Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Mustakorpi

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Mustakorpi Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 Kaavaselostus, luonnos 1 (49) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Maanomistus Tekninen verkosto Liikenne Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Suunnittelun tavoitteet FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 Kaavaselostus, luonnos 2 (49) 5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimapuiston suunnitelma Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Valo- ja varjostusvaikutukset Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Näkemäalueanalyysi Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

4 Kaavaselostus, luonnos 3 (49) 10.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 Kaavaselostus, luonnos 4 (49) Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot. < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/2006. FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (49) 1 Johdanto Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. Mustakorven tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen Mustakorven tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Tuuliwatti Oy suunnittelee Mustakorven alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu kahdeksasta tuulivoimalasta. Mustakorven tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS- 491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (49) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnassa, lähimmillään noin 2,5 kilometrin etäisyydellä valtatie 7:stä pohjoiseen. Alue sijoittuu noin 3 kilometrin etäisyydelle Siltakylästä, Metsäkylän ja Kotkan väliin. Suunnittelualueelta on matkaa hieman yli kaksi kilometriä Huutjärven kylään lounaassa, noin 2,5 kilometriä Myllykylään lännessä ja noin 1,5 kilometriä Metsäkylään luoteessa. Suunnittelualue rajautuu idässä Kotkan kunnanrajaan. Etäisyys Kotkan alueella sijaitsevaan Pihkooseen on noin kolme kilometriä. Pyhtään keskustaajama sijaitsee noin 12 kilometriä länteen ja Kotkan saari noin 7 kilometriä kaakkoon Mustakorven suunnittelualueesta. Suunnittelualue sijaitsee lähimmillään noin kolmen kilometrin päässä rannikolta (Heinlahti). Kuva 1. Mustakorven tuulivoimayleiskaavan sijainti on esitetty likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualueen pohjoispuolella on voimalinja ja eteläpuolelle sijoittuu maakuntakaavan mukainen seudullisesti merkittävä uusi päärata (Helirata). Suunnittelualue sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (49) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2012 Yleiskaavaluonnos nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2013 Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2013 Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on lisäksi laaja turvetuotantoalue sekä muutamia peltoja. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee metsästysmaja (Maanmittauslaitos 2012). Suunnittelualueen kaakkoispuolella, Kotkan alueella, sijaitsee Heinsuon jäteasema ja maa-aineksenottoalueita. Kuva 2. Ilmakuva Mustakorven suunnittelualueesta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (49) 4.2 Asutus Maanmittauslaitoksen (2012) maastotietokannan mukaan suunnittelualueella sijaitsee yksi asuinrakennus kaava-alueen eteläosassa, Valkianjärven suon lounaispuolella. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen eteläpuolella itä-länsi-suuntaisesti kulkevan valtatie 7:n varteen, Myllykylään ja Kotkan puolella Pihkooseen. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt Myllykylään sekä rannikolle. 4.3 Palvelut 4.4 Maanomistus Kuva 3. Asutus ja loma-asutus Mustakorven suunnittelualueen lähiympäristössä. Kuvassa suunnittelualueen eteläpuolelle sinisellä pisteellä osoitettu kohde on metsästysmaja. Siltakylässä ja Huutjärvellä suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee mm. K-kauppa, Sale, posti, Huutjärven ala-aste sekä päivähoitopalveluita. Alueella sijaitsee myös monipuolisesti muita palveluita kuten liikuntasali ja kirjasto. (Pyhtään kunta 2012.) Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimatoimija (TuuliWatti Oy) vastaa maanomistajien kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista. 4.5 Tekninen verkosto Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu kantaverkon 110 kv:n voimajohto. Suunnittelualueesta itään, Kotkan alueella sijaitsee kantaverkon 400 kv:n voimajohto.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (49) 4.6 Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostaa rannikon suuntaisesti kulkeva valtatie 7. Suolinnantie halkoo suunnittelualueen eteläisiä osia etelä-pohjois-suuntaisesti ja haarautuu itään Kotkan kaupungin puolelle yhdistyen Heinsuontiehen, joka kulkee etelä-pohjois-suuntaisesti suunnittelualueen kaakkoispuolella. Suunnittelualueelle tullaan alueen lounaisosista kulkevan Mustakorventien ja Kaidansuontien kautta, Myllykylästä alueen länsipuolelta Pirelintien ja Pekanpolun kautta ja Suolinnantien kautta etelästä. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Nykyisen vt 7:n pohjoispuolelle on rakenteilla moottoritie. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu itä-länsi-suuntaisesti suunnitteilla oleva valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä uusi päärata. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä oli vuonna 2011 noin 1400 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011b). Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a).

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (49) Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä Mustakorven koko kaava-alueelle on laadittu vuonna 2012 luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu syksyllä 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Linnuston osalta selvityksiä täydennetään vuoden 2013 kuluessa. Muita käytettyjä lähteitä ovat: Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Alueellisten lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havaintoaineistoja, joita on käytetty lähtötietoina myös kaava-alueen luonto-, linnusto- ja lepakkokartoituksissa (Parkko 2012, Ilomäki & Parkko 2012 ja Metsänen 2012 ). Suunnittelualue on pääosin talouskäytössä olevaa metsämaata. Alueelle sijoittuu laajahko suoalue, joka on turvetuotantokäytössä. Suunnittelualueen linnusto on melko monipuolista, mutta havaittujen uhanalaisten ja harvinaisten lajien parimäärät ovat

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (49) alhaisia. Alueelle sijoittuu kahdeksan paikallisesti arvokasta luontokohdetta sekä joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveltuvia elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja happamia syväkivilajeja. Pääosa alueesta on viborgiittia, mutta alueen kaakkoisosissa esiintyy myös hieman pyterliittiä (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on hyvin vaihtelevaa ja pinnanmuodoiltaan kumpuilevaa. Kalliokumpareiden rinteillä ja niiden välisissä notkelmissa esiintyy moreenimaita sekä paikoin pieniä savikoita. Valkeajärvensuon alueella maaperä on rahkaturvetta. Suon ympäristössä esiintyy saraturvetta (GTK 2011) Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Kananiemenharjun ( A) IIluokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue sivuaa suunnittelualueen pohjoisrajaa. Kangasmäen ( ) I luokan, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sekä Siltakylän ( ) I-luokan pohjavesialue sijoittuvat noin 1,5 kilometriä alueen lounaispuolelle (OIVA 2013). Suunnittelualue sijoittuu Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Siltakylänjoen valuma-alueelle (81.020). Alueella on lukuisia metsä-, suoja pelto-ojia, jotka eivät ole uomaltaan luonnontilaisia. Alueelle ei sijoitu merkittäviä pintavesimuodostumia, lähteitä tai vesilain (vesil 11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012). Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan (OIVA 2013). Suunnittelualueen metsät ovat pääosin kuusi- ja mäntyvaltaisia mustikkatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) kankaita, mutta tervaleppää löytyy varsin paljon ojitettujen entisten suokuvioiden läheisyydestä. Puusto on pääosin iältään nuorta. Varttuneempaa puustoa löytyy neljältä vähän laajemmalta metsäkuviolta. Niistä kolmella puusto on melko luonnontilaista ja kohteet on rajattu luontoselvityksessä paikallisesti arvokkaiksi elinympäristöiksi. Voimakkaasti hoidettujen talousmetsien keskellä kohteilla on erityisen suuri merkitys metsälinnustolle ja lahopuulla eläville eliölajeille (Parkko 2012). Alueen suot ovat ojitettuja, eikä niistä löydy mainittavia luonnontilaisen kaltaisia osia. Suurin osa suunnittelualueen arvokkaista luontokohteista on erilaisia karukkokallioita, joista osalla kasvillisuus on erityisen hyvin säilynyttä (Parkko 2012). Suunnittelualueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien eläinlajistoa. Alueella ole tiedossa uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (pl. linnut) (Parkko 2012, SYKE 2012). Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy ainakin viiksisiippoja (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) (Metsänen 2012). Alueella ei ole tiedossa liitooravareviirejä tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä (Parkko 2012).

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (49) Pesimälinnusto Muuttolinnusto Suunnittelualueella pesii noin 60 lintulajia. Runsaimpina esiintyvät Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta ja vihervarpunen. Linnustoon kuuluvat myös yleisimmät kanalintulajimme pyy (L-dir), teeri (NT, L-dir) ja metso (NT, RT, L-dir). Yksittäispareina esiintyy vanhojen metsien lintulajistoa kuten palokärkeä (L-dir), idänuunilintua ja pikkusieppoa (L-dir). Alueen kallioilla pesii tiettävästi kehrääjää (L-dir) sekä ainakin kaksi paria kangaskiuruja (Ldir). Muita alueella esiintyviä lintudirektiivilajeja ovat mm. kurki ja harmaapäätikka. Petolinnuista alueella pesivät mehiläishaukka (VU, L-dir) ja varpushaukka. Lisäksi alueella saalistivat kesällä 2012 kaksi alueen ulkopuolella pesivää mehiläishaukkakoirasta (Parkko 2012). Pyhtään alueella pesivät merikotkat (VU, L-dir) saalistavat alueella satunnaisesti (Ilomäki & Parkko 2012). Lähin tiedossa oleva asuttu kalasääskenpesä (NT, L-dir) sijoittuu 1,2 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Lisäksi viiden kilometrin etäisyydellä alueesta on tiedossa kahdeksan muuta kalasääksenpesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Syksyllä 2012 varpushaukkojen yksi Pyhtään alueelle sijoittuvista päämuuttoreiteistä kulki suunnittelualueen yli. Piekanojen etelään suuntautuva muutto painottui selvästi alueen länsipuolelle ja hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui selvästi sekä suunnittelualueen että E18-tien eteläpuolelle. Suunnittelualueen kautta muuttaneiden hiirihaukkojen osuus oli melko vähäinen. Valtaosa havaituista vanhoista mehiläishaukoista muutti alueen yli (kuitenkin alle sata yksilöä), mutta nuorten mehiläishaukkojen muutto hajaantui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle (Ilomäki & Parkko 2012). Pyhtää sijoittuu keskeiselle maakotkien (VU, L-dir) syysmuuttoreitille. Syksyllä 2012 maakotkien muutto painottui E18 tien pohjoispuolelle suunnittelualueen läheisyyteen. suunnittelualueen kautta havaittiin muuttavan 19 maakotkaa, joka on valtakunnallisesti merkittävä määrä. Lintujen muuttokorkeus oli keskimäärin alle 200 metriä. Maakotkien muuttoa alueelle ohjaavat Suomenlahden rannikon muodot sekä mahdollisesti suunnittelualueen laajat metsä- ja suoalueet, jotka saattavat toimia kotkille ruokailu- ja levähdysalueina (Ilomäki & Parkko 2012). Merikotkien (VU, L-dir), sääksien (NT, L-dir), jalohaukkojen sekä muiden haukkojen muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Kurkien (L-dir) eräs muuttoväylä tiivistyy Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle, joka jää suunnittelualueen itäpuolelle. Syksyllä 2013 suunnittelualueen ylittäineiden kurkien määrä oli melko vähäinen (alle 300 yksilöä) (Ilomäki & Parkko 2012) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksisiippoja (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) (Metsänen 2012). Uhanalaisista lintulajeista alueella esiintyvät mehiläishaukka (VU, vaarantunut) sekä kivitasku (VU) (Parkko 2012). Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT).

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (49) Silmälläpidettävistä lintulajeista suunnittelualueella esiintyvät sirittäjä (NT). käenpiika (NT), metso (NT) teeri (NT). Alueelle sijoittuu myös joitain teerien soidinpaikkoja (Parkko 2012) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Lähimmillään noin 700 metriä alueen pohjoispuolelle sijoittuu Valkmusan kansallispuisto (KPU050031) ja Natura-alue (SCI, FI ). Noin kolme kilometriä suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu Heinlahden Natura- (SPA, FI ) ja luonnonsuojelualue (YSA201247) ja noin kolme kilometriä alueen itäpuolelle Kymijoen Natura-alue (SCI, FI ), johon sisältyy useita pienehköjä luonnonsuojelualueita. Kokkovuoren Natura-alue (FI ) sijoittuu noin kolme kilometriä alueen eteläpuolelle. Suunnittelualueelle sijoittuu osittain tai kokonaan kuusi paikallisesti arvokasta elinympäristöä: Alue/kohde Pitkäkallion länsipuolen vanha metsä (nro 1) Pitkäkallio (nro 2) Toukkaniemen metsä (nro 4) Rapatöyryn vanha metsä (nro 5) Rajakallion länsipuolen vanha metsä (nro 6) Korkeuskallio (nro 7) Arvotus paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas Kuva 6. Mustakorven suunnittelualueelle sijoittuvat paikallisesti arvokkaat elinympäristöt. Kohde nro 3 sijoittuu kaava-alueen ulkopuolelle (kuva: Kotkansiipi 2012 Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys).

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (49) 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Hankealue muodostuu pääosin metsäisistä selänteistä sekä niiden väliin jäävistä suoalueista. Kallio on selännealueilla monin paikoin aivan pinnassa. Länsireunalta löytyy laajahkoja avokallioita ja maasto on lisäksi varsin kivistä. Selännealueiden väliin ja ympärille jäävien laajempien soiden ohella selännealueiden painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös yksi peltoalue. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen länsi- ja pohjoisosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan yli 40 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 12,5 metriä meren pinnan yläpuolella alueen koillisosassa Valkiajärvensuolla. Hankealue sijoittuu suurelta osin metsävyöhykkeelle. Kallio on alueen länsireunalla ja luoteiskulmassa monin paikoin laajoina alueina pinnassa. Soita tai soistumia on melko runsaasti. Hankealueen itäosassa on laaja-alainen Valkiajärvensuo, joka toimii suurelta osin turvetuotantoalueena. Alue muodostaa varsin laajan maisemakuvallisen vaurion. Hankealueelle Valkiajärvensuon eteläpuolelle sijoittuu yksi pienehkö peltoalue Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 3 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (49) laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, o Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), o Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. Noin 16 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 18 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 700 metriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään runsaat kolme kilometriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään runsaan kymmenen kilometrin päähän hankealueen rajasta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (49) 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat kolme kilometriä. Kyminlinnan maalinnoitus on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin neljä kilometriä 5-12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin kuusi kilometriä Korkeakosken teollisuusympäristö on muotoutunut historialliselle mylly- ja sahapaikalle, jossa on toiminut tiettävästi yksi maamme varhaisimmista teollisuuslaitoksista. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on 1930-luvun alussa rakennettu yhtenäinen työväenasuntoalue Pahvikylä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin kuusi kilometriä Hovinsaaren entinen sellutehdas on sulfaattiselluloosateollisuuden varhainen ja hyvin säilynyt rakennusmuistomerkki. Se on merkittävä myös rakennusteknisesti. Hovinsaaren tehdas sijaitsee samannimisen saaren itäosassa rautateiden rajaamassa kolmiossa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat kahdeksan kilometriä Kymin kirkko lukeutuu Intendentinkonttorin 1800-luvun puolivälissä suunnittelemiin, kivestä rakennettuihin empiretyylisiin ristikirkkoihin. Kymin kirkko on rakennettu Kymijoen Korkeakoskenhaaran itärannalle, korkealle mäntyjä ja kuusia kasvavalle kallioiselle mäelle. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat seitsemän kilometriä Karhulan teollisuusympäristö on merkittävä osa Kymijoen varrelle syntynyttä teollisuutta. Teollisuuslaitokset ja sen ympärille muotoutuneet eri-ikäiset työntekijöiden asuinalueet sekä tehtaankartano muodostavat monipuolisen, eri aikoina muotoutuneen yhdyskunnan. Teollisuuslaitoksen kulttuurihistoriallisesti merkittävimmän osan muodostavat vanhat tuotantorakennukset sekä eri-ikäiset virkailijoille ja työntekijöille rakennetut, yhtenäisesti suunnitellut asuma-alueet. Teollisuusalueen pohjoispuolella Kymijoen varrella, suuren puiston keskellä, sijaitsee Karhulan kartano. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään runsaat seitsemän kilometriä Sunilan tehtaat on vanhin säilynyt sulfaattiselluloosatehdas Suomessa. Sunila asuinalueineen perustuu arkkitehti Alvar Aallon korkeatasoiseen kokonaissuunnitelmaan. Sunilan asuinalueen maastonmuotoihin ja luonnonoloihin perustuva asemakaava on maamme varhaisin ja alueen asuntorakentaminen on ollut edistyksellistä sekä asuntososiaalisesti että rakennusteknisesti. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään noin 8,5 kilometriä Kotkan keskustoria reunustaa kaksi modernismin arkkitehtuurin merkkiteosta luvulta, massiivinen kaupungintalo ja pieni funktionalistinen Suomalaiseksi Säästöpankiksi rakennettu pankkitalo. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 10 kilometriä Kotkan ortodoksinen kirkko ja Kirkkopuisto. Vuonna 1801 valmistunut ortodoksinen kirkko on venäläisen uusklassismin huomattavin esimerkki Suomessa ja ainoa Ruotsinsalmen linnoituskaupungista säilynyt rakennus. Kirkkoa ympäröivä

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 17 (49) korttelin kokoinen ns. Isopuisto on muodostunut ja 1900-luvun kuluessa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 10 kilometriä Stora Enson Kotkan tehtaat, etäisyys lähimmillään runsaat 10 kilometriä Stora Enson tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta. Höyrysahan vanhalla punatiilisellä kone- ja pannuhuoneella savupiippuineen on suuri symbolimerkitys. Tehdasalueen ulkopuolella on kaksi vuonna 1872 perustetun Norjan sahan norjalaisille työnjohtajille ja ammattimiehille rakennettua luhtikäytävällistä asuinrakennusta, Kirkkopytinki ja Herrojen pytinki. Nämä kaksikerroksiset sivukäytävätalot ovat ainoat laatuaan Suomessa. Kotkan kirkko ympäristöineen kuuluu suunnittelijansa arkkitehti Josef Stenbäckin runsaan kirkkotuotannon parhaimmistoon. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10,5 kilometriä Katariinan pientaloalue (ent. Puistolan) pientaloalue, laaja ja yhtenäinen arkkitehti Birger Brunilan asemakaavan mukaan toteutettu asuinalue, on edustava ja korkeatasoisesti suunniteltu esimerkki teollisuuskaupungin työväestön asuntokysymyksen ratkaisemisesta 1900-luvun alussa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat 11 kilometriä Ruotsinsalmen merilinnoitus on ollut merkittävä asema Venäjän länsirajan puolustuksessa, Kronstadtin etuvarustuksena ja laivastotukikohtana. Etäisyys kaavaalueeseen on lähimmillään noin 11 kilometriä Tiutisen asuinalue on työväestön omatoimisesti tehtaan liepeille rakentama alue, jonka rakenne ja rakennuskanta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Tiutisen saariyhdyskunta on syntynyt 1900-luvun alussa Hallan sahan ja Tiutisen laatikkotehtaan työväen sekä kalastajien ja merimiesten asuntoalueeksi. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 11 kilometriä Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11,5 kilometriä. Anjalan historiallinen ympäristö. Kymijokeen liittyvällä Anjalan kulttuurimaisemalla on merkittävä asema kartanolaitoksen muotoutumisessa, valtakunnan sotahistoriassa sekä varhaisen suurteollisuuden syntypaikkana. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 12 kilometriä Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle. 0-5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaksi kohdetta Kymenlinnan maalinnoitus, on vastaava kuin RKY 2009 kohde, ainoastaan aluerajaus poikkeaa. Toinen kohde, Kyminkartanon kulttuurimaisema, on uudessa jaottelussa sisällytetty Kymenlinnan maalinnoituksen aluerajauksen sisään. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu 14 kohdetta

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 18 (49) Perinnemaisemat Kohteista 11 on vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta osan aluerajaukset ja nimet ovat hieman muuttuneet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi on kolme muuta kohdetta, jotka eivät enää lukeudu RKY 2009 kohteiden joukkoon. Yksi niistä on Sokerikemian alue, joka sijoittuu noin kahdeksan kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien aikana. Toinen kohteista on Kymin entinen pappila, joka sijoittuu runsaan kuuden kilometrin päähän hankealueen rajasta. Puinen päärakennus on vuodelta Kolmas kohteista on Kymijoen kulttuurimaisema, jonka aluerajaus sijoittuu lähimmillään noin 6,5 kilometrin päähän hankealueesta. Alue sijoittuu osin päällekkäin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen kanssa. Kohdetta on käsitelty aiemmissa yhteyksissä. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee Myllykylässä noin 2,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kohteet sijoittuvat Heinlahden pohjukkaan noin kolmen kilometrin päähän hankealueen etelärajasta. Yksi Siltakylän kohteista sijoittuu runsaan kolmen kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat joko Heinlahden rannalle tai Siltakylän ympäristöön noin 3,5-4,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 19 (49) 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kuva 7. Maisema- ja kulttuuriarvot. Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Mustakorven suunnittelualue sijoittuu energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1). Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 20 (49) Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. tv-alueilla on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Mustakorven suunnittelualueen itäiset osat sijaitsevat taajamat ja niiden ympäristöt - maakuntakaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Mustakorven suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu itä-länsi-suuntainen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävän uuden pääradan ohjeellinen sijainti. Alueen eteläpuolelle on maakuntakaavassa merkitty kulkevaksi moottori- tai moottoriliikennetien linjaus (mo). Ohjeellisen pääradan ja moottoritien välissä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös. Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) suojeltuja kohteita. Taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu- ja luonto maakuntakaavoissa alueen itä- ja pohjoispuolelle on merkitty pääsähkölinja (z). Mustakorven suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu geologinen muodostelma (ge 1534), tärkeä pohjavesialue (pv 1679), luonnonsuojelualue tai kohde (SL 1259) sekä Natura 2000-verkoston kohde (nat 1145) (Valkmusan kansallispuisto). Suunnittelualueen lounaispuolelle on osoitettu maa-aineisten ottoalue (EO) Yleiskaava Kuva 8. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla näkyy alueella voimassa oleva taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu- ja luonto -maakuntakaavat. Mustakorven suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella. Mustakorven suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Suunnittelualueesta lounaaseen on Pyhtään keskustaajaman osayleiskaava, joka on tullut osittain lainvoimaiseksi. Maakuntakaavan mukainen tv-alueen rajaus sijoittuu osittain

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 21 (49) Asemakaava Pyhtään keskustaajaman osayleiskaavan alueelle ja niiltä osin se on otettu huomioon keskustaajaman osayleiskaavassa osa-aluemerkinnällä tv1. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Kotkan kaupungin puolella suunnittelualueen itä- ja kaakkoisrajalla sekä Pyhtään kunnan alueella suunnittelualueen eteläpuolella Huutjärvellä. Kuva 9. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat ( SYKE, ELY-keskukset 2012) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 22 (49) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: o o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. o Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. o Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. o Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. o Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. o Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 23 (49) 5 Suunnittelun tavoitteet 5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoimaalueisiin. 5.2 Maakunnalliset tavoitteet Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Energiamaakuntakaavassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia :n visiona on, että vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta. Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa. Mustakorven alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. Mustakorven alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 24 (49) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus Mustakorven alueelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 8 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen. Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukainen etäisyysvaatimus valtateistä (valtatie 7 ja taajamat ja niiden ympäristöt sekä maaseutu ja luonto maakuntakaavoihin merkitty moottori- tai moottoriliikennetie). Liikenneviraston ohjeen mukaan suosituksena on, että tuulivoimalan tulisi sijaita 300 metriä maantiestä (keskiviivasta). Lisäksi maakuntakaavassa esitetty pääradan ohjeellinen sijainti on otettu huomioon tuulivoimaloita sijoittaessa. Liikenneviraston ohjeen mukaan tuulivoimalan vähimmäisetäisyys tulee olla voimalan kokonaiskorkeus (torni + lapa) + 30 metriä lähimmän raiteen keskilinjasta. Kuva 10. Mustakorven tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 25 (49) 6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Mustakorven tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden napakorkeus on todennäköisesti noin 140 metriä ja roottorin halkaisija noin 128 metriä. Tällöin lapojen pituus olisi noin 64 metriä ja tuulivoimalan lakikorkeus olisi noin 204 metriä. Lakikorkeus voi olla myös hieman suurempi. Kaavoituksen yhteydessä tehtävissä mallinnuksissa ja selvityksissä on käytetty todennäköistä voimalaitostyyppiä. Voimalat ovat yksikköteholtaan 3-4,5 MW. Mustakorven alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 5 6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on Fingridin tai alueverkkoyhtiön 100 kv:n suurjännitelinjojen lähimmät sähköasemat.