Suomen metsäkeskus. Varautumissuunnitelma metsätuhoihin
|
|
- Ella Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen metsäkeskus Varautumissuunnitelma metsätuhoihin 2013
2 Suomen metsäkeskus Työryhmä: Yrjö Niskanen Hannu Heikkilä Tuomo Mikkonen Jouni Rantala Anders Wikberg Irmeli Ruokanen Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Terttu Välkkilä Kannen kuva: Yrjö Niskanen
3 Sisällys SISÄLLYS 1. PERUSTEET PELASTUSVIRANOMAISTEN TOIMINTAVALTUUDET AN SISÄLTYVÄT METSÄTUHONAIHEUTTAJAT VARAUTUMISEN TAVOITTEET VALMIUSORGANISAATIO SUOMEN METSÄKESKUKSESSA Valmiustehtävien organisointi Sidosryhmäyhteistyö Metsänomistajien valtuuttamat tahot ja metsäteollisuusyritykset Sähköyhtiöt Muut tahot TOIMINTA METSÄTUHOTILANTEESSA Tuulituho Kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot Mäntypistiäisten tai tähtikudospistiäisen aiheuttamat tuhot Mäntyankeroisen aiheuttamat tuhot Muut tuhot VIESTINTÄ KIRJALLISUUTTA, LISÄTIETOJA...18
4 4 1. Perusteet Valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten ja muiden valtion viranomaisten tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa (valmiuslaki 3 luku). Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto ja kukin ministeriö toimialallaan. Suomen metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu metsien tilan ja kehityksen seuraaminen sekä niihin liittyvien esitysten ja aloitteiden tekeminen, varautuminen metsätuhoihin ja pelastuslaissa (379/2011) tarkoitetun virka-avun antaminen (Laki Suomen metsäkeskuksesta /418). Metsätuhoihin varautumisella tarkoitetaan varautumista metsäpaloihin, myrsky- ja lumituhoihin sekä hyönteis- ja sienituhoihin. Metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten seurannasta annetun asetuksen (1045/1991) mukaan Suomen metsäkeskus on velvollinen avustamaan Metsäntutkimuslaitosta metsätuhoja aiheuttavien kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymisen ja leviämisen seurannassa. Suomen metsäkeskuksen alueyksikön tulee tehdä laajan hyönteis- tai sienituhon vaaran ilmetessä maaja metsätalousministeriölle esitys tarpeellisista toimenpiteistä tuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi (Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta /263, 6 ). Suomen metsäkeskus on pelastuslain 47 :n mukaan velvollinen laatimaan tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan. Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista. Pelastuslain 49 :n mukaan Suomen metsäkeskus/alueyksiköt antavat pyynnöstä pelastusviranomaisille toimialaansa kuuluvaa tai siihen muuten soveltuvaa virka-apua. Metsähallituksen asiantuntija-avusta metsäpalojen torjunnassa säädetään pelastuslaissa erikseen. Metsähallitus on velvollinen antamaan pelastusviranomaisille asiantuntija-apua metsäpalojen torjunnassa ja varautumaan omatoimisesti hallinnassaan olevalla valtion maalla tapahtuvien metsäpalojen ehkäisyyn ja torjuntaan yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa (pelastuslaki 379/2011, 49 ). Asianomainen pelastusviranomainen tekee päätöksen pelastuslaissa säädetyn virka-avun ja edellä mainitun asiantuntija-avun pyytämisestä. Kun Suomen metsien terveyttä uhkaa meillä ennen esiintymätön metsille vaarallinen kasvintuhooja, kuten esimerkiksi mäntyankeroinen, voi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira käyttää Suomen metsäkeskusta apunaan torjuntatoimenpiteiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa (Laki Kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta, 384/2008, 14a ja 30a ).
5 5 Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut varautumissuunnitelman Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin (Helsinki 2012). Suunnitelmassa velvoitetaan Suomen metsäkeskus laatimaan metsätuhovalmiussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee kuvata Metsäkeskuksen sisäinen valmiusorganisaatio ja sen tehtävät eri tilanteissa. Metsätuhoihin varautuminen ja virka-avun antaminen ovat Metsäkeskuksen julkisia hallintotehtäviä, joihin ei sisälly julkisen vallan käyttämistä. Metsäkeskus ei toisin sanoen tässä yhteydessä tee ratkaisuja, jotka välittömästi vaikuttavat henkilön oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin. Kysymyksessä on ns. tosiasiallinen hallintotoiminta, jota on esimerkiksi valmiussuunnitelman laatiminen, neuvonta ja asiantuntijapalvelut viranomaisille. 2. Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet Pelastustoiminnan johtovastuu on pelastusviranomaisella. Laajoissa tuhotilanteissa pelastusviranomaiset voivat koota pelastustehtävien johtamistoimintaa varten toiminta-alueen johtoelimen. Pelastuslain ( /379) 37 :n mukaan: Jos ihmisen pelastamiseksi tai onnettomuuden torjumiseksi on välttämätöntä, pelastustoiminnan johtajalla on oikeus määrätä palo- ja onnettomuuspaikalla tai sen läheisyydessä oleva työkykyinen henkilö, jolla ei ole pätevää syytä esteenä, avustamaan pelastustoiminnassa. Pelastusviranomaisella on vastaavassa tilanteessa oikeus, jos tilanteen hallitseminen ei muuten ole mahdollista, määrätä onnettomuuskunnassa oleskelevia työkykyisiä henkilöitä viipymättä saapumaan palo- tai onnettomuuspaikalle ja avustamaan pelastustoiminnassa. Tehtävästä on oikeus kieltäytyä vain pätevästä syystä. Onnettomuus- ja vaaratilanteissa ovat muutkin palokunnat kuin 25 :ssä tarkoitetut sopimuspalokunnat pelastustoiminnan johtajan yleisen määräysvallan alaisia, teollisuus- tai muun laitoksen palokunta kuitenkin vain, jos laitoksen turvallisuus ei siitä vaarannu. Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräys voidaan antaa olemaan voimassa kunnes järjestäytynyttä apua on riittävästi palo- tai onnettomuuspaikalla. Määräys voidaan antaa kuitenkin enintään vuorokauden ajaksi kerrallaan ja se voidaan uudistaa enintään yhden kerran. Pelastustoimintaa avustamaan määrätyllä henkilöllä on oikeus saada todistus pelastustyöhön osallistumisesta. Pelastustoimintaan määrätty ei saa lähteä palo- tai onnettomuuspaikalta, ennen kuin pelastustoiminnan johtaja on antanut siihen luvan.
6 6 3. Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhonaiheuttajat Merkittäviä tuhoja Suomen metsissä aiheuttavat tuuli (myrskyt), kaarnakuoriaiset, tähtikudospistiäinen, mäntypistiäiset (pilkku- ja ruskomäntypistiäinen), hirvet, myyrät, juurikääpä, lumi ja metsäpalot. Lisäksi merkittävä riski voi liittyä mäntyankeroisen leviämiseen Suomen metsiin. Tässä varautumissuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisemmin varautuminen seuraaviin tuhonaiheuttajiin: - tuulituhot - kaarnakuoriaiset - mäntypistiäiset ja tähtikudospistiäiset Mäntyankeroisen esiintymiseen liittyvästä varautumisesta ja tarvittavista toimenpiteistä on laadittu erillinen Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle (Eviran julkaisu 7/2011). 4. Varautumisen tavoitteet Varautumisen tavoitteena on: 1. Valmius pelastusviranomaisten avustamiseen 2. Ennakoiva toiminta metsätuhojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä hyvin organisoitu kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymisen ja leviämisen seuranta 3. Tehokas toiminta metsätuhotilanteessa ja tuhon jälkihoitotoimenpiteissä 4. Tilannekuvan ripeä muodostaminen metsätuhosta ja sen uhasta. 5. Selkeä ja ajantasainen työn- ja vastuunjaon organisointi Suomen metsäkeskuksessa, alueyksiköissä ja suhteessa sidosryhmiin 6. Hyvä valmius tiedottamiseen ja neuvontaan.
7 7 5. Valmiusorganisaatio Suomen metsäkeskuksessa 5.1 Valmiustehtävien organisointi Valmiusorganisaatioon kuuluvat metsäjohtaja, rahoitus- ja tarkastustoiminnan päällikkö, valtakunnallinen valmiuspäällikkö ja varavalmiuspäällikkö, valtakunnallinen puhelinpäivystäjä (päivystysrinki), valtakunnallinen valmiusryhmä, valtakunnallinen hyönteis- ja sienituhokoordinaattori sekä alueyksiköissä aluejohtajat, alueelliset valmiuspäälliköt, alueelliset valmiusryhmät ja johtavat esittelijät. METSÄJOHTAJAN TEHTÄVÄT Metsäjohtaja vastaa Suomen metsäkeskuksen varautumisesta metsätuhoihin ja tehtävän hoitamiseen tarvittavista resursseista. Metsäjohtaja nimittää valtakunnallisen valmiuspäällikön ja varavalmiuspäällikön sekä valmiuspäällikön esittelystä valtakunnallisen valmiusryhmän. VALTAKUNNALLISEN VALMIUSPÄÄLLIKÖN JA VARAVALMIUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT Valtakunnallinen valmiuspäällikkö avustaa metsäjohtajaa metsätuhoihin varautumisessa. Valmiuspäällikkö vastaa valtakunnallisen varautumissuunnitelman toimeenpanosta, ohjauksesta ja kehittämisestä. Kehittämistä tehdään uuden tiedon, havaintojen ja kokemusten perusteella. Valmiuspäällikkö raportoi ja tekee varautumisen kannalta tarpeellisista seikoista esityksiä metsäjohtajalle. Valmiuspäällikkö kehittää yhteyksiä valtakunnallisten pelastusviranomaistahojen ja metsällisten toimijoiden kanssa yhteistyön edistämiseksi. Hän edistää metsätuhoihin liittyvää tiedotusta ja koulutusta. 1. Valtakunnallisen metsätuhovalmiuden koordinointi ja kehittäminen a. metsätuhojen ennakoinnin ja tuhokartoituksen toimintamallin kehittäminen ja organisointi b. osallistuminen metsätuhovalmiuden yleiseen parantamiseen metsähallinnossa c. toimija- ja sidosryhmäyhteistyö muiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa d. alueyksiköiden valmiusryhmien yhteystiedoista huolehtiminen ja toiminnan seuranta e. tarvittavasta osaamisesta huolehtiminen f. puhelinpäivystysringin toiminnasta huolehtiminen.
8 8 2. Suomen metsäkeskuksen yhteyshenkilönä toimiminen maa- ja metsätalousministeriön (MMM) suuntaan 3. Valtakunnallinen metsätuhoviestintä yhdessä MMM:n kanssa. 4. Suunnitelmallisten toimenpiteiden koordinointi laajojen metsätuhojen uhatessa ja niiden tapahduttua a. tuhon jälkeisen tuhokartoituksen käynnistäminen yhdessä MMM:n, Maanmittauslaitoksen, Metlan ja Eviran kanssa b. tuhoalueen laajuuden ja puumääräarvion toimittaminen ministeriöön c. ilmakuvauksen tarvekartoituksen koordinointi d. ilmakuvausesityksen tekeminen MMM:lle e. osallistuminen tuhon aiheuttamien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan. 5. Tehtäväjaosta sopiminen varahenkilön kanssa ja valmius työssäoloon tuhojen tapahduttua RAHOITUS- JA TARKASTUSPALVELUJEN PÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT Rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikkö osallistuu tarpeellisilta osin valtakunnallisen valmiusryhmän toimintaan. Vastaa metsäjohtajan hänelle osoittamista tehtävistä. VALTAKUNNALLISEN VALMIUSRYHMÄN TEHTÄVÄT Suomen metsäkeskuksen valmiusryhmän muodostavat valmiuspäällikkö, varavalmiuspäällikkö, hyönteis- ja sienituhokoordinaattori ja 1 3 asiantuntijajäsentä. Valmiuspäällikkö toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmän nimittää metsäjohtaja valmiuspäällikön esittelystä. Ryhmän toimikausi on yhtenevä valmiuspäällikön toimikauden kanssa. Valmiusryhmä avustaa valmiuspäällikköä toiminnan organisoinnissa ja kehittämisessä ja edistää Metsäkeskuksen käytännön toimia valmiussuunnitelman toimeenpanossa. Valmiusryhmä seuraa valtakunnallista ja alueellista metsätuhotilannetta sekä kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä ja leviämistä. Ryhmä raportoi metsäjohtajalle, rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikölle ja edistämispäällikölle vähintään kerran vuodessa. ALUEJOHTAJAN TEHTÄVÄT Aluejohtaja vastaa alueyksikön resursseista ja sitoutumisesta valmiustyöhön. Aluejohtaja nimittää alueellisen valmiusryhmän ja tukee valmiusryhmän työtä alueyksikössä. Aluejohtaja tekee esityksen MMM:lle laajan hyönteis- tai sienituhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi tarvittavista toimenpiteistä sekä hoitaa torjuntatoimien jälkeisen viranomaisasioinnin (raportointi, tilitykset ym.) MMM:n kanssa. Aluejohtaja voi päätöksellään siirtää tehtävän johtavalle esittelijälle.
9 9 VALTAKUNNALLISEN PUHELINPÄIVYSTÄJÄN TEHTÄVÄT Suomen metsäkeskuksella on metsätuhoihin varautumisen perusteella muodostettu puhelinpäivystysrinki. Päivystysrinkiin kuuluu jokaisesta alueyksiköstä kaksi jäsentä. Jäsenen päivystysvuoro on viikon pituinen. Päivystäjään saa yhteyden soittamalla yhteen valtakunnalliseen päivystysnumeroon. Puhelinnumero on tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Tavoitteena on, että puhelinnumerosta vastataan aina siihen soitettaessa. Puhelimeen vastataan myös virka-ajan ulkopuolella. Normaalina virka-aikana pelastusviranomainen tai muu apua tarvitseva ottaa virka-apupyynnössään kuitenkin ensisijaisesti yhteyttä suoraan alueelliseen valmiuspäällikköön tai hänen varahenkilöönsä. PUHELINPÄIVYSTÄJÄ 1. Seuraa ilmatieteen laitoksen vaara-tiedotteita ja tarvittaessa jo etukäteen on yhteydessä alueyksiköihin valmiustilanteen kartoittamiseksi 2. Vastaanottaa virka-apupyynnön, pyytää tarvittaessa täsmentäviä tietoja pyynnön sisällöstä sen lähettäjältä, ryhtyy välittömästi toteuttamaan osaltaan pyyntöä ja kohdentaa pyynnön alueyksikön toimivaltaisille valmiushenkilöille. Päivystäjällä on käytössään sisäisen tietoverkon kautta (Silmu) alueellisten metsätoimijoiden, urakoitsijoiden ja metsurien yhteystietoja 3. Edesauttaa paikallisen valmiustoiminnan käynnistymistä virka-apupyynnön kohteena olevalla alueella 4. Huolehtii päivystysaikana tehdyn työn tiedottamisesta valtakunnallisille valmiuspäälliköille ja metsäjohtajalle 5. On valmis avustamaan alueellisia ja valtakunnallisia viestintätoimenpiteitä yhteistyössä MMM:n ja Metsäkeskuksen viestinnän kanssa 6. On puhelimitse tavoitettavissa päivystysvuorollaan ympäri vuorokauden 7. Vastaa päivystysvuoron siirtymisestä seuraavalle henkilölle. VALTAKUNNALLISEN HYÖNTEIS- JA SIENITUHOKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT Valtakunnallinen hyönteis-ja sienituhokoordinaattori vastaa merkittävien metsätuhoja aiheuttavien hyönteis- ja sienituholaisten esiintymisen ja leviämisen seurannasta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sidosryhmien kanssa. Vastuualueen toiminnan koordinointi ja kehittäminen Suomen metsäkeskuksessa. - Vastuu tuhohavaintojen keräämisestä, arkistoinnista, tiedottamisesta ja raportoinnista. - Alueyksiköiden hyönteis- ja sienituhoasiantuntijoiden verkoston ylläpitäminen, toiminnan ohjaaminen ja riittävästä osaamisesta huolehtiminen. Valtakunnallinen hyönteis- ja sienituhokoordinaattori kehittää metsätuhojen varautumistoimintaa yhteistyössä valmiusryhmän kanssa.
10 10 Hän tekee aloitteita tarpeelliseksi katsomistaan toimista sieni- ja hyönteistuhojen varautumistoimintaan liittyen. Lisäksi hän raportoi rahoitus- ja tarkastuspalvelujen päällikölle ja valtakunnalliselle valmiuspäällikölle. ALUEELLISEN VALMIUSRYHMÄN TEHTÄVÄT Jokaisessa alueyksikössä on aluejohtajan nimittämä valmiusryhmä, johon kuuluu - valmiuspäällikkö - varavalmiuspäällikkö - johtava esittelijä muuta asiantuntijajäsentä. Valmiusryhmä kokoontuu valmiuspäällikön kutsusta tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran kalenterivuodessa maaliskuun loppuun mennessä käsittelemään edellisen vuoden metsätuhoasioita ja arvioimaan tulevia varautumistarpeita ja menettelyjä. Kokouksista pidetään muistiota. Kokousmuistiot tallennetaan Metsäkeskuksen tietojärjestelmään. Valmiusryhmä raportoi aluejohtajalle ja valtakunnalliselle valmiuspäällikölle. ALUEELLISEN VALMIUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄT 1. Johtaa alueyksikön valmiusryhmää 2. Vastata Suomen metsäkeskuksen valmiussuunnitelman toimeenpanosta alueyksikössä ja tarpeellisten paikallisohjeiden antamisesta 3. Vastata valmiustoimintaan saamiensa ohjeiden toimeenpanosta alueyksikössä 4. Antaa pelastuslaitokselle vuosittain pelastuslain mukaisen selvityksen pelastustoimintaan olevista voimavaroista (jäljempänä kohdissa 5 ja 6 olevia tietoja) 5. Myötävaikuttaa siihen, että alueen pelastuslaitoksella on metsäkone- ja metsuriyrittäjien yhteystiedot kohtuudella saatavissa olevassa laajuudessa. Alueyksikkö hankkii yhteystiedot ja toimittaa ne pelastuslaitokselle tai alueyksikkö opastaa pelastuslaitosta hankkimaan ko. yhteystiedot. Yhteystiedot tallennetaan myös Suomen metsäkeskuksen sisäiseen tietoverkkoon saatavilla olevassa laajuudessa. Yhteystiedot on tarkoitettu vain pelastustoimintaa tms. toimintaa varten. 6. Vastata toimialueensa metsätuhoyhteyshenkilöverkoston järjestämisestä, tarpeellisesta tiedonvälityksestä ja verkoston tietojen säännöllisestä ylläpidosta Verkostossa on mukana alueyksikön valmiusryhmä, henkilöitä Suomen metsäkeskuksen alueyksiköstä ja keskeisimmistä metsäalan toimijoista sekä pelastuslaitoksesta.
11 11 Verkoston yhteystiedot sisältävät henkilön nimen, organisaation, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen sekä mahdollisuuksien mukaan tehtävän organisaatiossa ja maantieteellisen tms. vastuualueen (kunta/kunnat). Yhteystiedot toimitetaan jokaiselle verkoston jäsenelle ja Suomen metsäkeskuksen yhteiseen tietoverkkoon. Tiedonvälitys sisältää mm. tiedottamisen metsätuhoista ja niihin varautumisesta. 7. Pitää tarpeellisessa määrin yhteyttä pelastusviranomaisiin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tammi-huhtikuun aikana. Yhteydenpidosta pidetään muistiota. Pelastuslaitokselle on annettava vuosittain pelastuslain mukainen selvitys pelastustoimintaan olevista voimavaroista. mm. alueellisen yhteyshenkilöverkoston yhteystiedot, metsureiden ja koneyrittäjien yhteystietoja mahdollisuuksien mukaan Tapahtumat edellisen yhteydenpidon jälkeen, palautekeskustelu ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen Valmiuspäällikkö vastaa pelastusviranomaisten kanssa sovittujen asioiden toimeenpanosta alueyksikössä. 8. Huolehtia varautumiseen liittyvästä tarpeellisesta tiedonvälityksestä metsäalan toimijoille, alueyksikön sisällä ja Suomen metsäkeskuksessa (mm. yhteydenpito valtakunnalliseen valmiuspäällikköön ja toisten alueyksiköiden valmiuspäälliköihin) 9. Vastata alueyksikön toimenpiteistä metsätuhon sattuessa Tuuli- ja kaarnakuoriaistuhoja koskevat menettelyt on esitetty jäljempänä tässä ohjeessa. Muiden tuhojen osalta toimitaan soveltuvin osin näitä menettelyjä mukaillen ja/tai saatujen erillisohjeiden mukaisesti. JOHTAVAN ESITTELIJÄN TEHTÄVÄT 1. Vastata metsätuhoasioihin liittyvien säädösten, määräysten ja ohjeiden toimeenpanosta valtuuksiensa ja toimenkuvansa mukaisesti 2. Vastaanottaa virka-apupyyntö, täsmentää tarvittaessa pyynnön sisältöä sen lähettäjältä ja ryhtyä toteuttamaan pyyntöä 3. Vastata metsälakia ja rahoituslakia koskevien toimintaohjeiden antamisesta poikkeuksellisissa olosuhteissa 4. Vastata metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetussa laissa säädetyistä toimenpiteistä, tarkastuksista ja ratkaisuista 5. Hoitaa aluejohtajan antamat tehtävät (esim. MMM:lle metsäkeskuksen esitys tarpeellisista toimenpiteistä hyönteis- tai sienituhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi, hoitaa torjuntatoimien jälkeinen viranomaisasiointi MMM:n kanssa) 6. Vastata MMM:n tarkastusmääräysten toimeenpanosta.
12 Sidosryhmäyhteistyö Metsänomistajien valtuuttamat tahot ja metsäteollisuusyritykset Metsänomistajien valtuuttamat tahot, kuten esimerkiksi metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset, vastaavat valtuutuksensa rajoissa tuhopuiden korjuun suunnittelusta ja turvallisesta työskentelystä puunkorjuutöissä. Metsäteollisuusyritykset vastaavat hakkuuoikeuden haltijana tai metsänomistajana tuhopuiden korjuun suunnittelusta ja turvallisesta työskentelystä puunkorjuutöissä. Puunkorjuukalustoa ja henkilöstöä tulisi mahdollisuuksien mukaan suunnata metsätuhoalueelle riittävästi siten, että taloudellisesti hyödynnettävissä oleva vaurioitunut puusto pystytään hyödyntämään puunjalostustoiminnassa mahdollisimman hyvin. Seurannaistuhojen välttämiseksi puunkorjuussa tulee pyrkiä minimoimaan metsiin pitemmäksi aikaa jäävän hyönteistuhoriskiä lisäävän vahingoittuneen puun määrä. Yritykset määrittelevät tuhopuiden korjuussa käyttämänsä varastointipaikat (tehdas-, tienvarsi- ja vesivarastot) ja etenkin suurissa metsätuhoissa ylläpitävät varastorekisteriä metsäkeskuksen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Metsätuhon määrää ja laajuutta selvitetään yhteistyössä metsätoimijoiden kanssa. Metsänkäyttöilmoituksille tehdään tarvittavat merkinnät metsätuhoalueiden hakkuista. Metsätuhoasioista viestitään avoimesti. Varautumista kehitetään kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla Sähköyhtiöt Sähköyhtiöt laativat oman varautumissuunnitelman metsätuhojen osalta sekä vastaavat sen ylläpidosta ja siihen liittyvästä koulutuksesta. Yhtiöt myös vastaavat omien sähköverkkojensa toimintakunnosta ja vianhoidosta. Sähkömarkkinalain (386/1995) 5 :n mukaan jakeluverkon haltijalla on oltava käytettävissään riittävästi henkilöstöä sähköverkkotoiminnasta huolehtimiseen. Jos verkon huolto ja ylläpito ovat erillisessä yhtiössä, kuuluu verkon haltijan varmistaa sopimusjärjestelyin, että laajoissa häiriötilanteissa on käytettävissä tarpeeksi ammattitaitoista työvoimaa. Metsäkeskus kehittää keskijännitelinjojen tuulituhoriskin kartoitusmenetelmiä ja tarjoaa asiaan liittyviä palveluja tuulituhoriskien vähentämiseksi.
13 Muut tahot Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpalvelu lähettää turvallisuussäätiedotteen valmiuspäälliköille, hänen varahenkilölleen ja maa- ja metsätalousministeriöön. Yhteisenä sähköpostiosoitteena on Ilmatieteen laitos ylläpitää tausta-alueiden ilmanlaadun seurantaverkkoa ja kehittää ilmansaasteiden muutunnan ja kulkeutumisen ennakointi- ja seurantamalleja. Ympäristöviranomaiset valvovat luonnon- ja ympäristönsuojeluun liittyvien säädösten noudattamista. Mahdollisissa ongelmatilanteissa toimijat ottavat yhteyden alueelliseen ympäristökeskukseen. Suomen ympäristökeskus koordinoi ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa, johon sisältyvät myös metsäekosysteemit. Vakuutusyhtiöillä ei ole säädöksiin perustuvaa roolia metsätuhotapauksissa. Vakuutussopimus on vakuutusyhtiön ja metsänomistajan välinen asia. Vakuutussopimuksessa yhtiölle on tavallisesti varattu mahdollisuus tarkastaa vahingot, ennen kuin ryhdytään puunkorjuuseen. Kukin vakuutusyhtiö voi erikseen sopia, mitä arviointi- tai muita palveluita se ostaa metsäalan organisaatioilta. Metsätuhoalueiden ilmakuvausasioissa Metsäkeskus tekee yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa. Metsätuhojen ennakoinnissa ja seurannassa Metsäkeskus tekee yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kanssa. 6. Toiminta häiriötilanteissa 6.1 Tuulituho 1. VALMIUDEN YLLÄPITO - valtakunnallinen päivystysrinki toimii jatkuvasti - valtakunnallisen valmiuspäällikön ja varavalmiuspäällikön toimintaa toteutetaan toimenkuvan mukaisesti - alueellisten valmiusryhmien toiminta tapahtuu toimenkuvien mukaisesti 2. VALMIUDEN NOSTO - ilmatieteen laitos antaa myrskytuulivaroituksen - päivystäjä on mahdollisuuksien mukaan yhteydessä arvioidun myrskyalueen valmiuspäälliköihin ja valtakunnalliseen valmiuspäällikköön/varavalmiuspäällikköön huomion kiinnittämiseksi asiaan ja tarpeellisiin toimiin ryhtymiseksi - mahdollisuuksien mukaan alueyksikön valmiuspäällikkö tiedottaa tuulituhoriskin noususta alueensa yhteyshenkilöverkostolle/metsätoimijoille
14 14 3. TUULITUHON SATTUESSA - päivystäjä aktivoi valmiushenkilöt (alueet, valtakunnalliset valmiuspäälliköt) - päivystäjä välittää saamansa virka-avunpyynnön alueelle - valtakunnalliset valmiuspäälliköt ryhtyvät toimenkuvan mukaisiin toimiin - alueyksiköiden valmiuspäälliköt ryhtyvät toimenkuvansa mukaisiin toimenpiteisiin VALTAKUNNALLINEN VALMIUS- JA VARAVALMIUSPÄÄLLIKKÖ - suunnitelmallisten toimenpiteiden koordinointi, tuhokartoituksen käynnistäminen yhdessä MMM:n, maanmittauslaitoksen ja Metlan kanssa tuhoalueen laajuus- ja puumääräarvion toimittaminen ministeriöön ilmakuvauksen tarvekartoituksen koordinointi ja toimeenpanon organisointiin osallistuminen - ilmakuvausesityksen tekeminen ministeriölle - valtakunnallinen metsätuhoviestintä yhdessä MMM:n kanssa - viestintä Metsäkeskuksen johdolle tilannekuvasta ja tehdyistä toimenpiteistä ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaanottaa virka-apupyynnön, täsmentää tarvittaessa pyynnön sisältöä sen lähettäjältä ja ryhtyy välittömästi toteuttamaan pyyntöä valtuuksiensa rajoissa - vastaa metsätuhon määrän arvioinnista ja edesauttaa osaltaan tuhon tilannekuvan muodostamisessa tuhoarvion valmistumisen tavoiteaikataulu on tuulituhossa 3 vrk tuhosta - vastaa ilmakuvaustarpeen arvioinnista vastuualueellaan tavoiteaikataulu on tuulituhossa 3 vrk tuhosta - kutsuu tarvittaessa koolle valmiusryhmän ja/tai keskeisten metsäorganisaatioiden edustajat metsätuhon tilannekuvan täsmentämiseksi sekä keskustelemaan ja sopimaan tuhon johdosta tarvittavista toimenpiteistä ja tiedottamisesta kokoontuminen voi olla tarpeellista toteuttaa suurten tuulituhojen yhteydessä, jolloin tavoiteaikataulu on 3 5 vrk tuhosta. - huolehtii metsätuhoon liittyvästä tiedonvälityksestä valtakunnalliselle valmiuspäällikölle, hyönteis- ja sienituhovastaavalle, alueyksikön sisällä ja tarpeelliselta osin yhteyshenkilöverkoston puitteissa sekä muille valmiuspäälliköille ja pyydettäessä maa- ja metsätalousministeriölle - vastaa metsätuhoihin liittyvästä tiedottamisesta alueyksikkötasolla tiedottamisen aiheita ovat mm. metsätuhon laajuus ja määrä, tuulen kaatamien puiden korjuun vaarallisuus ja seurannaistuhojen riskit eri puulajeilla JOHTAVA ESITTELIJÄ - ohjeistaa metsänkäyttöilmoitus-, kemera- ja seurannaistuhojentorjunta- yms. asioissa
15 15 4. ILMAKUVAUS - tehdään tarvittaessa - toimitaan MMM:n asiaa koskevan määräyksen mukaisesti 5. MYRSKYTUHOHAKKUIDEN SEURANTA JA TILASTOINTI METSÄNKÄYTTÖILMOITUSTEN PERUSTEELLA 6.2 Kaarnakuoriaisten aiheuttamat tuhot Hyönteis- ja sienituhotilannetta (ml. kirjanpainajat) ja sen kehittymistä sekä tuhohakkuita seurataan aktiivisesti muun muassa seuraavilla tavoilla: - tarkastuksin MMM:n ja Metsäkeskuksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti - metsänkäyttöilmoitusten tuhohakkuukoodien avulla - Metsäkeskuksen ja muiden toimijoiden työnsä yhteydessä tekemien havaintojen avulla. Kirjanpainajatuhotilanteen seuraaminen on erityisen tärkeää laajojen kuusivaltaisiin metsiin kohdentuneiden myrskytuhojen jälkeen. Tuholaisten kantojen seurannassa Suomen metsäkeskus avustaa Metsäntutkimuslaitosta vuosittain sovittavalla tavalla. Vakavan kirjanpainajatuhon sattuessa tai tuhoriskin kasvaessa merkittäväksi ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaa, että alueyksikössä annetaan tarvittaessa ohjeistusta tuhometsiköiden käsittelyyn ja tuhohavaintojen ilmoittamismenettelyyn - vastaa, että alueyksikössä tiedotetaan yleisesti kirjanpainajatuhoista sekä erikseen hyönteis- ja sienituhovastaavalle. JOHTAVA ESITTELIJÄ - vastaa metsänkäyttöilmoitusten tekemistä koskevien ohjeiden antamisesta - organisoi tarkastustoiminnan MMM:n ja Suomen metsäkeskuksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
16 Mäntypistiäisten tai tähtikudospistiäiden aiheuttamat tuhot Pistiäistuhotilannetta ja sen kehittymistä seurataan aktiivisesti yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Vakavan pistiäistuhon sattuessa toimitaan seuraavasti: JOHTAVA ESITTELIJÄ - arvioi tilanteen Metlan sekä hyönteis- ja sienituhovastaavan avustuksella - harkinnan mukaan valmistelee ja tekee MMM:lle esityksen tarpeellisista toimenpiteistä hyönteistuhon leviämisen tai syntymisen ehkäisemiseksi. - hoitaa torjuntatoimien jälkeisen asioinnin (raportointi, tilitykset ym.) MMM:n kanssa. ALUEYKSIKÖN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ - vastaa MMM:n määräämien biologisten torjuntatoimenpiteiden käytännön toteutuksen organisoinnista - avustaa tarvittaessa johtavaa esittelijää torjuntaesityksen tekemisessä - vastaa tuhoihin liittyvästä tiedottamisesta alueyksikkötasolla sekä hyönteis- ja sienituhovastaavalle. 6.4 Mäntyankeroiden aiheuttamat tuhot Toimenpiteistä on laadittu erillinen suunnitelma: Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle (Eviran julkaisu 7/2011). 6.5 Muut tuhot Muiden metsätuhojen osalta sovelletaan tämän valmiussuunnitelman yleisiä toimintaperiaatteita. Laajoissa lumi- ja tykkytuhoissa sekä metsäpaloissa toimitaan tuulituhojen menettelyjen tapaan. Valmiussuunnitelmaa täsmennetään ja päivitetään metsätuhoriskien mukaisesti.
17 17 7. Viestintä Metsätuhoihin liittyvän viestinnän tavoitteena on tiedottaa metsätuhoasioista nopeasti, luotettavasti ja mahdollisimman avoimesti medialle, väestölle, metsätoimijoille ja sisäisesti metsäkeskuksessa. Viestintä on oma-aloitteista, aktiivista, nopeasti käynnistyvää ja johdonmukaisesti etenevää. Tilanteen suuruusluokka, arvioitu kesto ja mahdolliset suojautumis- ja torjuntaohjeet selitetään ymmärrettävästi. Suomen metsäkeskus ilmoittaa viipymättä laajoista ja äkillisistä metsätuhoista tai muista vastaavista metsätuhoihin liittyvistä kriisitilanteista maa- ja metsätalousministeriöön. Ministeriön metsäosasto ilmoittaa tilanteista välittömästi ministeriön johdolle ja viestintäyksikköön. Metsäosasto tiedottaa johdolle ja viestintäyksikölle, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen johdosta. Suomen metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö vastaavat valtakunnallisesta metsätuhoviestinnästä yhteistyössä. Alueellisesta viestinnästä ja viranomaismääräysten soveltamisesta vastaa Suomen metsäkeskus oman ohjeistuksensa mukaisesti. Metla ja Evira tiedottavat omien ohjeittensa mukaisesti yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Yleisvastuu pelastustoiminnan aikaisesta tiedottamisesta on pelastusviranomaisilla. Pelastusviranomaisella on tarvittaessa oikeus antaa hätä- ja viranomaistiedotteita. Sähkönjakeluyhtiöt vastaavat tiedotuksesta, joka koskee alueita, joilta sähkönjakelu on keskeytynyt.
18 18 8. Kirjallisuutta, lisätietoja Maa- ja metsätalousministeriön varautumissuunnitelma metsätuhoihin, Helsinki Valmiussuunnitelma mäntyankeroisen varalle. Elintarviketurvallisuusvirasto. Eviran julkaisuja 7/ s. Hakkuut myrskytuhometsissä, Työsuojeluhallinto, Aluehallintovirasto, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita s. Metsätyöt ja sähkölinjat, Työsuojeluhallinto, Aluehallintovirasto, Työsuojeluoppaita ja -ohjeita s. Johtoalueiden vierimetsien hoito, Energiateollisuus, MTK ja SLC, 11 s. Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen. Esite. Maa- ja metsätalousministeriö s. Matkapuhelin, metsätyö ja turvallisuus Sosiaali- ja terveysministeriö ja työturvallisuuskeskus. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita s. Metsäalan työsuojelu, julkaisu. STM, Työturvallisuuskeskus Metsätuhoihin valmistautuminen. Taustapaperi metsäkeskuksen metsätuhovalmiussuunnitelmaa varten. Metla Metsäkeskus.fi -internetsivusto
19
Varautuminen metsätuhoihin
Varautuminen metsätuhoihin Suomen metsäkeskus 1 Varautumissuunnitelma Sisällys 1.Perusteet 2.Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet 3.Varautumissuunnitelmaan sisältyvät metsätuhot 4.Varautumisen tavoitteet
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUS. Varautumissuunnitelma metsätuhoihin
SUOMEN METSÄKESKUS Varautumissuunnitelma metsätuhoihin Varautumissuunnitelma 2 (16) SUOMEN METSÄKESKUS... 3 1 Perusteet... 3 2 Pelastusviranomaisten toimintavaltuudet... 5 3 Metsäkeskuksen varautuminen
LisätiedotMYRSKYTUHON SATTUESSA
MYRSKYTUHON SATTUESSA 1. Myrskytuhon syntyminen 2. Tuhon laajuuden ja sijainnin selvittäminen 3. Raivausvastuut 4. Puunkorjuun kiireellisyys 5. Korjuutoiminnan suunnittelu 6. Puun laatu 7. Tieto- ja työvoimalinkkejä
LisätiedotHuomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.
Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus
LisätiedotPELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA
PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ
LisätiedotPalopupu ja uusi * pelastuslaki
Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille
LisätiedotTULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET
TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotTurvallisuus- ja valmiussuunnittelu
Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...
LisätiedotYhteinen varautuminen alueella
Yhteinen varautuminen alueella Maakuntahallitus 23.11.2018 Jarkko Jäntti Varautumisen valmistelija Uusi tehtävä HE 15/2017vp 142 Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista
LisätiedotPelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari
LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen
LisätiedotPelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio
Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,
LisätiedotLaki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta
Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Lämpöyrittäjäpäivä Kiihtelysvaara 4.4.2014 Mikko Korhonen, johtava esittelijä Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, P-K Lain tavoite Tavoitteena on metsien
LisätiedotYHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO
YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi
LisätiedotSuomen metsäkeskuksen maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet. 2) metsälain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu hakkuu- ja uudistamissuunnitelma
1417/2011 3 Liite 1 Suomen metsäkeskuksen maksuttomat julkisoikeudelliset suoritteet 1) metsälain 11 :ssä tarkoitettu poikkeuslupa 2) metsälain 12 :n 2 momentissa tarkoitettu hakkuu- ja uudistamissuunnitelma
LisätiedotPalontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015
Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien
LisätiedotViranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten
LisätiedotKatsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä
Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotPelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta
Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
LisätiedotAluehallintovirastot ja kuntien varautuminen
Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla
STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia
LisätiedotMaakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen. Teppo Heikkilä
Maakunnan ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja varautuminen Teppo Heikkilä Turvallisuustoimialan järjestäjän ydintehtävät 1. Liikelaitosten ohjaus a) Turvallisuustoimialan erityisyksiköt; pelastusliikelaitos
LisätiedotLapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä
Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton
LisätiedotMetsätuholakiesitys ja monimuotoisuus
Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)
LisätiedotLaki. kirkkolain muuttamisesta
Laki kirkkolain muuttamisesta Kirkolliskokouksen ehdotuksen ja eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kirkkolain (1054/1993) 19 luvun 7, sellaisena kuin se on laeissa 1274/2003 ja 1008/2012, muutetaan
LisätiedotYleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä
LisätiedotHE 62/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
HE 62/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsän hyönteis- ja sienituhojen tmjunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsän hyönteis-
LisätiedotYmpäristöterveydenhuollon toimintasääntö
Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon
LisätiedotTehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on
Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi
14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,
LisätiedotVesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi
Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät 3.-4.4.2019 Kuopio Ari Kangas Ympäristöministeriö
LisätiedotViranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit
Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten
LisätiedotMetsänterveysseminaari Vantaa
Metsänterveysseminaari 18.5.2016 Vantaa Kantokäsittelyn valvonta ja laatu, hakkaajan vastuut Rahoituksen- ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskus Kemeran keskeiset muutokset Juurikäävän
LisätiedotLaki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta
Eri viranomaisten ja asianosaisten roolit ja toimenpiteet öljyvahingoissa. Öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädännön muutokset. Timo Heino Uudenmaan ympäristökeskus 1 Säädökset ja ohjeet Laki maa-alueilla
LisätiedotPelastustoiminnan käsitteitä
22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja
LisätiedotKeskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020
Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen
LisätiedotLaki metsätuhojen torjunnasta
Laki metsätuhojen torjunnasta Koulutuskiertue 2013 Oulu 16.10.2013 Hannu Heikkilä 1 Esityksen sisältö Tausta-aineistoina Eduskunnalle annetut esitykset: Laki metsätuhojen torjunnasta Valtioneuvoston asetus
LisätiedotVakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa
Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010
LisätiedotPelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen
Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen
LisätiedotSatakunnan pelastuslaitos
Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin
LisätiedotKuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI
Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman
LisätiedotVesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen
Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki
LisätiedotMetsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä
Metsätuholaki Seinäjoki 10.4.2014 SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus.
LisätiedotHAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta. Hätäkeskuslaitos lausuu asiassa seuraavaa.
Lausunto HAK-1711089 1 (5) Sisäministeriö Kirjaamo kirjaamo@intermin.fi Sisäministeriön lausuntopyyntö 2.11.2017 (SMDno-2016-1495) HAK: Hätäkeskuslaitoksen lausunto sisäministeriölle pelastuslakiluonnoksesta
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: Muutettu ,voimaantulo 1.1.
KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VAPAA-AIKAPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 12.3.2012 Voimaantulo:1.1.2013 Muutettu 10.12.2012,voimaantulo 1.1.2013 2 Sisällysluettelo 1. LUKU VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...
LisätiedotLaki. julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain (223/2007) 2 8, 10 ja 10 a, sellaisina kuin
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotVARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA
VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen
LisätiedotPELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA
PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA Loppuraportti (tiivistelmä), Pelastustoimen uudistushanke / poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastuslaitoksen riskianalyysi
LisätiedotSOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN. SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT Erityisasiantuntija Jouni Pousi
SOPIMUSPALOKUNTATOIMINNAN EDISTÄMINEN SPPL PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 6. 8.4.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Hallitusohjelman
LisätiedotKotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 16
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 16 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 Toimiala Kymenlaakson pelastuslaitoksen
LisätiedotPelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma
Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä
LisätiedotKäytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.
Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi
Lisätiedot1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.
ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa
LisätiedotKH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/
KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.
LisätiedotAjankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta
Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa
LisätiedotHE 259/2010 vp. omalla kustannuksellaan toteuttamaan ministeriön hyväksymät biologisen kasvinsuojeluaineen
HE 259/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä metsän hyönteis- ja sienituhojen
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus
Luonnos 24.5.2018 Maa- ja metsätalousministeriön asetus Suomen metsäkeskuksen suoritteiden maksullisuudesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät
Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät 28.-29.1. 2016 Rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Tommi Lohi Suomen metsäkeskus Laki metsätuhojen torjunnasta 1.1.2014, muutoksia
LisätiedotVarautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla
Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI
LisätiedotLaki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013
Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Määritelmiä Keskeisimmät muutokset Puutavaran poistamisen määräajat tai vaihtoehdot sen poistamiselle
LisätiedotUUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö
UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,
LisätiedotYleisötapahtuman turvallisuus. Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö
Yleisötapahtuman turvallisuus Kalle Eklund turvallisuusviestintäpäällikkö Sisältö Lainsäädäntö Lupamenettely käytännössä Viranomaisten laatimia ohjeita Yleisötilaisuuden määritelmä ITSE TAPAHTUMANJÄRJESTÄJÄNÄ
LisätiedotPelastuspäällikkö Terho Pylkkänen
KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan
LisätiedotSuunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo
Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan
Lisätiedot1.1. Tämä sopimusliite Henkilötietojen käsittelyn ehdot on osa kuljetuspalvelujen operaattoripalvelusopimusta
Liite 1 Henkilötietojen käsittelyn ehtoihin Henkilötietojen käsittelyn ehdot 1. Yleistä 1.1. Tämä sopimusliite Henkilötietojen käsittelyn ehdot on osa kuljetuspalvelujen operaattoripalvelusopimusta (Dnro
LisätiedotSISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotUusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö
Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys
LisätiedotHE 160/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia
HE 160/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi pelastuslain 69 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia siten, että pelastustoimen toimenpiderekisterin
Lisätiedot1
raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa
LisätiedotHALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)
HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia
LisätiedotKAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY
KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotSavonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine
Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta 15.11.2017 Kaupunginjohtaja Janne Laine 1 2 Savonlinna saaristoinen silta- ja lossiyhteyksiin perustuva kuntarakenne Varautumisen perusteet Kunnan varautumisen tarkoitus
LisätiedotTapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu
Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 20.11.2013 1 2 3 Lounais-Suomen
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKAINUUN PELASTUSLAITOS
KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS
LisätiedotJOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
LisätiedotKuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävät. Marjatta Kihniä Aluehallintoylilääkäri
Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan tehtävät Marjatta Kihniä Aluehallintoylilääkäri 1.10.2012 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) 1. Kuntien kuntoutuksen t k asiakasyhteistyöryhmät ik
LisätiedotALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET
SISÄASIAINMINISTERIÖ 31.3.2004 SM-2004-01205/Tu-311 Lääninhallitukset Alueiden pelastustoimet Julkinen ALUEEN PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOA KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 1 Yleistä Velvoite pelastustoimen palvelutasoa
LisätiedotValmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto
Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa 2017 2019 24.5.2018 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Kuntaliitto Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Tavoitteet ja tulokset Valmistelussa olevat osaprojektit
LisätiedotKh:n.tyslistan liite asia 5.11/
Kh:n.tyslistan liite asia 5.11/5.8.1974 ESPOON KESKUSTAN RAKENTAMIU>ROJEKTI, TOIMINTASÄÄNTÖ Yleistä Tämä toimintash3nt;') 1.:uon kesku3t&n rakentamisprojektin järjesgimi ta ja toimintaa. Toimintas'Fiäntd.../...
LisätiedotPelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio
Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen Hankejohtaja Taito Vainio 1 Pelastustoimen kehittämistä ohjaavat linjaukset HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 1) Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien
LisätiedotNAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS
NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kankaanpää
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 22.1.2015 Kankaanpää Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 26.1.2015 1 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 171/2011 Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,
LisätiedotTIETOTURVA- POLITIIKKA
TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...
LisätiedotKriisiviestintään varautuminen. Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut, viestintäyksikkö
Kriisiviestintään varautuminen Aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut, viestintäyksikkö 1 Viestintä ei ole tukitoiminto, vaan strateginen kyvykkyys mediayhteiskunnassa 2 Perinteinen tapa
LisätiedotSastamalan kaupungin uusi hallintosääntö
1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Lisätiedot