Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Dnro KASELY/2/07.04/2013 Kaakkois-Suomi ASIA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta. HANKKEESTA VASTAAVA Suomen Merituuli Oy Frilundintie Vaasa HANKE, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE Suomen Merituuli Oy:n Pyhtään tuulipuistohanke Pyhtään kunnan Suurahvenkosken ja Pirtnuoran kylissä. Hankkeen kuvaus Suomen Merituuli Oy suunnittelee kolmen neljän (3 4) tuulivoimalaitosyksikön rakentamista Ahvenkoskenlahden itäpuolella sijaitsevalle kalliomuodostumavyöhykkeelle (Kirkkokalliot-Kaalkorvenkalliot-Rajakalliot) Pyhtään kunnan Suurahvenkosken ja Pirtnuoran kylissä. Suunnitellut tuulivoimalat ovat teholtaan 2 3 MW, todennäköisesti 2,4 MW tai 3 MW voimaloita, joten napakorkeus on ,5 metriä. Voimalatornin rakenne ratkaistaan myöhemmin, mutta ko. voimaloilla on joko lieriö tai monikulmio -tyyppinen runkorakenne. Suunniteltu voimansiirtotapa on lähtökohtaisesti ns. suoraveto, joka on vaihteellisia voimalamalleja vähempimeluinen. Hanke edellyttää tuulivoimaloiden lisäksi tieyhteyksien rakentamisen tuulivoimaloille sekä tuulivoimaloiden liittämisen sähköverkkoon. ASIAN KÄSITTELY Vireilletulo Suomen Merituuli Oy on päivätyllä kirjeellä pyytänyt yhteysviranomaisena toimivalta Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta päätöstä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta kyseessä olevaan tuulivoimahankkeeseen Pyhtään kunnan Suurahvenkosken ja Pirtnuoran kylissä. 1

2 Kuuleminen Hankkeesta järjestettiin neuvottelu Pyhtään kunnanvirastossa Neuvottelussa oli mukana Pyhtään kunnan, Suomen Merituuli Oy:n, Helsingin Energia Oy:n sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustus. Neuvottelussa käytiin läpi hanke ja siihen liittyvät erityiskysymykset sekä YVA-lainsäädännön keskeiset asiat. Muut hankkeet Taaleritehdas Oy:n Pirtnuoran tuulivoimahanke sijaitsee Suomen Merituuli Oy:n kaavailemasta alueesta itään, Kaalkorven kalliomuodostumavyöhykkeen itä- ja koillispuolella sekä Muurainsuon kaakkoispuolella. Hanke koostuu yhdeksästä (9) tuulivoimalaitosyksiköstä. Tuulivoimalat ovat teholtaan 3 MW, tornin korkeus 120 m ja lapojen pituus 60 m. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt päätöksen, jonka mukaan Taaleritehdas Oy:n tuulivoimahanke ei, ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainnin (vrt. etäisyys asutukseen ja loma-asutukseen sekä Kaalkorven kalliomuodostumavyöhykkeen jättäminen tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle) sekä vaikutusten luonteen, edellytä YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO- LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että kyseessä olevaan Suomen Merituuli Oy:n tuulivoimahankkeeseen Pyhtään kunnan Suurahvenkosken ja Pirtnuoran kylissä tulee soveltaa YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT YVA-lain 2 luvun 4 :n 1 momentin mukaan YVA-menettelyä sovelletaan asetuksella tarkemmin säädettäviin hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen täytäntöönpaneminen edellyttää arviointia tai joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia Suomen luonnon ja muun ympäristön erityispiirteiden vuoksi. YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohdan 7e mukaan tuulivoimalahankkeet, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 30 megawattia kuuluvat hankkeisiin, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä YVA-lain 4 :n 1 momentin nojalla. Suomen Merituuli Oy:n Pyhtään tuulivoimapuisto koostuu max. neljästä 2 3 MW:n tuulivoimalaitosyksiköstä. Hankkeeseen ei näin ollen sovelleta YVA-menettelyä suoraan YVA-asetuksen hankeluettelon perusteella. YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaan arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaakkois-Suomen ELY-keskus katsoo, että tässä tapauksessa on kyse sellaisesta YVAlain 4 :n 2 momentin mukaisesta hankkeesta, joka todennäköisesti aiheuttaa, ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainnin, vaikutusten luonteen sekä yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa, laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa 2

3 tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaavoitus ja maankäyttö Ahvenkoskenlahden itäpuolella oleva Pirtnuoran alue kuuluu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa esitettyihin tuulivoimala-aluevarauksiin. Kaavatyön yhteydessä on etsitty tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet yleisten kriteerien (tekninen toteutettavuus, ympäristövaikutukset) pohjalta. Energiamaakuntakaavaehdotus on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Energiamaakuntakaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Varsinaisella hankealueella ei ole voimassa olevia yleis- tai asemakaavoja. Hankkeen vaikutusalueella lännessä maankäyttöä ohjaa Kymijoen länsihaarojen osayleiskaava (vahvistettu YM:ssä ) ja eteläpuolella rannikon ja saariston osayleiskaava (vahvistettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa ). Pyhtäällä on käynnistetty tuulivoimayleiskaavan laatiminen Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa sekä Kymenlaakson maaseutu ja luonto -maakuntakaavassa osoitetuille tuulipuistoalueille. Lähialueen asutus, melu- ja välkevaikutukset Suunniteltujen tuulivoimalaitosten länsi- ja lounaispuolella on runsaasti loma-asutusta meren (Ahvenkoskenlahti) rannalla. Lisäksi joukossa on joitakin vakituisen asutuksen kiinteistöjä alueen länsi- ja eteläpuolella. Loma-asutus lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloiden alustavista sijoituspaikoista ja vakituinen asutus noin 650 m:n etäisyydellä. Useissa kansainvälisissä selvityksissä on todettu, että ihmiset kokevat tuulivoimalan melun häiritsevämpänä kuin desibeleinä mitatun samantasoisen tieliikennemelun. Tähän on syynä tuulivoimalasta aiheutuvan melun ominaisuudet, kuten jaksottaisuus ja matalataajuiset äänikomponentit. Ihmisten kokeman tuulivoiman meluhäiriön kohtuullistamiseksi ympäristöministeriö on esittänyt, että tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoina käytetään asuinalueilla LAeq 45 db (7 22) ja 40 db (22 7) ja lomaasutusalueilla LAeq 40 db (7 22) ja 35 db (22 7). Tuulivoimalaitosten aiheuttama melu on mallinnuksen mukaan meren rannan lomaasutuksella voimakkaammillaan noin db. Suunnitteluohjearvot ylittävä meluhaitta on näin ollen ilmeinen. Lisäksi on huomattava, että melumallinnuksessa ei ole otettu huomioon mahdollista amplitudimodulaatiosta aiheutuvaa häiritsevyyskorjausta (+5 db) meluun. Suomessa ei ole olemassa ohjearvoja tuulivoimaloiden aiheuttaman vilkkuvan varjostuksen suhteen. Vertailupohjana voidaan käyttää muissa pohjoismaissa (esim. Ruotsi, 8 tuntia/vuosi, Real Case) käytössä olevia ohjearvoja. Tuulivoimalaitosten aiheuttama välke on tehdyn mallinnuksen mukaan useiden loma-asuntojen ja asuinrakennusten kohdalla yli 8 ja 10 tuntia vuodessa (Real Case). Hankkeen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Suomen Merituuli Oy:n tuulivoimahankkeen itäpuolella on Taaleritehdas Oy:n Pirtnuoran tuulivoimahanke (9 kpl 3 MW:n tuulivoimalaa), joka ei Kaakkois-Suomen ELY- 3

4 keskuksen tekemän päätöksen mukaan edellyttänyt YVA-lain mukaista arviointimenettelyä. Suomen Merituuli Oy:n hankkeen vaikutuksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon kuitenkin myös yhteisvaikutukset Pirtnuoran tuulivoimahankkeen kanssa. Alueelle on suunnitteilla tuulipuistokokonaisuus, jossa voimaloiden yhteenlaskettu lukumäärä on 13 kpl. Maisema ja kulttuuriympäristö Tuulivoimalat muodostavat maisemassa erottuvan uuden rakenteen, joka erottuu selkeästi varsinkin mereltä, sisäsaaristosta ja niemiltä katsottuna. Tuulivoimaloiden hankealueeseen ei liity valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristökohteita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kymijoen laakso. Tuulivoimalat eivät merkittävästi heikennä Kymijoen laakson luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman ominaispiirteisiin perustuvia arvoja. Tuulivoimaloiden sijainnin ja kokoluokan huomioon ottaen on kuitenkin selvää, että voimalat tuovat alueeseen ja sen lähiympäristön maisemaan uuden sinne ennen kuulumattoman elementin. Hankealueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita. Hankealueen ulkopuolella kauempana sijaitsee joitakin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita (mm. Ahvenkosken historiallinen ympäristö, Strömforsin ruukkiyhdyskunta, Kullaan kartano). Tuulivoimaloiden näkyminen paikoin em. kohteissa ei kuitenkaan muuta merkittävästi niiden luonnetta tai arvoa. Pohjavesi Suunnitellun tuulivoimapuiston alue ei kuulu luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Luonto Hankealue sijoittuu Ahvenkoskenlahden itäpuolella olevaan kalliomuodostumavyöhykkeeseen Kirkkokalliot-Kaalkorvenkalliot-Rajakalliot. Pyhtään kunta on teettänyt vuoden 2012 aikana tuulivoimayleiskaavoituksen kohdealueilla luontoselvityksiä (Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys 2012, Luontoselvitys Kotkansiipi), joissa on kiinnitetty huomiota mm. arvokkaisiin elinympäristöihin, pesimälinnustoon sekä luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin. Kaalkorvenkalliot on luontoselvityksessä todettu arvokkaaksi elinympäristöksi varsinkin linnuston kannalta. Alue sopii erityisen hyvin metson elinalueeksi. Kallioalueen reunametsässä pesi 2012 mehiläishaukka. Natura verkostoon kuuluvia alueita suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristössä ovat Ahvenkoskenlahti (FI , lintudirektiivin ja luontodirektiivin mukainen alue) ja Kymijoen Natura-alue (FI , SCI). Etäisyys tuulivoimalaitosten ja Ahvenkosken lintuvesialueen välillä on lyhimmillään yli 1,5 km. Arktisten lintujen muutto tapahtuu pääosin tuulivoimaloiden toimintakorkeuden yläpuolella. Osa alueen kautta muuttavista muuttolinnuista kuitenkin pysähtyy levähtämään ja ruokaileman läheisille Natura-alueille, jolloin niillä on jonkinlainen riski törmätä tuulivoimaloihin. Lisäksi Ahvenkoskenlahden itäpuolen kalliomuodostumavyöhyke on potentiaalinen alue, joka voi toimia suurten petolintujen kaartelualueena. Tuulivoimahankkeen vaikutukset lepakkolajeihin edellyttävät myös tarkempia selvityksiä. 4

5 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSENHAKU Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 2, 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 4, 6 ja 7 Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Kouvolan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettavaa Kouvolan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 19 :n 3 momentti). Ylijohtaja Leena Gunnar Ylitarkastaja Jukka Timperi Liitteet Valitusosoitus PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin, suoritemaksutta Päätöksen jäljennös Pyhtään kunnanhallitus Kymenlaakson liitto Ympäristöministeriö Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävänä Pyhtään kunnan ilmoitustaululla sekä sähköisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kotisivuilla 5

6 Liite ELY-keskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön hankkeesta vastaava saa hakea muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Kouvolan hallinto-oikeudelle. Tähän päätökseen eivät muut tahot saa hakea muutosta valittamalla. (YVA-laki 19 3 mom.) Valitusaika Valitusaika on 30 päivää siitä, kun tämä päätös on saatu tiedoksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituksen liitteet Valituksen toimittaminen Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksiantotai saantitodistus. Jos kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksiantotai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valit tajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta Valituskirjelmään on liitettävä - ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmä on toimitettava Kouvolan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kouvolan hallinto-oikeuden käyntiosoite Kauppalankatu 43 C, KOUVOLA postiosoite PL 401, KOUVOLA puhelinvaihde , telekopio aukioloaika klo