Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Struka

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Struka Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 Kaavaselostus, luonnos 1 (49) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Maanomistus Tekninen verkosto Liikenne Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Kaavaselostus, luonnos 2 (49) 5 Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimapuiston suunnitelma Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Valo- ja varjostusvaikutukset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Näkemäalueanalyysi Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Kaavaselostus, luonnos 3 (49) 10 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 Kaavaselostus, luonnos 4 (49) Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot. < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/2006. FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (49) 1 Johdanto Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. Strukan tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen Strukan tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Strukan tuulivoimayleiskaavan alue on Tornator Oyj:n omistuksessa. Tornator Oyj ja Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy suunnittelee alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu kuudesta tuulivoimasta. Strukan tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS- 491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (49) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnassa, rajautuen pohjoisessa valtatie 7:ään ja idässä Purolaan johtavaan Kirkkotiehen. Alue sijoittuu Purolan ja Strukan kylien väliselle rakentamattomalle alueelle noin kilometrin etäisyydelle Strukasta lännessä ja noin puolentoista kilometrin päähän Purolasta kaakossa. Etäisyys suunnittelualueelta Pyhtään kirkonkylään luoteessa on noin puolitoista kilometriä. Kuva 1. Strutkan tuulivoimayleiskaavan sijainti on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualue sijoittuu osittain Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (49) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2012 Yleiskaavaluonnos nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, josta noin puolet on ojitettua suota ja puolet erilaisia kankaita. Alueen kaakkoisosassa on ampumarata. Destia Oy:llä on vuoteen 2021 asti voimassa oleva lupa maa-aineksen ottoon suunnittelualueen keskellä. Kymijoki kulkee suunnittelualueen länsi-lounais-puolella lähimmillään noin 800 metrin etäisyydellä. Pitkänomainen Strukan suunnittelualue on lähimmillään hieman alle kilometrin etäisyydellä merenrannasta (Kyrkoby Korsnäsbottnen). Kuva 2. Ilmakuva Strukan suunnittelualueesta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (49) 4.2 Asutus Kaava-alueella ei sijaitse vakituista asutusta tai loma-asutusta (Maanmittauslaitos 2012). Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen luoteispuolelle Pyhtään kirkonkylään noin kilometrin etäisyydelle sekä alueen kaakkoispuolelle Purolaan noin puolentoista kilometrin päähän suunnittelualueesta. Pirstaleisempaa asutus on Strukassa ja Ulkokylässä sekä Pyhtään kirkonkylästä Strukaan johtavien Isonlaajantien ja Strukantien varsilla vaihdellen hieman alle kilometrin ja puolentoista kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt rannikolle Purolanlahden rannoille kaakossa noin kilometrin etäisyydelle Strukan tuulipuistoalueesta. Lähimmät loma-asunnot sijaitsevat Strukassa alueen länsipuolella noin kilometrin etäisyydellä ja Krämersbackenissa idässä yli kilometrin etäisyydellä. 4.3 Palvelut 4.4 Maanomistus Kuva 3. Asutus ja loma-asutus Strukan suunnittelualueen lähiympäristössä. Strukan kaava-aluetta lähinnä olevat palvelut sijaitsevat Pyhtään kirkonkylässä, jossa on mm. kirjasto, Suur-Ahvenkosken koulu (esiopetus, 1-6 luokka) ja Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko. Purolassa sijaitsee Pyhtään ainoa ruotsinkielinen alakoulu Pyttis svenska skola. (Pyhtään kunta 2012.) Alue on Tornator Oyj:n omistuksessa.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (49) 4.5 Tekninen verkosto 4.6 Liikenne Alueen kaakkoisosissa kulkee jakelujännitevoimalinja pohjois-eteläsuuntaisesti ja alueen pohjoisosissa Pyhtää-Kotka päävesijohto ja siirtoviemäri itä-länsisuuntaisesti. Alueen liikenneverkon rungon muodostaa rannikon suuntaisesti, kaava-alueen pohjoispuolella kulkeva valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä nykyinen Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi. Strukantie kulkee suunnittelualueen länsipuolella pohjois-eteläsuuntaisesti alle kilometrin etäisyydellä. Kirkkotie (14535) kulkee alueen itärajaa pitkin myös pohjoiseteläsuuntaisesti. Suunnittelualueelle tullaan lännestä helpoiten alueen pohjoispuolelta kulkevan valtatie 7:n ja Strukantien kautta, josta alueelle on metsätieyhteys. Itäpuolelta suunnittelualue on parhaiten saavutettavissa valtatie 7:n ja Kirkkotien kautta, josta alueen kaakkoispuolelta on metsätieyhteys. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin ajoneuvoa. Hankealueen itäpuoleisella Kirkkotiellä vastaava luku oli 350 ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2011a.) Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin 1000 ajoneuvoa. Hankealueen itä puolella kulkevalla Purolantiellä vastaava luku oli ainoastaan 11 ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2011b.) Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a)

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (49) Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä Strukan koko kaava-alueelle on laadittu luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu vuonna 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vuoden 2013 kuluessa. Muita käytettyjä lähteitä ovat: ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Useita alueellisia lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havaintoaineistoja, joita on käytetty lähtötietoina kaava-alueen luonto- ja lepakkokartoituksissa sekä syysmuuttoseurannassa.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (49) Strukan suunnittelualueesta noin puolet on ojitettua suota ja puolet erilaisia kangasmetsiä. Alueella on uudistusikäisiä mäntyvaltaisia metsiä, mutta niistä ainakin osa on päätehakattu kesällä Alueelle sijoittuu joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliaita elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja syväkivilajeja. Eteläisimmät osat suunnittelualueesta ovat kallioperältään tasarakenteista rapakivigraniittia, mutta alueen eteläisimmät osat ovat hyvin kehittynyttä viborgiittia (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa moreenimaata sekä Hevossuon alueella turvetta. Paikoin esiintyy hyvin pienialaisia kalliopaljastumia (GTK 2011). Destia Oy:llä on vuoteen 2021 asti voimassa oleva lupa maa-aineksen ottoon suunnittelualueen keskellä. Kaava-alueen kaakkoispuolella on lisäksi melko laaja soranottoalue Pohja- ja pintavedet Suunnittelualueelle sijoittuvat osittain Korkiaharjun ( A ja B) I-luokan vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet (OIVA 2013). Korkiaharjun pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjua. Kerrospaksuudet ovat ollet alunperin suuret. Maa-aineksenotto on hävittänyt pohjoisosassa harjun lähes täysin ja pohjaveden pinta on paikoin esillä. Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on vedenottamolle päin, muodostuman eteläisimmässä osassa mereen (OIVA 2013). Taulukko 1. Suunnittelualueelle osittain sijoittuvien pohjavesialueiden tunnuslukuja (OIVA 2013). Pohjavesialueen nimi Tunnus Pinta-ala Muodostumisalu een pinta-ala Antoisuus Korkiaharju A 2,03 km 2 1,17 km m 3 /d Korkiaharju B 0,93 km 2 0,59 km m 3 /d Kasvillisuus Suunnittelualue sijoittuu pääosin Kymijoen (14) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Kymijoen suuhaarojen alueelle (14.111). Kaakkoisimmat osat alueesta sijoittuvat Suomenlahden rannikkoalueelle (81) ja siinä tarkemmin Svartbäckenin valuma-alueelle (81.022) sekä välialueelle (81V023). Alueella sijaitsee joitain metsä- ja suo-ojia mutta merkittäviä pintavesimuodostumia ei suunnittelualueella ole. Alueelta ei ole tiedossa lähteitä tai vesilain (VesiL 11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012). Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan. Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. (OIVA 2013) Alueen kasvillisuus on metsätalouden muokkaamaa, mäntyvaltaista kangasmetsää sekä ojitettua turvekangasta. Metsäkuvioiden ikä vaihtelee uudistuskypsistä mäntykankaista nuoriin taimikoihin. Paikoin on tehty myös uusia avohakkuita. Alueella on joitain hyvin

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (49) Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto pienialaisia kalliopaljastumia, joilla esiintyvä kasvillisuus on tavanomaista. Kasvillisuus on pääpiirteissään melko vaatimatonta eikä alueella esiinny unahalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä tai kasvilajeja (Parkko 2012). Suunnittelualueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien eläinlajistoa (Parkko 2012). Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy ainakin viiksisiippaa (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) sekä pohjanlepakkoa (Metsänen 2012). Alueella ei ole havaittu liito-oravaa tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä tai muiden uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (Parkko 2012, SYKE 2012). Suunnittelualueen lintulajisto on melko tavanomaista. Yleisimpiä pesimälajeja ovat Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, metsäkirvinen ja pajulintu. Myös laulurastas ja käki ovat yleisiä. Ojitetuilla soilla viihtyvät kanalinnut kuten metso (NT, RT, L-dir) ja pyy (L-dir). Vähälukuisina esiintyvät mm. harmaasieppo, tali- hömö-, täyhtö- ja sinitiainen sekä vihervarpunen ja viherpeippo. Alueella saattavat pesiä myös iso- ja pikkukäpylintu (Parkko 2012). Noin 2,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on tiedossa asuttu kalasääsken (NT, L-dir) pesä. Lisäksi noin viiden kilomtrin säteellä alueesta on tiedossa seitsemän muuta kalasääsken pesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012 b). Hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui syksyllä 2012 selvästi E18-tien eteläpuolelle suuntautuen Munapirtin alueella kaakkoon. Suunnittelualue sijoittuu päämuuttoreittin pohjoispuolelle ja alueen kautta muutti vain hyvin vähän hiiri- ja mehiläishaukkoja. Muuton suuntautumisessa voi olla vuosien välistä vaihtelua ja joinain vuosina muuttoväylä voi suuntautua suunnittelualueen ylitse tai ainakin hyvin läheltä sitä (Ilomäki & Parkko 2012). Havaituista maakotkista (VU, L-dir) valtaosa (yli 70 %) muutti E18-tien pohjoispuolista reittiä länteen. Suunnittelualue sijoittuu muuttoreitin eteläpuolelle ja sen kautta tai läheisyydestä muuttaneiden maakotkien määrä oli hyvin vähäinen (5-10 yksilöä). Merikotkien (VU, L-dir), sääksien, jalohaukkojen sekä useiden muiden haukkalajien muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Munapirtin kärki muodostaa kurkien (L-dir) muutolle pullonkaula-alueen ja kurkimuutto tiivistyy Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle. Päämuuttoreitti sijoittui syksyllä 2013 melko lähelle suunnittelualueen itäpuolelle, mutta suunnittelualueen ylittäineiden kurkien määrä oli kuitenkin syksyllä hyvin vähäinen (noin 300 yksilöä) (Ilomäki & Parkko 2012) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksi- ja/tai isoviiksisiippa sekä pohjanlepakko (Metsänen 2012). Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueella esiintyvät metso ja sirittäjä (Parkko 2012).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (49) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Alle kilometrin etäisyydelle alueen eteläpuolelle sijoittuvat Kymijoen (SCI, FI ) sekä Santaniemenselän Tyyslahden (SPA, FI ) Naturaalueet sekä Tyyslahden luonnonsuojelualue (YSA055630). Luontoselvityksen mukaan alueelle sijoittuu yksi paikallisesti arvokas elinympäristö (Jäkäläkallioalue). Kyseisellä alueella on kuitenkin myös voimassa oleva lupa maaaineksenottoon. 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Hankealue sijoittuu metsäiselle selänteelle. Maasto on osin kivikkoista. Soita ja soistumia on noin puolet alueen pinta-alasta. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen pohjoisosassa ja kaakkoiskulmassa. Pohjoislaidalla maasto kohoaa korkeimmillaan noin 35 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin metriä meren pinnan yläpuolella alueen länsiosassa. Hankealue sijoittuu soiselle metsävyöhykkeelle. Noin puolet alueen pinta-alasta on suota tai soistumia. Alueen keskivaiheilla ja itäosassa metsä on kivikkoista. Alueen kaakkoisosaan sijoittuu maa-aineksen ottoalueita ja ampumarata. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva sekä Kymijoen mutkitteleva

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (49) Pyhtään haara sitä kehystävine viljelylaaksoineen. Vyöhykkeelle sijoittuu myös muutamia muita peltoalueita. Erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa Purolan ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Yleisesti ottaen pitkähköt näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Meren rannalle ja viljelyalueiden yhteyteen sijoittuu viehättäviä tieosuuksia. Tarkastelualueen tärkeimmän maamerkin muodostaa Pyhtään kirkko. Kasvillisuudesta johtuen kirkko ei kuitenkaan näy mistään suunnasta katsottuna erityisen kauas Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 100 metrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, o Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), o Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. Noin 13 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 30 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015).

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (49) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kokonaisuudessaan. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään vajaa 100 metriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu kaava-alueen lounaiskulmaan. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 3,5 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie kilometrin etäisyydelle hankealueesta Kullaan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema (KUMA tun. 159), etäisyys lähimmillään vajaat kymmenen kilometriä Suuri Rantatie Holmgård (KUMA tun. 173), etäisyys Suuren Rantatien kyseiseen osuuteen lähimmillään noin 11,5 kilometriä (Holmgårdin alue jää huomattavasti etäämmäksi). Kungshamnin historiallisen satamapaikka (KUMA tun. 160), etäisyys on lähimmillään alle 12 kilometriä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 50 metriä. Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 2 kilometriä. Ahvenkosken historiallinen ympäristö on liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 3,5 kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 5,5 kilometriä. Strömforsin ruukkiyhdyskunta on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (49) monipuolisine tuotantorakennuksineen. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 6 kilometriä. Kullaan kartano etäisyys lähimmillään vajaat kymmenen kilometriä Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaksi kohdetta Pyhtään kirkkomaisema, etäisyys lähimmillään noin kilometri Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Vuoden 1993 aluerajaus on huomattavasti laajempi. Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema, etäisyys lähimmillään noin 4,5 kilometriä. Kohde sisältyy Ahvenkosken historialliseen ympäristöön (RKY 2009 kohde) muodostaen osapuilleen sen Pyhtään puoleisen osan. Kohde on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu viisi kohdetta Kaikki neljä kohdetta (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka; Strömforsin historiallinen ruukinalue sekä Kullan kartano ja Taasianjoen kulttuurimaisema) sekä lisäksi Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema, joka ulottuu myös tähän vyöhykkeeseen, ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema) on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Ne muodostavat osapuilleen Ahvenkosken historiallisen ympäristön (RKY 2009 kohde). Kaksi muuta vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempia kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyt kohteet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu kolme perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään alle kilometrin päässä hankealueen rajasta. Toiseksi lähin kohde sijoittuu noin kilometrin päähän ja kolmas kohde lähimmillään runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 17 (49) 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuva 6. Maisema- ja kulttuuriarvot. Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Strukan suunnittelualue sijoittuu osittain energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1).

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 18 (49) Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. tv-alueilla on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Strukan suunnittelualueen läntiset osat sijoittuvat maaseutu- ja luonto maakuntakaavassa osoitetulle matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealueelle (mv, turkoosi viiva). Merkinnällä osoitetaan alueet joihin kohdistuu ylimaakunnallisia matkailun kehittämistarpeita. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että matkailun kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Alueen pohjoisosiin on merkitty maaseutu- ja luonto ja taajamat ja niiden ympäristöt maakuntakaavoissa Pyhtää-Kotka (2091) päävesijohdon ja siirtoviemärin sijainti itälänsisuuntaisesti (vj). Alueen pohjoispuolelle on lisäksi osoitettu valta- ja kantateiden merkintä länsi-itäsuuntaisesti (vt/kt). Alueilla on MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on maakuntakaavoissa osoitettu E18-moottoritien linjaus kaava-alueen pohjoisrajan myötäisesti (mo). Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaisesti maankäytön suunnittelulla ei saa estää varauksen myöhempää suunnittelua ja toteutumista. Yksityiskohtaisessa maankäytön suunnittelussa tulee varautua siihen, että väylälle pääsy tapahtuu järjestettyjen liittymien kautta. Alueen eteläpuolelle on maakuntakaavoissa osoitettu kaksi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa tai ehdotettua aluetta (FI /Kymijoki ja FI /Santaniemenselkä- Tyyslahti). Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston päätösten mukaiset sekä ohjelman täydennysehdotuksen mukaiset Natura 2000 ohjelman alueet, joiden suojeluarvojen huomioon ottamisesta on säädetty LSL 65 ja 66 :ssä. Strukan suunnittelualueen lounaiskulma rajautuu voimassa olevissa maakuntakaavoissa merkittyyn Strukan metsäalueen (177) maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (ma). Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Kymenlaakson kulttuurimaisemainventoinnin / Kymenlaakson liitto 1992 mukaisesti. Lisäksi alueen lounais- ja länsipuolelle on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä Kymijoen laakson (149) kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (ma). Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Rakennettu kulttuuriympäristö, Museoviraston julkaisu 16/1993) ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (YM mietintö 66/1992). Molempaa mamerkintää koskee suunnittelumääräys seuraavanlaisesti: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on sovitettava yhteen maankäytön ja maisema- ja kulttuuriarvojen vaatimukset. Suunnittelualueen koillis- ja eteläpuolille on maaseutu- ja luonto maakuntakaavassa merkitty tärkeät pohjavesialueet (pv 1674 ja 1675). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ympäristöhallinnon luokituksen mukaisesti I- tai II-luokan pohjavesialueita. Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 19 (49) Kuva 7. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla ovat taajamat ja niiden ympäristöt ja maaseutu- ja luonto maakuntakaavat. Strukan suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 20 (49) Yleiskaava Suunnittelualueen luoteisnurkassa on voimassa Pyhtään kirkonkylän osayleiskaava, joka on hyväksytty Pyhtään kunnanvaltuustossa Alue on merkitty osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kaavamerkinnällä osoitetaan alueet, jotka on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, jolla haja-asutusluonteinen rakentaminen on sallittu. Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava ( ympäristökeskus), sijaitsee hieman alle kilometrin päässä suunnittelualueen eteläpuolella Asemakaava Kuva 8. Ote Pyhtään kirkonkylän osayleiskaavasta ( ). Strukan kaava-alueen rajaus on osoitettu kuvassa likimääräisesti sinisellä viivalla (oikea reuna). Strukan suunnittelualue sijoittuu osittain kirkonkylän osayleiskaava kanssa päällekkäin. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Pyhtään kirkonkylässä.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 21 (49) Kuva 9. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat ( SYKE, ELY-keskukset 2012) Muut suunnitelmat ja päätökset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen (Dnro KASELY/3/07.04/2013) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta koskien Tornator Oyj:n tuulivoimahanketta Strukan alueella. Hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 22 (49) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: o o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. o Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. o Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. o Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. o Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. o Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 23 (49) 5 Suunnittelun tavoitteet 5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoimaalueisiin. 5.2 Maakunnalliset tavoitteet Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Energiamaakuntakaavassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia :n visiona on, että vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta. Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa. Srtukan alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. Strukan alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 24 (49) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus Strukan aluelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 6 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen. Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukainen etäisyysvaatimus valtateistä (valtatie 7 ja taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu ja luonto maakuntakaavoihin merkitty moottori- tai moottoriliikennetie). Liikenneviraston ohjeen mukaan suosituksena on, että tuulivoimalan tulisi sijaita 300 metriä maantiestä (keskiviivasta). Kuva 10. Strukan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet. 6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Strukan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään noin 140metriä ja roottorin halkaisija enintään noin 130 m.. Todennäköisin vaihtoehto tornikorkeudelle on 141 metriä ja roottorin halkaisijalle 117 metriä. Tällöin lapojen pituus olisi noin 59 metriä ja tuulivoimalan lakikorkeus olisi noin 200 metriä.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 25 (49) Kaavoituksen yhteydessä tehtävissä mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköisintä voimalaitostyyppiä. Voimalat ovat yksikköteholtaan 2,4-3 MW. Strukan alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 4,5 6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on uudella Fingrid Oyj:n omistamaan 110 kv voimajohtoon rakennettavalla sähköasemalla. Kuva 11. Strukan tuulivoimapuiston liittyminen tieverkkoon.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 26 (49) 7 Yleiskaavan vaikutukset 7.1 Laaditut selvitykset Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012), joka kattaa: Linnustoselvitykset; pesimälinnusto, mahdolliset ruokailu- ja levähdysalueet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Selvitys liito-oravan esiintymisestä alueella Lepakkoselvityksen Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Lisäksi suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG ): Ns. ei-analyysi, jossa määritellään alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen Tuulipuistojen alustavat layout-suunnitelmat (tuulivoimaloiden alustava sijainti, tiet sekä sähkönsiirtorakenteet) Maisemaselvitys Näkemäalueanalyysi Havainnekuvia Melu- ja varjostusmallinnukset Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan valmisteluaineisto kattaa mm. seuraavaa aineistoa: Tuulivoimaselvitys 2010 ja linnustoarviointi Tuulivoima-alueet Kaavaselostus Ilmasto- ja energiastrategia Vaikutusten arviointi Rajausten perustelut - tuulivoima-alueet Muu aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Kymenlaakson liitto Kymenlaakson maakuntakaava; maaseutu- ja luonto. Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto) 7.2 Yleistä vaikutusten arvioinnista Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 ) mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen