Verkostojohtamisen taika
|
|
- Johannes Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASSE MITRONEN KTT Lasse Mitronen toimii strategisen kehityksen johtajana Kesko Oyj:ssä Verkostojohtamisen taika Asiakkaiden palveleminen ei useinkaan onnistu miltään yritykseltä pelkästään omin voimavaroin. Yritysten on tämän vuoksi kyettävä yhdistämään eri toimittajien tuotteita ja palveluja asiakkaan haluamalla tavalla. Kilpailussa menestyminen vaatii myös kykyä samanaikaisesti kehittää ja tehostaa toimintoja sekä joustaa tilanteen mukaan. V erkostojen avulla tämä onnistuu. Tämä on yksi syy, miksi verkostojen merkitys liiketoiminnassa on kasvanut nopeasti. Verkostoja ja verkostoitumista pidetään usein uusina ilmiöinä, jotka ovat yleistyneet vasta nykyisen tietotekniikan myötä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hansakaupungit muodostivat toimivan verkoston jo 1200-luvulla. Samaan tapaan 1600-luvulta alkaen toimivat Suomessa jo kestikievarit ja kestikievarilaitos. Verkostoissa toimiminen ja verkostojen johtaminen asettavat suuria vaatimuksia asiakaslupausten täyttämiselle ja kokonaisuuksien hallitsemiselle. Kuinka tässä toisinaan mahdottomalta tuntuvassa tehtävässä voi onnistua? Kuinka sellaista voi johtaa ja hallita, mikä ei ole kaikilta osin suoraan omissa käsissä? Kuinka käskeä sellaista, mitä ei voi käskeä? Avain tähän arvoitukseen löytyy 6 Työn Tuuli
2 hybridiorganisaatioista ja niiden johtamistavoista 1. Verkostojen ihanuus ja kurjuus Keskeistä verkostoissa on mahdollisuus sovittaa yhteen yhteistoiminta ja kilpailu. Niissä korostuvat sosiaaliset sidokset taloudellisten ja juridisten sidosten ohella. Parhaimmillaan verkostoissa olevat itsenäiset yritykset työskentelevät niin tiiviisti keskenään, että ne voivat esiintyä markkinoilla yhdellä ja samalla nimellä. Tällainen ns. strateginen verkosto on esimerkiksi K-ryhmä tai K-Citymarket -ketju. Ketju on asiakkaiden ja asiakaslupauksen kannalta yksi kokonaisuus, vaikka se käytännössä muodostuu erilaisista yksittäisistä kaupoista, Keskosta, tavarantoimittajista sekä monista muista yhteistyökumppaneista. Verkostot voivat olla myös ns. löysiä yhteenliittymiä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritysten tai ihmisten välillä ei tarvitse välttämättä olla tiukkoja ja muodollisia oikeudellisia sopimuksia. Yhteistoiminnalle on yleensä kuitenkin olemassa jonkinlaiset pysyvät puitteet. Löysätkin verkostot edesauttavat keskinäistä oppimista ja uusiutumista jakamalla osapuolille tärkeitä tietoja ja laajentamalla osapuolten oppimismahdollisuuksia ja -alueita. Tällaista verkostoa kuvaa osuvasti seuraava kauppiaan toteamus: Minulla on viisi kaveria, joiden kanssa pidän säännöllisesti yhteyttä, yleensä joka päivä. Nämä kaverit vaikuttavat suuresti omiin ajatuksiini ja suhtautumiseeni moniin asioihin. Heiltä saan hyvä vinkkejä ja kannustusta oman kauppani pyörittämiseen arjessa. Ketju kyllä antaa raamit ja luo pelisäännöt, joita on noudatettava. Verkostojen avulla osapuolten on mahdollista sopeutua tehokkaammin monimutkaiseen toimintaympäristöön ja kehittää parempia keskinäisiä oppimismekanismeja. Verkostoissa korostuu yhdessä yrittäminen. Niissä toimijat ovat riippuvaisia toisistaan, toistensa osaamisesta ja toimista. Yhteistoiminta perustuu paljolti osapuolten vastavuoroisuuteen, eri osapuolia täydentävään riippuvuuteen ja luottamukseen. Verkostoissa toimitaan yleensä molemminpuolisessa yhteisymmärryksessä pitkän ajan etujen maksimoinnin puitteissa, ei lyhyen ajan tulosten maksimoinnin tai osapuolten neuvotteluvoimien pohjalta. Verkostot tarjoavat osapuolille merkittäviä kilpailuetuja: niitä on vaikea kopioida, niitä ei voida siirtää eikä ostaa markkinoilta, ja niiden kehittäminen toimivaksi vaatii aikaa. Verkostojen avulla voidaan lisätä toiminnan tehokkuutta. Niissä voidaan välttää sopimusten tekemisen ja noudattamisen valvontakustannuksia, koska osapuolten välisen luottamuksen vuoksi kaikkia yksityiskohtia ei tarvitse kirjata sopimuksiin. Luottamuksen ja keskinäisen riippuvuuden avulla voidaan varmistua, että osapuolet täyttävät velvollisuutensa toisiaan kohtaan. Verkostojen avulla suurikin yritys voi säilyttää notkeutensa markkinoilla ja yhdistää tehokkaasti suurtuotannon edut toimijakohtaisten etujen kanssa. Verkostojen avulla osapuolten on mahdollista sopeutua tehokkaammin monimutkaiseen toimintaympäristöön ja kehittää parempia keskinäisiä oppimismekanismeja. Käytännössä on toisaalta havaittu, että verkostot eivät toimi kunnolla, mikäli liiketoiminnalla ei ole yhteisiä tavoitteita tai osapuolten yksittäiset edut ovat merkittävästi ristiriidassa yhteisten etujen kanssa. Tällöin sisäinen kilpailu voi laajentua hallitsemattomaksi. Ongelmia syntyy myös, mikäli toimintapro- 1 Kirjoitus perustuu väitöskirjaani Hybridiorganisaation johtaminen. Tapaustutkimus kaupan verkostoorganisaatiosta. Tampereen yliopisto. Tampere Työn Tuuli
3 sesseja ei ole määritelty tai niitä ei noudateta, mikäli ihmisten sosiaaliset suhteet toimivat huonosti tai niitä ei ole ollenkaan. Verkostojen toiminta ontuu usein myös siksi, että yhteistoiminnan ja ihmisten johtaminen on heikkoa tai siksi että viralliset tai epäviralliset palkkiot, sanktiot ja tunnustukset eivät tue verkoston toimintaa. Verkostojen tehokkuutta tulee vaalia Verkostojen avulla osapuolten on mahdollista sopeutua tehokkaammin monimutkaiseen toimintaympäristöön ja kehittää parempia keskinäisiä oppimismekanismeja. Johtaminen voidaan ymmärtää ja määritellä monella tapaa. Se voidaan yksinkertaisesti määritellä toiminnaksi, jossa asetetaan tavoite ja pyritään sitten kaikin keinoin toimimaan sen saavuttamiseksi. Yhtenä liiketoiminnan väistämättömänä tavoitteena on tehokas toiminta. Tehokkuus voidaan määritellä ja sitä voidaan mitata monin tavoin. Eräässä tutkimuksessa tehokkuusmittareita oli eritelty yli 30. Pelkistetysti tehokkuus voidaan jakaa yrityksen sisäiseen ja ulkoiseen tekijään. Sisäisessä tehokkuudessa on kysymys yritysten tai yritysten yhteenliittymien sisäisestä toimintalogiikasta, toimintatavoista ja toimintaprosesseista, toisin sanoen siitä, kuinka tehokasta toiminta on operatiivisesti panos-tuotosnäkökulmasta. Esimerkiksi kaupan alalla on merkittävää, kuinka nopeasti uutuudet saadaan markkinoille, kuinka suuri on kauppatasolla myynti/m 2 tai kuinka nopeasti tavarat kiertävät. Myös liiketoiminnan kehittämistä voidaan arvioida sisäisen tehokkuuden näkökulmasta. Toisin sanoen, että kuinka tehokkaita kehittämiskeinoja on käytössä tai kuinka toimintaa voitaisiin tehostaa uusien toimintatapojen avulla. Ulkoisessa tehokkuudessa tehokkuutta tarkastellaan asiakkaiden ja kilpailun kannalta. Siinä on kysymys asiakkaiden suosion ja myynnin saavuttamisesta sekä menestymisestä markkinoilla. Kaupassa tällaisia keskeisiä mittareita ovat mm. myynti, myynninkehitys ja markkinaosuus. Tehokkuuden jatkuva parantaminen on liikkeenjohdon merkittävimpiä tehtäviä. Haasteelliseksi tämän tehtävän tekee se, että ulkoista ja sisäistä tehokkuutta tulisi kyetä parantamaan samanaikaisesti taukoamatta. Tämä lienee tuttu ongelma jokaiselle esimiehelle. Tehokkuutta voidaan parantaa ja siihen vaikuttaa monin tavoin, esimerkiksi keskitetyn tai hajautetun ohjauksen avulla. Keskitetyssä ohjauksessa tehokkuutta pyritään parantamaan mm. määräysten, hierarkkisen organisaation, haasteellisten tulostavoitteiden ja tiukan kontrollin avulla. Hajautetussa ohjauksessa tehokkuutta tavoitellaan usein toimijoiden itsenäisyyden, itseohjautuvuuden ja oman tuloksen tekemisen eli laajasti ymmärrettynä yrittäjyyden avulla. Edellä mainitut keinot ovat ohjausmekanismeja, jotka vaikuttavat toisinaan valitettavan ristiriitaisesti sisäiseen ja ulkoiseen tehokkuuteen. Keinot voidaan jakaa eri ohjausjärjestelmiin eli johtamisen paketteihin. Näissä paketeissa on työkaluja, joiden käytöllä on erilaisia vaikutuksia. Verkostojohtamisen pelikentät ja säännöt Ohjausjärjestelmä kuulostaa sanana hienolta, mutta asiana se on yksinkertainen. Ohjausjärjestelmällä tarkoitetaan rakenteita, menettelytapoja ja prosesseja, joilla yritystä johdetaan. Perusohjausjärjestelmiä ovat markkinat, hierarkiat ja verkostot sekä niiden yhdistelmä hybridi. Mainittuja ohjausjärjestelmiä esiintyy käytännön elämässä harvoin puhtaina, mutta teoreettisesti ne ovat kohtuullisen selkeitä ja ymmärrettäviä. Näiden järjestelmien ja erityisesti hybridin avul- 8 Työn Tuuli
4 la voidaan ymmärtää, mitä verkostojohtamisella voidaan käytännössä tavoitella. Markkinajärjestelmä perustuu hintoihin ja kilpailuun. Sitä on luonnehdittu osuvasti järjestelmäksi, jossa markkinoiden näkymätön käsi ohjaa hämmästyttävän yksinkertaisella, mutta tehokkaalla tavalla toimintaa. Tällaisesta järjestelmästä esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa torikauppa, jossa hinnat ja kilpailu toimivat keskeisinä ohjausmekanismeina. Markkinoilla korostuvat hinnat ja kilpailu sekä ostajan ja myyjän välinen suhde ja jännite. Markkinoiden etuna on yksinkertaisuus ja muutoskyky, mutta hankaluutena oman edun tavoittelu ja osaoptimointi. Kilpailu markkinoilla aiheuttaa sen, että jokainen ajaa kovassa kilpailussa helposti vain omaa etuaan toisinaan jopa kokonaisuuden kustannuksella. Hierarkiajärjestelmän keskeisiä ohjausmekanismeja ovat työnantajan tai esimiehen määräysvalta, valvonta, säännöt, yrityskulttuuri ja toimintaprosessit. Hierarkian, kuten esimerkiksi jonkin yrityksen, toiminta kiteytyy ohjausmielessä työsuhteeseen, joka luo raamit ihmisten toiminnalle. Hierarkiat tuovat toimintaan ryhtiä ja tehokkuutta, sillä hierarkian avulla toiminta pysyy paremmin käsissä. Hierarkian haittoja ovat jäykkyys ja hidasliikkeisyys. Kukapa meistä ei olisi kuullut byrokraattisesta yrityksestä. Verkostojärjestelmässä ei katsota olevan käytettävissä omistukseen ja työsuhteeseen liittyviä ohjausmekanismeja eikä myöskään jatkuvan kilpailun tai hintojen tuomaa ohjausvoimaa. Siinä on käytettävissä pehmeinä pidettyjä, mutta itse asiassa varsin kovia keinoja kuten yhteisiä arvoja, normeja ja luottamusta sekä sosiaalisia yhteisöjä. Verkostojärjestelmässä johtaminen kiteytyy kumppanuussuhteisiin, mistä hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa onnistuneet pitkäaikaiset Verkostojärjestelmässä johtaminen kiteytyy kumppanuussuhteisiin, mistä hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa onnistuneet pitkäaikaiset avioliitot. avioliitot. Verkostojärjestelmässä korostuvat joustavuus ja luovuus mutta sen haittoja ovat etujen yhteensovittaminen sekä sisäiset tulonjakoja muut ristiriidat. Hybridi käsitteenä juontuu biologiasta, jossa sillä ymmärretään yhdistelmää, monimuotoisuutta tai joissakin tapauksissa myös sekasikiötä. Arkisessa elämässä tällainen yhdistelmä on esimerkiksi hybridipolkupyörä, jossa on yhdistelty maastopyörän, kilpapyörän ja tavallisen polkupyörän ominaisuuksia. Hybridijärjestelmässä kaikki edellä mainitut ohjausjärjestelmät ja -mekanismit toimivat yhdessä samanaikaisesti. Hybridijärjestelmän keskeinen lähtökohta on, että siinä voidaan yhdistää tehokkaalla tavalla eri ohjausjärjestelmien parhaita puolia ja samalla välttää heikkouksia. Hybridi on samaan aikaan joustava, innovatiivinen, sisäisesti tehokas ja se mukautuu riittävän nopeasti markkinoiden muutoksiin. Hybridin heikkouksia ovat järjestelmän monimutkaisuus, vaikea hallittavuus, sisäisten intressien ristiriitaisuus sekä eri ohjausmekanismien mahdolliset kielteiset kerrannaisvaikutukset. Verkostojohtamisen neliapila Nykyisessä liiketoimintaympäristössä ohjausjärjestelmän tulisi olla kevyt, itseohjautuvuuteen kannustava ja samalla myös sisäisesti tehokas. Järjestelmässä olisi kyettävä yhdistämään yrittäjyyden myönteiset ominaisuudet tehokkaan yhteistoiminnan kanssa. Tavoitteena tulisi olla ulkoisesti notkea ja sisäisesti linjakas organisaatio, jota olisi kuitenkin kyettävä johtamaan myös kokonaisuutena. Tällaisessa tavoitteessa on ratkaistavaa kerrakseen. Vaikka tavoite voi tuntua mahdottomalta, niin arkisessa elämässä monet asiantuntijat, esimiehet, päälliköt ja johtajat Työn Tuuli
5 toimivat jo näin. He toteuttavat käytännössä monin tavoin hybridijärjestelmän keinoja. Mitä heiltä voisi oppia? Käytännössä keinot tai hienommin ilmaistuna ohjausmekanismit, voidaan koota verkostojohtamisen neliapilaan. Neliapilan lehdet ovat rakenteelliset ja organisatoriset ratkaisut, johtamisen menettelytavat ja prosessit, arvot, normit ja luottamus sekä sopimukset. Rakenteelliset ja organisatoriset ratkaisut: Tehokas verkosto edellyttää toimiakseen selkeää virallista hierarkkista rakennetta, sitä tukevia toimielimiä ja automatisoitua tiedonvaihtoa. Verkostossa toimiminen vaatii myös epävirallista kommunikointia ja tapaamisia, joissa voidaan käsitellä ja valmistella asioita ennen kuin niistä tehdään virallisia. Epävirallisten mekanismien avulla voidaan vaihtaa tietoja, laajentaa osaamista, kehittää innovaatioita sekä purkaa tehokkaasti ja hallitusti piileviä ja todellisia jännitteitä sekä näkemyseroja, joita verkostossa väistämättä syntyy. Verkoston johtamisessa on kyse myös johtosuhteesta. Johdon tulee ymmärtää oma roolinsa oikein: johtaminen ei ole vain sopimusten tuomien päätöksenteko-, kontrolli- ja sanktio-oikeuksien hierarkkista käyttöä, vaan sisäistämisen ja vapaaehtoisuuden avulla saatavan henkisen johtamisen hyväksikäyttöä ja kumppanuuden rakentamista arvojen, luottamuksen ja toisten arvostamisen avulla. Johtosuhteen hyödyntäminen edellyttää johtamiselta kurinalaisuutta ja johdonmukaisuutta, jotta tietoja voidaan jakaa, osaamista ja parhaita käytäntöjä voidaan jalostaa ja rikkomuksiin voidaan puuttua rakentavasti. Luottamus on keskeinen tekijä kaikissa ohjausjärjestelmissä ja kaikkein keskeisin tekijä verkostossa. Verkostossa luottamus ohjaa suhteiden kehittymistä. Johtamisen menettelytavat ja prosessit: Verkostossa ei kilpailla keskenään tai kilpailuteta kumppaneita jatkuvasti, vaan toiminnan tarkoituksena on luoda pitkäaikaisia, luottamuksellisia suhteita ja jakaa toiminnasta saatavat tuotot oikeudenmukaisesti osaamisen ja panosten mukaisesti. Verkostojohtamisessa korostuu kyky koordinoida toisten toimijoiden voimavaroja ja toimintoja. Näitä kokonaisuuksia voidaan tarkastella esimerkiksi suhteiden tai osaamisten portfolioina. Keskinäisen oppimisen avulla toisen osapuolen toiminnot sopeutuvat toisen osapuolen toimintojen kanssa ja paranevat, jolloin toimijoiden yhteinen tuottavuus paranee. Verkoston toiminnan kannalta keskeisiä ovat myös prosessit ja niiden hallinta. Prosessien avulla eri toimijoiden erilaiset tavoitteet voidaan yhdistää ja nivoa toiminta ehjäksi kokonaisuudeksi. Niiden avulla voidaan hallita samanaikaisesti erilaisuutta ja yhdenmukaisuutta. Ilman prosesseja verkoston on vaikeaa ellei mahdotonta toimia, sen johtaminen on vaivalloista ja sisäiset ristiriidat nousevat helposti etualalle. Arvot, normit ja luottamus: Arvot ovat toimintaa ohjaavia motiiveja. Ne kertovat, mikä meille on tärkeää ja arvokasta. Jatkuva sopeutuminen ja oppiminen verkostossa edellyttää joustavaa vastavuoroisuutta ja huomaavaisuutta, toisin sanoen kun antaa niin saa -asennetta. Tämä tarkoittaa, että osapuolet arvostavat toisiansa ja toistensa osaamista. Heidän tulee luottaa riittävästi toisiinsa, tiedostaa toistensa tavoitteet ja myös yhteiset tavoitteensa. Verkostossa tärkeä rooli on myös kirjoitetuilla ja kirjoittamattomilla säännöillä ja ohjeilla eli normeilla. Muodollisten ja virallisten normien rinnalla hyvin tärkeitä ovat juuri epämuodolliset ja -viralliset normit. Tässäkään yhteydessä ei sovi unohtaa, että ihmisten toiminta on inhimillistä. 10 Työn Tuuli
6 Luottamus on taloudellisen ja sosiaalisen toiminnan keskeinen edellytys. Se on keskeinen tekijä kaikissa ohjausjärjestelmissä ja kaikkein keskeisin tekijä verkostossa. Verkostossa luottamus ohjaa suhteiden kehittymistä. Luottamusta ei voi ostaa, vaan osapuolten välinen molemminpuolinen luottamus rakentuu vähitellen odotusten ja myönteisten kokemusten avulla osapuolten välille. Luottamus luo ja ylläpitää sosiaalisessa vuorovaikutuksessa johdonmukaisuutta ja odotuksia. Se muodostaa laajasti ymmärrettynä ihmisten välisen sosiaalisen pääoman, luottamuspääoman, jonka varaan ihmisten välinen kanssakäynti, luovuus ja yhteistoiminta tukeutuu. Verkostojohtamisen harmonia Verkoston toiminnan tulee perustua aitoon asiakaslähtöisyyteen. Jos asiakas ei ole todella tärkeä yhteinen lähtökohta, verkosto alkaa ratkoa omia ongelmiaan ja riitaantuu helposti. Verkostolla tulee olla myös selkeät, yhteisesti sovitut tavoitteet ja mittarit. Muuten suunta hukkuu ja vauhti hiipuu. Verkoston yhteiset arvot, normit ja luottamus täytyy rakentaa tietoisesti. Niiden ei saa antaa muodostua sattumalta, koska muutoin epäviralliset normit ja klikit ohjaavat toimintaa kokonaisuuden kustannuksella. Verkostolla tulee olla selkeä johto, rakenne ja yhteistoiminnan menettelytavat. Verkosto tarvitsee toimiakseen selkeät roolit jäsenilleen, vastuu- ja valtarajat sekä päätöksentekokanavat. Verkosto tarvitsee myös kiistattoman nokkamiehen, mutta verkostoa ei voi johtaa käskemällä kuin satunnaisesti. Selkeät prosessit ovat elintärkeitä. Prosessit ohjaavat arjen toimintaa ja niiden kuvaaminen ja tunnistaminen ovat välttämättömiä toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Toimiva verkosto hyödyntää verkostossa toimivien ihmisten luontaista pyrkimystä yhteisöllisyyteen. Kiinteä yhteisö on tärkeä voimavara tuki ja turva. Sen rakentamisen tulee olla tietoista toimintaa. Verkoston toiminta edellyttää selkeitä sopimuksia. Sopimuksilla ei kuitenkaan voi korvata luottamuksen, toimintojen määrittelyjen tai yhteisöllisyyden puutteita. Työn Tuuli
Tulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
LisätiedotVerkostot kehittämistyössä
Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotHybridiorganisaation johtaminen 1
LASSE MITRONEN Hybridiorganisaation johtaminen 1 Johdanto Liiketoiminnan verkostoitumisen myötä ohjausjärjestelmien merkitys on korostunut liiketoiminnan johtamisessa. Verkostoituneessa toimintaympäristössä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotVerkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotVerkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä
Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto
LisätiedotVerkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotKÄYTTÖTAPAUSLUETTELO. Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään.
KÄYTTÖTAPAUSLUETTELO Valitse Yammer sosiaaliseksi työtilaksi, niin yhteistyö, innovaatio ja sitoutuminen sujuvat itsestään. Yammer-käyttötapausluettelo Yammer on sosiaalinen työtila se helpottaa päivitysten
LisätiedotYHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI
YHTEISTOIMINNAN TASOMITTARI JOHDANTO Toimintaympäristön jatkuva ja nopea muuttuminen haastaa työyhteisöt arvioimaan yhä uudelleen toimintatapojaan. Työyhteisön kyky muutoksen hallintaan on edellytys voimavarojen
LisätiedotJOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.
JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.
Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke
LisätiedotLiiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta
Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotTyöpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet
Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä
LisätiedotTyöyhteisöjen rajat ja rajattomuudet
Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotLuottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu
Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää
LisätiedotYri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet
Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotKumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia
24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto
LisätiedotTulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta
Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,
LisätiedotAsiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN
Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan
LisätiedotTärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta?
Tärkeimmät mittarit strategisen työympäristöjohtamisen kannalta? Työhyvinvointi ja- tyytyväisyys Johtaminen, avoimuus ja läpinäkyvyys, matala hierarkia, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön Yhteisöllisyys
LisätiedotYhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014
Yhteistyö ja verkostot välttämättömiäkö yrittäjälle? Hyrrät hanke Työpaja I ja II 19.5 ja 26.5.2014 KTT Raija R Leskinen Johtava yritysasiantuntija, Executive Coach (ACC) Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotMillaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?
Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä? Työpaja 7.11.2017 Reijo Kauppila, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Työnohjaaja, johdon valmentaja, KM, Psykodraamakouluttaja TEP reijo.kauppila@muutosvalmennus.fi,
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
LisätiedotORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN
LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät
LisätiedotLean Leadership -valmennusohjelma
Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö
LisätiedotSoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke. Työpaja 5.9.
SoteNavi - pienten ja keskisuurten yritysten ja järjestöjen valmennushanke Työpaja 5.9. Miten vastaamme sote-muutoshaasteeseen? Tarkentamalla yhdessä ja itsenäisesti, mitkä ovat juuri meidän osaamistarpeita
LisätiedotDIGITALISAATIO TYÖELÄMÄN AJURINA. People First henkilöstö- ja asiakaskokemus digitalisoituneessa tulevaisuudessa
1.12.2017 DIGITALISAATIO TYÖELÄMÄN AJURINA People First henkilöstö- ja asiakaskokemus digitalisoituneessa tulevaisuudessa Onko asiakaskokemus johdon agendalla? Mikä on johdon rooli asiakaskokemuksen kehittämisessä?
LisätiedotToimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?
Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotIPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt
IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 8.-9.6.2017 Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt Aiemmasta IPT-työpajasta Tarjoajan vähimmäisvaatimukset ja valintakriteerit? Tilaajan tavoitteet
LisätiedotMaahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotAsukaslähtöisyys. pj. Riitta Lehtinen siht. Johanna Hämäläinen
Asukaslähtöisyys pj. Riitta Lehtinen siht. Johanna Hämäläinen Asukas ja/ tai käyttäjälähtöisyys - Asukaslähtöisyys ei sitä, että kaikki palvelut saatavilla joka paikasta - Palvelut järjestetään keskitetysti,
LisätiedotVerkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotMITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT
MITÄ JA MIKSI IHMISET OSTAVAT Johdanto Mahdollisuus koputtaa harvoin ovellesi. Koputa sen sijaan mahdollisuuden ovea, jos toivot pääseväsi sisään. J okaisen myyjän on hyvä tiedostaa miten ja miksi pitää
LisätiedotEK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005
EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.
LisätiedotOsaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu
Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022
Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022 1 muuttuva toimintaympäristö Huomioimme toiminnassamme globalisaation, yhteiskunnalliset muutokset ja nopeasti muuttuvat lähiympäristön tarpeet. Olemme aktiivinen
LisätiedotVerkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen
Verkostossa toimiminen ja yhteinen oppiminen Työpaikkojen hyvinvointiverkosto 12.12.2013 Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kommentoi alustusta viestiseinällä Verkostoissa
LisätiedotKriteeristön esittely
Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi
LisätiedotUusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Markku Lehto
Uusi kunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus 26.05.10 Markku Lehto Mikä kokonaisuus Terveyteen, toimintakykyyn sekä elämän hallintaan ja arjessa selviytymiseen vaikuttavat monet tekijät: o elämäntapa
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotToimittajan Osaamisen Kehittäminen
Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan
LisätiedotTiimistä huipputiimiksi
Tiimistä huipputiimiksi PsT Jari Salo Juuriharja Consulting Group Oy jari.salo@juuriharja.fi www.juuriharja.fi Ohjelmarunko Orientaatio Mikä huipputiimi? Tiimiharjoitus Huipputiimin anatomia 15.00 KAHVI
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta
Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri tapa onnistua Työturvallisuuskeskus Oulu
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotValtion henkilöstö ja tulevaisuus. Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg Valtio Expo
Valtion henkilöstö ja tulevaisuus Hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg 7.5.2019 Valtio Expo Julkisen hallinnon on yhdessä varmistettava julkisen talouden kestävyys Tuottavuus Toimivat ja tehokkaat
LisätiedotTyökaarityökalulla tuloksia
Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut
LisätiedotTietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista?
HTT, yliopistonlehtori Hanna Vakkala Tietoperustaisuus ja vuorovaikutus uudistuksissa inhimillistä ja tehokasta johtamista? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät 2016 hanna.vakkala@ulapland.fi @HannaVakkala
LisätiedotCanon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen
Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotKirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa
Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotL U PA TE HDÄ FIKS UM M IN
Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti
LisätiedotJulkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /
Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan
LisätiedotMiltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään?
Miltä suomalaisen työelämän tilanne näyttää tänään? Suomalainen työelämämalli eurooppalaisessa vertailussa Tuomo Alasoini tuomo.alasoini[at]tekes.fi Millainen on suomalainen työelämämalli ja mikä siinä
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotKäytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,
LisätiedotKasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
LisätiedotPäätöksenteon sudenkuopat
Päätöksenteon sudenkuopat Julkisen talouden tuloksellisuus ja yhdyskuntarakenteen kestävyys Jarmo Vakkuri, Ilari Karppi, Iina Sankala Tampereen yliopisto (JKK) JULMA-hankkeen päätösseminaari 3.12.2015
LisätiedotJOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius
JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.
LisätiedotAALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus
AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotValtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi
Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat
LisätiedotAsiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012
Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut
LisätiedotEnnakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin
Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Johanna Ahonen Työkykyjohtamisen kehityspäällikkö Mari Keränen Varmasti esimiehenä 6.6.2017
LisätiedotOpas tasapainoiseen johtamiseen
Opas tasapainoiseen johtamiseen Miten johdat, kun haluat onnistua muutoksissa? Sisältö Mitä opas antaa s. 3 Tätä kaikkea johtaminen on s. 4 Johtajan vaa assa kolme kuppia s. 5 Tasapainottamisen pelikenttä
LisätiedotTuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010
Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,
LisätiedotVapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT
Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?
Lisätiedot