². Perusteluna oli viime vuosina havaittu käytäntö, jossa kaupunkirakenteellisesti otollisille paikoille on kaupungin yleis- ja asemakaavoituksen mukaisesti toteutunut keskimäärin k-m 2 :n paljon tilaa vaativan kaupan hankkeita eikä se ole ollut

5 esteenä saman toimijan hankkeen toteutumista muualle lähikuntien alueelle. Vastuu kaupan ohjaamisesta näissä hankkeissa onkin kunnilla, niin kuin maakuntakaavan selostuksessa tältä osin kuvataankin. Merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen keskustatoimintojen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoituspaikaksi osoitettu alue on maakuntakaavassa osoitettu tähän tarkoitukseen. Maakuntakaavassa on tässä yhteydessä käytetty merkintöjä: KM, Vähittäiskaupan suuryksiköiden alue; km, Vähittäiskaupan suuryksikkö/kohdemerkintä; kma, Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue. Näille alueille on asetettu kerrosalan enimmäismääräarvot, jotka ovat joillakin Lahden ja Nastolan alueilla liian pieniä, eikä niissä ole otettu huomioon edes asemakaavoissa jo määriteltyjä rakennusoikeuksia. Erityisesti Renkomäen alueen (KM3) enimmäismitoitusluku k-m 2 on liian pieni jo tiedossa olevienkin kaupan hankkeiden näkökulmasta ja voi estää alueen perusteltua kehittämistä. Lahden keskusta sekä Launeen ja Renkomäen alueet ovat vahvoja kaupallisia alueita (mm. paljon autokauppaa), jotka palvelevat yli maakunta- ja kuntarajojen, minkä vuoksi niiden kehittämisen edellytykset on myös maakuntakaavassa turvattava. Vähittäiskaupan enimmäismitoitus alueittain KM2 Laune Launeen alueelle on maakuntakaavassa esitetty enimmäismitoitusluvuksi k-m 2 vuoteen 2035 mennessä. Asemakaavoissa on jo nyt n k-m 2 rakennusoikeutta. Asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden toteutuminen ja olemassa olevien kaupan yksiköiden kehittäminen ja vähäinen laajentaminen on alueella oltava mahdollista. KM3 Renkomäki Renkomäkeen on maakuntakaavassa esitetty k-m 2, mutta asemakaavoissa rakennusoikeutta on n k-m 2. Alueella on ylimaakunnallisesti houkutteleva sijainti erikoiskaupalle, joten sillä on hyvä olla potentiaalia. Maakuntakaavan mitoituslukua on tarkistettava vastaamaan vähintään jo asemakaavoitetun rakennusoikeuden määrää. KM4 Holma Holman alueelle on maakuntakaavassa esitetty k-m 2, mutta asemakaavoissa rakennusoikeutta on jo k-m 2, josta osa on potentiaalista, yleiskaavassa teollisuudesta liiketoimintaan muuttuvaksi osoitettua varausta. Asema- ja yleiskaavan mukaisen rakennusoikeuden toteutuminen ja olemassa olevien kaupan yksiköiden kehittäminen ja vähäinen laajentaminen on alueella oltava mahdollista. KM5 Uudenmaankadun varsi Uudenmaakadun varrelle on esitetty k-m 2. Asemakaavoitettua rakennusoikeutta alueella on jo k-m 2, josta toteutunutta on n k-m 2. Alueen kehittäminen tehokkaampaan käyttöön edellyttäisi olemassa olevien yksiköiden

6 purkamista ja uudelleen rakentamista, koska uusia rakennuspaikkoja ei ole. Asema- ja yleiskaavan mukaisen rakennusoikeuden toteutuminen ja olemassa olevien kaupan yksiköiden kehittäminen sekä osin uudelleen rakentaminen alueella on kuitenkin oltava mahdollista myös tulevaisuudessa. KM7 Kauppakaari Nastolan Kauppakaaren alueelle on esitetty k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa k-m 2. Alueelle on paineita ja kysyntää päivittäistavarakaupan lisäämiseen. Voimassa olevassa asemakaavassa on sallittu useamman < k-m 2 suuruisen päivittäistavarakaupan sijoittuminen alueelle. Nastolan kaupallisena keskuksena tulee kuitenkin jatkossakin toimia Rakokivi, joka on lähellä asukkaita ja alueen palvelut ovat helposti myös kevyen liikenteen saavutettavissa. Näin ollen maakuntakaavan enimmäismitoitus päivittäistavarakaupan osalta on perusteltu ja tukee Rakokiven kehittämistä kunnan kaupallisena keskuksena. KM8 Renkomäen itäosa Renkomäen itäosaan vielä toteutumattomalla alueelle on esitetty k-m 2, mikä vastaa alueen kehittämistarpeita. km8 Kariston alue Kariston alueelle on esitetty k-m 2. Asemakaavoissa rakennusoikeutta on jo k-m 2, josta on käytetty k-m 2. (Kariston kauppakeskus ja liike-, ja huoltoasemarakennusten korttelialue). Alueen kaupallisten yksiköiden kehittäminen, uudistaminen ja tarvittaessa vähäinen laajentaminen on oltava mahdollista. km9 Hennala Hennalaan on esitetty k-m 2. Rakennusoikeutta asemakaavoissa on jo nyt n k-m 2. kma6 Pippo Kujala Pippo Kujalan vielä toteutumattomalla kehittämisen kohdealueelle on esitetty k-m 2, mikä näillä näkymin vastaa alueen kehittämistarpeita. kma7 Pekanmäki Pekanmäen vielä toteutumattomalle kehittämisen kohdealueelle on maakuntakaavassa esitetty k-m 2 rakennusoikeutta, mikä vastaa alueen kehittämistarpeita. kma10 Uusikylä Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueen kma-10 aluerajausta tulisi laajentaa Nastolan Uudenkylän kohdalla siten, että alue kattaisi uuden valtatien 12 ja nykyisen valtatien välisen alueen. Rajaus idän suuntaan riittävä. (karttaliite, nro 7) Keskustatoimintojen alueiden kaupan ohjaus Maakuntakaavaehdotuksen keskustatoimintojen alueiden (C, ca) suunnittelumääräykset ovat onnistuneita ja tukevat keskustatoimintojen alueiden ja aluekeskusten kaupallisten palveluiden kehittymistä ja sen myötä lisäävät ko. alueiden

7 elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. LIIKENNE Valtatie 12 Liikennemäärät valtatiellä 12 ovat nykyisin suuret, osa liittymistä on ruuhkautunut ja onnettomuuskasaumia esiintyy. Lahden kaupungin näkökulmasta Lahden eteläinen kehätie on kaupunkiseudun kehittymisen ja seudun liikennejärjestelmän kannalta kriittisen tärkeä hanke, jonka toteuttamisedellytyksiä tulee vahvistaa ja edistää. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetty kehätien linjaus on elokuussa nähtäville tulevan tiesuunnitelman mukainen. Lahden eteläiseen kehätiehen kytkeytyy kiinteästi samaan hankekokonaisuuteen kuuluvan Lahden eteläisen sisääntulotien (mt 167) nelikaistaistaminen ja uudet kävelyn ja pyöräilyn väylät. Valtatie 12 Soramäestä Pekanmäkeen esitetään merkittäväksi merkittävästi parannettavaksi kaksiajorataiseksi päätieksi tai - kaduksi. Lahden kaupunki ja Hollolan kunta ovat Uudenmaan ELYkeskuksen toivomuksesta laatineet selvityksen nykyisen valtatien 12 kehittämisestä välillä Hollola-Lahti. Työssä on selvitetty eri käyttäjäryhmien, kuten autoliikenteen, pyöräilyn, jalankulun, joukkoliikenteen ja kuljetusten tarpeet. Kehittämisselvityksen tavoitteena oli valtatien 12 liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen sitten, kun Lahden eteläinen kehätie on rakennettu. Silloin Hämeenlinnantie ja Mannerheiminkatu toimivat pääkatuna. Läpikulkuliikenne siirtyy eteläiselle kehätielle ja raskas liikenne nykyisellä väylällä vähenee. Välivaiheen tarkastelut on tehty tilanteessa, jossa eteläistä kehätietä ei ole vielä rakennettu. Silloin väylä toimii valtatienä, jolla on läpikulkuliikennettä. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä, joita on sovitettu maankäyttöön. Ne on sijoitettu joko välivaiheen tai tavoitetilan toimenpiteiksi. Maankäytön kehittämisestä on tehty ideakuvat tarkemman suunnittelun pohjaksi, esimerkiksi asemakaavatyössä. Maakuntakaavassa tulisi esittää yksi linjaus valtatielle 12 Nastolan Uudestakylästä itään. Esitetyt vaihtoehtoiset ja ohjeelliset linjaukset jättävät merkittävän valtatielinjauksen liian avoimeksi, eivätkä ohjaa riittävästi kunnan kaavoitusta. Valtatie tulee linjata uuteen maastokäytävään, irti nykyisestä taajamarakenteesta. Taajaman ja uuden valtatien linjauksen välinen alue Uudenkylän taajaman kohdalla tulee esittää työpaikka-alueeksi TP. (karttaliite, nro 8) Lahden yleiskaavaehdotuksessa 2015 esitetään vt 24:lle poistettavaksi eritasoliittymän merkintä vielä toteutumattomien liittymien kohdalla. Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena on todettu, että kyseisiä liittymiä on mahdollista kehittää muulla tavoin kuin eritasossa. Muutos koskee Kytölänkadun (u11), Merrasjärvenkadun (u26) sekä Väyläkadun/Merrasojantien (u9) ja Mukkulankadun/Myllymäenkadun (u8) liittymiä. (karttaliite, nro 9) Valtatien 24 kehittämisselvityksen (2015) toimenpiteet on määritelty

8 palvelutasoperusteiseksi niin, että ne vastaavat seutuväylätasoisen tien luokitusta ja toimenpiteitä. Väyläkadun ja Merrasojantien liittymään on kehittämisselvityksessä esitetty valo-ohjausta. Maakuntakaavaehdotukseen merkityt yhdysteiden merkinnät yt65 ja yt74 esitetään poistettavaksi kaavakartalta. Kyseiset reitit eivät ole seudullista ja maakunnallista liikennettä parhaiten palvelevat reitit. Sen sijaan yhteys seututieltä 312 tulisi ohjata suoraan Karhusillantietä yhdystielle yt70. Lisäksi yhteys Arrajoelle tulisi ohjata Heinolantien kautta suoraan seututieltä 312. (karttaliite, nro 10) Raideliikenne Uudenkylän ratapiha-alue toimii maaliikenteen logistiikka-alueena ja yritystoiminnalla on tarkoitus laajentua ja kehittyä alueella. Ratapihaalue sisältyy nyt maakuntakaavaehdotuksessa taajamatoimintojen alueeseen A-118. Ratapiha ei ole riittävän merkittävä merkittäväksi maaliikenteen alueena LM, mutta sen sijaan alue tulisi osoittaa maakuntakaavassa työpaikka-alueeksi TP. (karttaliite, nro 11) Ensisijaisesti tavaraliikenneteen toimintaedellytysten parantamiseen suunnitellun Riihimäen kolmioraiteen valmistuminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia kehittää myös nopeaa matkustajaliikennettä Tampereen suuntaan. Lahden kaupunki ja Nastolan kunta esittävät Riihimäen radalle kehittämismerkintää, jolla edistetään ja turvataan matkustajaliikenteen kehittymistä kyseisellä radalla. Kaavaselostuksen liiteosasta puuttuu kartalla oleva merkittävästi parannettava rataosa. Muilta osin maakuntakaavaehdotuksessa esitetty liikenneverkko ja asemien sijainnit ovat kohdallaan. TEKNINEN HUOLTO JA ERITYISALUEET Verkostot Maakuntakaavaehdotukseen ohjeellisena päävesihuoltolinjana merkitty Nastola Järvinen v(o)2 on toteutettu , joten oikea kaavamerkintä olisi päävesihuoltolinja. (karttaliite, nro 12) Välille Seesta - Luhtaanmaa on Nastolassa suunniteltu vesihuoltolinjaa, joka yhdistäisi Nastola Järvinen ja Hiekkanummi Mäkelä v(j)4 linjan, siihen voisi merkitä ohjeellisen päävesihuoltolinjan. (karttaliite, nro 13) Villähteeltä Etelään Heinämaantietä on toteutettu päävesihuoltolinja Tapiolaan asti. Tämän voisi merkitä päävesihuoltolinjaksi. (karttaliite, nro 14) Nastolan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajennuksen muutosehdotus hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa Nastolan vesihuollon uusi toiminta-alue olisi päivitettävä maakuntakaavan kaavaselostuksen liiteosan kartta-aineistoon. Moottoriurheilu Lahden kaupunki on saanut osallistua maakunnalliseen ampuma- ja

9 moottoriurheiluratoja koskevaan selvitykseen. Kaupunki ilmaisi tuolloin kantanaan, että moottoriurheilukeskus on Pippossa hyvin maakunnallisesti saavutettavissa ja soveltuu sinänsä hyvin vt 4:n liikennemelualueelle eikä aiheuta häiriötä asutukselle, mutta tulevan eteläisen kehätien liittymän toteutuessa alueeseen kohdistuu muita maankäytön kehittämisen paineita. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa kaupunki esitti LA8 Pekanmäen-Pippon alueelle merkintää, joka mahdollistaisi tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisen, mihin vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue -merkintä (kma) vastaa hyvin. Pippon moottoriurheilukeskusmerkintä (em9) sijaitsee teollisuus- ja varastoalueella (T30). Lahden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2025 Pippon moottoriurheilualue on osoitettu elinkeinoelämän alueeksi (T-22) maakuntakaavan pääkäyttötarkoituksen kanssa yhtenevästi. Maakuntakaavassa tulisi osoittaa vaihtoehtoinen Pippon korvaava alue, sillä VT12:n eteläisen kehätien Kujalan eritasoliittymän rakentuminen mahdollistaa alueen kehittämisen maakuntakaavan kk-merkinnän mukaisesti ja ottamisen pääkäyttötarkoituksen (T30) mukaiseen käyttöön, mikä voi edellyttää moottoriurheilutoiminnan väistymistä. Tätä silmällä pitäen Lahden kaupunki on tehnyt alueelle toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia, jotka ovat tarpeen mukaan purettavissa. (karttaliite, nro 15) Jätehuolto Yhä pienempi osa yhdyskuntajätteestä päätyy loppusijoitukseen. Tästä huolimatta yhdyskuntien perustoiminnon hoitamiseksi maakuntakaavatasolla täytyy osoittaa uusia jätteen loppusijoituspaikkoja Kujalan lisäksi. Kujalan alueen pinta-ala on loppusijoitukselle rajallinen. Lisäksi tarvitaan uusia alueita mm. ylijäämämaa-aineisten ja energiatuhkan läjitystä varten. Asialla on kiire ja se tulee ratkaista maakunnan tasolla. Loppusijoituksen haittavaikutukset ovat tulevaisuudessa enemmän maisemallisia ja visuaalisia kuin hajuaistilla havaittavia, koska mätänevän jätteen loppusijoitusta ei enää sallita. Kujala on esitetty jätteenkäsittelyalueena (EJ2), Nastolan Montariin ja Uuteenkylään on osoitettu luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealueet (llk4 ja llk5). Montarissa on lisäksi käytöstä poistettu jätteenkäsittelyalue (EJm3). Kujalan laajentamismahdollisuuksien yksityiskohtaisempi tarkastelu on osoittanut, että laajentamismahdollisuudet ovat maakunnan yhdyskuntien jätehuollon tarpeiden kannalta riittämättömät, mutta pieni laajennusalue voidaan osoittaa luonnonvaralogistiikan alueeksi. LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ Maakuntakaavassa osoitetaan pitkään käytössä olleet suuret maaainesten ottoalueet, joille ottaminen voi keskittyä pitkäksi aikaa. Kaivamistoiminnan loputtua alueet siirtyvät maakuntakaavassa osoitettuun muuhun käyttöön. Suhteessa muihin maakuntakaavan suunnittelumääräyksiin maa-aineisten ottoalueita koskeva suunnittelumääräys on melko ylimalkainen. Maisemavaurion korjaamista voisi olla perusteltua ohjata suunnittelumääräyksellä.

10 Luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealue llk-5 sijaitsee liian lähellä Uudenkylän taajamaa. Lisäksi alue toimii esteenä taajaman mahdolliselle kehittymiselle etelän suuntaan valtatien siirtyessä kauemmaksi nykyisestä taajamasta. Luonnonvaralogistiikan alueelle sijoittuvista toiminnoista ei saa aiheutua haittaa mm. melu-, pöly- ja hajuhaittojen osalta ihmisten elinoloihin. Luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealue llk-4 vaatii toteutuessaan uuden eritasoliittymän rakentamisen valtatielle 12 maakuntakaavaehdotuksen mukaisesti tai vaihtoehtoisesti uuden yhdystien valtatien 12 eteläpuolelle nykyisistä liittymistä. Luonnonvaralogistiikan alueilla ei tule sallia minkäänlaista jätteen tai kierrätettävien materiaalien loppusijoittamista. Nastolan luonnonvaralogistiikan alueiden YVA-prosessissa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on noussut esiin tarve tutkia IIk-5 vaihtoehdon lisäksi ratkaisua, jossa ainakin osa aluevarauksesta sijoittuisi Orimattilan puolelle etäämmälle asutuksesta. (karttaliite, nro 16) Kaavakartalla Merkitykseltään seudullisen tuulivoima-alueen koon alarajaa koskeva vyöhyke -merkintään tulee lisätä tulkki siitä kumpi viivan puoli on sisäpuoli ja kumpi on ulkopuoli. Ehdotettu merkintä on epäselvä. Merkinnän nimessä vyöhyke voisi olla jakolinja, joka kuvaa merkinnän tarkoitusta selkeämmin. Luonnonvarojen käyttöön liittyvissä määräyksissä (s.21) tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle on suunnittelumääräys haitallisten vaikutusten ehkäisemisestä. Sama suunnittelumääräys tulee ympäristönsuojelullisista syistä sisällyttää myös maa-ainesten ottoalueille ja turpeenottoalueille. Pohjavesialueiden suunnittelumääräyksissä ei ole riittävästi huomioitu pohjavesien suojelua. Suunnittelumääräyksissä tulee todeta, että pohjavesiriskin aiheuttavia uusia toimintoja ei saa sijoittaa tärkeälle pohjavesialueelle suojaustoimenpiteistä huolimatta. Kaavassa ei ole annettu pohjavesialueilla tapahtuvaa nykyistä toimintaa koskevia määräyksiä eli maakuntakaavalle asetettu tavoite ei näiltä osin toteudu. Pohjavesialueluettelon kuvaustekstejä tulee tarkistaa niin, että kuvaustekstissä tulee ilmi onko kyseessä vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue vai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, vrt. vesienhoitolaki 10 b. VIRKISTYS Virkistyskohde V-101 tulee poistaa maakuntakaavasta. Alue on kaavoitettu asumiselle ja alueella ei ole yleiseen virkistäytymiseen soveltuvaa aluetta. Alueen rannat on asemakaavassa jätetty virkistysalueeksi, mutta kohdemerkintä ei kuvasta alueen arvoa virkistäytymiselle. (karttaliite, nro 17) Ylimaakunnallinen ulkoilureitti Loistopolku tulee merkitä maakuntakaavaan. Maakuntakaavaehdotuksessa Loistopolku on merkitty vain itäosaan Nastolan Turranmetsästä itään. (karttaliite, nro

11 18) SUOJELU Luonnonsuojelualueet Kaarlammin virkistysalueen (V19) länsiosa on Lahden oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu suojeluun tähtääväksi virkistysalueeksi (VR-8). Suojelualueen perustamista valmistellaan ja alue esitetään luonnonsuojelualueena (SL-14) yleiskaavaehdotuksessa Maakuntakaavan kaavaselostuksen liiteosassa Hollolaan kuuluvaksi merkitty Kaarlammin virkistysalue on Lahden ja Nastolan alueella.(karttaliite, nro 19) Suojelualueiden merkinnöissä on päällekkäisyyttä, esimerkiksi S-11 ja S-26 viittaavat samaan kohteeseen erilaisella rajauksella, samoin S-12 ja S-27. Onko vesialueelle ja maa-alueelle sijoittuvan suojelualueen osan erottelu merkittävä maakuntakaavatasolla kohdekuvausten ollessa identtiset. (karttaliite, nro 20) Maakuntakaavasta puuttuu joitakin METSO-kohteita Nastolan kunnan alueelta mm. Sylvöjärven itärannalla ja muut Uudenkylän METSO-kohteet. Suojelukohteet Muinaismuistokohteiden osalta maakuntakaavaehdotusta tulisi täydentää ainakin Nastolan Uudenkylän osalta merkitsemällä kaavaan radan varressa oleva kipinä aina, ratavartijan tontti sekä radanrakentajien hautausmaa. (KARTTA)TEKNISIÄ HUOMIOITA Seututie st-31 merkintä katkeaa Nastolan Uudenkylän asemankohdalla. Merkintä tulee korjata. Kaupunkialueen (ka) rajaus on tulostunut kaavaselostuksen liiteosan selitteeseen eri viivatyypillä kuin kaavakartalla, mikä vaikeuttaa merkinnän löytymistä kartalta. Kaavaselostuksen liiteosassa sivulla 18 on kirjoitusvirhe Palveluiden alueen P4 kohdalla. Vähittäiskaupan suuryksikön aluevarauksen (KM) selitetekstissä on kongruenssivirhe. Vähittäiskaupan suuryksikön kohdemerkinnän (km) selitteen kieliasu Merkintää käytetään osoittamaan vähintään seudullisesti merkittäviä, vähittäiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä tekee siitä vaikean ymmärtää. Voisiko sanan vähintään jättää pois, ja pilkun myös. Kaavaselostuksen liiteosan vähittäiskaupan enimmäismitoitustaulukossa (s. 15) Holman kohdalla liian pieni luku k-m 2. Merkinnät- ja määräykset -osassa vastaava luku (s. 8) on k-m 2. Kartasta on korjattava uuden eritasoliittymän seliteosan teksti. Liittymien tunnukset eivät näy kartalla. Kytölän eritason kohdalle on laitettava jokin muu merkintä, joka kuvaa pyörätien siltaa.

12 Kaavaselostuksessa olevat kehitettävien liittymien tunnukset puuttuvat kartasta. Kylän nimi merkintä puuttuu kaavakartan listalta. Selostuksen s.137 kuvassa 51 viitataan autoiluun ja kuvatekstissä pyöräilyyn. VT 12 eteläinen kehätien merkinnät kaavakartalla ja merkintöjen selostuksissa ovat keskenään ristiriitaisia. Maakuntakaavan merkintä olisi syytä tarkistaa tiesuunnitelman mukaiseksi. Päätös Asian valmistelija / Lisätietojen antaja Toimenpiteet Muutoksenhaku Ehdotus hyväksyttiin Maankäytön johtaja Veli-Pekka Toivonen (p ) Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen (p ) Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki (p ) Suunnitteluinsinööri Jaakko Tikkala (p ) Suunnitteluinsinööri Petri Peltonen (p ) Liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors (p ) Suunnitteluinsinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää (p ) Ympäristönsuojelusihteeri Tiina Karu-Hanski (p ) Yleiskaavoittaja Sanna Suokas (p ) Tela: Ote pöytäkirjasta toimisto@paijat-hame.fi, yh, kh, kv Tela: muutoksenhakukielto Yh: muutoksenhakukielto Kh: muutoksenhakukielto Kv: muutoksenhakukielto Otteen oikeaksi todistaa elokuun 27. päivänä 2015 viran puolesta: lakimies Hannu Kulmala Otteen saaja: Päijät-Hämeen liitto

13 MUUTOKSENHAKUKIELTO Oikaisuvaatimus / Kunnallisvalitus Liitetään pöytäkirjanotteeseen Lahden kaupunki Viranomainen: Päivämäärä: Pykälä: Tekninen lautakunta Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Muu peruste, mikä Asianosainen: Annettu tiedoksi sähköisesti, pvm: Lähetetty tiedoksi kirjeellä, joka on annettu postin kuljettavaksi, pvm: (kuntalaki 95 ) Tiedoksiantaja: Luovutettu asianosaiselle Paikka ja pvm: Muulla tavoin, miten Vastaanottajan allekirjoitus