Kouvolan kaupungin. Talousarvio. tiivistelmä. Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin Talousarvio 2017 tiivistelmä Kaupunginvaltuusto

2 Julkaisun tiedot Tekstit: Kouvolan kaupungin talousarvion tiivistelmä 2017 Julkaisija: Kouvolan kaupunki 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 4 JOHDANTO 6 VÄESTÖMÄÄRÄ ASUMINEN HENKILÖSTÖ KEHITYSNÄKYMÄT TALOUDELLINEN TILANNE TOIMIALOITTAIN INVESTOINNIT RAHOITUS 3

4 JOHDANTO Vuoden 2017 talousarviota on valmisteltu monelta osin epävarmassa tilanteessa. Talouden kasvuennusteet ovat varovaisia. Julkisen talouden sopeutustarve jatkuu ja toimenpiteet kohdistuvat epäilemättä myös kuntatalouteen. Hallitusohjelmaan sisältyy useita julkisen palvelurakenteen uudistamiseen liittyviä hankkeita. Kuntasektorin kannalta merkittävin on sote- ja maakuntauudistus, jonka odotetaan tuovan julkisen sektorin menoihin noin kolmen miljardin euron säästön. Tuottavuuden parantaminen edellyttää merkittäviä uudistuksia palvelurakenteissa. Uudistukseen liittyvät lakiesitykset ovat eduskunnan käsittelyssä. Uudistusten todellisia kustannusvaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Kouvolan seudun aluetalouden vire on varovaisen myönteinen. Alueen yritysten lähitulevaisuuteen kohdistuvat odotukset ovat myönteisiä ja työllisyysluvut ovat parantuneet. Pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavan korkealla tasolla, mutta kokonaisuutena Kouvolan työttömyys on laskenut lähes kolmella prosentilla vuoden takaisesta. Teollisuuden investoinnit viestivät osaltaan näkymien paranemisesta. Myös palvelualoilla näkymät ovat kirkastuneet, vaikka kaupan sisäinen rakennemuutos heijastuukin vielä Kouvolan seudun sisäiseen työjakoon. Talousarvion laadinnan arvioitu lähtötilanne on melko hyvä. Taseeseen kertynyt alijäämä on verrattain vähäinen (1 milj. euroa) eikä vuoden 2016 tilinpäätösennuste näyttäisi kasvattavan sitä juurikaan. Talousarvioehdotus ylittää kuitenkin kaupunginhallituksen syksyllä tarkistetun kehyksen 6,5 miljoonalla eurolla. Talousarvio on 6,4 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin talous pysyy Kertynyt yli- ja alijäämä alijäämäisenä taloussuunnitelmakaudella, mutta se tasapainotetaan vuonna 2017 laadittavan tasapainottamisohjelman avulla. Lainamäärä vuonna 2017 on arviolta 242,5 milj. euroa eli euroa/asukas. Talouden tasapainottamista on tehty ensisijaisesti karsimalla hallintoa ja hyödyntämällä eläkepoistuma niin hyvin kuin on ollut mahdollista. Henkilöstömäärä ja -kustannukset ovat laskeneet suunnitelmien mukaisesti. Heikko yleinen taloustilanne edellyttää jatkossa tarkastelemaan yhä tarkemmin palveluverkkoa sekä kuntalaisille tuotettavien palveluiden tasoa. Kaupungin tulorahoitus ei kata toiminnan ja investointien menoja, minkä johdosta kaupungin nettovelka kasvaa 28 milj. euroa. Vuonna 2017 kaupungin palveluihin, investointeihin ja kehittämiseen käytetään rahaa 611 miljoonaa euroa. Investointimenojen lisäksi toiminnan nettokustannukset laskevat kuluvaan vuoteen nähden -1,2 %. Kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutokset henkilöstökuluihin sekä perustoimeentulotuen Kela-siirto pienentävät nettomenoja yhteensä noin 13 milj. euroa. Vastaavasti verotulot sekä valtionosuudet laskevat kilpailukykysopimuksesta sekä muista muutoksista johtuen noin 11 milj. euroa. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kaupungin tuloista tippuu pääosa pois ja tehtävät vähenevät merkittävästi. Uudistus muokkaa merkittävästi hallinnon rakenteita. Kaupungin henkilöstöstä n. 45 % siirtyy uuden maakunnan palvelukseen. Uuden, tehtäviltään pienemmän kaupungin toiminnan, strategian ja organisaation suunnittelu on jo käynnistetty ja linjaukset tulevat uuden valtuuston päätettäviksi vuoden 2017 aikana TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP-arvio TA 2017 TS 2018 TS

5 Julkisen rahoituksen ja toimintakatteen muutosprosentti ja ennuste ,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % -2,0 % -4,0 % Arvio 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Julkinen rahoitus muutos % Toimintakate muutos % Julkisen rahoituksen ja toimintakatteen eli toiminnan nettokustannuksien välinen suhde kuvaa kuntien viime vuosien tyypillistä menojen ja tulojen epätasapainoa. Julkisen rahoituksen, verotulojen ja valtionosuuksien osuus on yhteensä 86 prosenttia tuloslaskelman tuloista. Julkisen rahoituksen muutosten arvioidaan olevan vuonna 2017 noin -2,9 prosenttia. Valtionosuuksiin tehtävät muutokset ja leikkaukset sekä verotulojen muutokset yhdessä talouden heikon kehityksen kanssa vaikuttavat julkisen rahoituksen kehitykseen. Kuntien omilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan toimintakatteen maltilliseen kehitykseen. Kuntien oma vaikutusmahdollisuus julkiseen rahoitukseen on erittäin pieni. Vuosikate muodostuu toimintakatteen, verotulojen, valtionosuuksien sekä rahoitustulojen ja menojen erotuksesta. Vuosikatteen tulisi on riittävän suuri, jotta sillä pystytään kattamaan poistonalaisten investointien aiheuttamat suunnitelman mukaiset poistot. Vuosikate ja poistot TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP-arvio 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Vuosikate Poistot 5

6 Tilikauden alijäämä 6,4 milj. euroa vuonna 2017 Talousarvioehdotuksessa kaupungin investointimenot 46,5 milj. euroa Toimintakatteen muutos -1,2 prosenttia vuonna 2017 VÄESTÖMÄÄRÄ Kouvolan väkiluku 2015 ja väestöennuste * 2020* 2025* 2030* 2035* 2040* Tulevaisuuden palvelutarpeita arvioidaan pääasiassa väestömäärän kehityksen ja väestörakenteen muutosten perusteella. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kokonaisväestömäärä Kouvolassa laskee noin 8,1 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen Ennuste perustuu toteutuneeseen kehitykseen ja siitä johdettuun todennäköiseen tulevaan kehitykseen. Väestörakennetta koskevan ennusteen mukaan vuodesta 2016 vuoteen 2040 mennessä vuotiaiden määrä laskee noin 13 prosenttia ja työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 16 prosenttia. Sitä vastoin 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kaupungin palveluiden järjestämisen näkökulmasta väestörakenteessa tapahtuva muutos on merkityksellinen, sillä väestörakenteen muutos heijastuu suoraan palveluiden tarpeeseen ja järjestämiseen. Negatiivinen väestömuutos vaikuttaa myös kaupungin tuloperusteisiin heikentävästi. Väestörakenteen ennakoidaan Kouvolassa muuttuvan samansuuntaisesti riippumatta siitä, väheneekö vai kasvaako väestömäärä lievästi vuotiaiden määrä laskee noin 13 prosenttia Työikäisen väestön vuotiaiden määrä vähenee noin 16 prosenttia 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa noin 15 prosenttia 6

7 ASUMINEN Asuntoja yhteensä noin Kouvolassa on yhteensä noin asuntoa. Asunnot jakautuvat siten, että omakoti- ja paritaloissa asuntoja on noin , rivitaloissa noin 6 700, kerrostaloissa noin asuntoa ja muissa rakennuksissa sijaitsee yhteensä noin asuntoa. Kouvolan kaupungissa ei ole käytössä asuntopoliittista ohjelmaa, jossa olisi asetettu pitkän ajan asuntotuotontavoitteita. Kouvolan asuntotuotanto on pysynyt vuodesta 2012 lähtien alhaisella tasolla pientalorakentamisen osalta, mutta aallonpohja pientalorakentamisen osalta on ehkä jo saavutettu. Tätä osoittaa vuoteen 2015 ulottuva tilasto. Asuntorakentamisen vähäisyydellä suhteessa muihin samankokoisiin kaupunkikeskuksiin on suora seuraus kaupungin asukasmäärän vähenemisestä ja työpaikkojen vähenemisellä. Työpaikkojen väheneminen Kouvolan alueella on aiheuttanut nuoremman väestön osalla muuttotarpeen muualle Suomeen, lähinnä pääkaupunkiseudulle. Rakentamisen volyymi keskittyy tulevina vuosina uudisrakentamisen sijaan korjaus- ja laajennusrakentamiseen. Uusiutuvan energian käyttöönotto ja energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet lisäävät myös korjausrakentamisen tarvetta olemassa olevassa rakennuskannassa. Valmistuvien asuntojen lukumäärä Vanhemman väestön muuttaessa kylätaajamista palvelujen läheisyyteen kuntakeskukseen on edesauttanut asuinkerrostalojen ja rivitalojen rakentamisen jatkumisen pitkän ajanjakson keskimääräisellä tasolla. Samalla pientalorakennuksien käyttötarkoitus haja-asutusalueella on muuttunut osittain vapaa-ajan toimintoja palvelevaksi rakennuskannaksi. Vapaa-ajanrakennusten rakentaminen on vuosittaisesta vaihtelusta huolimatta säilynyt ennallaan. Lisäksi olemassa olevaan suureen määrään vapaa-ajanrakennuksia haetaan paljon laajentamiseen, lisärakentamiseen ja korjaamiseen liittyviä rakennus- ja toimenpidelupia. omakoti- ja paritaloasuntoja rivitaloasuntoja kerrostaloasuntoja muita asuntoja Valmistuvien asuntojen lukumäärä

8 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamiselle on asetettu vuosille kolme painopistealuetta, jotka ovat ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja osaamisen johtaminen, työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen sekä johtamisen ja yhteistyön kehittäminen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että kaupungin palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään strategian ja toiminnan vaatima määrällinen ja laadullinen henkilöstötarve. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana tulee olla kaupungin strategia ja palvelustrategiset linjaukset, joissa otetaan kantaa siihen, mitä palveluita tuotetaan ja miten niitä tuotetaan. Henkilöstösuunnittelun avulla huolehditaan palvelutuotannon edellyttämän henkilöstön määrästä ja rakenteesta, turvataan riittävä osaaminen kaupungin tavoitteiden saavuttamiseksi, ennakoidaan henkilöstökustannuksia sekä määritellään keinoja, joilla henkilöstövoimavaroja muodostetaan, vaalitaan ja johdetaan. Kaupungin henkilöstömenot on saatava suunnittelukaudella kestävälle perustalle. Henkilöstösuunnittelun tulee olla strategiasidonnaista siten, että kaupungilla on optimaaliset henkilöstörakenteet ja -mitoitukset. Kaupungin palvelumallin määrittelyn yhteydessä selvitetään asiakastarpeisiin perustuva palveluverkko ja uudet toimintamallit. Myös näillä ratkaisuilla on vaikutusta henkilöstön määrään tulevina vuosina. Työtehtävien, työaikajärjestelmien ja työaikojen hyvällä suunnittelulla pyritään palvelujen tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Tavoitteena on strateginen osaamisen ennakointi ja osaamisen täysimääräinen hyödyntäminen. Yksi vuoden 2017 henkilöstöjohtamisen painopisteistä onkin osaamisen johtamisen kehittäminen. Lisäksi määrätietoista työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työkykyprosessien kehittämiseksi jatketaan, jotta työkyvyttömyyden kustannuksia saadaan alennettua. Henkilötyövuodet htv KEHITYSNÄKYMÄT Kaupunki investoi elinvoiman vahvistamiseen Kaupungin investointien kokonaismäärä vuonna 2017 on 43,4 milj. euroa. Investoinnit kohdistuvat ensisijaisesti elinvoimaa vahvistaviin strategisiin kärkihankkeisiin. Kaupunki varautuu sote- ja maakuntauudistukseen toteuttamalla vain jo tehtyihin sopimuksiin tai rahoituspäätöksiin perustuvia hankkeita. Ratamo-hanke odottaa uudistuksen valmistumista. Myös muita uusinvestointeja ja peruskorjaushankkeita lykätään, kunnes kiinteistöjen omistukseen ja ylläpitoon liittyvät vastuut selkiytyvät. Kullasvaaran logistiikka-alueella sijaitsevaa Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia (Kouvola RRT) kehitetään vuorovaikutuksessa logistiikka-alan toimijoiden kanssa. Vuonna 2017 jatketaan alueen maanhankintatoimenpiteitä, viimeistellään koko suunnittelualueen yleissuunnitelma ja kaavarunko sekä intermodaaliterminaalialueen 8 toiminnallisen kehittämisen perustaksi laadittava hallintomalli. Kouvola RRT -hankkeen suunnitteluun ja kehittämiseen on vuonna 2016 myönnetty Euroopan unionin rahoitustukea vuosille yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa (50 % hankkeen kustannuksista). Asuntomessut Kouvolassa 2019 kirkastaa kuvaa Kouvolasta edullisena ja viihtyisänä asuinpaikkana hyvien liikenneyhteyksien varrella palvelujen ja luonnon läheisyydessä. Asuntomessuhanke lisää osaltaan Kouvolan kiinnostavuutta asuin- ja työssäkäyntipaikkakuntana sekä vapaaajan ja matkailun kohteena. Vuonna 2017 asuntomessujen toteuttamiseksi järjestetään tonttihaku, jota seuraa rakentajavalinnat, tonttivarauspäätökset ja rakennuslupamenettelyt. Alueen yhdyskuntatekniikan ja yleisten alueiden rakentaminen mahdollistaa pientalorakentajien pääsyn tonteilleen loppuvuodesta 2017.

9 Kaupungin ydinkeskustaan on hyvät liikenneyhteydet ja se tarjoaa hyvät mahdollisuudet asua ja harrastaa sekä yrittää ja tehdä työtä. Ydinkeskustan kehittämisen tärkeimmät kohteet pyritään saattamaan valmiiksi vuoden 2019 asuntomessuihin mennessä. Meneillään olevat kävelykatu Manskin uudistaminen sekä ydinkeskustan osayleiskaavan laatiminen saatetaan loppuun vuoden 2017 aikana. Matkakeskuksen asemakaavamuutoksen valmistelua ja rakentamista edistetään yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. Samalla valmistaudutaan matkakeskukseen liittyvien yleisten alueiden kuten Hallituskadun, Asema-aukion ja bussiterminaalin kehittämiseen. Kaupunki varautuu myös muiden yksityisten rakennushankkeiden toteutumiseen mm. Halkotorilla, Keskustakortteleissa, Cumuluksen korttelissa sekä Brankkarin alueella. Kimolan vesiväylähanketta edistetään hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten kanssa. Liikennevirasto on lupautunut toimimaan kanavan rakennuttajana. Valtio on osoittanut talousarviossaan 2016 hankkeen investointikustannuksiin 6,0 miljoonaa euroa, joka on käytettävissä vuosina Kouvolan ja Heinolan kaupunkien sekä Iitin kunnan rahoitusosuus investointihankkeen kustannuksista on kolmannes. Kouvolan kaupungin laskennallinen rahoitusosuus investointihankkeessa on 2,1 miljoonaa euroa. Kouvolan keskusta ja matkakeskuksen alue Ympäristön laadun, viihtyvyyden ja tapahtumatarjonnan parantaminen Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT) Alueen tarkoituksenmukainen kehittäminen ja logistiikkatoimialan aseman vahvistaminen 9

10 TALOUDELLINEN TILANNE Kaupungin talouteen on syntynyt kunnille tyypillinen rakenteellinen menojen ja tulojen epätasapaino. Vuoden 2015 tilinpäätös muodostui 4,4 milj. euroa alijäämäiseksi, jolloin taseeseen jäi kertynyttä alijäämää seuraaville vuosille katettavaksi 1,0 milj. euroa. Vuoden 2016 tuloksen arvioidaan olevan lähellä nollaa. Kilpailukykysopimuksen mukaisten lomarahojen leikkausten vaikutukset näkyvät jo vuoden 2016 toteutumassa, kun lomapalkkavelkaa pienenetään tältä osin. Kouvolalle tämän vaikutuksen arvioidaan olevan noin 3,5 milj. euroa. Muutoin vuoden 2016 tulos olisi alijäämäinen. Talouden sopeuttamistarve on edelleen noin 5 miljoonan euron luokkaa vuositasolla. Tällä päästään vuositasolla taloudelliseen tasapainoon, mutta se ei mahdollista uusia elinvoimahankkeita eikä kata laajempia kehittämistarpeita. Verotulojen kehitys on ensi vuonna negatiivista johtuen valtion tekemistä toimenpiteistä. Veromenetykset kompensoidaan osittain valtionosuuksissa. Kunnallisverotilityksien kasvuksi on arvioitu vuodelle 2016 ainoastaan 1,6 % veronkorotuksesta huolimatta ja vuodelle 2017 muutos on negatiivinen -2,0 %. Kunnallisveroa nostettiin vuoden 2016 alusta 0,25 prosenttiyksikköä ja kiinteistöveroja korotettiin. Vuonna 2017 kunnallisveron tuottoon vaikuttaa kilpailukykysopimukset mukaiset ansiotasojen vähennykset, vähennysasteen kasvu sekä muutoinkin heikko yleinen kehitys. Suunnitelmavuosina ansiotulojen arvioidaan kasvavan 1,1 1,6 prosenttia ja verotulojen 1,8 1,7 %. Kaupunki sis. liikelaitokset Tuloslaskelma 1000 e TP 2015 TA 2016 TP-arvio 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätöserät Tilikauden yli/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä Kunnallisveroprosentti 20,5 20,75 20,75 20,75 20,75 20,75 Toimintakatteen muutos % 1,2 0,9 1,2-1,2 0,1 0,2 Toimintamenojen muutos % -1,7 0,5 1,1-2,1 0,2 0,2 Toimintatulot/Toimintamenot, % 13,2 12, ,3 12,4 12,4 Vuosikate, % poistoista 69,7 100,9 87,9 69,7 103,2 127 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä vuoden lopussa

11 Vuosikate 69,7 % poistoista 2017 Kunnallisveroprosentti 20,75 % Vuosikate 172 /asukas TOIMIALOITTAIN Konsernipalvelut Konsernipalvelut 1000 euroa *) TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate *) vuoden 2015 tiedot ilman liikelaitosta Konsernipalvelujen toiminnanohjaukseen kuuluu demokratiakustannukset, hallinto- ja viestintä, talous ja omistajuus, henkilöstöpalvelut, tietohallinto, strategia ja kehittäminen sekä elinvoima, joka sisältää elinkeinopalvelut, maaseudun kehittämisen, viljelijätuki- ja sekä lomituspalvelut. Vuoden 2017 alusta konsernipalveluihin kuuluu myös Tilapalvelut, kun kaupungin kaksi liikelaitosta lakkautetaan. Vuonna varaudutaan kuntavaalien, mahdollisten maakuntavaalien, presidentin vaalien, eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien järjestämiseen. Strategiayksikössä panostetaan palveluiden ja toiminnan kehittämiseen mm. digitalisaation, avoimen datan ja tulevaisuuden palvelumallin avulla. Strategista johtamista, ennakointia, tuottavuutta ja hankintatoimen strategisuutta vahvistetaan. Kaupunkistrategia uudistetaan vuosien aikana ottaen huomioon maakuntahallinto- ja soteuudistus. Strategisen ohjelmatoiminnan koordinointia kehitetään. Taloushallinnon järjestelmät tulevat uudistumaan vuonna 2017, projekti on alkanut vuonna 2016 taloussuunnitteluohjelman käyttöönotolla. Tämä vaatii koulutusta sekä panostusta projektiin vuonna Henkilöstöpalvelujen keskeisiä painopisteitä suunnittelukaudella ovat osaamisen johtamisen, työhyvinvoinnin sekä johtamisen kehittäminen. Tarkoituksena on laatia osaamisen johtamisen malli. Sen lisäksi painopistettä kohdistetaan edelleen myös henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen. Esimiesten työturvallisuusvalmennus jatkuu vuonna Henkilöstöprosesseja kehitetään ja sähköistetään. Sympan HR-järjestelmän käyttöönotto jatkuu vuonna Kemikaaliturvallisuuden hallintaa kehitetään ottamalla käyttöön sähköinen järjestelmä. Valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi henkilöstöpalvelujen tehtäviin ja kehittämiskohteisiin suunnittelukaudella, koska se vaatii merkittävää resursointia valmistelutyöhön ja henkilöstön muutostukeen. Tietohallinnon painopistealueina ovat digitalisaation edistäminen, sähköinen asiointi, sekä tiedolla johtaminen. Tietohallinnon osalta merkittävää panostusta tarvitaan sote- ja maakuntauudistuksen tehtäviin. Jatkuvana painopistealueena on myös tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän kehittäminen. Huolimatta siitä, että sote-järjestelyt ja maakuntahallintoon liittyvä työnjako vaikuttavat voimakkaasti koko elinvoimapolitiikan sisältöön ja toteuttamiseen, on vuoden 2017 osalta lähtökohtana aiemmin tehtyjen linjausten mukaisen toiminnan jatkaminen. Palvelusopimusta Kouvola Innovation Oy:n kanssa jatketaan. Tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan elinvoimaohjelmaprosessin yhteydessä esille tulleet painotukset. Vuonna 2018 valmistaudutaan tarvittaviin maakunnallisen tason järjestelyihin. Elinvoimaohjelman painopisteet ja tavoitteet liitetään uuden kaupunkistrategian valmisteluun. 11

12 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Tekniikka- ja ympäristöpalvelut 1000 euroa TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Vuosi 2017 tulee olemaan Tekniikka- ja ympäristöpalveluissa erityinen organisaatiouudistuksen täytäntöönpanon myötä. Vuoden aikana toimialan prosesseja tullaan kehittämään asiakaslähtöisemmiksi ja vuorovaikutusta kaupunkilaisten kanssa tullaan lisäämään. Kaupungin ydinkeskustan elinvoimaisuutta ja toiminnallisuutta kehitetään koordinoidusti eri toimijoiden yhteistyönä. Vuoden 2017 aikana kävelykatu Manski saneerataan ja Matkakeskushankeen osalta alueelle laaditaan asemakaava. Lisäksi Matkakeskukseen liittyvien liikennejärjestelyiden toteutussuunnittelu ja rakentaminen käynnistetään. Samalla varaudutaan osallistumaan ydinkeskustassa olevien muiden yksityisten kiinteistöjen kehittämiseen ja niihin liittyvien yleisten alueiden parantamiseen. Pioneeripuiston asuntomessualueen katuverkko ja kunnallistekniikka rakennetaan vuoden 2017 aikana siten, että uusien tonttien rakentaminen on mahdollista käynnistää syksyllä Asuntomessualueen tonteista järjestetään tonttihaku kevättalvella 2017, jonka jälkeen alueelle sijoittuvat rakentajat voivat käynnistää hankkeensa. Kullasvaaran RR-terminaalin maanhankintaa, asemakaavoitusta ja toteutussuunnittelua jatketaan alueelle laaditun yleissuunnitelman periaatteiden mukaisesti. Lisäksi tekniikka- ja ympäristöpalvelut osallistuu Kimolan kanavan toteuttamisen valmisteluun. Kaupungin maapoliittisen ohjelman uudistamista jatketaan ja maankäytön toteuttamisohjelmaa täydennetään yleisten ja yksityisten palveluiden alueilla. Maanhankinnassa, kaavoituksessa ja tonttituotannossa painotetaan maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti keskeistä kaupunkialuetta sekä olemassa oleviin palveluihin ja joukkoliikenneverkkoon tukeutuvaa maankäytön kehittämistä. Kiinteistöpalveluissa palveluverkkomuutokset tuovat haasteen palvelutuotantoon. Tuotannon laajuus voi vaikuttaa tuottavuuden kasvuun. Muutokset saattavat aiheuttaa sopeuttamistarvetta, kuten myös muu kiinteistömassan poistuma. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisoinnilla maakuntatasolle on merkittävä vaikutus palveluun kun uudistus astuu voimaan v Johto ja esimiehet osallistuvat valmisteluun. Pioneeripuiston asuntomessualue Organisaatiomuutoksen yhteydessä maastomittauspalvelu siirrettiin maaomaisuus ja paikkatieto -palveluun. Mittaustoiminta on pääosin toimialan sisäistä palvelua. Maastotietopalveluihin hankittu mobiilikeilauskalusto mahdollistaa mm. kaupungin katu- ja infraomaisuuden entistä tehokkaamman kartoittamisen ja kunnossapidon kohdentamisen. Maaomaisuus- ja paikkatietopalvelut selvittää kiinteistöveron määräytymisperusteita ja niihin 12

13 liittyvien rekisteritietojen paikkansapitävyyttä vuoden 2017 aikana. Hankkeessa saadaan arvio mm. rekisteritietojen perusparantamisesta johtuvasta kiinteistöverotulojen kasvupotentiaalista. Metsäpinta-alan pieneneminen vähentää puunmyyntituloja aiempiin vuosiin verrattuna. Tuotannon liikelaitoksen aluepalveluista liikenne- ja viheralueiden hoito sekä kunnossapito ja logistiikkapalvelut siirtyvät yhdyskuntatekniikkaan. Tuotannon onnistunut integroiminen osaksi ns. tilaajaorganisaatiota on merkittävä muutos ja kestää koko suunnitelmakauden. Kaupungin kärkihankkeet muodostavat suuren osan yhdyskuntatekniikan investoinneista vuosien 2017 ja 2019 välillä. Kärkihankkeiden ohella yhdyskuntatekniikka saneeraa katuja yhdessä vesilaitosten kanssa ja toteuttaa muita infrahankkeita, kuten Kasarminmäki- Ruskeasuo -liikennejärjestelyt. Rakennusvalvonnassa on tavoitteena ottaa käyttöön vuoden 2017 aikana sähköinen lupapalvelu. Hanke sähköisen arkiston muodostamiseksi jatkuu. Kymenlaakson kattava energianeuvontahanke jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka EAKR-rahastolta, yhteistyökumppaneilta ja Kymenlaakson kunnilta saadun rahoituksen turvin. Ympäristönsuojelussa jatketaan pohjaveteen kohdistuvien riskien kartoitus- ja valvontahanketta. Luonnossa liikkumisen mahdollisuuksia parannetaan polkuverkoston kunnostustarpeita kohdistamalla. Päivitetyn, valtuuston hyväksymän ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamista edistetään yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Vuonna 2016 valmistuneeseen meluselvitykseen perustuva meluntorjuntasuunnitelma valmistuu Ympäristönsuojelun suunnitelmalliset valvontakäynnit muuttuvat maksullisiksi uuden ympäristönsuojelulain perusteella, mikä asettaa entistä suuremmat vaatimukset valvonnan suunnittelulle ja laadulle. Ympäristönsuojelulain vaatimukset täyttävää valvontasuunnitelmaa ja -ohjelmaa ja niihin perustuvaa valvonnan maksullisuutta aletaan noudattaa vuonna Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut 1000 euroa TP 2015 TA 2016 TA 2017 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Hyvinvointipalvelujen keskeisimmät strategiset tavoitteet ovat ASKEL-hankkeessa luotujen toimintamallien jalkauttaminen arjen toimintaan, monituottajamallin vahvistaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tasapainoisen talouden osalta strategisena tavoitteena on toimintakatteen maltillinen muutos vuositasolla, henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin parantaminen dialogisen johtamisen vahvistamisen kautta. Kouvolan hyvinvointipalveluissa ASKEL-hanke (Tekesin rahoittama kehittämishanke vuosille ) on päättynyt ASKEL-hankkeen pohjalta on asetettu strategiset tavoitteet vuodelle 2017 toimialan tasolla, joista edelleen palveluketjut ovat asettaneet omat strategiset tavoitteet. ASKEL-hankkeen osalta on sovittu niin ohjausryhmän kuin projektiryhmän kokoontumisten jatkumisesta vuoden 2017 aikana. Ao. hankkeessa sovittujen toimintamallien jalkauttamisesta arkeen vastaavat palveluketjujen asiakkuuspäälliköt yhteistyössä henkilöstön kanssa. Vuonna 2017 jatketaan asiakassegmentoinnin perusteella sovittujen toimintamallien työstämistä avainasiakkaiden osalta sekä palveluketjuittain on tavoitteena määritellä asiakaslupaukset palveluiden tasolla ja työstää ASKEL-standardin sisältöä. Hyvinvointipalveluissa jatkuu dialogisen verkostojohtamisen toimintamallin juurruttaminen arjen johtamiseen. 13

14 henkilöstö on mukana maakunnallisessa sotevalmistelussa työryhmien työskentelyn kautta. Maakunnallisen soteuudistuksen valmistelun tavoitteena on määritellä palvelukokonaisuudet ja palvelut eri asiakasryhmien osalta sekä valmistella maakunnallisen väliaikaishallinnon käynnistymistä Valkealan terveysasema Korian perhekeskus Monituottajamallin vahvistaminen on toimialan strateginen talousarviotavoite, jossa keskeisenä tavoitteena on vahvistaa palvelusetelin käyttöä vaihtoehtona asiakkaan palvelujen toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksessa palvelusetelin käyttö on vakiintunut ja riittävä paikkamäärä saavutettaneen aikana. Ikääntyneiden palveluissa on käytössä kotihoidon (tilapäinen ja säännöllinen) palveluseteli sekä omaishoidon ja hoiva-asumisen (tavallinen ja tehostettu) palvelusetelit. Kuntoutuksen palveluseteli otetaan käyttöön vuoden 2017 aikana. Toimialan tasolla on tavoitteena palvelujen toteutus asiakastarvetta vastaavasti ja kustannustehokkaasti niin, että toimintakatteen muutos on maltillinen. Maakunnallisesta soteuudistuksen valmistelusta vastaa soteprojektiryhmä, jossa on edustajat Kymenlaakson kunnista. Kouvolaa soteprojektiryhmässä edustaa hyvinvointipalvelujen johtaja. Kymenlaakson soteuudistuksen valmistelu perustuu kolmeen asiakkuusryhmään (lapset ja nuoret, aikuiset ja ikääntyneet). Hyvinvointipalvelujen Hyvinvointipalveluissa monialainen verkostotyö, ennaltaehkäisevä toiminta ja varhainen tuki ovat keskeisiä toimintamallien kehittämisessä. Lasten ja nuorten palveluissa jatkuu perhekeskusten toiminnan jalkauttaminen alueellisesti ja Kouvolan Ohjaamon toiminnan vakiinnuttaminen sekä ikääntyneiden palveluissa vahvistetaan hyvinvointiasemien toimintaa. Maakuntien käynnistyessä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen jää kunnan vastuulle. Hyvinvointityöryhmä valmistelee Hyvinvoiva Kouvola -ohjelmaa, jossa tarkennetaan hyvinvointikertomuksessa asetettujen palveluketjuittain määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Kouvola on mukana Terve kunta-verkoston toiminnassa ja aikuisväestön palveluista on edustaja mukana Terve kuntaverkoston johtoryhmässä. Vuoden 2017 alusta tulee voimaan uusi päivystysasetus sekä sosiaali- ja terveydenhuoltolain muutos. Päivystysasetuksen ja lakimuutosten vaikutus terveydenhuollon palvelujen tuottamiseen on arvioitavissa tarkemmin eduskunnan hyväksymisen jälkeen. Odotettavaa on, että ao. muutoksilla on vaikutusta Pohjois-Kymen sairaalan toimintaan niin päivystyksen kuin leikkaustoiminnan osalta. Terveydenhuollon palveluissa on pyritty ennakoimaan tulevien muutosten vaikutusta toimintaan sekä tiedottamaan henkilöstölle ajantasaisesti. Hyvinvointipiste 14

15 INVESTOINNIT Investointimenot vuodelle 2017 ovat kaupungin osalta 46,5 miljoonaa euroa. Rahoitusosuuksia arvioidaan saatavan 1,7 milj. euroa. Pysyvien vastaavien myyntituloja arvioidaan vuonna 2017 kertyvän yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Kaupungin nettoinvestoinnit ovat 43,7 miljoonaa euroa vuodelle 2017, josta ns. kärkihankkeiden osuus on 11,7 milj. euroa. Tietohallinnon vuoden 2017 investointiesitysten painopistealueet ovat digitalisaation edistäminen, tiedolla johtaminen ja tiedon hallinta, sekä toimintaprosesseja kehittävät ja automatisoivat ict- ratkaisut. Digitalisaatiota toteuttavina ja käynnistyvinä toimenpiteinä on muun muassa hallinnon digitalisointi ja innovaatioalustan suunnittelu ja toteutus. Sähköisen asioinnin osalta laajennetaan Sharepointin käyttöä ja kehitetään palautejärjestelmää, sekä toteutetaan ns. Kapa-lain vaatimuksia ja velvoitteita. Verkkoviestintää kehitetään toteuttamalla muun muassa verkkosivu- uudistuksen esiselvitys. Joukkoliikenteen digitalisointia edistetään hankkimalla ja toteuttamalla kuntalaisille tarjottavia digitaalisia palveluita. Kaupungille tulee käyttöön digitaalinen palvelukokonaisuus, joka sisältää joukkoliikenteen reittioppaan, bussien reaaliaikaisen seurannan ja mobiilisovellukset. Kaupungin talousarviossa on varauduttu 1,5 milj. eurolla maa- ja vesialueiden hankintoihin, joissa painotetaan elinvoimaa vahvistavaan maankäyttöpolitiikkaan. Yhdyskuntatekniikan kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenoihin on varattu vuodelle 2017 yhteensä 26,5 milj. euroa. Tästä kaupungin kärkihankkeet muodostavat suuren osan eli noin 12,0 milj. euroa. Näistä Keskustan kehittäminen/manski on 3,0 milj. euroa, Pioneeripuiston/asuntomessujen osuus on 2,9 milj. euroa, Keskustan/ matkakeskuksen kehittäminen 5,5 milj. euroa ja RRTterminaalin suunnittelu 0,6 milj. euroa (rahoitusosuus 0,3 milj. euroa). Muihin pitkävaikutteisiin menoihin on vuodelle 2017 varattu 1,0 milj. euroa (yhteensä 2,1 milj. euroa) rahoitusosuutta Kimolan kanavan rakentamiseen. Hankkeessa ovat mukana valtio, Iitin kunta sekä Kouvolan ja Heinolan kaupungit. Tilapalvelut toteuttaa kaupungin rakennusinvestoinnit ja niihin on varattu vuodelle 2017 yhteensä investointimenoja 16,3 milj. euroa, josta uudis/ laaj.investoinnit 7,1 milj. ja korvausinvestoinnit 9,3 milj. Rahoitusosuuksia hankkeisiin arvioidaan saatavan 1,4 miljoonaa euroa (Valkealakoti, vaihe 2) ja kiinteistöjen myyntituloja on arvioitu saatavan 0,5 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet ovat Yhteislyseon laajennus ja muutostyöt 4,3 milj. (kokonaiskust. 5,8 milj.), Valkealakodin kakkosvaihe 2,8 milj. (4,1), uudiskohteena Valkealan yhtenäiskoulun aloittaminen 2,5 milj. (13,0), Utunmäen päiväkodin korjaus 1,3 milj. (1,3) sekä Vuokkolan päiväkodin korjaus 0,3 milj. (0,3). Lisäksi on suunniteltu aloitettavan Sarkolan koulun uudisrakennus 0,3 milj. (10,3), Brankkarin peruskorjaus 0,1 milj. (1,1) sekä keskustan uimahallin palvelutason nosto 0,1 milj. (8,3) euroa ja 0,3 milj. euroa Inkeroinen- Anjala alueen kouluratkaisun suunnittelua varten. Koneet ja laitteet hankitaan pääosin leasing-rahoituksella. Pysyvien vastaavien sijoituksiin on varattu kaupunginhallituksen käyttöön osakkeiden ostoon 0,2 milj. euroa vuodelle Nämä sijoitukset ovat kunnan toiminnan edistämiseksi tehtäviä sijoituksia. Valkealakoti 15

16 Nettoinvestoinnit yhteensä 43,7 milj. Suurimmat investoinnit Nettokustannukset milj. euroa Kokonaiskust Valkeala-koti, peruskorjaus (rah.osuus) 4,1 2,8 Yhteislyseon laajennus 5,8 4,3 Sarkolan koulu, uudisrakennus 10,3 0,3 6,0 4,0 Valkealan yhtenäiskoulu, uudisrakennus 13,0 2,5 6,0 4,0 Utunmäen päiväkoti peruskorjaus 1,3 Jokelan päiväkoti peruskorjaus 0,5 Vuokkolan päiväkoti, peruskorjaus 0,3 Brankkari 1,1 0,1 1,0 Pääkirjasto 5 Keskustan uimahallin palv.tason nosto (rah.osuus) 8,3 0,1 1,8 6,4 Maa- ja vesialueet 1,5 1,2 1,2 Kadut, tiet ja kevytliikenne korvausinvestoinnit 3,9 7,6 7,9 uusinvestoinnit 5,5 8,2 4,1 Viheralueet korvausinvestoinnit 0,5 1,3 0,6 uusinvestoinnit 0,2 0,5 0,3 Sillat ja erikoisrakenteet korvausinvestoinnit 0,8 1,3 0,7 Muut maa- ja vesirakenteet uusinvestoinnit 1,0 1,8 0,8 Keskustan kehittäminen/matkakeskus 19,0 5,5 7,0 4,5 Keskustan kehittäminen/manski 7,2 3,0 1,5 0,5 Kimolan kanava, kaupungin rahoitusosuus 2,1 1,0 1,0 Pioneeripuisto/asuntomessut 6,9 2,9 3,0 0,3 RR-terminaali (rah.osuus) 1,2 0,3 0,6 16

17 RAHOITUS Lainakanta milj. eur eur/as lainakanta eur/as Tasapainoinen talous edellyttää vuosikatteen kasvattamista vähintään poistoja vastaavalle tasolle. Korkeasta investointitasosta johtuen lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi. Taloussuunnitelmavuosina toteutetaan useita merkittäviä kärkihankkeita, jotka kasvattavat investointien määrää sekä aiheuttavat lainakannan kasvun. Rahoituslaskelman toiminnan rahavirta muodostuu tuloslaskelman vuosikatteesta, satunnaisista eristä ja tulorahoituksen korjauseristä. Tulorahoituksen korjauserät muodostuvat pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitoista ja -tappioista. Myyntivoittoja on arvioitu vuonna 2017 saatavan 1,0 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa käytettävissä olevan tulorahoituksen määrän investointien rahoittamiseen, pääomasijoituksiin ja pääoman palautuksiin sekä maksuvalmiuden vahvistamiseen. Investointien rahavirta muodostuu investointimenojen ja niihin saatujen rahoitusosuuksien ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen erotuksesta. Toiminnan ja investointien rahavirran tavoitteena pitkällä aikavälillä pitää olla investointien rahoitus omarahoituksella. Investointitasoa on pystyttävä laskemaan vuosittain asteittain niin, että päästää tasapainoon investointien omarahoituksessa taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä on noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2017 lainakannan muutokseksi arvioidaan 30,0 milj. euroa, josta uusien pitkäaikaisten lainojen lisäystä on 54 milj. euroa ja lainojen lyhennyksiä 24 milj. euroa. Lainakannan arvioidaan vuonna 2017 olevan 242,5 milj. euroa eli euroa/asukas, pysyen kuntien keskimääräisen lainamäärän tasolla. Lainakannan arvioidaan kasvavan vuoteen 2019 mennessä noin 295 milj. euroon eli noin euroon asukasta kohden. Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, milj. euroa Lainakanta milj. euroa Lainakanta euroa/asukas TA 2017 TS 2018 TS ,5-67,2-103,5 242,5 276,5 294, Lainanhoitokate 0,7 0,9 0,9 17

18 Lainakanta vuonna ,5 milj. Lainamäärä /asukas 2017 Rahoitus Milj. eur TPE 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 nettoinvestoinnit Kärkihankkeet vuosikate lainakannan muutos 18

19 19

20 Lisätietoja: Kouvolan kaupunki Talous- ja omistajaohjaus