Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Purola

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PYHTÄÄN KUNTA Pyhtään tuulivoimayleiskaavat, Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P184-P18488

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (90) Sisällysluettelo 1 Johdanto Suunnittelualueen sijainti Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat Yleiskuvaus Asutus Palvelut Maanomistus Tekninen verkosto Liikenne Luonnonympäristö Yleistä Kallio- ja maaperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Muuttolinnusto Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Valtakunnallisesi arvokkaat maisema-alueet Maakunnalliset maisema-arvot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Perinnemaisemat Muinaisjäännökset Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Suunnittelun tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Maakunnalliset tavoitteet Pyhtään kunnan tavoitteet _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (90) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma Tuulivoimaloiden sijoitus Tuulivoimapuiston rakenteet Yleiskaavan vaikutukset Laaditut selvitykset Yleistä vaikutusten arvioinnista Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa Melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa Valo- ja varjostusvaikutukset Varjomallinnus kaavaluonnosvaiheessa Varjomallinnus kaavaehdotusvaiheessa Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Natura 2000 verkostoon kohdistuvat vaikutukset Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Näkemäalueanalyysi Valokuvasovitteet Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen Aloitusvaihe Kaavaluonnos Kaavaehdotus Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset Kaavan keskeinen sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Osa-aluemerkinnät Kohde- ja viivamerkinnät Yleiset määräykset Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Suhde maakuntakaavaan Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (90) Yleiskaavan sisältövaatimukset Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan toteuttaminen _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (90) Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaehdotusvaiheen melu- ja varjostusmallinnukset (WindPro). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Vastineet kaavaluonnoksen lausuntoihin ja mielipiteisiin. Natura tarveharkinta-arviointi 2014 Erillisasiakirjat ja tausta-aineisto: Maisemaselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteisvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy arkeologinen inventointi Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Syysmuuttavan maakotkan törmäysvaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittiseuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Petri Parkko, Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Luontoselvitys Kotkansiipi, Mikko Hannonen ja Petri Parkko Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012, Tutkimusraportti. Luontoselvitys Kotkansiipi, Tero Ilomäki ja Petri Parkko Pyhtään tuulivoimayleiskaava-alueen lepakkopotentiaalin arviointi Luontoselvitys Kotkansiipi, Luontoselvitys Metsänen, Timo Metsänen Lähteet ja muut tausta-aineisto: Di Napoli, C. (2007). Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen. Suomen ympäristö,4/2007. Ympäristöministeriö. Kymenlaakson liitto (2012a). Kymenlaakson maakuntakaava. Energiamaakuntakaavaehdotus. Kymenlaakson liitto (2012b). Kymenlaakson energiamaakuntakaava. Tuulivoimaloiden alueet Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa. Tuulivoima-alueiden rajausten perustelut. Kaavaehdotus Kymenlaakson liitto (2011). Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia A:48 Kymenlaakson liiton julkaisu Kymenlaakson liitto (2009). Kymenlaakson maakuntakaava. Maaseutu ja luonto. Kymenlaakson liitto (2006). Kymenlaakson maakuntakaava. Taajamat ja niiden ympäristöt Liikennevirasto (2012). Liikenneviraston ohjeita 8/2012. Tuulivoimalaohje. Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen. Liikennevirasto (2011a). Liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi. Liikennevirasto (2011b). Raskaan liikenteen liikennemääräkartta 2011, Kaakkois-Suomi.Maanmittauslaitos (2012). Maastotietokanta. Ladattu Museovirasto (2009). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Pyhtään kunta (2012). Pyhtään kunnan Internetsivut. < Haettu Työ- ja elinkeinoministeriö (2010). Tiedote Hallitukselta esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista. VTT (2012). Suomen tuulivoimatilastot _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (90) < ) VTT (2011). Tuulivoimaloiden vaikutus valvontasensoreihin. Loppuraportti Versio 1.0 Ympäristöministeriö (2012). Tuulivoimarakentamisen suunnittelu. Rakennetun ympäristön osasto. Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012. Ympäristöministeriö (2006). Tuulivoimalat ja maisema. Alueidenkäytön osasto. Suomen Ympäristö 5/ Johdanto Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. n tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulivoimakaavaa. Tuulivoimapuistojen kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen n tuulivoimayleiskaava laaditaan niin, että sitä voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). TuuliSaimaa Oy suunnittelee n alueelle tuulivoimapuistoa, joka koostuu yhdeksästä tuulivoimalasta. n tuulivoimayleiskaavan laadinnasta vastaa Pyhtään kunnan konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy: Lauri Solin (DI, YKS-402) ja Emmi Sihvonen (DI, YKS- 491). Pyhtään kunnasta kaavoitusta ohjaa kunnaninsinööri Pirjo Kopra _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (90) 2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pyhtään kunnassa, lähimmillään noin puoli kilometriä valtatie 7:n eteläpuolella. Alue sijoittuu n ja Kiviniemen kylien väliselle rakentamattomalle alueelle reilun kilometrin etäisyydelle kylistä. Etäisyys suunnittelualueelta Huutjärvelle koillisessa on noin kaksi kilometriä. Pyhtään kirkonkylä sijaitsee noin seitsemän kilometriä luoteeseen n tuulivoimayleiskaavasta. Kuva 1. n tuulivoimayleiskaavan sijainti on esitetty likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualue sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimatuotantoon soveltuvalle alueelle. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (90) 3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet Päätös tuulivoimayleiskaavoituksen käynnistämisestä: kunnanhallitus ( 287) Kaavan vireilletulosta ilmoitettu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Yleisötilaisuus: ja (n hanke) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu: Työneuvottelu viranomaisten kanssa: Yleiskaavaluonnos Pyhtään kunnanhallituksessa: Yleiskaavaluonnos nähtävillä: Yleiskaavaehdotus Pyhtään kunnanhallituksessa: XX.XX.2015 Yleiskaavaehdotus nähtävillä: XX.XX.-XX.XX.2015 Yleiskaavan hyväksyminen: XX.XX Kaava-alueen nykytila ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijoittuu rakentamattomalle metsävaltaiselle alueelle, joka on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella on lisäksi erityisen paljon kallioita. Pitkänomaisen muotoista suunnittelualuetta ympäröivät merenlahdet noin kilometrin etäisyydellä lounaassa, etelässä ja idässä. Kuva 2. Ilmakuva n suunnittelualueesta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (90) 4.2 Asutus n tuulivoimayleiskaavan alueella ei sijaitse vakituista asutusta tai loma-asutus (Maanmittauslaitos 2012). Lähiympäristössä sijaitseva vakituinen asutus on keskittynyt alueen länsipuolelle noin kilometrin etäisyydelle an sekä alueen itäpuolelle myös noin kilometrin päähän Kiviniemeen. Tiheämpää asutus on alueen koillispuolella, noin puolentoista kilometrin päässä Kiviniementien varressa lähestyttäessä Huutjärveä. Suunnittelualueen lähiympäristössä sijaitseva loma-asutus on keskittynyt reilun kilometrin etäisyydelle rannikolle Siltakylänlahteen koillisessa, Päkinlahteen idässä, nlahteen lounaassa ja Enviikkiin etelässä. 4.3 Palvelut 4.4 Maanomistus Kuva 3. Asutus ja loma-asutus n suunnittelualueen lähiympäristössä. ssa sijaitsee Pyhtään ainoa ruotsinkielinen alakoulu Pyttis svenska skola. Huutjärvellä suunnittelualueen koillispuolella sijaitsee mm. K-kauppa, Alepa, posti, Huutjärven ala-aste sekä päivähoitopalveluita. Alueella sijaitsee myös monipuolisesti muita palveluita kuten liikuntasali ja kirjasto. (Pyhtään kunta 2012.) Alue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimatoimija (TuuliSaimaa Oy) vastaa maanomistajien kanssa tehtävistä vuokrasopimuksista. 4.5 Tekninen verkosto Alueen luoteiskulman halki kulkee jakelujännitevoimalinja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (90) 4.6 Liikenne Alueen liikenneverkon rungon muodostavat rannikon suuntaisesti, kaava-alueen pohjoispuolella kulkevat E18-moottoritie ja vanha valtatie 7. Moottoritien rakentamisen myötä vanha Vt 7 jää paikallista liikennettä välittäväksi rinnakkaistieksi. ntie (3501) kulkee suunnittelualueen luoteis- ja itäpuolella pohjoiseteläsuuntaisesti vaihdellen noin puolen kilometrin ja kahden kilometrin etäisyydellä. Kivinimentie (14583) kulkee alueen koillis- ja itäpuolitse myös pohjois-eteläsuuntaisesti noin puolentoista kilometrin etäisyydellä n suunnittelualueesta. Suunnittelualueelle tullaan alueen pohjoispuolelta kulkevan valtatie 7:n ja ntien kautta, josta alueelle on metsätieyhteyksiä. Suunnittelualueella sijaitsee useita metsäautoteitä. Suunnittelualueen lounais- ja kaakkoispuolella kulkee kaksi laivaväylää noin kahden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatie 7:llä hankealueen pohjoispuolella oli vuonna 2011 noin ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Hankealueen länsipuoleisella ntiellä vastaava luku oli ajoneuvoa (Liikennevirasto 2011a). Vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne valtatie 7:llä oli vuonna 2011 noin 1200 ajoneuvoa. Hankealueen länsipuoleisella ntiellä vastaava luku oli (Liikennevirasto 2011b). Kuva 4. Liikennemäärät kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna Liikennemäärää kuvataan vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä (KVL), ja sen yksikkö on ajoneuvoa/vuorokausi. (Liikennevirasto 2011a) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (90) Kuva 5. Valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteiden vuoden keskimääräinen raskas ajoneuvoliikenne (ajon./vrk) kaava-alueen (tummansininen rajaus) lähiympäristössä vuonna 2011 (Liikennevirasto 2011b). 4.7 Luonnonympäristö Yleistä n koko kaava-alueelle on laadittu vuonna 2012 luontoselvitys, jossa on selvitetty alueen luonnonympäristön ominaispiirteet, lajisto sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet (Parkko 2012). Alueen kautta kulkevaa päiväpetolintujen ja kurkien syysmuuttoa on seurattu syksyllä 2012 (Ilomäki & Parkko 2012). Alueen merkitystä lepakoiden elinalueena on arvioitu biotooppitarkastelun sekä detektoriseurannan perusteella (Metsänen 2012). Vuoden 2013 kesällä lepakkoselvitystä on täydennetty kartoittamalla tarkemmin potentiaalisille elinalueille sijoittuvien voimaloiden ja huoltotiestön rakennusalueet ja niiden lähiympäristöt. Keväällä 2013 toteutettiin lintujen kevätmuuton seuranta. Lisäksi kevään ja kesän 2013 aikana toteutettiin sääksien ja merikotkien ruokailulentoreittien seurantaa. Pirtnuoran ja n tuulivoimapuistojen suunnittelualueella toteutettiin keväällä 2013 myös metsojen soidinpaikkojen tarkistus. Vuoden 2013 aikana tehdyt täydentävät selvitykset on laadittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta ja selvitykset on esitetty erillisessä raportissa Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittien seuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. ( ) Syksyllä 2014 ennen kaavaehdotuksen toimittamista nähtäville asettamiskäsittelyyn, laadittiin ehdotusvaiheen mukainen Natura tarveharkinta-arviointi. Selvityksen johtopäätöksenä todettiin seuraavaa: Tässä Natura-tarveharkinnassa on tarkasteltu n tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia Santaniemenselkä-Tyyslahden ja Heinlahden Natura-alueisiin ja arvioitu varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (90) Hankeen itsessään ei arvioida aiheuttavan kuin korkeintaan hyvin lieviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena olevalle lajistolle, eikä varsinaista Natura-arviointia katsota tarpeelliseksi. Hankkeesta voi muodostua lieviä yhteisvaikutuksia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, mikäli lintujen pesimä- tai muutonaikainen liikkuminen levähdys- pesimä- ja ruokailualueiden välillä vaikeutuu olennaisesti monien hankkeiden sijoittuessa esteeksi reitille. Muita käytettyjä lähteitä ovat: ympäristöhallinnon paikkatietoaineistot (OIVA 2012) Maa- ja kallioperätiedot (GTK 2011) Suomen ympäristökeskuksen tiedot uhanalaisista eliölajeista (SYKE 2012) Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon petolintu- ja sääksirekisterin tiedot (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b) Paikallisten lepakkokartoitusten ja muuttolinnustoseurantojen havainto-aineistoja, joita on käytetty lähtötietoina myös kaava-alueen luonto-, linnusto- ja lepakkokartoituksissa (Parkko 2012, Ilomäki & Parkko 2012 ja Metsänen 2012). Suunnittelualue on pääosin talouskäytössä olevaa metsämaata sekä hyvin vähäisessä määrin viljelykäytössä olevaa peltoa. Suunnittelualueen linnusto on melko monipuolista, mutta havaittujen uhanalaisten lajien parimäärät ovat alhaisia. Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön sijoittuu paikallisesti arvokkaita luontokohteita sekä joitain luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveltuvia elinympäristöjä (Parkko 2012, Metsänen 2012) Kallio- ja maaperä Pyhtään kallioperä sijoittuu Kymen rapakivialueelle, joka on syntynyt mesoproterotsoiisella maailmankaudella noin miljoonaa vuotta sitten. Suunnittelualueella esiintyvät kivilajit ovat plutonisia eli niin sanottuja syväkivilajeja. Eteläisimmät osat alueesta ovat kallioperältään viborgiittia, mutta alueen pohjois- ja keskiosissa Koivukorven Pitkäkallion alueella esiintyy tasarakenteista rapakivigraniittia (GTK 2011). Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa moreenimaata sekä kalliota. Paikoin esiintyy kalliopaljastumia. Kallioiden välisissä notkelmissa esiintyy paikoin pieniä suopainanteita, joiden maaperä on saraturvetta (GTK 2011) Pohja- ja pintavedet Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Kangasmäen ( ) I luokan, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue sekä Siltakylän ( ) I-luokan pohjavesialue sijoittuvat noin 2-3 kilometriä alueen koillispuolelle. Noin kolme kilometriä alueen länsipuolelle sijoittuu Korkiaharjun ( A ja B) I- luokan pohjavesialue sekä lounaispuolelle Munapirtin ( A) I-luokan pohjavesialue (OIVA 2013). Selvitysalue sijoittuu Suomenlahden rannikkoalueen (81) päävesistöalueelle ja siinä tarkemmin Svartbäckenin (81.022) ja pohjoisimmilta osiltaan Siltakylänjoen (81.020) valuma-alueille. Läntiset osat alueesta sijoittuvat välialueelle (81V019). Alueella sijaitsee joitain metsätalouden ojia mutta suunnittelualueella ei ole merkittäviä pintavesimuodostumia, lähteitä tai vesilain (VesiL 11 ) mukaisia kohteita (OIVA 2013, Parkko 2012) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (90) Kasvillisuus Eläimistö Pesimälinnusto Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Uudenmaan eliömaakuntaan. Pyhtää kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. (OIVA 2013) Suunnittelualueen länsirajana on peltoja, joiden länsipuolella on melko laaja asumaton metsäalue. Suunnittelualueella on erityisen paljon karukkokallioita, joiden kasvillisuus on poronjäkälävaltaista. Osalla kallioalueista kasvillisuus hyvin kulunutta, mutta alueella on myös useita hyvin edustavia kallioita, jotka voidaan lukea metsälain mukaisiksi erityisen arvokkaiksi elinympäristöiksi (MetsäL 10 ). Muuten metsät ovat olleet pääosin voimallisessa metsätalouskäytössä, eikä luonnontilaisen kaltaisia osia löydy kuin aivan pienialaisesti. Puusto on pääosin melko nuorta ja havupuuvaltaista (Parkko 2012). Selvitysalueen eläimistön voidaan olettaa edustavan melko tavanomaista talousmetsien lajistoa. Alueella on jonkin verran luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoille soveliasta elinympäristöä ja alueella esiintyy ainakin viiksisiippaa (viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa) sekä pohjanlepakkoa (Metsänen 2012, FCG 2014). Alueella ei ole havaittu liito-oravaa tai lajille soveliaita, riittävän laajoja elinympäristöjä tai muiden uhanalaisten eläinlajien esiintymiä (Parkko 2012, SYKE 2012). Suunnittelualueen lintulajisto on melko tavanomaista. Yleisimpiä pesimälajeja ovat Suomen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvat peippo, metsäkirvinen, pajulintu ja vihervarpunen. Yleisinä esiintyvät myös laulurastas, talitiainen ja käki. Karuilla kallioalueilla esiintyy niille tyypillistä lajistoa kuten metsoa (NT, RT, L-dir), kehrääjää (L-dir), leppälintua, kulorastasta ja harmaasieppoa. Peltoympäristöjen lajistoa edustaa keltasirkku (Parkko 2012). Vuonna 2013 tehdyssä tarkastuksessa (FCG) n suunnittelualueella havaittiin kaksi alueella ruokailevaa naarasmetsoa, mutta merkkejä soidinpaikoista ei löydetty. Yksilöhavainnot keskittyivät samoille alueille kuin kevään 2012 (Parkko) selvityksissä tehdyt havainnot. Tupapellonmäen kallion lakiosissa todettiin metson talvisia ruokailupuita eli hakomispuita, joiden alla oli myös metsojen vanhoja ulosteita. Alue saattaa kuulua Pyhtään alueella pesivien merikotkien (VU, L-dir) saalistusympäristöön (Ilomäki & Parkko 2012). Vuonna 2013 suoritetun seurannan perustella Pyhtään alueella pesivien merikotkien liikkuminen keskittyy Santaniemenselän lisäksi melko tiiviisti rannikkoalueelle. Lähin tiedossa oleva asuttu kalasääskenpesä (NT, L-dir) sijoittuu kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta on tiedossa lisäksi kolme muuta kalasääsken pesää (Luonnontieteellinen keskusmuseo 2012a ja 2012b). Kalasääskellä on käytössään useita vaihtopesiä eivätkä kaikki n alueen läheisyyteen sijoittuvat pesät ole vuosittain asuttuja. Vuonna 2013 suoritetun kevätmuuton seurannan ja pesimäaikaisen lentoreittiseurannan (FCG) aikana ei havaittu erityisen aktiivista merikotkien liikehdintää. Merikotkien liikkumisen todettiin keskittyvän Santaniemenselän- nlahden sekä Munapirtin, Innerfjärdenin ja Ytterfjärdenin alueille. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuva Tyyslahti-Santaniemenselkä on merkittävä sääksien ruokailu- ja pesimäalue. n suunnittelualueilla ei havaittu merkittäviä sääksien ruokailulentoreittejä. Alueen eteläpuolella pesivät sääkset saattavat satunnaisesti lentää alueen eteläosien alueella, mutta pääasiallisesti seurannassa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (90) Muuttolinnusto havaittu sääksien liikkuminen keskittyy Santaniemenselän ja Tyyslahden sekä osittain nlahden alueille. (FCG 2014.) Syysmuutto Hiirihaukkojen (VU) ja piekanojen itään suuntautuva muuttoreitti sijoittui syksyllä 2012 selvästi E18-tien eteläpuolelle. Muutonseurannassa E18-tien eteläpuolisella alueella havaittiin noin 300 hiirihaukkaa ja alle 300 piekanaa (Ilomäki & Parkko 2012). Lajien muuttoväylä kulkee siten osittain suunnittelualueen läpi tai ainakin hyvin läheltä sitä. Hiirihaukkojen ja piekanojen päämuuttoväylä vaihtelee vuosittain vallitsevien tuulien mukaan ja voi siirtyä useita kilometrejä pohjoiseen tai etelään. Havaituista maakotkista (VU, L-dir) valtaosa (yli 70 %) muutti E18-tien pohjoispuolista reittiä länteen ja suunnittelualueen kautta tai sen läheisyydestä muuttaneiden maakotkien määrä oli vähäinen. Merikotkien (VU, L-dir), sääksien (NT, L-dir), jalohaukkojen sekä useiden muiden haukkalajien muutto ei keskittynyt erityisesti millekään muuttolinjalle vaan niiden muutto jakautui tasaisemmin koko Pyhtään alueelle. Joidenkin lajien kohdalla havaintoaineisto on riittämätön tarkempien tulkintojen tekemiseen (Ilomäki & Parkko 2012). Kurkimuutto (L-dir) tiivistyi Jättukastetin ja Imsalonniemen väliselle kapealle kaistalle ja päämuuttoreitti sijoittui siten selvitysalueen itäpuolelle. Selvitysalueen ylittäneiden kurkien määrä oli hyvin vähäinen (alle 100 yksilöä) eikä alueen kautta kulje merkittävää kurkien muuttoväylää (Ilomäki & Parkko 2012). Kevätmuutto Kevätmuuton seuranta toteutettiin vuonna 2013 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy). Lintujen kevätmuutto käynnistyi keväällä 2013 kylminä jatkuneiden säiden vuoksi tavallista hitaammin ja oli maalis-huhtikuulla jopa pari viikkoa tavanomaisesta myöhäisemmässä. Kevätmuutolle vuonna 2013 oli myös tyypillistä, että monille perinteisille hanhien levähdysalueille ei keväällä 2013 kerääntynyt kovin merkittäviä määriä hanhia. (FCG 2014.) Muutonseurannassa havaittiin yhteensä yli lintua, jotka kuuluivat yhteensä noin kahdeksaankymmeneen eri lajiin. Havaituista muuttolintulajeista uhanalaisiksi luokiteltuja olivat muuttohaukka (VU, vaarantunut), hiirihaukka (VU), mehiläishaukka (VU), sinisuohaukka (VU), punasotka (VU), selkälokki (VU) ja törmäpääsky (VU). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista havaintoja tehtiin seuraavista: isokoskelo, kaakkuri, metsähanhi, naurulokki ja niittykirvinen. Havaittujen uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien yksilömäärät olivat kuitenkin melko alhaisia. (FCG 2014.) Valtaosan havaituista linnuista muodostivat valkoposki- ja sepelhanhet, harmaahanhet, sepelkyyhkyt, peippolinnut, rastaat, laulujoutsenet ja kurjet. Tuulivoimapuistojen vaikutuksille alttiiden suurten lintulajien kuten hanhien, joutsenten ja kurkien päämuuttoväylät eivät keväällä 2013 sijoittuneet merkittävästi tuulivoimapuiston suunnittelualueelle. Arktisten lintulajien muutto kulki pääasiassa suunnittelualueen eteläpuolitse lähempänä rannikkolinjaa sekä ulompana merellä. (FCG 2014.) Suunnittelualueen läheisyydessä havaittu keväinen petolintumuutto oli vähäistä verrattuna syksyllä 2012 havaittuun petomuuttoon eikä muutonseurannan perusteella suunnittelualueen läheisyydessä kulje erityisen merkittäviä petolintujen kevätmuuttoväyliä. Kymenlaakson alueella merkittävimmät petolintumuutot _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (90) ajoittuvatkin vuosittain syksyyn. Päiväpetolinnut karttavat tyypillisesti laajojen merialueiden ylityksiä, mistä johtuen syksyisin useat lajit (mm. mehiläis- ja hiirihaukka) seuraavat rantalinjaa muuttomatkallaan ja muuttoväylät tiivistyvät rannikon läheisyyteen. Keväisin petolintujen muutto saapuu mantereelle hajanaisemmin pääosin Suomenlahden ylitse eikä tiivisty rannikkoalueelle syksyn tapaan (Ilomäki 2005). Havaintojen perusteella Munapirtin kärki kuitenkin ohjaa jossain määrin mm. hiiri-, ampu- ja muuttohaukkojen muuttoreittejä, mistä johtuen päiväpetolintujen muutto ohjautuu ainakin osittain n suunnittelualueen kautta. Seurannassa havaitut yksilömäärät jäivät kuitenkin näiden lajien osalta melko vähäisiksi. (FCG 2014.) Uhanalaiset, silmälläpidettävät sekä luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit Alueella esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) viiksi- ja/tai isoviiksisiippa sekä pohjanlepakko (Metsänen 2012). Vuoden 2013 lepakkokartoituksissa (FCG) n alueella havaittiin hyvin vähän lepakoita eikä rakentamisalueiden läheltä voitu rajata lepakoille arvokkaita ruokailualueita. Tehdyt havainnot koskivat satunnaisesti ruoanhaussa metsäteiden laiteita seurailevia pohjanlepakoita, joiden päivehtimispaikat voivat sijoittua satojen metrien tai jopa kilometrien etäisyydelle havaintopaikoista. Alueen lounaisrajan tuntumassa havaittiin kahdella kartoituskerralla pohjanlepakoita maatilan pihapiirin sekä pelto- ja metsäalueiden muodostamassa ympäristössä. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueita voi sijaita noin 800 metrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista sijoittuvan maatilan rakennuksissa. Alueellisesti uhanalaisista lajeista alueella esiintyy metso (RT). Silmälläpidettävistä (NT) lajeista alueella esiintyvät metso, teeri ja sirittäjä (Parkko 2012) Arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueilla tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Noin 200 metriä alueen pohjoispuolella on yksityinen, noin 4,5 hehtaarin laajuinen luonnonsuojelualue Pekan Metsä (YSA203159). Viiden kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee viisi Natura 2000 verkostoon kuuluvaa kohdetta: Kymijoki (SCI, FI ), Santaniemenselkä Tyyslahti (SPA, FI ), Heinlahti (SPA, FI ), Kokkovuori (SCI, FI ) ja Koukkusaari (SCI, FI ). Tyyslahden luonnonsuojelualue (YSA055630) sijaitsee viisi kilometriä suunnittelualueen länsipuolella. Suunnittelualueelle sijoittuu 10 paikallisesti arvokasta elinympäristöä: Alue/kohde Sudenkallio (nro 1) Sudenkallion eteläpuolen kallio (nro 2) Pitkäkallion luoteispuolen kallio (nro 3) Lapinkiven pohjoispuolen kallio (nro 4) Kaivantokorvensuon kallio (nro 5) Lapinkivet (nro 6) Nattskenebergen (nro 7) Arvotus paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (90) Nattskenebergenin korpikuvio (nro 8) Ruokosuon kallio (nro 9) Hummankalliot (nro 10) paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas paikallisesti arvokas Kuva 6. n suunnittelualueelle sijoittuvat paikallisesti arvokkaat elinympäristöt (kuva: Kotkansiipi 2012 Pyhtään tuulivoimayleiskaavan luontoselvitys). 4.8 Maisema- ja kulttuuriympäristö Yleistä Osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen maisemaselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ), jossa on kuvattu yksityiskohtaisemmin arvokkaan maisemaalueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Pyhtään kunnalta yhdyshenkilönä on toiminut Pirjo Kopra. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti MARK Riikka Ger. Työhön on osallistunut maisemasuunnittelija Jan Tvrdý. Maisemakuvallinen tarkastelu on laadittu ulottumaan viiden kilometrin säteelle hankealueesta, sillä 0-5 kilometrin etäisyysvyöhyke on tavallisesti alue, jossa maisemakuvalliset haittavaikutukset ovat tuntuvimmat. On kuitenkin muistettava, että puustosta, rakennuksista ja rakenteista syntyvän katvevaikutuksen johdosta voimalat _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (90) eivät suinkaan näy kyseisellä vyöhykkeellä kaikkialle ja näkyessäänkin ne näkyvät usein vain osittain. Hankealuetta ympäröivät arvokohteet on esitelty 12 kilometrin etäisyydelle saakka. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Maisemamaakunnallisessa aluejaossa Pyhtää kuuluu Eteläiseen rantamaahan ja tarkemmin määriteltynä Eteläiseen viljelyseutuun. Eteläinen viljelyseutu on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa. Savikkoja on runsaasti mutta erityisesti jokivarsien tuntumassa. Peltoja on paljon, sillä savikot ovat lähes kauttaaltaan viljelyssä. Itäosissa viljelymaata on keskimäärin vähemmän ja asutuskin harvempaa lukuun ottamatta seudun itärajalla olevaa Kymijokilaaksoa. Kymijokilaakson suurjokimaisema on maisemallinen erikoisuus muuten vähävetisellä alueella. Rakennukset on perinteisesti sijoitettu peltoaukeiden tuntumassa oleville kumpareille ja reunaselänteille. Maaseutumaisemalle luovat omaleimaista ilmettä lukuisat kartanot ja muutamat ruukkiyhdyskunnat. (Ympäristöministeriö 1993) Hankealue sijoittuu pääosin metsäiselle selänteelle, jossa kallio on monin paikoin aivan pinnassa. Selännealueen painanteisiin on muodostunut pienialaisia soita tai soistumia. Hankealueeseen lukeutuu myös peltokaistaleita. Osa pelloista on irrallisia pienehköjä peltoalueita, osa laajemman peltoalueen reunavyöhykettä. Pellot sijoittuvat hankealueen länsireunalle. Hankealueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen eteläosassa. Maasto kohoaa korkeimmillaan noin 30 metriä meren pinnan yläpuolelle. Alavimmillaan alue on noin 5-7 metriä meren pinnan yläpuolella alueen länsireunalla. Hankealue sijoittuu pääosin metsävyöhykkeelle. Kallio on monin paikoin pinnassa, erityisesti alueen eteläpuoliskolla. Suopainanteita tai soistumia on jonkin verran. Avotilat, jotka ovat kooltaan varsin pieniä, sijoittuvat hankealueen länsilaidalle. Kun alueen maisemakuvaa tarkastelee hieman laajemmin, noin viiden kilometrin säteellä kaavaillusta tuulivoimapuistosta, alueen maisemakuvalle ovat tunnusomaisia merenlahdet, mutkitteleva pienipiirteinen rantaviiva sekä laaja-alaiset viljelyalueet. Länsikylän ja Myllykylän ympärille sijoittuvan maakunnallisestikin arvokkaan viljelyalueen ohella erityisen viehättävän ja osin hyvinkin pienipiirteisen viljelymaisemakokonaisuuden muodostaa n ympäristö. Peltojen ohella tärkeän osan kyseistä viljelymaisemaa muodostavat vanhat yksittäiset rakennukset ja rakennusryhmät, viehättävät metsäsaarekkeet, joissa esiintyy muun muassa mäntyjä ja katajaa sekä pienipiirteinen reunavyöhyke. Viehättäviä tieosuuksia sijoittuu tarkastelualueella viljelymaisemien yhteyteen ja meren rannalle. Viljelyalueet rajautuvat useimmiten selkeälinjaisiin elementteihin, kuten metsänreunoihin. Lähimmillään runsaan kilometrin päähän hankealueen rajasta sijoittuu arvokas kallioalue. Yleisesti ottaen pitkät näkymät viljelyaukeiden ja merenlahtien yli ovat tarkastelualueen vahvuuksia. Länsikylän ja Myllykylän viljelyaukealla uusi E18- moottoritie sekä siihen liittyvä eritasoliittymä muodostavat maisemavaurion. Eritasoliittymä ramppeineen katkaisee pitkiä näkymiä Valtakunnallisesi arvokkaat maisema-alueet Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmillään noin 5 km etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kymijoen laakso (MAO050014). Kymijoen kulttuurimaisemat (180 km2) edustavat Eteläisen viljelyseudun ja Kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen poikkeuksellisen laajapiirteistä ja samalla vaihtelevaa viljelymaisemaa. Alueella on monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (90) Maisema-alue koostuu monenlaisista Kymijoen varren maisemista I Salpausselän ja Suomenlahden rannikon välillä. Kulttuurimaiseman ydin on Kymijoki, joka paikoin laajenee järvialtaiksi ja paikoin jakautuu moniksi haaroiksi. Pyhtään kirkonkylän kulttuurimaisema täydentää Kymijokilaaksoa rannikon tuntumassa. Vaihtelevuutta maisemaan tuovat koskiset jokiosuudet sekä hoidetut perinnemaisemat siellä, missä karjanhoidolla on vielä jalansijaa. Kokonaisuudessaan alueesta kuvastuu moni-ilmeisyys ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus. Perinnekasvillisuutta on muun muassa Ruotsinpyhtään Vastilan kylässä ja Ruotsinkylässä sekä Pyhtäällä jokivarren eteläosissa. Monipuoliset Vastilan niityt ja hakamaat kylän keskustassa ja Kymijoen varressa ovat edelleen laidunkäytössä. Ruotsinkylän Teutjärven rannalla olevat avoimet kivikkoiset niityt ja hakamaat ovat tehokkaasti laidunnettuja. Alueen pitkää asutushistoriaa kuvastavat muun muassa useat kivikaudelta peräisin olevat asuinpaikat. Maisemallisesti arvokkaita tieosuuksia on muun muassa Ruotsinpyhtään-Ruotsinkylän-Vastilan välisellä taipaleella. Esimerkit alueella sijaitsevista kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista: o Kotkan Hurukselan kylä ja Kahrinkangas, o Ruotsinpyhtäällä oleva Strömfors (historiallisesti arvokas ruukinalue), o Pyhtään harmaakivikirkko, Stockforsin tehdasalue ja Stråkan käsikäyttöinen sulku. Noin 16 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu Kaunissaari-Ristisaari (MAO050011), joka on edustava esimerkki Suomenlahden rannikkoseudun saariston kulttuurimaisemasta. Noin 8,5 kilometrin etäisyydelle sijoittuu Summanjoen laaksot (MAO050015) Maakunnalliset maisema-arvot Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Pyhtään Länsikylä-Myllykylä (Maakuntakaava), etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 1,5 kilometriä. Länsikylää ja Myllykylää ympäröi laaja-alainen viljelymaisemakokonaisuus, jonka kautta kulkee Suuri Rantatie. Strukan metsäalue (Maakuntakaava), sijoittuu lähimmillään vajaan neljän kilometrin päähän hankealueen rajasta. Kymijoen laakso - Strömforsin ruukki ja Ahvenkosken ympäristö (KUMA tun. 161 & Maakuntakaava), etäisyys lähimmillään noin 5 kilometriä. Aluetta on kuvailtu valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden yhteydessä sekä Strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön osalta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden yhteydessä. Aluerajaus on hankealueen läheisyydessä jonkin verran laajempi kuin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus. Kaunissaari jonka etäisyys on lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä. Kungshamnin historiallisen satamapaikan (KUMA tun. 160), etäisyys on lähimmillään alle 12 kilometriä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (90) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) Hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu useita arvokohteita. 0-5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Suuri Rantatie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 2 kilometriä kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet Pyhtään kirkko ja pappila on laajan keskiaikaisen emäseurakunnan 1400-luvun lopulla rakennettu pyhäkkö. Kirkko on yksi parhaiten alkuperäisessä rakennusmuodossaan säilyneitä keskiaikaisia kirkkoja. Kirkosta jonkin matkan päässä luoteeseen joen länsipuolella oleva kirkkoherran pappila on sijainnut samalla paikalla jo keskiajalla. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 7 kilometriä. Kaunissaaren saaristokylä, Pyhtään Kaunissaari on Kotkan Haapasaarien ja Haminan Tammion ja Kuorsalon tavoin sekä rakenteeltaan että rakennuskannaltaan hyvin säilynyt esimerkki kalastuksen ja merenkulun tuottamasta rakennetusta ympäristöstä itäisellä Suomenlahdella. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään runsaat 8,5 kilometriä Ahvenkosken historiallinen ympäristö on liikenne- ja sotahistoriallisesti merkittävä ympäristö on Kymijoen läntisimmän haaran ja historiallisen Suuren Rantatien leikkauskohdassa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään vajaat yhdeksän kilometriä. Kymijoen rajalinnakkeet ovat merkittäviä 1700-luvun puolustushistoriaan kuuluvia Ruotsin ja Venäjän välisen rajan muistomerkkejä. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11 kilometriä. Strömforsin ruukkiyhdyskunta on kokonaisilmeeltään ja rakennuskannaltaan maan parhaiten säilyneitä ruukkiyhdyskuntia ruukinkartanoineen, kirkkoineen ja monipuolisine tuotantorakennuksineen. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 11,5 kilometriä. Langinkosken keisarillinen kalastusmaja on keisarihallitsijaan liittyvä rakennusmuistomerkki ja Keisarillisen palatsin ohella ainoa keisariperheelle pystytetty rakennus Suomessa. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10 kilometriä. Kyminlinnan maalinnoitus on suurista linnoituksista ainoa lähes kaikkine etuvarustuksineen säilynyt Kaakkois-Suomen linnoitus. Kyminlinna on osa keisarinna Katariina II:n aikana aloitettua Ruotsia vastaan rakennettua linnoitusketjua. Etäisyys kaava-alueeseen on lähimmillään noin 10 kilometriä Merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 1993) Entisiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY1993), jotka voidaan nykyään pääsääntöisesti rinnastaa maakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, ei sijoitu hankealueelle kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuu yhdeksän kohdetta Kohteista kahdeksan (Pyhtään kirkkomaisema; Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema; Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka; Strömforsin historiallinen ruukinalue; Kyminkartanon kulttuurimaisema; Kyminlinnan _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (90) Perinnemaisemat maalinnoitus ja Langinkosken keisarillinen kalastusmaja ympäristöineen) ovat vastaavia kuin vyöhykkeelle sijoittuvat RKY 2009 kohteet mutta niiden aluerajaukset ovat muuttuneet. Osa vuoden 1993 kohteista (Ahvenkosken kulttuurimaisema; Markkinamäki, historiallinen satamapaikka sekä Ahvenkosken kartano ja Kymijoen maisema) on yhdistetty laajemmaksi kokonaisuudeksi. Ne muodostavat osapuilleen Ahvenkosken historiallisen ympäristön (RKY 2009 kohde). Kaksi muuta vuoden 1993 aluerajauksista on puolestaan ollut laajempia kuin nykyisin valtakunnallisesti merkittäviksi määritellyt kohteet. Kohteet on esitelty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen yhteydessä. Lisäksi yhtä kohteista ei ole kelpuutettu RKY 2009 kohteeksi. Kyseinen Sokerikemian alue sijoittuu noin 11,5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Sokerikemian yhtenäinen asuntoalue on rakennettu Suomen Sokerin Oy:n työntekijöille vuosien aikana. Perinnemaisemilla tarkoitetaan perinteisten maankäyttötapojen synnyttämiä maisematyyppejä ja ne jaetaan kahteen tyyppiin: rakennettuihin perinnemaisemiin ja perinnebiotooppeihin. Perinnebiotoopit ovat perinteisen laidun-, niitto- ja kaskitalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnemaiseman arvoon vaikuttavat perinteisen maankäytön jatkuvuus, alueen kasvillisuus sekä uhanalaisten ja huomionarvoisten alueiden määrä. Arvoa lisääviä tekijöitä ovat alueen monipuolisuus, laajuus sekä maisemalliset ja kulttuurihistorialliset tekijät. Hankealueelle ei sijoitu perinnemaisemia. Viiden kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuu 10 perinnemaisemaa. Niistä lähin sijaitsee lähimmillään 1,5 kilometrin päässä hankealueen rajasta. Toiseksi lähin sijoittuu edellisen pohjoispuolelle runsaan 1,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Seuraavaksi lähimmät kaksi kohdetta sijoittuvat vajaan 2,5 kilometrin päähän hankealueen rajasta. Viidenneksi lähin kohde sijoittuu runsaan kolmen kilometrin päähän hankealueesta. Loput kohteet sijoittuvat Heinlahden rannalle 4-5 kilometrin päähän hankealueen rajasta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (90) Kuva 7. Maisema- ja kulttuuriarvot. (Kuvassa valmisteluvaiheen mukaiset suunnittelualueiden rajat.) Muinaisjäännökset n tuulivoimapuiston kaava-alueelle on laadittu arkeologinen inventointi kesällä 2014 ennen kaavaehdotuksen laatimista (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy). n tuulivoimapuiston kaava-alueelta tunnetaan entuudestaan kolme muinaisjäännöskohdetta. Alueelta tunnetaan muinaisjäännökset Sammalsuo 1 (muinaisjäännösrekisterin tunnus ), Sammalsuo 2 ( ) ja mahdollinen muinaisjäännös Sammalsuo 3 ( ). Kesän 2014 inventoinnissa ei paikannettu aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä. 4.9 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto; Itä-Uudenmaan maakuntakaava). Ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2008 taajamat ja niiden ympäristöt -maakuntakaavan sekä vuonna 2010 maaseutu ja luonto -maakuntakaavan. Kymenlaakson energiamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson energiavaihemaakuntakaavan Vahvistetuissa maakuntakaavoissa on ratkaistu useita aihekokonaisuuteen liittyviä alueidenkäyttökysymyksiä, mm. osoitettu meren rannikolta ja merialueelta tuulivoiman _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (90) tuotantoon soveltuvia alueita ja koko maakunnan alueelta turvetuotantoalueita, energiahuollon alueita ja energiansiirtoyhteyksiä. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan tarkoituksena on täydentää maakuntakaavaa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden edellyttämällä tavalla turvaten alueidenkäytössä energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia sekä osoittaa Kymenlaakson maakuntakaavoituksessa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Energiamaakuntakaavan koko kaava-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Suunniteltaessa tuulivoimaloiden sijoittamista taajamatoimintojen läheisyyteen, tulee selvittää tuulivoimatuotannon vaikutukset alueen maankäytön kehittämisvaihtoehtoihin. Tuulivoimalat tulee sijoittaa keskitetysti. n suunnittelualue sijoittuu energiamaakuntakaavassa osoitetulle maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimaloiden sijoitusalueelle (tv1 2095, ). Suunnittelumääräyksen mukaan tv-alueiden suunnittelussa on pyydettävä Puolustusvoimien lausunto ja selvitettävä vaikutukset liikenneturvallisuuteen sekä pyrittävä estämään tuulivoimatuotannon kielteisen vaikutusten synnyttäminen kohdekuvauksissa esitettyihin alueiden erityisominaisuuksiin. Maakuntakaavan rakentamismääräyksen mukaan tv-alueilla ei ole voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Lisäksi energiamaakuntakaavassa on suunnittelualueen pohjoispuolelle osoitettu maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä ympäristövaikutuksia aiheuttava teollisuusalue ja teollisuuden varastoalue (t). Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ehkäistä merkittävät ympäristöhäiriöt teknisin ratkaisuin ja riittävin suojaetäisyyksin. Mikäli alueella varastoidaan, käsitellään tai valmistetaan polttonesteitä tai muita vaarallisia aineita on alueen suunnittelussa huomioitava vaarallisista aineista alueelle ja sen lähiympäristölle aiheutuvat riskit. Energiamaakuntakaavan selostuksessa n tv-alueelle on annettu aluekohtaisia yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa erityisesti huomioitavia ominaisuuksia seuraavasti: Maisema Asutus Luonto Meri- ja saaristomaisema Tuulivoima-alueen läheisyyden asuinpaikat Lintujen muuttoreitit Kalasääsken pesäpaikat Petolintujen kaartelualueet (Lovisteinin/Tonttuvuoren kallioalueet) Suurikokoisten petolintujen muuttoreitit Maaseutu- ja luonto maakuntakaavassa on n suunnittelualueesta noin 200 metriä pohjoiseen osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltaviksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Suojelualeiksi osoitetuille alueille tai _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (90) kohteille ei saa suunnitella toimenpiteitä, jotka vaarantavat tai heikentävät niitä luontotai ympäristöarvoja, joiden perusteella alueesta on muodostettu luonnonsuojelualue tai tavoitteena on perustaa sellainen. Suunnittelualueen itäpuolelle on maaseutu- ja luonto -maakuntakaavassa osoitettu Koivukorven (1806) ja länsipuolelle Pitkäkallion (1809) ja Myllyniitynkallion (1807) maa-ainesten ottoalueet (EOm). Merkinnällä osoitetaan maa-aineslain piiriin kuuluvia maa-ainesten ottamiseen soveltuvia alueita, joiden osalta on selvitetty pohjavedenhankinnan sekä aluerakenteen ja luonnon- ja maisemansuojelun tavoitteiden ja ottotoiminnan yhteensopivuus. Suunnittelualueen pohjoispuolella kulkee valtatie 7 (vt/kt) ja edelleen pohjoisempana uuden E18-moottoritien linjaus (mo). Valtatie 7 rinnalle on merkitty Pyhtää-Kotka (2091) päävesijohdon ja siirtoviemärin (vj) linja. Suunnittelualueesta noin puolitoista kilometriä kaakkoon sijaitsee maaseutu- ja luonto - maakuntakaavassa arvokas kallioalue (ge 1596) ja puolitoista kilometriä lounaaseen matkailun ja virkistämisen kehittämisen kohdealue (mv, turkoosi viiva) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (90) Yleiskaava Kuva 8. Ote Kymenlaakson energiamaakuntakaavasta. Maakuntakaavan taustalla näkyy alueella voimassa oleva maaseutu- ja luonto -maakuntakaava. n suunnittelualue on osoitettu likimääräisesti sinisellä rajauksella. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Suunnittelualuetta lähinnä olevat yleiskaavat ovat Pyhtään keskustaajaman osayleiskaava (tullut osittain lainvoimaiseksi ), joka sijaitsee kaava-alueesta noin kilometrin koilliseen, Pyhtään rannikon ja saariston osayleiskaava ( ympäristökeskus), jonka _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 (90) Asemakaava pohjoisin raja myötäilee kaava-aluetta ympäröivää rantaviivaa sekä rannikon ja saariston osayleiskaavan muutos ( ) noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta lounaaseen. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja eikä vireillä olevia asemakaavahankkeita. Suunnittelualuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Huutjärvellä. Kuva 9. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat vahvistetut asemakaavat ( SYKE, ELY-keskukset 2012) Muut suunnitelmat ja päätökset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen (Dnro KASELY/14/07.04/2012) ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarpeesta koskien TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimahanketta n alueella. Hanke ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (YVA-lain) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Pyhtään tuulivoimayleiskaavoitusta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 (90) Toimiva aluerakenne: o Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: o Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: o o Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: o Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. o Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. o Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. o Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. o Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. o Alueidenkäytössä on turvattava sotilasilmailun tarpeet _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 (90) 5 Suunnittelun tavoitteet 5.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Pyhtään kunnan tuulivoimakaavoituksen tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuutta energiankulutuksesta ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteen mukaan tuulivoimarakentamisessa pyritään laajoihin, yhtenäisiin tuulivoimaalueisiin. 5.2 Maakunnalliset tavoitteet Samanaikaisesti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kanssa on valmisteltu Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Energiamaakuntakaavassa ja ilmasto- ja energiastrategiassa on linjattu tavoitteita tuulivoiman lisäämiseksi. Kymenlaakson strategia jalkauttaa kansallisen ilmasto- ja energiastrategian huomioiden maakunnan lähtökohdat ja sen ominaispiirteet ja vahvuudet. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset tavoitteet ja tehtäviä, joilla kehitetään alueen energiantuotantoa, vähennetään energiankulutusta, lisätään uusiutuvan energian osuutta, huomioidaan luonnonvarojen säästäminen ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia :n visiona on, että vuonna 2020 Kymenlaaksossa on vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Maakunnassa on alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso on kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakunta. Strategia on hyväksytty Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Pyhtään kunnan tavoitteet Tuulivoimakaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen tavoitteena on määritellä ja osoittaa tuulivoimaan soveltuvat alueet ja mahdollistaa tuulivoimaloiden toteuttaminen sekä yhteen sovittaa tuulivoimatoiminta alueiden muun maankäytön kanssa. n alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon. Suomen Tuuliatlaksen (2012) tietojen perusteella alueen tuuliolosuhteet on ennakoitu suotuisiksi tuulivoimatuotannolle. n alue on riittävän laaja ja yhtenäinen ja se sijoittuu asutukseen nähden suotuisasti. Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston toteuttaminen samalla huomioon ottaen luonnonympäristön ominaispiirteet, muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa tarkentuneet tavoitteet. Ympäristönäkökulmien huomioimisen lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota tuulipuiston toteutuskustannuksiin ja tuotantokykyyn, jotta tuulipuiston toteuttaminen olisi taloudellisesti kannattavaa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 (90) 6 Tuulivoimapuiston suunnitelma 6.1 Tuulivoimaloiden sijoitus n alueelle laaditun suunnitelman mukaan alueelle voidaan sijoittaa 9 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapeleista. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueelta saadut tuulimittaustiedot, alueen luonnonolosuhteet, maastonmuodot, rakennettu ympäristö ja muinaisjäännökset. Suunnittelussa on hyödynnetty kaavoitusta varten laadittuja selvityksiä sekä muuta olemassa olevaa aineistoa. Suunnittelualueen arvokkaat kohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tuulivoimaloiden sijoittelussa on myös kiinnitetty huomioita meluvaikutusten minimoimiseen. Tuulipuiston voimaloiden sijoittelussa on otettu huomioon Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukainen etäisyysvaatimus maanteistä. n tuulivoimapuisto sijoittuu vanhan valtatie 7:n eteläpuolelle lähimmän voimalan ollessa noin 1 km:n etäisyydellä tiestä. Uuteen moottoritiehen on etäisyyttä lähimmillään noin 1,5 km. Kuva 10. n tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat ja uudet tiet kaavaluonnosvaiheessa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 (90) Kuva 11. n tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden sijoituspaikat ja uudet tiet kaavaehdotusvaiheessa (alueen eteläosassa uusien teiden sijaintia tarkistettu luonnosvaiheen jälkeen). 6.2 Tuulivoimapuiston rakenteet Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. n hankealueelle toteutettavasta voimalatyypistä ei ole vielä varmuutta kaavoitusvaiheessa. n kaavaehdotusvaiheessa mallinnukset on laadittu käyttäen Nordexin 3 MW:n N131-voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Voimaloiden lakikorkeus olisi tällöin noin 186 metriä. Toteutettavat voimalat voivat kooltaan, teholtaan ja lähtömelutasoltaan poiketa kaavaehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyistä voimaloista. Tällöin rakennuslupavaiheessa tulee mallinnuksin osoittaa, että toteutettava voimalatyyppi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia. n alueella käytettävä tornirakenne on lieriörakenne. Tornit ovat joko betonitorneja, teräsrakenteisia tai niin sanottuja hybriditorneja, jotka ovat alaosastaan betonia ja yläosastaan terästä. Rakentamisvaiheessa tuulivoimaloiden pystytyksessä käytetään nostureita. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Tarvittavien alueiden laajuuteen vaikuttaa voimalatyyppi. Eri valmistajilla on erilaiset voimalakohtaiset nostoaluevaatimukset. Hankkeessa voidaan osittain hyödyntää alueella jo sijaitsevia metsäautoteitä, mutta hanke edellyttää myös uusien huoltoteiden rakentamista. Alueen nykyisten teiden kantavuutta on osin parannettava ja ajorataa levennettävä rakennusajan raskaille erikoiskuljetuksille soveltuviksi. Tuulivoimaloiden komponenttien ja asennuskaluston kuljetuksessa tarvittavien huoltoteiden ajoradan minimileveysvaatimus on noin 5 6 metriä jolloin tiealueen kokonaisleveys on noin metriä. Jyrkimmissä mutkissa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 (90) puustoa joudutaan raivaamaan tätä leveämmältä alueelta voimalaitoksen lapojen kuljetusten vuoksi (yhdistelmän pituus n. 70m). Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein, jotka sijoitetaan ensisijaisesti tuulivoimapuistoon rakennettavien tai parannettavien teiden yhteyteen. Liityntäpiste on Fingridin tai alueverkkoyhtiön 100 kv:n suurjännitelinjojen lähimmät sähköasemat. Kuva 12. n tuulivoimapuiston liittyminen tieverkkoon (kuvassa kaavaluonnosvaiheen mukainen tuulivoimapuiston suunnitelma) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 (90) 7 Yleiskaavan vaikutukset 7.1 Laaditut selvitykset Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 2012), joka kattaa: Linnustoselvitykset; pesimälinnusto, mahdolliset ruokailu- ja levähdysalueet Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Selvitys liito-oravan esiintymisestä alueella Lepakkoselvityksen Pyhtään tuulivoimayleiskaavaan liittyvä kurkiselvitys Päiväpetolintujen ja kurkien muutto Pyhtäällä syksyllä 2012 Lisäksi suunnittelun yhteydessä on laadittu (FCG ): Ns. ei-analyysi, jossa määritellään alueet, jotka eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen Tuulipuistojen alustavat layout-suunnitelmat (tuulivoimaloiden alustava sijainti, tiet sekä sähkönsiirtorakenteet) Maisemaselvitys Näkemäalueanalyysi Havainnekuvia Melu- ja varjostusmallinnukset Kaavaehdotusvaiheessa melu- ja varjomallinnukset, havainnekuvat ja näkemäalueanalyysi on päivitetty vastaamaan tuulivoimapuistojen viimeisimpiä suunnitelmia ja todennäköisiä voimalatyyppejä. Pyhtään tuulivoimaosayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu kevään ja kesän 2013 aikana seuraavat lisäselvitykset: Täydentävä lepakkoselvitys, metsojen soidinpaikkojen tarkistus, merikotkan ja sääksen lentoreittiseuranta ja linnuston kevätmuuttoselvitys. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Kesällä 2014 on laadittu: arkeologinen inventointi (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy) Syysmuuttavan maakotkan törmäysvaikutusten arviointi. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Kaavoituksessa hyödynnetään myös olemassa olevia selvityksiä ja muuta aineistoa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan valmisteluaineisto kattaa mm. seuraavaa aineistoa: Tuulivoimaselvitys 2010 ja linnustoarviointi Tuulivoima-alueet Kaavaselostus Ilmasto- ja energiastrategia Vaikutusten arviointi Rajausten perustelut - tuulivoima-alueet _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 (90) Muu aluetta koskevat selvitykset ja aineistot: Kymenlaakson liitto Kymenlaakson maakuntakaava; maaseutu- ja luonto. Valtion ympäristöhallinto. OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu. Museovirasto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Tuuliatlas Maakunnalliset inventoinnit (Museovirasto) 7.2 Yleistä vaikutusten arvioinnista Yleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan yleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 9 ) mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä eri vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 1 ) mukaiset vaikutukset: o o o o ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; o kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. n tuulivoimayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen vaikutukset maankäyttöön, ihmisiin, luontoon, maisemaan, liikenteeseen, tutkajärjestelmiin sekä melu- ja varjostusvaikutukset. Kaavoituksen vaikutusten arviointi tehdään sanallisesti asiantuntija-arviona ja laaditaan osaksi kaavaselostusta. n hankealueelle toteutettavasta voimalatyypistä ei ole vielä varmuutta kaavoitusvaiheessa. n kaavaehdotusvaiheessa mallinnukset on laadittu käyttäen Nordexin 3 MW:n N131-voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Voimaloiden lakikorkeus olisi tällöin noin 186 metriä. Toteutettavat voimalat voivat kooltaan, teholtaan ja lähtömelutasoltaan poiketa kaavaehdotusvaiheen mallinnuksissa käytetyistä voimaloista. Tällöin rakennuslupavaiheessa tulee mallinnuksin osoittaa, että toteutettava voimalatyyppi ei aiheuta haitallisia vaikutuksia. 7.3 Tuulivoimahankkeiden tyypilliset vaikutukset Tyypillisesti tuulivoimaloiden merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset, linnustovaikutukset sekä tuulivoimalaitosten käyntiääni. Lisäksi tuulivoimalaitosten rakentaminen aiheuttaa tilapäisiä perustustöihin ja rakenteiden pystyttämiseen liittyviä vaikutuksia. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 32 (90) 7.4 Maankäyttöön, ihmisten elinoloihin ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset 7.5 Meluvaikutukset n tuulivoimapuisto sijoittuu Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon osoitetulle alueelle. n tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa aluetta ja sen lähiympäristöä koskevien suunnitelmien ja kaavojen kanssa. Olemassa oleva asutus sijoittuu suhteellisen etäälle tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuisto rajoittaa asuin- ja lomarakentamista alueen välittömässä läheisyydessä, sillä asuin- ja lomarakennuksia ei voida sijoittaa alueille, joilla niitä koskevat melun ohjearvot ylittyvät. Toteutuessaan tuulivoimapuisto vaikuttaa siten myös tulevaisuuden maankäytön suunnitteluun. n tuulivoimapuiston aluetta tai sen välittömässä läheisyydessä olevia alueita ei kuitenkaan ole pitkäntähtäimen maankäyttötavoitteita määrittävässä maakuntakaavassa tai yleiskaavoissa osoitettu asuin- tai lomarakentamiseen. n tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle. n kaavaalue on rakentamaton ja pääosin metsätalouskäytössä, eikä tuulipuiston toteuttaminen varsinaisia tuulivoimaloita lukuun ottamatta estä metsätaloustoimintaa alueella tulevaisuudessa. Tuulivoimapuiston rakenteita varten puustosta raivattava maa-ala on vähäinen suhteessa koko tuulivoimapuiston pinta-alaan. Lähtökohtaisesti tuulivoimapuistoa ei aidata. Tuulivoimapuisto ei estä alueella liikkumista eikä alueen virkistyskäyttöä ja ulkoilua. Tuulivoimapuiston rakentaminen kuitenkin muuttaa alueen ympäristön luonnetta. Alueella liikkuvat voivat kokea tuulivoimalat virkistyskäyttöä häiritsevinä. Tuulivoimapuistosta aiheutuvat vaikutukset virkistyskäyttöön ja viihtyisyyteen liittyvät henkilökohtaiseen hatian kokemiseen ja tuntemukseen. Tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, liike ja varjostus voidaan kokea häiritsevänä. Tuulivoimapuistolla on työllistävä vaikutus erityisesti rakennusaikana. Käytön aikana hanke työllistää lähinnä huoltotöiden ja valvonnan kautta. Melu on ääntä, jonka ihminen kokee epämiellyttävänä tai häiritsevänä tai joka on muulla tavoin ihmisen terveydelle haitallista. Melua koskevat kokemukset ovat subjektiivisia, ja ne riippuvat äänen ominaisuuksien lisäksi mm. altistusajasta ja - paikasta. Melun aiheuttamia haittoja pyritään hallitsemaan äänen syntyyn, etenemiseen sekä melutasoon ja melualtistukseen kohdistuvilla vaatimuksilla ja toimenpiteillä. Keskeisin meluntorjuntakeino on riittävä etäisyys tuulivoimalan ja tarkastelupisteen, kuten asutuksen välillä. (Ympäristöministeriö 2012.) Tuulivoimaloiden ääni syntyy roottorin lapojen sekä voimalan koneiston aiheuttamasta äänestä. Lapojen pyörimisestä aiheutuva ääni on tyypillisesti haittavaikutustensa kannalta merkittävämpi. Äänen voimakkuus, taajuus ja ajallinen vaihtelu riippuvat tuulivoimaloiden lukumäärästä, niiden etäisyyksistä tarkastelupisteisiin sekä tuulen nopeudesta. (Ympäristöministeriö 2012.) Tuulivoimaloiden tuottama ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matala- eli pienitaajuisia ääniä. Tuulivoimalan ääni poikkeaa siten ominaisuuksiltaan esimerkiksi tieliikenteen aiheuttamasta äänestä (Ympäristöministeriö 2012). Tuulivoimalaitokselle ominainen ääni (vaihteleva humina ) syntyy lavan aerodynaamisesta äänestä sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Melua aiheutuu myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta se peittyy lapojen huminan alle. (Di Napoli 2007.) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 33 (90) Meluvaikutuksia aiheutuu rakentamisvaiheen aikana mm. teiden ja tuulivoimalaitosten perustusten rakentamisesta. Varsinainen voimalaitoksen pystytys ei ole erityisen meluavaa toimintaa ja vastaa normaalia rakentamisesta tai asennustöistä aiheutuvaa melua. Rakentamisen aikana eniten melua aiheuttaa mahdolliset louhintatyöt. Melun leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. maaston pinnanmuodoista, kasvillisuudesta ja sääoloista, kuten tuulen suunnasta ja nopeudesta sekä lämpötilasta eri korkeuksilla. Äänen kuultavuuden kannalta olennaista on taustaäänen taso. Taustaääntä aiheuttavat mm. liikenne, tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina) ja rannassa aaltojen kohina. (Ympäristöministeriö 2012.) Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot ( Taulukko 1). Taulukko 1. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992) Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Aeq L Aeq Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet. Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet. 1) 2) 55 db 50 db 3) 4) 45 db 40 db Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ympäristöministeriön raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (4/2012) suositellaan tuulivoimarakentamisen suunnittelussa otettavaksi huomioon ulkomelutason suunnitteluohjearvot (Taulukko 2). Suunnitteluohjearvot ovat riskienhallinnan ja suunnittelun apuväline. Suunnitteluohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina eli taustamelutason vaikutusta ei ole huomioitu. Taulukko 2.Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot (YM 4/2012) Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona L Aeq L Aeq asumiseen käytettävillä alueilla, loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa, virkistysalueilla 45 db 40 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla, luonnonsuojelualueilla (yöarvoa ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä) 40 db 35 db muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 34 (90) Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa tuulivoimalat riittävän kauaksi asutuksesta ja muista meluvaikutuksille herkistä kohteista. Tuulivoimaloiden toiminnan aikainen melu mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotun todellisen tilanteen mukaisena (real case). Mallinnuksessa on käytetty maanpinnan kovuuskertoimena 0,5, joka huomioi puuston ja muun kasvillisuuden melua vaimentavaa vaikutusta. Melulaskennoissa huomioitiin tuulivoimaloiden kokonaismäärä, sijoittelu, napakorkeus, roottorin halkaisija sekä tuulivoimalan oletettu äänitehotaso. Mallinnuksen tuloksia on havainnollistettu leviämiskartan avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät (35, 40 ja 45 db(a)). Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu äänitasot tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin melulle herkkiin kohteisiin. Leviämiskartat osoittavat melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Todellisuudessa melu ei ole yhtä aikaa maksimitasossa jokaisessa osassa tuulivoimapuistoa. Mallinnuskartta on yhdistelmä kaikista mahdollisista pahimmista tilanteista melun leviämisen suhteen. Todellisessa tilanteessa melu on pienempää kaikissa muissa ilmansuunnissa, paitsi siellä mihin tuulee suoraan tuulivoimaloilta päin. Kuvassa on esitetty ero teoreettisen tuulimallinnuksen ja todellisen tilanteen välillä. Pyhtäällä yleisin tuulensuunta on lounaasta kohti koillista. Kuva 13. Mallikuva teoreettisesta melumallinnuksesta (ylhäällä vasemmalla) ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimaloiden melun leviämisestä (alhaalla). n tuulivoimapuiston pohjoispuolella merkittävä melun lähde on nykyisin moottoritie ja vanha valtatie 7. Melumallinnus on laadittu moottoritien yleissuunnitelmavaiheessa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 35 (90) Kuva 14. Liikenteen melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (7-22) n tuulivoimapuiston kohdalla (tuulivoimapuisto sijoittuu teiden eteläpuolelle) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 36 (90) Kuva 15. Liikenteen melutasot ennustetilanteessa 2030 päivällä (7-22) n tuulivoimapuiston kohdalla (tuulivoimapuisto sijoittuu teiden eteläpuolelle) Melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa Melumallinnuksessa huomioidut n tuulivoimapuistoalueen läheiset herkät kohteet ovat asuinrakennuksia (A, B, C, D, E, G, H, I, J, K) ja lomarakennuksia (F, L, M, N). Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot ja ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvot alittuvat n tuulivoimapuiston läheisissä herkissä kohteissa (Kuva 16). Kohde H sijoittuu lähelle 40 db:n alueen rajaa (ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvo asumiselle) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 37 (90) Kuva 16. n tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset kaavaluonnosvaiheessa (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m.) Melumallinnus kaavaehdotusvaiheessa Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 38 (90) laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Kaavaehdotusvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalatyyppinä Nordexin 3 MW:n N131-voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Matalataajuisen melun laskenta Raportin ja raportoijan tiedot Raportin laatija FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Projektipäällikkö Lauri Solin Tarkastaja / hyväksyjä Hyväksytty pvm Laatija Mauno Aho Laadittu pvm Projektinumero Projektin nimi Asiakas Yhteyshenkilö P18488 n tuulivoimayleiskaava Pyhtään kunta, Tuulisaimaa Oy Pirjo Kopra, Miika Pilli Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio Mallinnusmenetelmä Windpro Dec 2012, FCG Matalataajuisen melun laskentataulukko ISO matalataajuisen melun laskenta YM ohjeen 2/2014 mukaisesti Tuulivoimaloiden tiedot Valmistaja Nordex Tyyppi Nordex N131_3000 Sarjanumerot --- Nimellisteho, MW Napakork. 3 m 120 Roottorin halkaisija, m Tornin 131 tyyppi teräslieriö Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot Melupäästötiedot Lähde F _A07 R Tyyppi Manufacturer informed L WA db 104,5 Terssitiedot Päästötiedot tersseistä Ilmoitetut arvot Laskettu Oktaaveittain Tersseittäin Tersseittäin Taajuus Hz L WA db LW db L W db _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 39 (90) ,3 108, ,2 108,2 31,5 73,2 105,7 105, ,1 106, ,2 105, ,6 104, ,3 102, ,1 103, ,8 100, ,9 99, ,4 99, ,8 98,3 98, , ,5 95, ,4 94,6 94, ,4 94, , ,3 94,8 94, ,1 94, ,8 93, ,2 91,7 91, , ,7 90, ,8 90,5 90, ,8 88, ,7 84, ,7 79,7 79, ,1 71, Melun erityispiirteiden mittaus ja havainnot Kapeakaistaisuus Tonaalisuus Impulssimaisuus ei ei ei Merkityksellinen sykintä (Amplitudimodulaatio) -- Muu Akustiset tiedot / Laskennan lähtötiedot parametri arvo selite ei käytössä matalataajuisen melun Laskentakorkeus m 4 laskennassa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 40 (90) Laskentaruutu m n/a Kosteus RH % 70 Lämpötila C 15 Maastomallin lähde ja tarkkuus Lähde Vaakaresoluutio Pystyresolutio MML MTK MTK peruskartta 1m ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa ei käytössä matalataajuisen melun laskennassa Maa- ja vesialueen absorption ja heijastusten huomioiminen, käytetyt kertoimet Laskentamalli ISO Vesialueet 0 ei ole Maa-alueet 0,4 suota ja peltoa Ilmakehän stabiilisuus Neutraali Sääolosuhteiden huomiointi Tuulensuunta % m/s N (0 ) NE (45 ) E (90 ) SE (135 ) S (180 ) SW (225 ) W (270 ) NW (315 ) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 41 (90) Kuva 17. n tuulivoimapuiston melumallinnuksen tulokset kaavaehdotusvaiheessa (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 131 m). Kuvassa asuinrakennukset on osoitettu punaisilla pisteillä ja lomarakennukset sinisillä pisteillä. Punainen viiva = 45 db(a), keltainen viiva = 40 db(a), vihreä viiva = 35 db(a). Mallinnuksen mukaan valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset ohjearvot eivät ylity asuin- ja lomarakennuskohteissa. Asuinrakennuskohteissa eivät ylity myöskään ympäristöministeriön ohjeen (4/2012) mukaiset suunnitteluohjearvot. n tuulivoimapuistoalueen itäpuolella yhden lomarakennuksen kohdalla ylittyy ympäristöministeriön ohjeen mukainen yöajan ohjearvo ( 35 db). Melutasot tuulivoimapuiston alueella eivät aiheuta terveysriskejä aluetta esimerkiksi ulkoiluun ja metsästykseen käyttävälle. Tuulivoimaloiden melu ei estä alueen käyttöä, mutta tuulivoimapuistoalueen virkistyskäyttöarvon arvioidaan heikkenevän melun seurauksena. Tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen häiritseväksi kokeminen on yksilöllistä. Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mukaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden äänitehotasoista. Ohje antaa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa matalataajuiselle melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kantautuva äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ääneneristävyysarvoin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 42 (90) Matalataajuinen melu rakennusten luona ulkona ylittää enimmillään ohjearvon 5 db taajuudella 100 Hz kohteessa H Simonsäng. Sisälle laskettu äänitaso alittaa ohjearvon vähintään 9 db taajuudella 50 Hz ja verrattuna keskimääräiseen kuulokynnykseen ylittää sen enintään 0,1 db taajuudella 200Hz. Muilla taajuuksilla tilanne on parempi, kuten myös muissa lähimmissä rakennuksissa. Äänitaso sisällä selvästi alle ohjearvon kaikilla taajuuksilla ja sen ylittyminen, vaikka ääneneristävyys ei olisikaan oletuksen mukainen, on epätodennäköistä. Lineaariset melutasot rakennusten ulkopuolella Painottamaton äänitaso Terssin keskitaajuus Hz ulkona Kohde , A Asuinrakennus (Seppälä) 49,9 49,6 46, ,8 44,8 41,8 41,8 38,1 35,2 34,4 B Asuinrakennus 49,3 48,9 46,2 46,4 45,2 44,1 41,2 41,1 37,5 34,5 33,7 C Asuinrakennus (Mäkelä) 46,2 45,8 43,1 43, ,9 34,1 31,1 30,1 D Asuinrakennus (Metsola) 46, ,3 43,5 42,2 41,2 38,2 38,1 34,3 31,3 30,3 E Asuinrakennus 48, ,3 45,5 44,2 43,2 40,2 40,2 36,5 33,5 32,6 F Lomarakennus 47 46,7 43,9 44,1 42,9 41,8 38,8 38, G Asuinrakennus (Majanders) 50,2 49,8 47,1 47,3 46, , ,4 35,4 34,6 H Asuinrakennus (Simosäng) 51,2 50,9 48,2 48,4 47,1 46,1 43,1 43,1 39,5 36,6 35,8 I Asuinrakennus (Peltola) 48 47, ,2 43,9 42,9 39,9 39,8 36,1 33,1 32,2 J Asuinrakennus (Hilsvida) 48,7 48,4 45,7 45,9 44,6 43,6 40,6 40,6 36,9 33,9 33 K Asuinrakennus (Mysskärri) 48,1 47, , ,9 39,9 39,9 36,2 33,2 32,3 L Lomarakennus 46,1 45, ,2 41,9 40,9 37,9 37, M Lomarakennus (Källarbottnen) 41,5 41,2 38,4 38,6 37,3 36,2 33,1 32,9 28,9 25,6 24,2 N Lomarakennus 44 43,6 40, ,8 38,7 35,7 35,5 31,7 28,5 27, _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 43 (90) Kuva 18. Kaavaehdotusvaiheen melumallinnus ja matalataajuisen melun laskentapisteet (A-G) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 44 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 45 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 46 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 47 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 48 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 49 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 50 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 51 (90) 7.6 Valo- ja varjostusvaikutukset Valon ja varjon vilkkumista eli välkevaikutusta aiheutuu auringon paistaessa tuulivoimalan takaa, jolloin roottorin lapojen pyöriminen aiheuttaa liikkuvan varjon. Se, kuinka pitkälle varjo ulottuu, riippuu tuulivoimalan koosta, sijainnista ja auringon kulmasta. Välkevaikutuksen esiintyminen riippuu sääoloista. Yleensä välkettä on havaittavissa vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä aikoina vuorokaudesta. (Ympäristöministeriö 2012.) Suomessa ei ole määritelty välkevaikutuksen raja-arvoja tai suosituksia. Tanskassa niin sanotussa todellisessa tilanteessa välke on rajoitettava kymmeneen tuntiin vuodessa. Ruotsissa vastaava suositus on kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelmalla. Mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnus ei huomioi kasvillisuuden peittovaikutusta, mutta ottaa huomioon maaston korkeuserot. Kaavaehdotusvaiheessa laadittiin mallinnus myös siten, että kasvillisuuden peittovaikutus otetaan huomioon, jolloin vaikutukset ovat huomattavasti vähäisemmät. Mallinnus perustuu Helsingissä mitattuihin säätietoihin. Koska Suomessa ei ole varjon muodostumiselle tai vilkkumiselle asetettuja määräyksiä tai ohjearvoja, on mallinnuksen tuloksia verrattu muiden maiden ohje- ja raja-arvoihin. Varjostusmallinnuksen tuloksia on havainnollistettu kartan avulla. Kartalla esitetään varjostusvaikutuksen (1, 8 ja 20 tuntia vuodessa) laajuus. Sen lisäksi mallinnuksessa on erikseen laskettu vaikutus tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin herkkiin kohteisiin Varjomallinnus kaavaluonnosvaiheessa Kaavaluonnosvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 110 m. Laadittujen varjostusmallinnusten mukaan n tuulivoimapuiston varjostusvaikutus (varjostusvaikutus vähintään 8 tuntia vuodessa) ulottuu enimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle uloimmista voimaloista (Kuva 19). Kohteissa A, E, G, H, I, J ja K varjostusvaikutus ylittää 8 tuntia vuodessa. Kohteessa A vaikutus ajoittuu touko-heinäkuuhun ilta-aikaan (noin klo 20-21). Kohteessa A varjostusvaikutus aiheutuu yhdestä voimalasta. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä vajaan tunnin aikana. Kohteessa E vaikutus ajoittuu maalis-lokakuuhun ilta-aikaan vaihdellen noin klo 17 ja 22 välillä kuukaudesta riippuen. Kohteessa E varjostusvaikutus aiheutuu kuudesta voimalasta, mutta kaikki voimalat eivät samanaikaisesti aiheuta varjoa kohteeseen E. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin puolen tunnin aikana. Kohteissa G ja H vaikutus ajoittuu elo-huhtikuuhun vaihdellen noin klo 14 ja 20 välillä kuukaudesta riippuen. Kohteissa G ja H varjostusvaikutus aiheutuu kahdeksasta voimalasta, mutta kaikki voimalat eivät samanaikaisesti aiheuta varjoa kohteisiin. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin vajaan tunnin aikana. Kohteissa I ja J vaikutus ajoittuu maalis-lokakuuhun aamu-aikaan vaihdellen noin klo 5 ja 8 välillä kuukaudesta riippuen. Kohteessa I varjostusvaikutus aiheutuu kuudesta voimalasta ja kohteessa J viidestä voimalasta, mutta kaikki voimalat eivät samanaikaisesti aiheuta varjoa. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin puolen tunnin aikana _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 52 (90) Kohteessa K vaikutus ajoittuu touko-heinäkuuhun varhaiseen aamuun (noin klo 5-6). Kohteessa K varjostusvaikutus aiheutuu kahdesta voimalasta, mutta pääsääntöisesti ei samanaikaisesti. Enimmillään päivän aikana varjostusvaikutusta voi esiintyä noin tunnin aikana. Kuva 19. Tuulivoimaloiden varjonmuodostus (tuntia vuodessa) n tuulivoimapuistossa kaavaluonnosvaiheessa (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 53 (90) Varjomallinnus kaavaehdotusvaiheessa Kaavaehdotusvaiheessa mallinnus on laadittu käyttäen voimalaa, jonka napakorkeus on 120 m ja roottorin halkaisija 131 m. Tavallisesti varjomallinnus laaditaan siten, että puuston peittovaikutusta ei oteta huomioon (Error! Reference source not found.kuva 20). Kaavaehdotusvaiheessa laadittiin lisäksi mallinnus myös siten, että puuston peittovaikutus otetaan huomioon (Kuva 21), mikä kuvaa paremmin todellista tilannetta. Puuston peittovaikutuksen huomioon ottaminen perustuu melko suuripiirteiseen paikkatietoaineistoon (CORINE), mikä on syytä huomioida vaikutuksia arvioitaessa. Kuva 20. Tuulivoimaloiden varjonmuodostus (tuntia vuodessa) n tuulivoimapuistossa kaavaehdotusvaiheessa, kun puuston peittovaikutusta ei ole huomioitu (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 131 m). Punainen viiva = 20 h/a, keltainen viiva= 8 h/a, vihreä viiva = 1 h/a. Asuinrakennukset on osoitettu punaisilla pisteillä ja loma-asunnot sinisillä pisteillä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 54 (90) Kuva 21. Tuulivoimaloiden varjonmuodostus (tuntia vuodessa) n tuulivoimapuistossa kaavaehdotusvaiheessa, kun puuston peittovaikutus on otettu huomioon. Kun puuston peittovaikutusta ei oteta mallinnuksessa huomioon, 20 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen kohdalla tuulivoimapuiston itäpuolella ja 8 h/a ylittyy kymmenen asuinrakennuksen kohdalla. Kun puuston peittovaikutus otetaan huomioon, mallinnuksen mukaan 20 h/a ylittyy yhden asuinrakennuksen kohdalla ja 8 h/a ylittyy neljän asuinrakennuksen kohdalla. Mallinnuskohteessa I Peltola (Villbergskärrintie 103) vaikutus on 12:55 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu huhtikuusta elokuuhun. Varjovaikutus syntyy varhain aamulla. Huhtikuussa vaikutus syntyy klo 6-7 välisenä aikana. Touko-heinäkuussa klo 5-6 välisenä aikana ja elokuussa 5-7 välisenä aikana. Vuorokausitasolla varjovaikutusta voi esiintyä noin puolen tunnin ajanjakson aikana. Kuva 22. Mallinnuskohteessa I Peltola ylittyy 8 tunnin vuotuinen raja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 55 (90) Kuva 23. Ilmakuvaote mallinnuskohteesta I Peltola. Kuva 24.Varjomallinnuksen tulokset kohteessa I Peltola. Mallinnuskohteessa K Mysskärri (Alakyläntie 268) varjovaikutus on 16:49 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon kasvillisuuden peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu touko-elokuulle. Varjovaikutus syntyy hyvin varhain aamulla klo 5-6 välisenä aikana. Vuorokausitasolla aika, jolloin varjovaikutusta voi esiintyä, vaihtelee noin puolesta tunnista noin tuntiin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 56 (90) Kuva 25. Mallinnuskohteessa K Mysskärri ylittyy vuotuinen 8 tunnin raja. Kuva 26. Ilmakuvaote mallinnuskohteessa K Mysskärri. Kuva 27. Varjomallinnuksen tulokset kohteessa Mysskärri _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 57 (90) Mallinnuskohteessa G Majanders (Simonniityntie 159) varjovaikutus on 12:58 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu tammi-huhtikuulle ja elo-marraskuulle. Varjovaikutus syntyy iltapäivällä ja alkuillasta klo välisenä aikana vaihdelleen vuoden ajasta riippuen. Vuorokausitasolla aika, jolloin varjovaikutusta voi esiintyä, vaihtelee alle puolesta tunnista noin tuntiin. Mallinnuksessa puusto otetaan huomioon melko suurpiirteisesti, eikä laskenta huomioi kaikkein pienimpiä kasvillisuusalueita. Ilmakuvan perusteella asuinrakennuksen pihapiirissä on puustoa, joka voi todellisuudessa vähentää mallinnuksen mukaista vaikutusta. Kohteessa H Simosäng (Simonniityntie 174) varjovaikutus on mallinnuksen mukaan 20:14 tuntia vuodessa, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu tammi-huhtikuulle ja elokuusta joulukuun alkuun. Varjovaikutus syntyy iltapäivällä ja alkuillasta klo välisenä aikana vaihdellen vuoden ajasta riippuen. Vuorokausitasolla aika, jolloin varjovaikutusta voi esiintyä, vaihtelee noin puolesta tunnista tuntiin. Pihapiirissä puusto muodostaa suojaa, mutta asuinrakennus sijoittuu avoimen pellon laidalle. H Simosäng G Majanders Kuva 28. Mallinnuskohteessa G Majanders ylittyy vuotuinen 8 tunnin raja ja kohteessa H Simösäng ylittyy vuotuinen 20 tunnin raja. H Simosäng G Majanders Kuva 29. Ilmakuvaote mallinnuskohteista G Majanders ja H Simosäng _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 58 (90) Kuva 30. Varjomallinnuksen tulokset kohteessa Majanders. Kuva 31. Varjomallinnuksen tulokset kohteessa Simosäng. n tuulivoimaloiden itäpuolella sijaitsevan asuinrakennuksen (Vehkakorventie 45) kohdalla ylittyy 8 tunnin vuotuinen 8 raja, kun mallinnuksessa on otettu huomioon puuston peittovaikutus. Varjovaikutus ajoittuu kevättalveen ja syksyyn. Varjovaikutus syntyy alkuillasta auringon paistaessa matalalta voimaloiden takaa luoteesta. Asuinrakennus sijaitsee peltoaukean laidalla, eikä sen pihapiirissä ei ole voimaloiden suuntaan suojaavaa puustoa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 59 (90) Kuva 32. n tuulivoimapuiston itäpuolella sijaitsevassa asuinrakennuksessa (Vehakorventie 45) ylittyy vuotuinen 8 tunnin raja. Kuva 33. Ilmakuvaote n tuulivoimapuiston itäpuolella sijaitsevasta asuinrakennuksesta (Vehkakorventie 45) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 60 (90) 7.7 Kasvillisuuteen, eläimistöön ja luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset Kasvillisuus ja luontotyypit Tuulivoimaloiden rakentamisen vaatimalla alueella luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimahankkeen merkittävimmät vaikutukset kasvillisuuteen aiheutuvat rakennusvaiheen aikana. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puusto ja tämän alueen sisältä raivataan pienempi alue kokonaan puhtaaksi kasvillisuudesta ja tasataan raskaan liikenteen kestäväksi. Suorat vaikutukset kohdistuvat noin yhden hehtaarin alueelle voimalaa kohden. Kasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset tuulivoimaloiden lähiympäristössä ovat lähinnä avohakkuun kaltaisia. Rakentamisalueet luovat pysyvän reunavaikutusvyöhykkeen myös ympäröiville metsäalueille. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen lisäksi luonnonympäristö muuttuu teiden rakentamiseen tarvittavilla alueilla. Hankkeessa voidaan kuitenkin osittain hyödyntää jo olemassa olevia teitä. Yksittäisiin lajeihin ja luontotyyppeihin kohdistuvien muutosten lisäksi hanke voi vaikuttaa alueen luonnon monimuotoisuuteen kokonaisuutena. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on huomioitu luontoselvitysten tulokset siten, että tuulivoimaloiden alustavat rakennuspaikat ja tiet sijoittuvat luontoarvoiltaan tavanomaisille alueille ja arvokkaat luontokohteet säilytetään. Huoltoteiden ja tuulivoimaloiden perustusten rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia muutoksia hankealueen vesitalouteen, jolloin rakentamisen aiheuttama maakerrosten tiivistyminen ja muutokset veden pintavalunnassa voivat vaikuttaa rakentamisalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitseviin luontotyyppeihin. n tuulivoimapuiston suorat ja välilliset kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat luontotyyppeihin, jotka ovat alueellisesti tavanomaisia ja yleisiä (pääasiassa nuoret kangasmetsät, taimikot ja hakkuut) eikä hankkeella katsota olevan merkittäviä vaikutuksia luontotyyppien paikalliseen tai alueelliseen edustavuuteen. Tuulivoimapuiston vaikutusalueella ei ole havaittu uhanalaisia luontotyyppejä tai uhanalaista kasvilajistoa. n tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia paikallisesti arvokkaisiin elinympäristöihin (Sudenkallio, Sudenkallion eteläpuolen kallio, Pitkäkallion luoteispuolen kallio, Lapinkiven pohjoispuolen kallio, Kaivantokorvensuon kallio, Lapinkivet, Nattskenebergen, Nattskenebergenin korpikuvio, Ruokosuon kallio, Hummankalliot) koska arvokkaisiin luontokohteisiin etäisyyttä on kaikista rakennuspaikoista vähintään metriä ja niiden ja rakennuspaikkojen väliin jää riittävä puustoinen suojavyöhyke, jolloin myöskään reunavaikutusta ei muodostu. Lähimmäksi rakennusalueita sijoittuu Sudenkallion kallioalue, joka rajautuu jo nykyisellään nuoriin taimikoihin. Hanke ei vaikuta merkittävästi myöskään arvokkaiden kallio- ja metsäalueiden vesitalouteen riittävän etäisyyden vuoksi. n tuulivoimapuiston kaava-alueen koillispuolella sijaitsee Pekan metsä niminen yksityinen luonnonsuojelualue. Lähin voimalapaikka sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle suojelualueesta. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan vaikutuksia suojelualueeseen, jonka arvot perustuvat alueella esiintyviin luontotyyppeihin. Hanke vaikuttaa hieman alueen luonnonympäristön eheyteen. Voimaloiden ja huoltotiestön metsäkuvioita pirstovan vaikutuksen arvioidaan lisäävän vähäisessä määrin alueella harjoitettavan metsätalouden jo aiheuttamia vaikutuksia. Voimaloiden määrä on kuitenkin vähäinen ja uusien, raivattavien huoltoteiden vaatima maapinta-ala on pieni olemassa olevaan metsäautotieverkostoon verrattuna. Kasvillisuusvaikutusten arvioidaan jäävän kokonaisuudessaan vähäisiksi. Eläimistö _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 61 (90) Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät pääosin tuulivoimaloiden, tiestön ja sähkönsiirron rakentamispaikoilla ja niiden lähiympäristössä suorina elinympäristön pinta-alan menetyksinä, elinympäristöjen laadun heikkenemisenä sekä rakentamisen aikaisena häiriövaikutuksena. Tavanomaisia metsäelinympäristöjä menetetään suhteellisesti melko vähän, sillä suurin osa alueesta säilyy nykytilansa kaltaisena tuulivoimapuiston rakentamisesta huolimatta. Etenkin suurempien ja liikkuvaisempien eläinlajien kuten hirvieläinten ja suurpetojen kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat n alueella tavanomaiseen, Suomessa yleisenä esiintyvään metsälajistoon, jonka ei arvioida olevan vaikutuksille erityisen herkkää. Metsätalous on jo muuttanut hankealueen metsien rakennetta ja alueella esiintyvien eläinlajien voidaan olettaa jossain määrin sopeutuneen elinympäristönmuutoksiin. Myös Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Rydell ym. 2012). Vaikutukset voivat olla myös positiivisia, sillä huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen vesakko tarjoaa ravintoa hirvi- ja jäniseläimille sekä uutta elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Rakentamisaikana lisääntyvä ihmisten liikkuminen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat metsätalousalueilla jossain määrin tottuneet myös ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön. Tuulivoimapuiston rakentamisaika on melko lyhyt ja eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä hankealueen rauhallisempiin osiin tai hankealueen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten suurpedot todennäköisesti karttavat tuulivoimapuistoaluetta rakentamisaikana. Vaikutukset suurpetoihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska alueella liikkuvat suurpedot ovat lähinnä satunnaisia kiertelijöitä, joiden reviiri on hyvin laaja. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus) (Martin ym. 2010). Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset eläinten populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin ovat ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella olleet useimmille lajeille suhteellisen vähäisiä. Tutkimusten mukaan pienempien nisäkkäiden (mm. jänis ja kettu) esiintymisessä ja käyttäytymisessä tuulivoimapuisto- ja referenssialueilla ei ole havaittu eroa (Menzel & Pohlmeyer 1999). Tuulivoimapuistoja ei myöskään aidata, jolloin eläinten on jatkossakin mahdollista kulkea tuulivoimapuistoalueen kautta. Voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei kantaudu kauas eikä lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden toiminnasta aiheutuvaan häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen ja metsätyökoneisiin. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä vaikutuksia liito-oravaan tai viita-sammakkoon, koska lajeja ei kartoitusten perusteella esiinny hankealueella eikä tuulivoimapuiston rakenteita sijoiteta lajeille potentiaalisiin elinympäristöihin. Tuulivoimapuiston vaikutukset alueella esiintyvälle lepakkopopulaatiolle arvioidaan vähäisiksi, koska hanke ei hävitä tai heikennä lepakoiden lisääntymis- ja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 62 (90) levähdyspaikkoja eikä merkittävästi heikennä havaittuja, lepakoille tärkeitä ruokailualueita. Alueella esiintyvien lepakoiden elinympäristöt ovat nykyisellään pääosin metsätalouden muokkaamia, eri-ikäisiä talousmetsiä. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten perusteella intensiivisen metsätalouden alueella tuulivoimapuistolla on havaittu olevan vain rajallisia vaikutuksia lepakoihin verrattuna metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin (Rydell ym. 2012). n alueella pääasiassa esiintyvät pohjanlepakot eivät ole erityisen herkkiä ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle tai elinympäristön muutoksille. Pohjanlepakon lisääntymis- ja levähdysalueet sijoittuvat usein ihmisen muuttamiin elinympäristöihin ja laji on yleinen myös kaupungeissa, mikä kertoo osaltaan sen häiriönsietokyvystä. Pohjanlepakon kannalta hankkeen toteutuminen saattaa jopa parantaa alueen soveltuvuutta saalistusalueena, koska laji saalistaa etupäässä reuna-alueilla kuten metsäautoteiden varsilla ja hakkuiden laitamilla. Voimaloiden rakennuspaikat ja uusien raivattavien huoltoteiden alueet tulevat näin lisäämään pohjanlepakoille soveliaiden puoliavoimien alueiden ja reunavyöhykkeiden määrää. Pääosin hakkuille, taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin sijoitettujen tuulivoimaloiden rakentaminen ei aiheuta merkittäviä elinympäristövaikutuksia myöskään siipoille. Tuulivoimapuisto ei vaaranna pohjanlepakoiden tai muiden lepakkolajien esiintymistä tuulivoima-alueella. Yli 90 % tuulivoimaloiden aiheuttamista lepakkokuolemista aiheutuu syksyllä (Rydell ym. 2012). Törmäysten lisääntyminen syksyllä johtuu paitsi voimaloiden roottoreiden korkeudella esiintyviä hyönteisiä saalistavista yksilöistä, myös lepakoiden syysmuutosta, joka tapahtuu melko korkealla. Suomen olosuhteissa lepakoiden muutto on vähemmän intensiivistä verrattuna mm. Euroopassa tapahtuvaan muuttoon ja Suomessa muuttavina esiintyvien lajien määrä on vähäinen. Syysmuuton tiedetään keskittyvän rannikolle ja heikkenevän merkittävästi jo 500 metrin etäisyydellä rantaviivasta (Rydell ym. 2012), jolloin kauempana rannikosta sijaitsevien tuulivoimaloiden törmäysvaikutukset ovat keskimäärin vähäisempiä, kuin rannikon tuntumassa sijaitsevien voimaloiden vaikutukset. Pirtnuoran alueella törmäysriski kohdistuu lisääntymiskauden aikana lähinnä alueella esiintyvään pohjanlepakkoon, joka suurikokoisena ja vahvana lentäjänä voi saalistaa myös voimaloiden roottoreiden korkeudella. Ominaisuuksiensa vuoksi pohjanlepakko luetaan suomalaisista lepakoista ns. törmäysriskilajiksi. Satunnaisten törmäysten vaikutukset paikalliseen pohjanlepakkopopulaatioon olisivat todennäköisesti melko vähäisiä, koska esiintyy Suomessa melko yleisenä ja runsaana. Lepakoiden muuttoa ei Pyhtään alueella ole tutkittu, joten muuttaviin lajeihin kohdistuvia törmäysvaikutuksia on vaikea arvioida. n alueella ei kuitenkaan ole sellaisia johtolinjoja (esim. jokia tai harjuja), jotka erityisesti johdattaisivat muuttavaa lepakkolajistoa alueelle ja lisäisivät siten lepakoiden törmäysriskejä. 7.8 Linnustoon kohdistuvat vaikutukset Pesimälinnusto Tuulivoimarakentaminen voi aiheuttaa linnustolle häirintä- ja estevaikutuksia, törmäyskuolleisuutta ja elinympäristömuutoksia. Merkittävimpiä näistä vaikutuksista ovat tuulivoimaloiden aiheuttamat häirintä- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä lentoreiteillä sekä muuttoreiteillä. Linnut voivat sopeutua uusiin olosuhteisiin ja löytää uusia lentoreittejä, jolloin häirintä- ja estevaikutus vähenee. Useimpien lintulajien törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni. Tuulivoimaloiden sijoituspaikan ja muiden ympäristöolosuhteiden lisäksi törmäyskuolleisuuteen vaikuttaa huomattavasti eri lintulajien alttius törmäyksiin. Useimpien lintulajien törmäysriski tuulivoimaloihin on pieni. Päivällä ja hyvissä sääoloissa linnut näkevät ja kuulevat tuulivoimalat hyvin ja väistävät voimalat jo kaukaa. Törmäysalttiita lajeja ovat esimerkiksi suuret päiväpetolinnut. (Ympäristöministeriö 2012.) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 63 (90) n tuulivoimapuiston suunnittelualueella havaittiin luontoselvityksen maastotöiden yhteydessä (kevät 2012) useita metsoja. Metson elinalueet on jätetty tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Erityisesti n kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvilla kallioalueilla on hyvä metsokanta. n tuulivoimapuiston kaava-alueen rajaus oli kaavoituksen aloitusvaiheessa energiamaakuntakaavan mukainen, mutta mm. eteläosan luontoarvojen vuoksi katsottiin tarkoituksenmukaiseksi rajata eteläosa alueesta kaavan ulkopuolelle. Tuulivoimahankkeen aiheuttamaa elinympäristöjen häviämistä ja pirstoutumista sekä niiden aiheuttamia linnustovaikutuksia voidaan verrata voimakkaiden metsänkäsittelytoimien sekä muun rakennustoiminnan aiheuttamiin vaikutuksiin. Voimakkaimmat vaikutukset kohdistuvat hyvin rajatulle alueelle. Hankealueen kaltaisessa, melko tasalaatuisessa metsämaastossa vaikutukset ovat tavanomaiselle pesimälinnustolle yleensä melko lieviä (Rydell ym. 2012, Koistinen 2004). Voimaloiden rakennuspaikat on sijoitettu n alueella linnustollisesti vähäarvoisiin, nuoriin metsäkuvioihin kuten taimikkoalueille ja nuoriin kasvatusmetsiin. Linnustolle arvokkaat kallioalueet ja korvet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Suorat vaikutukset kohdistuvatkin pääasiassa tavanomaiseen, Suomessa hyvin runsaslukuisena esiintyvään metsälintulajistoon, joiden populaatioiden ei ole havaittu taantuvan tuulivoimaloiden läheisyydessä pitkälläkään aikavälillä (Langston & Pullan 2003, Pearce-Higgins ym. 2012). Ne ovat pesimäympäristönsä suhteen melko joustavia, joten niiden on mahdollista löytää vastaavia pesimäalueita myös rakentamisalueiden lähiympäristöstä. Tavallisten lajien voidaan olettaa jossain määrin sopeutuneen talousmetsissä tapahtuviin elinympäristön muutoksiin. Yleisten lajien populaatiot ovat elinvoimaisia ja niiden lisääntymiskierto on nopea, jolloin lievä pesimämenestyksen heikentyminen ei heijastu lajien populaatiotasolle. Tuulivoimarakentaminen voi myös luoda uusia elinympäristöjä joillekin avomaan ja rakennetun maan lajeille sekä reunavaikutuksesta hyötyville lajeille. Hankealueella selvityksissä havaituista pesimälajeista tuulivoimapuiston elinympäristövaikutuksille herkemmiksi lajeiksi arvioidaan kanalinnut (metso ja teeri) sekä kehrääjä. Tuulivoimatörmäyksille alttiita voivat puolestaan olla hankealueen eteläja lounaispuolella pesivät kalasääsket sekä Pyhtään alueella pesivät merikotkat. Mehiläishaukkojen satelliittiseurannan perusteella mehiläishaukat liikkuvat pesintäkauden aikana keskimäärin tuulivoimaloiden roottoreiden alapuolella eikä lajin riskiä törmätä suunniteltuihin tuulivoimaloihin pidetä erityisen merkittävänä (Patrik Byholm, Ilman valtiaat -seminaari ). Hankealueella yleisinä esiintyville metsäkanalinnuille eli teerelle ja metsolle elinympäristövaikutukset arvioidaan kokonaisuutena melko vähäisiksi, sillä kyseiset lajit ovat sopeutuneen melko hyvin metsätalouden muuttamille metsäalueille ja lajien kannat ovat alueellisesti vakaat. Hanke ei heikennä lajien kannalta tärkeiden ympäristöjen kuten varttuneiden metsien ja soiden säilymistä alueella. Alueelta ei ole tiedossa kanalintujen soidinpaikkoja. Mikäli soidinpaikkoja kuitenkin alueella esiintyy, ne sijoittuvat todennäköisesti metsojen osalta varttuneemmille metsäkuvioille sekä teerien osalta pelloille, jonne tuulivoimaloita ei sijoiteta. Metso ja teeri ovat lisäksi riistalajeja ja niiden populaatiokehitykseen vaikuttaa merkittävästi myös metsästyspaineen suuruus. Esimerkiksi vuonna 2007 Suomessa metsästettiin tilastojen perusteella vähintään metsoa, joista Kaakkois-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueella noin 400. Vastaavasti teeriä metsästettiin koko Suomen alueella ja Kaakkois-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueella noin (Riistaweb 2014). Vuonna 2013 kanalintujen metsästysmäärä Kaakkois-Suomen _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 64 (90) riistanhoitoyhdistyksen alueella oli yhteensä peräti Kanalintulajien populaatioihin vaikuttavat metsästyksen ja monien muiden tekijöiden ohella merkittävästi myös metsätalouden aiheuttamat elinympäristömuutokset, jotka vaikuttavat lintujen pesimämenestykseen. Tuulivoimapuiston arvioidaan lisäävän näitä vaikutuksia vain hyvin vähäisessä määrässä. Tuulivoimapuistoalueella ja sen läheisyydessä pesii useampi kehrääjäpari. Kehrääjän pesimäreviiri on melko pieni, sillä tutkimusten mukaan pesintään riittää jopa alle hehtaari sopivaa pesimäbiotooppia (Birght ym. 2007). Lajiin kohdistuvat elinympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi, koska lajin pesimäympäristöt (kallioalueet) jäävät kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Lajia ei pidetä myöskään erityisen törmäysherkkänä, koska se saalistaa tyypillisesti melko matalalla. Merikotkien tärkeitä saalistusalueita sijaitsee Santaniemenselällä-nlahdella, hieman alle kolmen kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloiden rakennuspaikoista. Koska tunnetut pesäpaikat sijoittuvat useiden kilometrien etäisyydelle ja selvitysten perusteella kotkien liikkuminen keskittyy lähemmäs rannikkoa, arvioidaan Pyhtään alueella esiintyvien merikotkien törmäykset n alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin epätodennäköisiksi. Pyhtään alueella esiintyy merikotkia myös talviaikaan, eikä niiden lentoreittejä ja käyttäytymistä talvella tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä ole selvitetty. Voidaan kuitenkin pitää todennäköisenä, että myös talviaikaan kotkien liikkuminen keskittyy rannikon läheisyyteen, jossa pääasialliset ravinnonhankinta-alueet sijaitsevat. Ulkomailla tehtyjen tutkimusten mukaan eri petolintulajit myös välttävät melko tehokkaasti toiminnassa olevia tuulivoimalaitoksia (Garvin ym. 2010). Alue ei ole merikotkalle tärkeää ravinnonhankinta-aluetta, joten myös elinympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. n tuulivoimahankkeen aiheuttamat elinympäristövaikutukset eivät ulotu sääksen pesimäalueille, mutta tuulivoimapuistosta voi aiheutua törmäysriskejä lajille. Kalasääskeä voidaan pitää muiden suurten ja keskisuurten petolintujen ohella jossain määrin alttiina tuulivoimalatörmäyksille ruumiinrakenteensa (pitkäsiipinen ja suurikokoinen lintulaji) sekä kaartelevan lentotapansa perusteella (Rydell ym. 2012). Laji ei kuitenkaan ole törmäysvaikutuksille erityisen herkkä, koska lajin pesimäkanta Suomessa on kasvussa ja parimäärä on nykyään noin 1200 paria (Väisänen ym. 2011). Laji ei myöskään ole uhanalainen. Pyhtään alueella pesii vuosittain noin kymmenen sääksiparia. Yksittäisiä kalasääskien törmäyksiä tuulivoimaloihin on havaittu ulkomailla, etupäässä rannikko- ja merialueille sijoittuvilla tuulivoimapuistoalueilla. Vesialueiden yllä saalistaessaan sääkset kaartelevat tyypillisesti ns. riskikorkeudella eli noin metrissä (Poole 1989), mikä altistaa ne törmäyksille. Suomesta ei kuitenkaan ole varmuudella raportoitu yhtään tuulivoimalatörmäystä (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto ). Maa-alueilla aikuisten lintujen törmäysriski arvioidaan pienemmäksi, sillä kaartelukäyttäytyminen keskittyy ensisijaisesti aivan pesän läheisyyteen, jonne tuulivoimaloita ei sijoiteta (etäisyyttä lähimmille tiedossa oleville pesille on noin kaksi kilometriä). Saalistusalueille siirtyvän ja sieltä palaavan sääksikoiraan lentoreitti on suoraviivaisempi, jolloin se todennäköisesti havaitsee ja pystyy väistämään voimalat riittävän ajoissa. Toiminnassa olevista tuulivoimaloista aiheutuva visuaalinen haitta (pyörivien lapojen liike ja välke) edesauttaa voimaloiden havaitsemista. Sumussa tai sateisella säällä törmäysriskiä voi lisätä heikentynyt näkyväisyys, mutta toisaalta myös lintujen lentoaktiivisuus kovalla sadesäällä on alhaisempi (Juhani Koivu, sähköposti ). Tuulivoimahankkeen aiheuttamia törmäysriskejä lieventää Pirtnuoran alueella se, että seurantojen perusteella sääksien liikkuminen tuulivoima-alueella arvioidaan olevan melko harvinaista eikä alueella ole havaittu kulkevan sääksen ruokailulentoreittejä. Tärkeät ruokailualueet sijaitsevat Santaniemenselän-nlahden alueella, hieman alle kolmen kilometrin etäisyydellä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 65 (90) lähimpien voimaloiden rakennuspaikosta. n alueen eteläpuolella pesivän sääksikoiraan havaittiin alkukeväällä hakevan pesätarpeita n alueen eteläpuoliselta metsäalueelta ja on mahdollista, että toisinaan se liikkuu myös tuulivoimapuiston alueella. On vaikeaa arvioida miten sääksien käyttäytyminen muuttuu tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Mikäli koiras välttelee tuulivoimapuistoa, ei siihen kohdistu edes potentiaalisia törmäysriskejä. Lentokyvyn saavuttaneiden sääksenpoikasten riski törmätä tuulivoimaloiden lapoihin arvioidaan aikuisten lintujen törmäysriskiä suuremmaksi. Poikasten lentoharjoittelualue ulottuu aluksi vain muutamien kymmenien metrien etäisyydelle pesäpuusta, mutta loppukesällä ne kiertelevät keskimäärin kahden kilometrin säteellä pesästä (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto ). Poikasten puutteelliset lentotaidot altistavat ne törmäyksille, sillä etenkin nopeiden käännösten tekeminen on nuorille linnuille vaikeampaa. Poikaset hyödyntävät harjoitellessaan vallitsevia tuulia, joten lentoharjoittelukauden liikkumisreittejä ei voida ennalta arvioida (Juhani Koivu, suullinen tiedonanto ). On hyvin vaikea arvioida missä määrin esimerkiksi Santaniemenselällä pesivän parin lentopoikaset liikkuvat n alueella, mutta koska pesien ja voimaloiden rakennuspaikkojen välinen etäisyys on yli 3,5 kilometriä, arvioidaan riski melko pieneksi. Törmäysvaikutuksia vähentää se, että tuulivoimaloiden mahdollisesti aiheuttama kuolleisuus oletettavasti kohdistuu etupäässä nuoriin sääksiin, mikä on pitkäikäisen sääksen populaatiokehityksen kannalta vähemmän haitallista kuin aikuiskuolleisuuden kasvu. n tuulivoimapuiston läheisyydessä pesivät parit vastaavat koko maan kannasta alle prosenttia ja Pyhtään kunnan alueella vuosittain pesivästä kannasta viidesosaa. Muiden petolintujen tapaan tuulivoimalatörmäysten populaatiotason vaikutuksia voidaan pitää sääksellä melko epätodennäköisinä (Garvin ym. 2010, Braud ym. 2010) eikä suunnitellulla tuulivoimapuistolla arvioida olevan vaikutuksia sääksikantaan ainakaan laajemmalla alueella tarkasteltuna. Muuttolinnusto Muuttoselvitysten perusteella suunnitellun tuulivoimapuiston kautta kulkeva lintujen muutto on intensiteetiltään pääosin melko tavanomaista. Monet suuret, tuulivoimalatörmäyksille alttiit lintulajit muuttavat selkeästi lähempänä rannikkoa tai viuhkamaisesti koko Kymenlaakson alueen ylitse, jolloin muutto jakautuu laajalle rintamalle ja yksittäisen tuulivoimahankeen vaikutukset kohdistuvat vain pieneen osaan kyseisten lajien populaatioita. n tuulivoimapuisto muodostaa enimmillään alle 2,5 kilometriä leveän esteen lintujen luontaisia muuttosuuntia (etelä-pohjoinen ja itä-länsi) vastaan. Esteen havaitessaan linnut joutuvat päättämään lähtevätkö ne kiertämään, lentävätkö ne voimaloiden ylitse vai jatkavatko suoraan tuulivoimapuiston läpi, jolloin ne joutuvat alttiiksi törmäyksille. Uusimpien tutkimusten mukaan esimerkiksi hanhista ja joutsenista äärimmäisen pieni osa ei muuta käyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen vaan lentää edelleen tuulivoimapuiston läpi (Scottish Natural Heritage 2010). Mahdollisista törmäyksistä aiheutuvat populaatiovaikutukset ovat suurempia harvinaisilla ja hitaasti lisääntyvillä lajeilla kuten kotkilla. Maisemassa hyvin näkyvän tuulivoimapuiston kohdalla suurin osa linnuista todennäköisesti kiertää sen ja välttää näin ollen törmäykset kuten useissa tutkimuksissa on havaittu (mm. Desholm ym. 2006, BirdLife Suomi 2010). Tuulivoimaloiden kiertämisestä seuraa pieni lisäys lintujen lentomatkaan, josta aiheutuva ylimääräinen energiakulutus ei muodostune merkittäväksi muuttolintujen jopa tuhansia kilometrejä pitkällä muuttomatkalla. Muuttoselvitysten perusteella alueen kautta kulkeva lintujen muutto oli intensiteetiltään pääosin melko tavanomaista. Suurimmat törmäys- ja estevaikutukset muodostuvat _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 66 (90) syksyisin hankealueen kautta muuttaville hiirihaukalle ja maakotkalle, joiden päämuuttoväylä sijoittuu osittain tuulivoimapuiston kohdalle. Tuulivoimapuiston törmäys- ja estevaikutukset kaikkien Suomessa yleisinä ja runsaina esiintyvien lajien populaatioille arvioidaan vähäisiksi. Esimerkiksi kurkien päämuutto tapahtuu vuosittain Suomen länsiosissa ja Pyhtään kautta muuttavien kurkien osuus koko kurkipopulaatiosta on hyvin pieni. Pyhtään alueella keväällä itään muuttavien kurkien lentoreitin havaittiin painottuvan valtatie 7 pohjoispuolelle ja koilliseen suuntautuva muutto ohjautui munapirtin kärjestä n alueen ohi sen länsipuolelta. Kurki ei myöskään ole törmäysvaikutuksille erityisen herkkä, koska kurkikanta on nykyisten kannanarvioiden mukaan elinvoimainen ja kasvussa. Satunnaisilla törmäyksillä ei arvioida olevan populaatiotason vaikutuksia kurjelle. Metsähanhen vuosittainen muuttoväylä on niin laaja, ettei n tuulivoimapuiston arvioida aiheuttavan lajille merkittäviä este- tai törmäysvaikutuksia lajille. Selvitysten perusteella hanhimuutto ohjautui vuonna 2013 alueen kaakkoispuolitse mutta osittain myös alueen eteläosien poikki. Valkoposkihanhen muutto puolestaan tiivistyy keväisin rannikon tuntumaan ja tuulista riippuen myös n alueella voidaan joinain vuosina tavata myös selvityksessä havaittua suurempia määriä valkoposkihanhia. Lajin päämuutto kulkee kuitenkin yleensä melko lähellä rantaviivaa, jossa voi vuosittain muuttaa satoja tuhansia valkoposkihanhia. Törmäysvaikutukset tälle hyvin runsaslukuiselle lajille arvioidaan vähäisiksi. Petolinnuille mahdollisten törmäysvaikutusten merkitystä korostavat lajien pitkäikäisyys ja pieni poikastuotto. Merikotkan syksyiset muuttomäärät alueella olivat niin pieniä, ettei merkittäviä törmäys- tai estevaikutuksia muodostu. Maakotkamuutto keskittyy puolestaan valtatie 7 pohjoispuolelle, eikä n alueella havaittu merkittävää maakotkamuuttoa. Laaditun törmäysmallin perusteella n tuulivoimapuiston alueella myös maakotkan törmäykset tuulivoimaloihin olisivat syysmuutolla erittäin harvinaisia. Mallinnuksen perusteella n voimaloihin törmäisi 0,014 maakotkaa vuodessa perusolettamuksella, että 95 % linnuista väistää tuulivoimapuistoa ajoissa (FCG 2014). Tämä tarkoittaa, että yksi lintu törmäisi tuulivoimalaan 71 vuodessa. Törmäyskuolleisuuden vaikutukset populaatiotasolla paljastavat tuulivoimahankkeen lopulliset vaikutukset. Maakotka saavuttaa sukukypsyysiän myöhään ja lisääntyy hitaasti, jonka vuoksi se on verraten herkkä populaatiotason vaikutuksille (FCG 2014). Käytetyn törmäys- ja populaatiomallinnusmenetelmien mukaan n alueen törmäyskuolleisuus lisäisi alueen läpi syksyllä muuttavan maakotkapopulaation kuolleisuutta noin 0,27 % kymmenen vuoden aikana (FCG 2014). Vaikutus maakotkan syysmuuttopopulaatioon on niin vähäinen, että sillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta maakotkan syysmuuttokantaan pidemmälläkään aikavälillä. Maakotkan muuttokäyttäytymisen perusteella on oletettavaa, että maakotkan muuttoreitti tulee pysymään Suomenlahden pohjoisella rannikolla ja kulkee Pyhtään kautta likimain samalla tavalla myös tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Laaditun törmäysmallinnuksen ja populaatiomallinnuksen perusteella hanke ei näytä aiheuttavan alueen kautta muuttaville maakotkille tai maakotkan Suomen pesimäkannalle merkittäviä haitallisia vaikutuksia eikä Suomen maakotkakannan suotuisa suojelutaso vaarannu n tuulivoimahankkeen vuoksi. Täytyy kuitenkin huomioida, että mallinnuksen tulokset ovat tosia vain jos käytetyt oletukset ovat tosia ja Suomen maakotkakannan kehitys pysyy muuten suotuisana. Suomen hiirihaukkapopulaatio on taantunut viimeisten 30 vuoden aikana, joten mahdollisten törmäysten populaatiovaikutukset ovat sille suurempia verrattuna lintulajeihin, joiden kanta on vakaa tai kasvussa. Hiirihaukan syksyn päämuuttoreitti kulkee Pyhtään ja osittain myös n alueen kautta. Tuulivoimapuistosta voi aiheutua törmäys- ja estevaikutuksia lajille. Lajin päämuuttoväylä voi myös tuulista _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 67 (90) riippuen siirtyä ja vaikutukset vaihtelevat eri vuosien välillä. n tuulivoimapuiston ei kuitenkaan arvioida muodostavan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen kautta muuttavalle hiirihaukkakannalle. Vaikutukset arvioidaan maakotkalle tehtyjen törmäysja populaatiovaikutusmallinnusten valossa hyvin vähäisiksi, koska hiirihaukan kokonaispopulaatio Suomessa on noin paria, mikä on selvästi maakotkaa ( paria) suurempi. Hiirihaukan vuotuinen poikastuotto on huomattavasti maakotkaa suurempi. Hanke ei vaaranna alueen kautta kulkevaa hiirihaukan muuttoreittiä. Peltoalueilla lepäileville hanhille ja joutsenille tuulivoimapuistoista aiheutuvien häiriövaikutusten tiedetään joissain tapauksissa voivan olla merkittäviä, mutta koska tuulivoimapuiston läheisyyteen ei sijoitu tärkeitä suurten lintujen levähdysalueita, jäävät vaikutukset tältäkin osin melko vähäisiksi. Tunnetuista suurten lintulajien levähdysalueista lähimmille Siltakylän-Länsikylän peltoalueille etäisyyttä noin kaksi kilometriä. Koska tuulivoimapuiston häiriövaikutusten tiedetään oleellisesti vähenevän noin puolen kilometrin etäisyydellä voimaloista (Hötker ym. 2006), ei häiriövaikutusten arvioida ulottuvan arvokkaille levähdysalueille alueille saakka. n tuulivoimapuiston kohdalla muuttolinnuston törmäykset arvioidaan kokonaisuudessaan niin vähäisiksi, ettei niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kannalta. Yhdeksästä voimalayksiköstä koostuvan tuulivoimapuiston aiheuttaman estevaikutuksen ei myöskään arvioida vaikuttavan merkittävästi lintujen muuttoreitteihin Kymenlaakson alueella. 7.9 Natura 2000 verkostoon kohdistuvat vaikutukset Natura-arvioinnin tarveharkinta on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tavalla luontotyyppi- ja lajikohtaisena asiantuntija-arviona ja siinä keskitytään niihin suojeluarvoihin eli luontotyyppeihin ja lajistoon, joiden perusteella alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Tarveharkinnan tuloksena on esitetty arvio siitä, aiheutuuko suunnitelluista tuulivoimapuistohankkeista ko. Natura-alueiden suojeluperusteille niin merkittäviä haitallisia vaikutuksia, että varsinainen luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi tulisi toteuttaa. Lopullisen päätöksen varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeesta tekee hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Tuulivoimapuistohankkeiden vaikutusten tunnistamiseksi sekä niiden merkittävyyden arvioimiseksi hankkeiden kaavamenettelyn ohessa laadittiin viranomaisohjeistuksen mukaisesti (Söderman 2003) Natura-arvioinnin tarveharkinta. Natura-arvioinnin tarveharkinta laadittiin kahdelle Natura-alueelle, jotka sijoittuvat hankealueiden välittömään läheisyyteen (< 3 km, SCI- ja SPA-kohteet, SCI = luontotyyppien perusteella suojeltu, SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu) tai niiden mahdolliselle vaikutusalueelle 10 kilometrin säteellä hankealueesta (SPA-kohteet)(kuva 1.2). Naturaarvioinnin tarveharkinta laadittiin seuraaville kohteille: Santaniemenselkä Tyyslahti (FI , SPA), etäisyys noin 4 km Heinlahti (FI , SPA), etäisyys noin 3,5 km Arvioinnista vastasi biologi FT Marjo Pihlaja. Santaniemenselkä-Tyyslahti (FI ) käsittää Kymijoen Pyhtään sivuhaaran suiston, sen edustalla olevan Tyyslahden sekä Skagsandenin harjuselänteen itäpuolella olevan Santaniemenselän. Lahtialueet ovat kapeiden salmien välityksellä yhteydessä Suomenlahteen. Alueesta käytetään myös nimitystä "Pyttis Maren" _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 68 (90) Vesialue on joen mukanaan tuoman aineksen vuoksi matala ja laajojen kasvillisuusvyöhykkeiden reunustama. Jokisuistossa on melko laajoja, matalakasvuisia rantaniittyjä, joista osa on pitkään ollut Pyhtään yhteislaitumina. Ruovikkovyöhyke on hyvin laaja. Valtalajeina vuorottelevat järviruoko, järvikaisla sekä molemmat osmankäämilajit. Järviruokokasvustot ovat erityisen tiheät. Rannat ovat pääosaksi rakentamattomat ja metsäiset. Santaniemenselkä-Tyyslahden vesialueelle on luonteenomaista vesilintujen runsaus. Linnusto on runsas ja monipuolinen, lajistoon kuuluu useita harvinaisuuksia. Muuton ja sulkasadon aikanakin alue on vesilinnuille tärkeä. Alueen kasvistosta on tavattu harvinaisuus, hukkariisi. Jokisuiston rantaniityt ovat osa arvokasta perinnebiotooppia. Lahdella on myös huomattavaa kalataloudellista merkitystä.ympäristö.fi. Heinlahti (FI ) on valuma-alueeltaan melko pieni sisälahti, joka on yhteydessä Suomenlahteen kapean salmen kautta. Vesialue on kauttaaltaan matalaa ja lahden rantoja reunustaa lähes yhtenäinen, muttei erityisen leveä järviruo'on ja merikaislan muodostama ruovikkovyöhyke. Suurin osa lahdesta on avovettä. Heinlahti on tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Kasvillisuudeltaan Heinlahti on melko edustava. Lahden pohjoisosaa reunustavat matalakasvuiset, laidunnetut rantaniityt, jotka lajistonsa puolesta luokitellaan arvokkaisiin perinnebiotooppeihin. Lahden kalataloudellinen arvo on myös suuri. (Ympäristö.fi.) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 69 (90) Kuva 34. Natura-alueet n suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyydessä. Santaniemenselkä-Tyyslahti (FI ) alueen pinta-ala on 447 ha. Vesialue on joen mukanaan tuoman aineksen vuoksi matala ja laajojen kasvillisuusvyöhykkeiden reunustama. Jokisuistossa on melko laajoja, matalakasvuisia rantaniittyjä, joista osa on pitkään ollut Pyhtään yhteislaitumina. Ruovikkovyöhyke on hyvin laaja. Valtalajeina vuorottelevat järviruoko, järvikaisla sekä molemmat osmankäämilajit. Järviruokokasvustot ovat erityisen tiheät. Rannat ovat pääosaksi rakentamattomat ja metsäiset. Santaniemenselkä-Tyyslahden vesialueelle on luonteenomaista vesilintujen runsaus. Linnusto on runsas ja monipuolinen, lajistoon kuuluu useita harvinaisuuksia. Muuton ja sulkasadon aikanakin alue on vesilinnuille tärkeä. Alueen kasvistosta on tavattu harvinaisuus, hukkariisi. Jokisuiston rantaniityt ovat osa arvokasta perinnebiotooppia. Lahdella on myös huomattavaa kalataloudellista merkitystä.(ympäristö.fi.) Santaniemenselkä-Tyyslahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon kansainvälisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.3.). Kohteen _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 70 (90) suojelu on tarkoitus toteuttaa Tyyslahden alueella luonnonsuojelulailla (luonnonsuojelualue) ja Santaniemenselällä vesilailla. Alue sijaitsee lähimmillään noin 4 km kaava-alueesta luoteeseen. Alueen suojeluperusteena on erityisesti linnusto. Myös mahdolliset vaikutukset kohdistuvat nimenomaan linnustoon, joten alueen luontotyyppejä ei tässä Naturatarvearvioinnissa ole käsitelty. Alueen Natura-tietolomake on osoitteessa: Vaikutukset Santaniemenselkä-Tyyslahti Natura-alueeseen Alueen pesimä- ja muuton aikaiseen lajistoon kuuluu useita hanhi- ja sorsalintuja, joiden kannan kehitys on nykyisellään taantuva. Alueella on myös mm. huomattava naurulokkikolonia, pesiviä ja levähtäviä kahlaajia sekä petolintuja. Hankealue ei sijoitu lintujen liikkumisetäisyyksien kannalta lähelle pesimä- ja levähdysalueita. Hankealue ei muodosta merkittävää estettä mahdollisten ruokailu-, levähdys ja pesimäalueiden väliin. Hankealueen reunaosissa on jonkin verran peltoja, mutta alueet eivät ole kovin laajoja eivätkä ne todennäköisesti ole tärkeitä ruokailu tai saalistuspaikkoja Natura-alueen lajistolle. Voimalat eivät myöskään asetu lähimpien peltojen ja Natura-alueen väliin. Ohi muuttaville Natura-alueen suojeluperusteena olevalle lajistolle hanke ei todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa. Tämän Natura-alueen osalta ei katsota tarpeelliseksi tehdä varsinaista Natura-arviointia kaavan osalta. Heinlahti (FI ) on pinta-alaltaan 196 ha. Heinlahti on valuma-alueeltaan melko pieni sisälahti, joka on yhteydessä Suomenlahteen kapean salmen kautta. Vesialue on kauttaaltaan matalaa ja lahden rantoja reunustaa lähes yhtenäinen, muttei erityisen leveä järviruo'on ja merikaislan muodostama ruovikkovyöhyke. Suurin osa lahdesta on avovettä. Lakeaa suursara- ja heinäniittyä esiintyy etenkin lahden länsirannalla. Itäranta on suurelta osin karua kivikko- ja kalliorantaa, jossa kasvaa kituliasta männikköä. Länsipuolen niityt ovat pääasiassa luonnontilaisia tai laidunnettuja. Laidunnus pitää rantaniittyjä matalakasvuisena. Heinlahden lintuvedelle on luonteenomaista meriveden laskiessa lahden rannoille paljastuvat laajat lietevyöhykkeet. Vastaavasti korkealla vedellä vesi nousee alaville rantaniityille. Tästä syystä Heinlahti vetää puoleensa erityisesti kahlaajia ja puolisukeltajasorsia. Mataluutensa ja heikon vedenvaihtuvuutensa vuoksi Heinlahti kuitenkin jäätyy nopeasti syksyllä ja vapautuu jäistä myöhään keväällä, mikä vähentää varsinkin lahden kevätmuuton aikaista merkitystä. Heinlahti on tärkeä muutonaikainen levähdysalue. Kasvillisuudeltaan Heinlahti on melko edustava. Lahden pohjoisosaa reunustavat matalakasvuiset, laidunnetut rantaniityt, jotka lajistonsa puolesta luokitellaan arvokkaisiin perinnebiotooppeihin. Lahden kalataloudellinen arvo on myös suuri _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 71 (90) Heinlahti kuuluu valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman Suomenlahden rannikon valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin (A II 1.11.). Kohteen suojelu on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelulailla. Alueen suojeluperusteena on erityisesti linnusto. Myös mahdolliset vaikutukset kohdistuvat nimenomaan linnustoon, joten alueen luontotyyppejä ei tässä Naturatarvearvioinnissa ole käsitelty. Alue sijaitsee noin 3,5 km päässä kaava-alueesta itään. Alueen Natura-tietolomake on osoitteessa: Vaikutukset Heinlahden Natura-alueeseen Alueen lajistoon kuuluu pesivinä useita viimeaikoina taantuvia sorsalintuja ja kahlaajia sekä mm. nuolihaukka ja ruskosuohaukka. Levähdysalueena kohde kerää mm. sorsalintuja, hanhia ja kahlaajia. Hankealue sijoittuu lintujen liikkumisetäisyyksien kannalta melko etäälle Naturaalueesta ja siten, ettei se estä liikkumista muiden rehevien lahtien, peltoalueiden ja kohteen välillä. Lievää estevaikutusta voi muodostua, mikäli linnut käyvät alueen länsipuolella olevilla pelloilla, jokilaaksossa tai merenlahdilla. Etäisyys on kuitenkin niin pitkä, että väistäminen on suhteellisen helppoa eikä aiheuta merkittäviä muutoksia lentoreitteihin. Vaikutukset ovat todennäköisesti korkeintaan lieviä ja epäsuoria Naturaalue verkoston kautta muodostuvia, mikäli muille läheisille Natura-alueille kohdistuu merkittäviä vaikutuksia. Alueen osalta ei katsota tarpeelliseksi tehdä varsinaista Natura-arviointia. Vaikutukset Natura-alue verkostoon Vaikutuksia Natura-alue verkostoon voi muodostua lähinnä yhteisvaikutusten kautta, jos alueella pesivien lajien poikastuotto laskee, levähtäviin lintuihin kohdistuu merkittävää kuolleisuutta tai toisaalta, jos hankkeen sijasta 0-vaihtoehto toteutetaan muilla alueille tai tuotantotavoilla, jotka voivat aiheuttavat merkittävämpiä vaikutuksia Natura-alue verkostoon esimerkiksi muuttolintujen levähdysalueiden tai pesimäalueiden heikentymisen ja vähenemisen kautta. Johtopäätökset Natura-tarveharkinnassa on tarkasteltu n tuulivoimahankkeen mahdollisia vaikutuksia Santaniemenselkä-Tyyslahden ja Heinlahden Natura-alueisiin ja arvioitu varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuutta. Hankeen itsessään ei arvioida aiheuttavan kuin korkeintaan hyvin lieviä vaikutuksia Natura-alueiden suojeluperusteena olevalle lajistolle, eikä varsinaista Natura-arviointia katsota tarpeelliseksi. Hankkeesta voi muodostua lieviä yhteisvaikutuksia yhdessä muiden hankkeiden kanssa, mikäli lintujen pesimä- tai muutonaikainen liikkuminen levähdys- pesimä- ja ruokailualueiden välillä vaikeutuu olennaisesti monien hankkeiden sijoittuessa esteeksi reitille _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 72 (90) 7.10 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Hankkeen suurimmat vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat rakentamisen aikana. Rakentamisen aikainen liikenne lisääntyy valtatiellä 7 ja valtatieltä hankealueelle johtavalla ntiellä (3501) ja Kumpulantiellä. Tarkat kuljetusreitit selviävät jatkosuunnittelussa. Alustavan suunnitelman mukaan pääkuljetusreitti n tuulivoimapuistoalueelle on pohjoispuolelta Kumpulantieltä lähtevältä metsäautotieltä. Hankkeen aiheuttama liikenteen lisääntyminen valtatiellä 7 on sen verran maltillista, että sen vaikutukset tien liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat kohtuulliset. Hankealueelle kulkevien paikallisten teiden liittymissä kääntyvän liikenteen määrät ovat suhteellisen maltilliset, eikä sillä ole laskennallisesti suurta vaikutusta liikenteen toimivuuteen teiden liittymissä. Kuitenkin kääntyvän liikenteen lisääntyminen heikentää hieman valtatietä pitkin kulkevan liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta liittymien kohdalla. Haitta on kuitenkin lievä ja lyhytkestoinen. Merkittävimmät tuulipuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat alueelle tulevista erikoiskuljetuksista. Erikoiskuljetukset aiheuttavat kulkiessaan koko kuljetusreitillään merkittävän mutta lyhytkestoisen ja ohimenevän haitan liikenteelle. Erikoiskuljetusten takia saatetaan joutua esimerkiksi rajoittamaan liittymien liikennettä kuljetuksen kääntyessä. Kuljetusreitillä olevien siltojen kantavuus sekä alikulkujen alikulkukorkeudet tarkistetaan erikoiskuljetusten takia. Erikoiskuljetusten haitta liikenteelle riippuu merkittävästi kuljetusreitistä ja -ajankohdasta. Erikoiskuljetukset edellyttävät erikoiskuljetusluvan hakemista Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Hankkeen käyttämien teiden lähiympäristössä raskaan liikenteen koetut haitat (liikenneturvallisuus, melu ja pöly) lisääntyvät rakentamisaikana, vaikka kokonaisliikennemäärät pysyvät melko alhaisina. Tuulipuiston toiminnan aikana liikennettä syntyy ainoastaan huoltotöistä. Huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, joten sillä ei arvioida olevan oleellista merkitystä liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, tai aiheuttavan melu- tai pölyhaittoja. Määriteltäessä tuulivoimalan riittävää etäisyyttä maantiestä, tulee ottaa huomioon tieluokka, liikennemäärä, nopeusrajoitus, rakennettavan voimalan tekniset ratkaisut ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Liikenneviraston ohjeen (8/2012) mukaan pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m. Ohjeen mukaan riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus (torni+lapa) lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. Maantien suoja-alue ulottuu yleensä 20 tai 30 metrin etäisyydelle maantien ajoradan tai uloimman ajoradan keskilinjasta. Moottoritiellä suoja-alue on 50 m. n suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydelle uudesta moottoritiestä ja noin 1 kilometrin etäisyydelle vanhasta valtatie 7:stä, joten etäisyysvaatimukset täyttyvät Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisemavaikutukset koostuvat maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutoksista. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Tuulipuistohankkeissa suoria maisemavaikutuksia aiheutuu tuulivoimaloiden lisäksi liittyvistä rakenteista sekä uusista ja parannettavista tieyhteyksistä alueelle. Myös rakentamisen aikaiset vaikutukset luetaan paikallisiin vaikutuksiin. Tuulivoimaloiden koosta johtuen niiden laaja-alaisimmat ympäristövaikutukset ovat visuaalisia. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 73 (90) voimalan ulkomuoto, kuten korkeus, rakenteiden koko sekä väritys. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla, on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet (Ympäristöministeriö 2006). Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Tuulivoimaloiden vaikutusten luonne liittyy voimaloiden suureen kokoon: tuulivoimala on kuin valtavankokoinen mittatikku, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Ympärillä olevassa maiseman hierarkiassa saattaa tapahtua muutoksia. Maisemavaikutukset muuttuvat ongelmallisiksi tilanteissa, joissa tuulivoimala alkaa alistaa tai hallita maisemaa tai sen merkittäviä yksittäisiä elementtejä (esimerkiksi kirkontornit tai pienipiirteiset kulttuuriympäristöt). Kulttuurimaiseman arvokkaat ominaispiirteet saattavat mitätöityä ja maiseman historiallinen tunnelma kadota tuulivoimapuistojen rakentamisen myötä. Toisaalta harkitusti sijoitettuna ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottaen tuulivoimalat voivat tuoda maisemaan jopa lisäarvoa (Ympäristöministeriö 2006). Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimalat hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä yksittäiset elementit ovat. Vaikutus on myös merkittävämpi, jos maisema on arvokas tai herkkä rakentamiselle. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus Näkemäalueanalyysi n tuulivoimalat sijoittuvat ympäröiviä alueita hieman korkeammalle lakialueelle, mistä johtuen tuulivoimalat ovat teoreettisesti havaittavissa suhteellisen laajalla alueella. Ympäröivien alueiden peitteisyys, sekä maaston kumpuilevuus muodostavat kuitenkin selkeitä näkemäesteitä tuulivoimaloiden näkyvyydelle. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat kuitenkin niille alueille, josta näkemäalueanalyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä. Mallinnuksessa on huomioitu voimalan korkeimpana kohtana napakorkeus eli siipeä ei ole huomioitu laskennassa, koska siipien vaikutus näkymään on riippuvainen mm. tuulen suunnasta ja pyörimisnopeudesta. Näkemäalueanalyysin mallinnuksessa on käytetty napakorkeutta, koska sen käsitteleminen ja tutkiminen osana vaikutusten arviointia on yksiselitteinen ja selvä. Kun näkemäalueanalyysi on laadittu tornin korkeuden mukaan, voidaan analyysin pohjalta arvioida karkeasti myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Tuulivoimaloiden väritykseksi on vakiintunut harmahtavan valkoinen, sillä sen on todettu parhaiten sopeutuvan erilaisiin valaistus- ja sääolosuhteisiin. Voimalat nähdään useimmiten vaaleaa taustaa vasten, jolloin harmahtava sävy tasoittaa kontrasteja (Ympäristöministeriö 2006) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 74 (90) Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja edustavat näin myös laskentatuloksia. Kuva 35. n tuulivoimapuiston näkymäalueanalyysi kaavaluonnosvaiheessa (9 tuulivoimalaa, napakorkeus 120 m). Väri osoittaa kuinka monta voimalaa kussakin kohdassa on havaittavissa _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 75 (90) Valokuvasovitteet Tuulipuiston visuaalisten vaikutusten merkittävyyttä on lisäksi kuvattu valokuvasovitteiden avulla. Valokuvasovitteet on päivitetty kaavaehdotusvaiheessa (voimaloiden koko ja Heinsuon osalta myös voimaloiden lukumäärä). Valokuvasovitteiden kuvanottopisteet on merkitty oheiseen karttaan. Valokuvasovitteet on esitetty erillisessä liitteessä (yhteisvaikutusten arviointi). ± Pyhtää!. 7!.!.! !. 15 ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( (!. 12 kaavaehdotus!. Havainnekuva ( ( ( ( ( Mustakorpi (G132 x HH140) Heinsuo (G132 x HH140) (N131 x HH120) Struka (N131 x HH144) Pirtnuora (N131 x HH144) ( ( ( (!. ( ( ( ( 3!. ( 2!. 1 ( ( ( ( ( (!. 4!. ( ( ( ( ( ( ( 13 ( (!. 11!. 10!. 14! km Kuva 36. Havainnekuvien kuvauspisteet ja numerointi _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

77 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 76 (90) Kuva 37. Nykytilanne kuvauspiste nro 4. Kuva 38. Valokuvasovite kuvauspiste nro 4 kaavaluonnosvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 2700 metriä. Kuva 39. Valokuvasovite kuvauspiste nro 4 kaavaehdotusvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 131 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 2700 metriä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 77 (90) Kuva 40. Nykytilanne kuvauspiste nro 6. Kuva 41. Valokuvasovite kuvauspiste nro 6 kaavaluonnosvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3200 metriä. Kuva 42. Valokuvasovite kuvauspiste nro 6 kaavaehdotusvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 131 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3200 metriä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

79 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 78 (90) Kuva 43. Nykytilanne kuvauspiste nro 7. Kuva 44. Valokuvasovite kuvauspiste nro 7 kaavaluonnosvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3200 m. Kuva 45. Valokuvasovite kuvauspiste nro 7 kaavaehdotusvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 131 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 3200 m. Kuva 46. Nykytilanne kuvauspiste nro _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

80 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 79 (90) Kuva 47. Valokuvasovite kuvauspiste nro 13 kaavaluonnosvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 1200 metriä. Kuvassa n kolme eteläisintä voimalaa. Kuva 48. Valokuvasovite kuvauspiste nro 13 kaavaehdotusvaiheessa (9 voimalaa, napakorkeus 120 m, roottorin halkaisija 110 m). Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 1200 metriä. Kuvassa n kolme eteläisintä voimalaa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön n tuulivoimalat voidaan parhaiten erottaa avoimilta lännessä sijaitsevilta Mysskärrin ja n sekä idässä sijaitsevilta Kiviniemen ja Vehkakorven peltoaukeilta hankealueen lähiympäristössä. Tuulivoimalat näkyvät myös hankealueen pohjoispuolella Siltakylän ja Myllykylän välisellä peltoaukealla. Tuulivoimalat voidaan erottaa myös mereltä nhdelta, Päkinlahdelta ja Parlahdelta (<5 km etäisyydellä voimaloista). Tuulivoimalat näkyvät puuston muodostaman silhuetin takaa esteettä. Suurikokoinen metsän latvuston yläpuolella kohoava tuulivoimala kiinnittää tuolla etäisyydellä väistämättä huomiota. Alueiden luonne muuttuu nykyistä huomattavasti teknologisempaan suuntaan. n tuulivoimalat voidaan erottaa myös avoimilta merialueilta (>5 km etäisyydellä voimaloista). Lähimmät tiheästi rakennetut asuinalueet sijoittuvat Siltakylän ja n alueille. Näkymäanalyysin mukaan joillekin edellä mainittujen asuinalueiden kiinteistöistä näkyy voimaloita. Tie- ja piha-alueilla sekä peltoalueiden reunoilla puusto katkaisee monin paikoin näkymiä kohti voimaloita. Alueilla on joitakin tiloja, joista muutamia tuulivoimaloita voi näkyä kerrallaan. Hankkeen lähiympäristössä voimaloista näkyy useimmiten vain tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Paikallisesti tarkasteltuna n alueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja voimajohtoyhteyksien rakentamiseksi. Seuraavassa on käsitelty tuulivoimapuiston vaikutuksia arvokkaisiin alueisiin ja kohteisiin etäisyysvyöhykkeittäin: _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

81 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 80 (90) Hankealueelle ei sijoitu maisemallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita tai kohteita. Tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu kolme muinaisjäännöstä Sammalsuo 1, Sammalsuo 2 ja Sammalsuo 3. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 150 m etäisyydelle muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännökset on otettu huomioon voimalasijoittelussa sekä huoltotie- ja maakaapelireittien linjauksissa, eikä muinaisjäännösten välittömään läheisyyteen ole sijoitettu tuulivoimapuiston rakenteita. Lähialueella (<5km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat muodostuvat usein hallitseviksi elementeiksi, muuttavat maiseman hierarkiaa ja voivat vaikuttaa maisema-arvoihin tai kulttuuriympäristöön. Lähialue -vyöhykkeellä sijaitsevat Pyhtään Länsikylä-Myllykylän ja Strukan metsäalueen maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä Suuri Rantatie, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Lähialueella sijaitsevat myös Riihimäen laitumien perinnemaisema ja arvokas geologinen kohde Lovisteininvuori-Tonttuvun harju. Osaan kohteista voimalat eivät näy lainkaan näkymäanalyysin mukaan. Vaikutuksia aiheutuu seuraaville kohteille, joista on hyvä näköyhteys voimaloille: Länsikylän-Myllykylän maisema-alueella voimaloita näkyy näkymäanalyysin mukaan lähes kaikkialle peltohaarojen lounaisimpia ja läntisimpiä reunoja lukuun ottamatta. Kaikkiin asutuskeskittymiin voimaloita ei myöskään näy. Peltoalueita halkovan tiestön ja joidenkin kiinteistöjen osalta vaikutukset ovat voimakkaimmat. Pelloilta näköyhteys on toki hyvä mutta niillä oleskellaan harvemmin ja epäsäännöllisesti. Piha-, ojan- ja tienvieruskasvillisuus estävät näkymiä tuulivoimaloiden suuntaan paikoitellen. Alueen eteläosassa, jossa etäisyyttä lähimpiin voimaloihin on alle 2,5 kilometriä, vaikutukset ovat vähintään kohtalaiset, lähentelevät paikoin merkittävää. Etäämpänä vaikutukset lievenevät selvästi. Koko alueen osalta vaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Suureen Rantatiehen kohdistuu vaikutuksia Länsikylän-Myllykylän peltoaukealla. Muulta osin tielinjaus kulkee pääosin sulkeutuneessa maisematilassa tässä etäisyysvyöhykkeessä. Sen tieosuuden osalta, joka sijoittuu alle 2,5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista vaikutukset ovat vähintään kohtalaiset. Koko kohteen osalta vaikutukset ovat vähäisemmät. Välialueella (5-12km) riittävän suurissa tai tuulivoimapuistoa kohti suuntautuneissa avotiloissa tuulivoimalat erottuvat selvästi, mutta niiden kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. Välialue -vyöhykkeellä sijaitsevat Kaunissaaren Ristisaaren (MAO050011) valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja kahdeksan valtakunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta (esim. Kaunissaaren saaristokylä, Kymijoen rajalinnakkeet, Ahvenkosken historiallinen ympäristö ja Pyhtään kirkko ja pappila). Välialueella sijaitsevat myös Pyhtään Länsikylä-Myllykylän, Kaunissaaren, Kymijoen laakson-strömforsin ruukin ja Ahvenkosken ympäristön sekä Kungshamnin historiallisen satamapaikan maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Tuulivoimaloiden visuaaliset vaikutukset ja haittavaikutukset ovat vähäisiä etäisyyden vuoksi. Useimpiin edellä mainittuihin arvokohteisiin voimalat eivät joko näy lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin, eikä niistä aiheudu erityisiä vaikutuksia. Esimerkiksi Kaunissaaressa voimaloita näkynee ainoastaan saaren pohjoisrannalle ja saarta ympäröivälle lähinnä pohjoiselle vesialueelle. Lähimmälle voimalalle etäisyyttä saaren pohjoisrannasta on yli yhdeksän kilometriä. Koko kohteen osalta vaikutus jää vähäiseksi. Kymijoen laakson maisema-alueeseen kuuluville Strukan ja _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

82 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 81 (90) Ulkokylän pelloille ja niiden kautta kulkeville teille osa voimaloista todennäköisesti näkyy. Ne eivät kuitenkaan enää erityisemmin hallitse maisemakuvassa ja vaikutus koko maisema-alueeseen jää hyvin vähäiseksi. Pyhtään Länsikylän-Myllykylän aluetta on käsitelty edellisessä etäisyysvyöhykkeessä, johon valtaosa arvoalueesta lukeutuu. Kaukoalueella (>12km) tuulivoimalat näkyvät laajoihin avotiloihin, mutta maiseman muut elementit vähentävät dominanssia etäisyyden kasvaessa. Tuulivoimapuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa ja niistä kohteelle aiheutuvat haittavaikutukset ovat hyvin vähäisiä. On myös syytä muistaa, että maiseman muutoksen kokeminen on aina subjektiivista. Siihen vaikuttaa muun muassa havainnoijan suhtautuminen ympäristöön ja tuulivoimaloihin Ilmavalvontatutkiin kohdistuvat vaikutukset Tuulivoimaloiden vaikutuksia ilmavalvontatutkiin tutkitaan Puolustusvoimilta pyydettävän lausunnon yhteydessä. Tuulivoimahankkeen vaikutukset valvontasensoreihin (tutkiin) tulee selvittää ennen kuin hanke voidaan toteuttaa. Samalla puolustusvoimat arvioi hankkeen vaikutukset muihin toimintoihinsa Ilmailuturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Finavia on tuottanut paikkatietoaineiston ( /esteeton-ilmatila), jossa on määritetty suurin sallittu rakenteiden korkeus merenpinnasta eri osissa maata. Aineisto sisältää monia erityyppisiä rakenteiden korkeutta rajoittavia tekijöitä, jotka perustuvat erilaisiin lentoliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta koskeviin määräyksiin. n tuulivoimapuisto sijaitsee Utin sotilaslentoaseman minimi sektorikorkeus -alueella (MSA). Suurin sallittu huipun korkeus alueella on 401 mpy (N60). Maastossa sijaitsevien n tuulivoimaloiden maksimikorkeudet (mpy) eivät ylitä sallittua korkeutta, joten lentoliikenteelle ei aiheudu haittoja. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten Turvallisuuteen liittyvät vaikutukset Tuulivoimaloiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä, eikä niihin juurikaan liity onnettomuusriskejä. Tuulivoimapuiston turvallisuusvaikutukset voivat liittyä muun muassa lapojen rikkoutumisesta ja talviaikaisen jään irtoamisen aiheutuviin vaaratilanteisiin. Tuulipuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu ja siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen ja on havaittu, että irtoava osa putoaa yleensä tuulivoimalan roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Talviaikaan tuulivoimalan kiinteisiin rakenteisiin sekä lapoihin saattaa muodostua jäätä, joka pudotessaan aiheuttaa loukkaantumisriskin lähellä liikkuville. Jäät hajoavat kuitenkin useimmiten pienemmiksi kappaleiksi jo ilmassa. Kiinteisiin rakennelmiin _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

83 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 82 (90) muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas. Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa, kuten voimakkaissa tuulissa, myrskyissä ja jääolosuhteisiin riskit ovat suurimmat. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin. Kokonaisuutena riski tuulivoimalasta irtoavan jään ja kovan lumen tai tuulivoimaloiden rikkoutumisen johdosta putoavien osien aiheuttamaan loukkaantumisvaaraan on vähäinen _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

84 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 83 (90) 8 Suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen 8.1 Aloitusvaihe 8.2 Kaavaluonnos Pyhtään kunnanhallitus on kokouksessaan ( 287) päättänyt Pyhtään tuulivoimayleiskaavoituksesta. n tuulivoimayleiskaava on osa Pyhtään kunnan tuulivoimayleiskaavoitusta, joka sisältää 5 erillistä tuulipuistokaavaa. Tuulipuistoalueiden kaavoitus on tarkoitus viedä eteenpäin yhtä aikaa ja yhdenmukaisella prosessilla. Kaavoitus on tullut vireille Pyhtään kunnan aloitteesta. Tuulivoimayleiskaavoitus sisältyy Pyhtään kunnan kaavoituskatsaukseen Pyhtään kunta kuulutti tuulivoimayleiskaavoituksen vireilletulosta (MRA 30 ) Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin julkisesti nähtävillä Pyhtään kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan internet-sivuilla välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää prosessin aikana. Pyhtään tuulivoimayleiskaavojen laadinnasta pidettiin yleisötilaisuus , jossa tiedotettiin mm. tuulivoimakaavoituksen keskeisistä lähtökohdista, tavoitteista ja kaavoitusprosessin vaiheista. Tilaisuudessa esiteltiin lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja laadittavat selvitykset. TuuliSaimaa ja Pyhtään kunta järjestivät Huutjärven koululla erillisen tilaisuuden, jossa käsiteltiin tarkemmin n alueen suunnittelua. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Neuvotteluun osallistuivat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton, Kymenlaakson museon, Pyhtään kunnan ja kaavaa laativan konsultin edustajat. Lisäksi Ilmavoimat ja TraFi olivat jättäneet kirjalliset kommentit. Viranomaisneuvottelussa, viranomaisten puheenvuoroissa, esiin nousi mm., että maakuntakaavan ohjeellinen pääratamerkintä tulee huomioida suunnittelussa ja sille tulee jättää tilavaraus. Lisäksi keskusteltiin YVA-menettelyn mahdollisesta käynnistämistarpeesta, yhteisvaikutusten huomioimisesta, Liikenneviraston ohjeistuksen huomioimisesta sekä Ilmavoimien ja Liikenteen turvallisuusviraston asettamista tavoitteista tuulivoimapuistoille. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Pyhtään kunnan, luontoselvitysten laatijoiden (Luontoselvitys Kotkansiipi ja Luontoselvitys Metsänen) sekä kaavaa laativan konsultin kesken järjestettiin työneuvottelu, jossa esiteltiin laaditut luontoselvitykset. Viranomaisten kanssa järjestettiin työneuvottelu Neuvotteluun osallistui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton edustajat, Pyhtään kunnan ja kaavaa laativan konsultin edustajat. Neuvottelussa esiteltiin alustava tuulivoimapuiston suunnitelma. Kaavoituksen pohjaksi laadittua alustavaa tuulivoimapuiston suunnitelmaa esiteltiin Pyhtään kunnan päättäjille Suunnittelun edetessä n tuulivoimapuiston kaava-alueen rajausta on pienennetty. Kaavoituksen aloitusvaiheessa rajaus oli energiamaakuntakaavan mukainen. Laaditun luontoselvityksen mukaan energiamaakuntakaavan mukaisen alueen eteläosaan sijoittuu kuitenkin useita arvokkaita elinympäristöjä, jotka rajoittavat voimaloiden sijoitussuunnittelua. Myös laadittujen melumallinnusten perusteella osoittautui erittäin haastavaksi sijoittaa voimaloita alueelle niin, että lähiympäristön asutuksen meluarvot _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

85 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 84 (90) pysyisivät sallituissa rajoissa. Tästä syystä n tuulivoimapuiston kaava-alue on suppeampi, kuin energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue. Pyhtään kunnanhallitus päätti n kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kokouksessaan Kaavaluonnos oli nähtävillä n tuulivoimapuiston kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa, jossa esiteltiin myös Mustakorven, Heinsuon, Strukan ja Pirtnuoran tuulivoimapuistojen kaavaluonnokset. n kaavaluonnoksesta annettiin 20 lausuntoa ja 21 mielipidettä. Osa palautteista kohdistui useampaan Pyhtään tuulivoimakaavoista. 8.3 Kaavaehdotus Lepakko- ja linnustoselvityksiä täydennettiin vuoden 2013 aikana. n tuulivoimapuiston kaavaehdotus on laadittu kaavaluonnoksesta saadun palautteen, tarkentuneiden tavoitteiden ja täydennettyjen ja päivitettyjen selvitysten ja suunnitelmien perusteella. Melu- ja varjomallinnukset on päivitetty ja kaavaehdotusvaiheessa on laadittu matalataajuisen melun laskelmat. n tuulivoimapuiston kaavaehdotuksen keskeiset muutokset nähtävillä olleeseen kaavaluonnokseen verrattuna ovat: Huoltotie- ja maakaapelireitin sijainnin tarkistaminen kaava-alueen eteläosassa. tv-alueen rajauksen pienentäminen kaava-alueen itäosassa. Yleisiin määräyksiin lisätty: Vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontaan on selvitettävä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista. n tuulivoimayleiskaavaehdotus tullaan asettamaan nähtäville, jolloin osalliset voivat antaa siitä palautetta muistutuksena ja viranomaisilta tullaan pyytämään lausunnot. Pyhtään kunnanvaltuusto hyväksyy n tuulivoimayleiskaavan. Kohtaa täydennetään prosessin edetessä _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

86 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 85 (90) 9 Yleiskaavan ratkaisut, merkinnät ja määräykset 9.1 Kaavan keskeinen sisältö Kaava on laadittu tuulivoimapuiston suunnitelman, laadittujen selvitysten ja vaikutusten arviointien tietojen perusteella. Yleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulipuiston rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi kaavassa on huomioitu alueen luontoarvot ja kulttuuriympäristön arvot. Luontoarvoista ja meluvaikutuksista johtuen n tuulivoimapuiston kaava-alueen rajaus on eteläosastaan suppeampi kuin energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue. Kaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla). Kaava-alueen pinta-ala on noin 390 hehtaaria. Yleiskaava mahdollistaa enintään 9 tuulivoimalan rakentamisen n kaava-alueelle. Kaava mahdollistaa voimaloiden lisäksi myös puiston edellyttämien huolto- ja muuntamorakennusten rakennuslupien myöntämisen. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus ei saa ylittää 200 metriä. Todennäköinen kokonaiskorkeus on kuitenkin noin 186 metriä. Kaavamääräys jättää tarkoituksenmukaista liikkumavaraa voimalatyypin valintaan. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. 9.3 Osa-aluemerkinnät Tuulivoimaloiden alue (tv-1) Alueet, joille tuulivoimaloita voidaan sijoittaa, on merkitty kaavaan tv-merkinnällä. Luku tv-merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 200 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden on oltava tornirakenteeltaan yhtenäisiä. Tuulivoimaloiden kaikkien rakenteiden ja siipien pyörimisalueiden tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Tuulivoimaloiden alueiden määrittelyssä on otettu huomioon tuulivoimapuiston toteutuksen kannalta tarkoituksenmukainen liikkumavara, jotta maaperätutkimusten ym. tarkentuessa voimalan paikkaa on tarvittaessa mahdollista tarkistaa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) Kaavaan on merkitty luo-merkinnällä paikallisesti arvokkaat elinympäristöt: o o o o o o o Sudenkallio Sudenkallion eteläpuolen kallio Pitkäkallion luoteispuolen kallio Lapinkiven pohjoispuolen kallio Kaivantokorvensuon kallio Lapinkivet Nattskenebergen _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

87 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 86 (90) o o o Nattskenebergenin korpikuvio Ruokosuon kallio Hummankalliot Ympäristön tilaa vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa ja alueen läheisyyteen rakennettaessa on varmistettava, ettei merkinnän mukaisen alueen luontoarvoja vaaranneta tai heikennetä. 9.4 Kohde- ja viivamerkinnät Ohjeellinen tuulivoimalaitoksen sijainti Tuulivoimaloiden paikat on merkitty ohjeellisena ympyrän muotoisella katkoviivalla. Ympyrä kuvaa roottorin siipien pyörimisaluetta. Voimaloiden sijainnit on merkitty ohjeellisena, jotta tuulivoimapuistojen toteutussuunnittelulle jää tarkoituksenmukainen liikkumavara. Muinaismuistokohde (sm) Kaava-alueella sijaitsee kaksi kiinteää muinaisjäännöstä ja yksi mahdollinen muinaisjäännös, jotka on merkitty kaavaan sm-merkinnällä. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Tiet Tuulivoimaloita palvelevat uudet huoltotiet on merkitty ohjeellisen tielinjauksen merkinnällä (katkoviiva). Huoltotieverkostossa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon alueen nykyistä tieverkostoa. Olemassa olevat ja parannettavat tiet on merkitty yhtenäisellä viivalla. Maakaapelit Tuulivoimapuiston maakaapelit on osoitettu kaavassa ohjeellisella uuden maakaapelin viivamerkinnällä (punainen katkoviiva). Maakaapelit tulee ensisijaisesti sijoittaa teiden yhteyteen. 9.5 Yleiset määräykset Tämä osayleiskaava on laadittu Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-1 -alueilla) Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa. Vaikutukset puolustusvoimien ilmavalvontaan on selvitettävä ennen tuulivoimapuiston toteuttamista _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

88 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 87 (90) 10 Yleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan ja yleiskaavan sisältövaatimuksiin 10.1 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytönsuunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Toimiva aluerakenne: Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet. n alueen osoittaminen tuulivoimatuotantoon ei ole ristiriidassa maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeiden kanssa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. n tuulivoimapuisto edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Tavoite: Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. n tuulivoimapuisto ei sijoitu pohjavesialueelle. Tavoite: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonympäristön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit *) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. *) Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Kyseessä on seuraavat inventoinnit: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992), Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009) ja Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet (Sisäasiainministeriö, kaavoitus ja rakennusosasto, tiedotuksia 3/1983). n tuulivoimapuiston suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset inventoinnit. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. n tuulivoimayleiskaava edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtolinjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

89 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 88 (90) n tuulivoimayleiskaava ei vaaranna valtakunnallisesti merkittävien voimajohtolinjausten toteuttamismahdollisuuksia. Tavoite: Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olevia johtokäytäviä. n tuulivoimapuiston toteuttaminen ei edellytä uusia johtokäytäviä. Tavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. n tuulivoimalat sijoittuvat 9 voimalan ryhmään. Tavoite: Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja - alueet sekä maiseman erityispiirteet. n tuulivoimapuisto sijoittuu maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon määritellylle alueelle. n tuulivoimapuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle. Yleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto- maisema- ja kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja vilkkumismallinnus. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa on huomioitu tehtyjen selvitysten tulokset. Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. n tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämää lentoestelupaa. Lupaa varten tarvitaan Finavia Oyj:n lausunto Suhde maakuntakaavaan n tuulivoimayleiskaava ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevan Kymenlaakson maakuntakaavan maaseutu ja luonto kanssa. n alue on Kymenlaakson energiamaakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoimaloiden sijoitusalueeksi. n tuulivoimayleiskaava tarkentaa energiamaakuntakaavassa osoitettua aluerajausta. Luontoarvoista ja meluvaikutuksista johtuen n tuulivoimapuiston kaava-alueen rajaus on eteläosastaan suppeampi kuin energiamaakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden alue. Yleiskaava on Kymenlaakson energiamaakuntakaavan mukainen Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on selvitettävä ja otettava huomioon MRL:ssa (39 ) määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi laadittaessa MRL 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

90 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 89 (90) 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. n tuulivoimayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset sisältövaatimukset. Tuulivoimapuisto tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Tuulivoimapuisto on tarkoituksenmukaisella tavalla kytkettävissä sähköverkkoon. Yleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden vaatimat alueet ja huomioitu teknisen huollon ja sähkönsiirron järjestäminen Tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa MRL:n 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. n tuulivoimayleiskaavassa on otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Yleiskaavan mittakaava on 1: Kaavakartalle on rajattu tuulivoimaloiden alueet, jotta kaava voi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyä. Suunnittelun yhteydessä on selvitetty tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. 11 Yleiskaavan toteuttaminen n tuulivoimayleiskaavassa on määrätty, että yleiskaavaa voidaan MRL 77 a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Rakennuslupa voidaan myöntää, kun yleiskaava on saanut lainvoiman. Rakennuslupa haetaan Pyhtään kunnan rakennustarkastajalta (rakennusvalvonta), joka lupaa myöntäessään tarkistaa, että suunnitelma on voimassa olevan kaavan mukainen _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx

91 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 90 (90) _n_oyk_ehdotus_selostus_nähtäville.docx