Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Pirtnuora

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Pirtnuora Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 Kaavaselostus, luonnos 1 (54) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Liikenne Maanomistus Tekninen verkosto Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut ympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 19

3 Kaavaselostus, luonnos 2 (54) 5 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimapuiston suunnitelma Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Valo- ja varjostusvaikutukset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Näkemäalueanalyysi Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset... 45

4 Kaavaselostus, luonnos 3 (54) 10 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi.

5 Kaavaselostus, luonnos 4 (54) Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot. < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/2006.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (49) Pyhtään tuulivoimayleiskaava, Pirtnuora 1 Johdanto Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. Pirtnuoran tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen Pirtnuoran tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky suunnittelee Pirtnuoran alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu yhdeksästä tuulivoimalasta. Pirtnuoran tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS- 491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 2 (49) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnassa, noin puolitoista kilometriä Loviisan kaupunginrajasta itään (Kuva 1). Alue sijoittuu valtatie 7:n eteläpuolelle Roonesin, Pirtnuoran ja Ulkokylän keskelle sijoittuvalle rakentamattomalle, metsävaltaiselle alueelle noin puolen kilometrin etäisyydelle kylistä. Etäisyys suunnittelualueelta Pyhtään keskustaan koillisessa on hieman yli puoli kilometriä. Kymijoki kulkee suunnittelualueen itäpuolella lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä. Etäisyys suunnittelualueelta rannikolle on alle kilometri. Alueen eteläkärjen halki kulkee Pirtnuorantie koillis-lounassuuntaisesti ja Kaalkorventie alueen länsiosien läpi pohjois-eteläsuuntaisesti. Lisäksi alueella on metsäautoteitä. Kuva 1. Pirtnuoran tuulivoimayleiskaavan sijainti on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (49) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2012 Yleiskaavaluonnos nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu laajalle rakentamattomalle metsäalueelle, jonka metsät ovat pääosin taimikoita, tuoreita hakkuita ja eri-ikäisiä kasvatusmetsiä. Alueella on lisäksi peltoaukeita, soita ja kallioalue. Kuva 2. Ilmakuva Pirtnuoran suunnittelualueesta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (49) 4.2 Asutus Pirtnuoran tuulivoimayleiskaavan alueella ei sijaitse vakituista asutusta tai lomaasutusta (Maanmittauslaitos 2012). Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen koillispuolelle Pyhtään kirkonkylään hieman yli puolen kilometrin etäisyydelle sekä alueen itäpuolelle Strukantien ja Pirtnuorantien varsiin metrin etäisyydelle. Harvempaa asutusta on Pirtnuoran kylän pohjoispuolella noin puolen kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta etelään sekä Roonesissa suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt Ahvenkoskenlahden ja Abborfjärdenin rannoille alueen kaakkois- ja eteläpuolelle. Lähimmillään loma-asunnot ovat yli kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. 4.3 Palvelut Kuva 3. Asutus ja loma-asutus Pirtnuoran suunnittelualueen lähiympäristössä. Pirtnuoran kaava-aluetta lähinnä olevat palvelut sijaitsevat Pyhtään kirkonkylässä, jossa on mm. kirjasto, Suur-Ahvenkosken koulu (esiopetus, 1-6 luokka) ja Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko. (Pyhtään kunta 2012.)

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (49) 4.4 Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostaa rannikon suuntaisesti, kaava-alueen pohjoispuolella kulkeva valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä nykyinen Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi. Suunnittelualueelle johtaa kolme tieyhteyttä valtatie 7:ltä. Pirtnuorantie (14529) haarautuu valtatie 7:ltä suunnittelualueen itäpuolelta kulkemaan Ulkokylän kautta kohti Pirtnuoran kylää. Tie kulkee suunnittelualueen eteläosien halki koillis-lounais-suuntaisesti. Kaalkorventie kulkee alueen länsiosien läpi pohjoiseteläsuuntaisesti. Tie on yksityinen ja valtatie 7:ltä sinne käännyttäessä on portti. Lisäksi suunnittelualueelle pääsee valtatie 7:ltä kääntyvältä soratieltä alueen keskeltä. soratie haarautuu alueen keskiosissa. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin 7600 ajoneuvoa. Hankealueen itäpuoleisella Pirtnuorantiellä vastaava luku oli 91 ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2011a) Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä oli vuonna 2011 noin 1100 ajoneuvoa. Hankealueen itäpuoleisella Pirtnuorantiellä vastaava luku oli ainoastaan 1 ajoneuvo. (Liikennevirasto 2011b) Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a)

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (49) 4.5 Maanomistus Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimatoimija (Taaleritehdas) vastaa maanomistajien kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista. 4.6 Tekninen verkosto Suunnittelualueen lounaisosien halki kulkee jakelujännitevoimalinja (MTK 2012). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä Pirtnuoran koko kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu vuonna 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vuoden 2013 kuluessa.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (49) Muita käytettyjä lähteitä ovat: ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Useita alueellisia lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havaintoaineistoja, joita on käytetty lähtötietoina kaava-alueen luonto- ja lepakkokartoituksissa sekä syysmuuttoseurannassa. Suunnittelualue on melko laaja rakentamaton metsäalue lähellä Ahvenkoskenlahtea. Alueen pohjois-, itä- ja eteläosissa on muutamia pieniä peltoalueita. Suunnittelualueen keskiosiin sijoittuu ojitettu Muurainsuo (Parkko 2012). Alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Kaalkorvenkallioiden ympäristöön. Alueella on yksi kansallisesti arvokas ja kolme paikallisesti arvokasta luontokohdetta. Alueella esiintyvä eläimistö edustaa pääosin melko tavanomaista talousmetsien lajistoa. Alueella on joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliaita elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja syväkivilajeja. Suunnittelualueen kallioperä on pääosin hyvin kehittynyttä rapakivigraniittia eli viborgiittia. Alueen keskiosissa kulkee pohjois-eteläsuuntainen tasarakenteisen rapagrivigraniitin vyöhyke. Selvitysalueen luoteisin osa on kallioperältään pyterliittiä (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on pääosin sekalajitteista moreenimaata. Pelloiksi raivatuilla Kaalkorven, Pappilan Kaalkorven, Rekniskorven ja Hummelkärrin alueilla esiintyy savea. Kaalkorvenkallion alueella esiintyy kalliopaljastumia ja Muurainsuon alueella on paksu turvekerros (GTK 2011) Pohja- ja pintavedet Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu pohjavesialueita (OIVA 2013). Lähin pohjavesialue on Munapirtin I-luokan, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ( A), joka sijaitsee lähimmillään noin 1,5 kilometriä suunnittelualueen kaakkoispuolella. Ahvenkosken II-luokan, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue ( ) sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä alueen luoteispuolella ja Korkiaharjun I-luokan A ja B pohjavesialueet ( A ja B) yli kolmen kilometrin etäisyydellä alueen itäpuolella (OIVA 2013). Suunnittelualue sijoittuu pääosin Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin välialueelle (81V024). Alueen itäisin reuna sijoituu Kymijoen päävesistöalueelle (14) ja siinä tarkemmin Kymijoen suuhaarojen alueelle (14.111) (OIVA 2013).

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (49) Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Kaalkorven peltoalueiden halki virtaa ruopattu purouoma, Kalkorpiutfallet ja Hummelkärrin peltoalueen halki ruopattu Hummelkärrsutfallet. Metsäalueille sijoittuu lisäksi lukuisia muita metsä- ja suo-ojia, jotka eivät ole luonnontilaisia. Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä pintavesimuodostumia, lähteitä tai vesilain (VesiL11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012). Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan. Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. (OIVA 2013) Pirtnuoran suunnittelualueen metsät ovat pääosin taimikoita, tuoreita hakkuita ja eriikäisiä kasvatusmetsiä. Edustavimmat metsäalueet sijaitsevat Kaalkorven peltoaukean pohjoisosassa ja Kaalkorvenkallioiden ympärillä. Tältä alueelta löytyvät myös suunnittelualueen merkittävimmät luontoarvot. Metsät ovat monin paikoin reheviä ja lehtomaisia. Alueen länsiosassa on pitkänomainen Kaalkorven peltoaukea, pohjoisosassa pienempi Pappilan Kaalkorven peltoaukea ja eteläosassa Rekniskorven peltoaukea. Aivan sen pohjoispuolella on alueen ainoa laajempi suo, Muurainsuo, joka on lähes kokonaan ojitettu. Suon kaikki osat ovat ojitusten takia muuttuneet erilaisiksi ojikoiksi ja muuttumiksi, mutta pohjoisosan pienialaisessa ojittamaton osassa esiintyy edelleen edustavampaa suokasvillisuutta. Alueella ei esiinny uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai kasvilajeja (Parkko 2012). Suunnittelualueen eläimistö edustaa todennäköisesti melko tavanomaista talousmetsien eläinlajistoa. Alueen laajoissa taimikoissa viihtyvät hyvin etenkin hirvet (Parkko 2012). Alueen läntisimmissä osissa on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy ainakin viiksisiippaa (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa), pohjanlepakkoa sekä vähälukuisena pikkulepakkoa (Metsänen 2012). Alueella ei ole havaittu liito-oravaa tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä eikä alueelta ole tiedossa muiden uhanalaisten eläinlajien (pl.linnut) esiintymiä (Parkko 2012, SYKE 2012). Alueella on luontodirektiivin liitteen IV(a) kirjoverkkoperhosen elinalueita (Parkko 2012). Suunnittelualueen lintulajisto on melko monipuolista. Huomionarvoisista lajeista alueella pesii todennäköisesti kaksi uhanalaista ja kaksi silmälläpidettävää lintulajia sekä kahdeksan lintudirektiivin liitteessä I mainittua lintulajia. Alueen runsaimpia pesimälajeja ovat Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, metsäkirvinen ja pajulintu. Myös sepelkyyhky, käki sekä musta- ja laulurastas ovat yleisiä. Alueelle sijoittuvat peltokuviot monipuolistavat elinympäristöjä ja tarjoavat pesimäpaikkoja myös useille peltolintulajeille joita ovat ruisrääkkä (L-dir), töyhtöhyyppä ja kiuru. Vaateliaammista lintulajeista alueella esiintyvät peltosirkku (EN), pikkusieppo (L-dir) sekä idänuunilintu. Alueella on tiedossa yksi metson soidinpaikka sekä todennäköinen mehiläishaukan (VU, L-dir) pesäpaikka. Alue voi sijoittua Pyhtään alueella pesivien merikotkien (VU, L-dir) pääasiallisten saalistusalueiden lähiympäristöön (Parkko 2012). Lisäksi Pyhtäällä ja erityisesti

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (49) Muuttolinnusto Munapirtin sekä Valkmusan kansallispuistossa on tiheä sääksikanta (NT, L-dir) ja joidenkin alueella pesivien lintujen saalistuslentoreitit saattavat kulkea suunnittelualueen yli (Ilomäki & Parkko 2012). Lähin tiedossa oleva sääksen asuttu pesä sijoittuu noin 1,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Viiden kilometrin etäisyydellä alueesta on tiedossa kuusi muuta sääksenpesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui syksyllä 2012 selvästi E18-tien eteläpuolelle suuntautuen Munapirtin alueella kaakkoon. Suunnittelualue sijoittuu päämuuttoväylän pohjoispuolelle ja alueen kautta havaittiin muuttavan vain hyvin vähän hiiri- ja mehiläishaukkoja. Hiirihaukkojen ja piekanojen muuton suuntautumisessa voi kuitenkin olla vuosien välistä vaihtelua, jolloin päämuuttoväylä voi joinain vuosina suuntautua suunnittelualueen ylitse tai ainakin hyvin läheltä sitä (Ilomäki & Parkko 2012). Pyhtää sijoittuu tärkeälle maakotkien (VU, L-dir) syysmuuttoreitille, joka seurailee Suomenlahden rannikkolinjaa. Syysmuutonseurannassa havaituista maakotkista valtaosa (yli 70 %) muutti selvästi suunnittelualueen pohjoispuolella, E18-tien pohjoispuolista reittiä länteen. Suunnittelualueen kautta muuttaneiden kotkien määrä oli hyvin vähäinen (3-4 yksilöä) eikä maakotkien päämuuttoreitti todennäköisesti kulje hankealueen kautta (Ilomäki & Parkko 2012). Merikotkien, sääksien, jalohaukkojen ja useiden muiden haukkalajien muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautuu tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Munapirtin kärki muodostaa kurkien (L-dir) muutolle pullonkaula-alueen ja osa kurkimuutosta tiivistyy Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle. Kurkien päämuuttoreitti sijoittui syksyllä 2013 suunnittelualueen itäpuolelle. Suunnittelualueen ylittäineiden kurkien määrä ei ollut merkittävä (noin 500 yksilöä). Kurkien päämuuttoreitin sijoittumisessa saattaa olla jonkin verran vaihtelua eri vuosina (Ilomäki & Parkko 2012) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksi- ja/tai isoviiksisiippa, pohjanlepakko sekä pikkulepakko (Metsänen 2012) ja kirjoverkkoperhonen (Parkko 2012). Uhanalaisista lintulajeista alueella pesivät peltosirkku (EN, erittäin uhanalainen) sekä todennäköisesti mehiläishaukka (VU, vaarantunut)(parkko 2012). Alueella esiintyy alueellisesti uhanalainen metso (RT) (Parkko 2012). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueella esiintyvät metso ja sirittäjä (Parkko 2012) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Alle kilometrin etäisyydelle alueen kaakkoispuolelle sijoittuvat

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (49) Kymijoen (SCI, FI ) sekä Santaniemenselän Tyyslahden (SPA, FI ) Natura-alueet sekä Tyyslahden luonnonsuojelualue (YSA055630). Hieman yli kilometrin alueen länsipuolelle sijoittuvat Ahvenkoskenlahden (SPA, FI ) ja Kymijoen (SCI, FI ) Natura-alueet. Noin kolme kilometriä alueen pohjoispuolelle sijoittuu Saarelan luonnonsuojelualue (YSA055671). Vargarkärretin lehtokorven luonnonsuojelualue (YSA013026) sijaitsee 3,5 km alueen länsipuolella. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi kansallisesti arvokas ja kolme paikallisesti arvokasta elinympäristöä: Alue/kohde Kaalkorvenkallio (nro 1) Kaalkorven lehto (nro 2) Pappilan Kaalkorven kallio (nro 3) Muurainsuon ojittamaton osa (nro 4) Arvotus kansallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas Kuva 6. Pirtnuoran suunnittelualueelle sijoittuvat kansallisesti arvokas (nro 1) ja paikallisesti arvokkaat elinympäristöt (nro 2-4) (kuva: Kotkansiipi 2012 Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (49) 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Keskiosistaan hankealue on varsin tasainen. Idässä ja etelässä hankealueen korkeusvaihtelut ovat melko vähäisiä. Hankealueen korkeimmat kohdat sijoittuvat alueen länsilaidalle Kaalkorven kallioalueen päälle ja kohoavat noin 30 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 2,5 metriä meren pinnan yläpuolella Kaalkorven ja Rekniskorven peltoalueilla. Avoimet ja puoliavoimet maisematilat ovat keskittyneet hankealueen kesivaiheilla. Hankealueen keskiosat muodostuvat peltojen osalta savikoista ja suoalueen osalta turpeesta. Hankealueen länsireunalla kallio on pinnassa. Pohjoisessa ja itäreunalla metsät ovat kivikkoisia. Hankealue sijoittuu pääsääntöisesti topografialtaan vaihtelevalle metsävyöhykkeelle, jonka länsiosassa kallio on laajahkoina alueina aivan pinnassa. Hankealueelle sijoittuu myös laaja-alainen suoalue sekä muutamia pienempiä soita ja soistumia. Hankealueella on myös muutamia peltoalueita, joista osa on melko repaleisia. Hankealueen kaakkoisosasta löytyy hakkuualueita. Hankealueen pohjois- ja itäosissa metsät ovat kivikkoisia. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva, Kymijoki haaroineen, koskineen ja

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (49) sokkeloisine järvialtaineen sekä Kymijoen yhtä haaraa kehystävä viljelylaakso. Vyöhykkeelle sijoittuu myös muutamia muita peltoalueita. Erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa Purolan ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Yleisesti ottaen pitkähköt näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Tarkastelualueen tärkeimmän maamerkin muodostaa Pyhtään kirkko. Kasvillisuudesta johtuen kirkko ei kuitenkaan näy mistään suunnasta katsottuna erityisen kauas. Hinkapyölissä kauniin kallion päällä on toinen maamerkki: vanha puinen tuulimylly, joka tosin maastoutuu varsin hyvin ympäröivän kasvillisuuden lomaan tieltä katsottaessa. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu viljelyaukeiden yhteyteen, meren rannalle, Kymijoen varteen sekä Ruotsinpyhtään ruukin alueen yhteyteen Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 300 metrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, o Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), o Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (49) Noin 18 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Yli 30 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kokonaisuudessaan. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään vajaa 300 metriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu noin 1,5 kilometrin päähän kaavalueesta. Kullaan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema (KUMA tun. 159), etäisyys lähimmillään vajaat 5 kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaa 8 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Suuri Rantatie Holmgård (KUMA tun. 173), etäisyys Suuren Rantatien kyseiseen osuuteen lähimmillään noin 9 kilometriä (Holmgårdin alue jää huomattavasti etäämmäksi). Kungshamnin historiallisen satamapaikka (KUMA tun. 160), etäisyys on lähimmillään noin 10 kilometriä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 350 metriä. Ahvenkosken historiallinen ympäristö on liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 350 metriä. Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (49) luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 900 metriä. Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 2 kilometriä. Strömforsin ruukkiyhdyskunta on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 4 kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Kullaan kartanon etäisyys lähimmillään vajaat kymmenen kilometriä Merkittävät rakennetut ympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu viisi kohdetta Pyhtään kirkkomaisema, etäisyys lähimmillään noin 750 metriä. Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Vuoden 1993 aluerajaus on huomattavasti laajempi. Loput neljä kohdetta (Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema; Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Strömforsin historiallinen ruukinalue) ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Yksi vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempi kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäväksi määritelty kohde. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Kullan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema, etäisyys lähimmillään noin viisi kilometriä. Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Vuoden 1993 aluerajaus on huomattavasti laajempi. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu neljä perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään noin 700 metrin päässä hankealueen rajasta. Kohde sijoittuu Kymijoen Pyhtään haaran varteen, sen

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (49) länsipuolelle. Toiseksi lähin kohde sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Muut perinnemaisemakohteet sijoittuvat edellisiä kauemmaksi. 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuva 7. Maisema- ja kulttuuriarvot. Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (49) Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Pirtnuoran suunnittelualue sijoittuu energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1). Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. tv-alueilla on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Pirtnuoran suunnittelualueen pohjoiset osat sijoittuvat taajamat ja niiden ympäristöt - maakuntakaavassa osoitetulle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen asutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavassa on osoitettu ohjeellinen moottoritai moottoriliikennetie kaava-alueen pohjoisrajan myötäisesti. Alueen pohjoispuolelle on lisäksi osoitettu valta- ja kantateiden merkintä (vt/kt) sekä pääsähkölinja, jolla osoitetaan 400 kv:n ja 110 kv:n voimalinjat. Molemmilla alueilla on MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueen eteläosaan on maaseutu ja luonto -maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös (789). Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja kohteita. Pirtnuoran suunnittelualueen kaakkoispuolelle sijoittuu maaseutu- ja luonto - maakuntakaavassa osoitettu matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealue (mv, turkoosi viiva). Merkinnällä osoitetaan alueet joihin kohdistuu ylimaakunnallisia matkailun kehittämistarpeita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Lisäksi suunnittelualueen kaakkoispuolelle on maakuntakaavoissa osoitettu kaksi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa tai ehdotettua aluetta (FI /Kymijoki ja FI /Santaniemenselkä-Tyyslahti). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätösten mukaiset sekä ohjelman täydennysehdotuksen mukaiset Natura 2000 ohjelman alueet, joiden suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä. Suunnittelualueesta kaakkoon on lisäksi merkitty voimassa olevissa maakuntakaavoissa Strukan metsäalue (177), joka on maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma). Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnin / Kymenlaakson liitto 1992 mukaisesti. Lisäksi suunnittelualueen itä- ja kaakkoispuolelle on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 17 (49) Kymijoen laakson (149) kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Rakennettu kulttuuriympäristö, Museoviraston julkaisu 16/1993) ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (YM mietintö 66/1992). Molempia mamerkintöjä koskee suunnittelumääräys seuraavanlaisesti: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. Suunnittelualueen länsipuolelle yli kilometrin etäisyydelle on taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavaan merkitty luonnonsuojelualue (SL). Suojelualueiksi osoitetuille alueille tai kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luonto- tai ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen. Kuva 8. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla ovat taajamat ja niiden ympäristöt ja maaseutu- ja luonto maakuntakaavat. Pirtnuoran suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 18 (49) Yleiskaava Suunnittelualueen koillisosissa on voimassa Pyhtään kirkonkylän osayleiskaava, joka on hyväksytty Pyhtään kunnanvaltuustossa Suunnittelualue on näissä osissa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamerkinnällä osoitetaan alueet, jotka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, jolla haja-asutusluonteinen rakentaminen on sallittu. Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava ( ympäristökeskus), sijaitsee hieman alle kilometrin päässä suunnittelualueen eteläpuolella Asemakaava Kuva 9. Ote Pyhtään kirkonkylän osayleiskaavasta ( ).Pirtnuoran suunnittelualue on osoitettu kuvassa likimääräisesti sinisellä rajauksella (vasen reuna). Pirtnuoran suunnittelualue sijoittuu osittain päällekkäin kirkonkylän osayleiskaavan kanssa. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Pyhtään kirkonkylässä.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 19 (49) Kuva 10. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat ( SYKE, ELY-keskukset 2012) Muut suunnitelmat ja päätökset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen (Dnro KASELY/9/07.04/2012) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta koskien Taaleritehdas Oy:n tuulivoimahanketta Pirtnuoran alueella. Hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 20 (49) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: o o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. o Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. o Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. o Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. o Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. o Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 21 (49) 5 Suunnittelun tavoitteet 5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoimaalueisiin. 5.2 Maakunnalliset tavoitteet Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Energiamaakuntakaavassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia :n visiona on, että vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta. Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa. Pirtnuoran alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. Pirtnuoran alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 22 (49) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus Pirtnuoran alueelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen. Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukainen etäisyysvaatimus valtateistä (valtatie 7 ja taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu ja luonto maakuntakaavoihin merkitty moottori- tai moottoriliikennetie). Liikenneviraston ohjeen mukaan suosituksena on, että tuulivoimalan tulisi sijaita 300 metriä maantiestä (keskiviivasta). Kuva 11. Pirtnuoran tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 23 (49) 6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään noin 140 metriä ja roottorin halkaisija enintään noin 130 metriä. Todennäköisin vaihtoehto tornikorkeudelle on 141 metriä ja roottorin halkaisijalle 117 metriä. Tällöin lapojen pituus olisi noin 59 metriä ja tuulivoimalan lakikorkeus olisi noin 200 metriä. Kaavoituksen yhteydessä tehtävissä mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköisintä voimalaitostyyppiä. Voimalat ovat yksikköteholtaan 2,4-3 MW. Pirtnuoran alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 4,5 6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on Fingrid Oyj:n omistamaan 110 kv voimajohtoon rakennettavalla sähköasemalla.