MAAHANMUUTTAJA- SOSIAALITYÖ

Transkriptio

1 KOTOUTTAMINEN stumamu JA MAAHANMUUTTAJA- SOSIAALITYÖ

2 PAKOLAISTEN KUNTIIN SIJOITTAMISEN KÄYTÄNNÖN TYÖ JA VIRANOMAISTEN TEHTÄVÄT Palveluesimies Kaisa Salmela

3 MITÄ OLISI HYVÄ HUOMIOIDA? Mistä saan tieta? Miten timia kun yhteinen kieli puuttuu? Onk minulla ennakkasentei ta? Erilainen aikakäsitys Valtaetäisyys Yhteisöllisyys,yksilöllisyys Kunniakysymykset Kasvjen säilyttäminen Traumat, sdan merkitys Usknnn merkitys Luttamus Sukupulirlit Perhekäsitys Erilaiset palvelut, yhteiskunta Kaksisuuntainen ktutuminen Mitä erityisyyttä paklaistausta vi tuda perheen kanssa työskentelyyn? Miten kulttuurinen erilaisuus lisi hyvä humiida työssä?

4 Kaisa Salmela KULTTUURINEN

5 KULTTUURISENSITIIVINEN SUHTAUTUMINEN On tietinen käsitysten, tapjen ja tttumusten erilaisuudesta. Kykenee erilaisuuden kunniittamiseen, ja tiedstaa man kulttuuritaustan ja käsitykset ja vaikutukset. Hyväksyy erilaisuutta ja haluaa ppia tiselta uutta. Tiet asiakkaan kulttuurista ja usknnsta auttavat usein ymmärtämään, mutta myös laajempi ymmärrys ja kiinnstus eri kulttuureihin, yhteiskuntiin, aikakäsityksiin, kulttuurishkkiin n avuksi. Perhe n man elämän asiantuntija, jten tieta tulee hyödyntää työskentelyssä! Yksilöllisyys - jkaisen asiakkaan tavat vat yksilöllisiä, ja vivat piketa hyvin paljn yleisistä käsityksistä ja dtuksista. Yhteistyö vaatii enemmän aikaa, hyvät vurvaikutustaidt, luvuutta ja ngelmanratkaisutaita. Yhteinen ymmärrys edellyttää, että Annetaan ymmärrettävää tieta esim. timintatavista ja palvelukulttuurista. Asiita tulee neuva ja hjata laaja-alaisemmin kuin sumalaista perhettä kska mnet asiat ymmärretään eri kulttuureissa eri tavin. Annetaan selkeä kuva työntekijän rlista ja tehtävistä. Tiet ja neuvnta auttavat asiakasta speutumaan. Pääsääntöisesti asiakkaat haluavat speutua: ppia maan ja kulttuurin taville. Mutta myös man kulttuurin ja kielen säilyttäminen tärkeää ja merkityksellistä

6 Lakisääteinen ktuttamistyö Lakisääteinen ktuttamistyö (laki ktutumisen edistämisestä 1386/2010) Lain tarkituksena n tukea ja edistää ktutumista ja maahanmuuttajan mahdllisuutta sallistua aktiivisesti sumalaisen yhteiskunnan timintaan. Lisäksi lain tarkituksena n edistää tasa-arva ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vurvaikutusta eri väestöryhmien kesken - kahdensuuntainen ktutuminen. Ktuttamistyön tavitteena n, että maahanmuuttaja: Saa sellaiset tiedt ja taidt, että hän selviytyy itsenäisesti arjessa; arjen vakauttaminen, terveyteen liittyvät asiat jne. Oppii sumen kielen Osallistuu ammatillisiin pintihin Pääsee työelämään Elättää itsensä ja perheensä On sallisena yhteiskunnassa jne. Perustuslaki, ssiaalihultlaki, timeentultukilaki, ulkmaalaislaki, kansalaisuuslaki, hallintlaki, kielilaki

7 Ktuttaminen Ktuttamisella tarkitetaan viranmaisten järjestämiä maahanmuuttajan ktutumista edistäviä ja tukevia timenpiteitä ja palveluita. (Laki ktutumisen edistämisestä, 1386/2010). Myönteisen leskeluluvan saaneet henkilöt, kun he vat rekisteröityneet ktikunnan maistraattiin, vat kuntalaisia ja vat ikeutettuja käyttämään kunnan palveluita kuten kantaväestö. Eri kunnilla vi lla erilaiset tavat järjestää maahanmuuttajille ja erityisesti paklaisille suunnatut palvelut. Jtkut hitavat tarpeet peruspalveluilla. Lisäksi vi lla erityisiä ktutumista edistäviä palveluita kuten maahanmuuttajassiaalityö. Palveluiden tulee sveltua esim. paklaisille, ja niitä n ltava tarpeisiin nähden riittävästi. Vaatii eri timialja ttamaan paklaisten ktuttamisen saksi maa timintaansa. Kunnat, jtka vastaanttavat paklaisia vat velvitettuja tekemään ktuttamishjelman, jssa kunnan eri timijita vastuutetaan ktuttamiseen!

8 KOTOUTTAMINEN JA KOTOUTUMINEN KOTOUTTAMINEN Viranmaisen työtä valtilla ja kunnissa. Maahanmuuttaja tuntee yhteiskunnalliset ikeutensa ja velvllisuutensa tuntee levansa sumalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen Ktutuminen n kahdensuuntaista. Kulutus ja inft tärkeitä kantaväestölle ja eri timijille Lunteva kanssakäyminen kantaväestön kanssa edistää ktutumista. Tässä n tärkeää hyödyntää yhteistyötä mm. klmannen sektrin kanssa. KOTOUTUMINEN Osa maahanmuuttajista ktutuu helpsti. Tiset tarvitsevat speutumiseen enemmän aikaa ja tukipalveluita eli ktuttamistimia. Kielitait ja tiet sumalaisesta yhteiskunnasta vat ktutumisen tärkeitä edellytyksiä. k Maahanmuuttaja speutuu sumalaiseen yhteiskuntaan saa tietja ja taitja jtta selviytyy itsenäisesti arjessa ja saa hitaa mia asiitaan. ppii sumen tai rutsin kielen taidn pääsee kulutukseen. pääsee työelämään ja elättää itsensä ja perheensä.

9 Ktuttamishjelma Kunnan n laadittava ktutumisen edistämiseksi ja mnialaisen yhteistyön vahvistamiseksi ktuttamishjelma, jka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustssa ja jta tarkistetaan vähintään kerran neljässä vudessa ( Laki ktutumisen edistämisestä ) Rvaniemen kaupungin ktuttamishjelma n laadittu vusille Ohjelmassa n humiitu valtin ktuttamishjelma , Lapin maahanmuuttstrategia 2017 ja kansainvälistymisstrategia Ohjelma situttaa ktuttamistyöhön kaikki kunnan timijat

10 Rvaniemen kaupungin maahanmuuttajassiaalityö/työntekijät Rvaniemen kaupungin ssiaalipalvelukeskus Maahanmuuttajassiaalityö Rvakatu 2, Rvaniemi Vastaantt (050) Palveluesimies Kaisa Salmela Ssiaalityöntekijä Sari Martikainen Ssiaalityöntekijä Marika Rantamaa Ssiaalihjaaja Katariina Kellniemi Ssiaalihjaaja Alli Kuure Ssiaalihjaaja Eila Virtanen Etuuskäsittelijä Timisttyöntekijä Sähköpsti: etunimi.sukunimi(at)rvaniemi.fi -ajanvarauksella, päivystys ti ja t kl Lisätieta:

11 Rvaniemen kaupungin maahanmuuttajassiaalityö Kaikki maahanmuuttajat eivät le asiakkaita. Asiakasryhmät vat Kiintiöpaklaiset (4 v.) Myönteisen leskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat (3 v.) Asiakkuuden kestn vaikuttaa ktutumisaika, valtin krvausaika ja yksilölliset tarpeet Edeltävien asiakkaiden myöhemmin Sumeen saapuvat perheenjäsenet. Muut satunnaisesti asiivat maahanmuuttajat (esim. työ, piskelu, aviliitt). Asiakasmäärä yli 300 henkilöä. Kansallisuuksia yli kymmenen Isimmat kansalaisuusryhmät: Irak, Afganistan, Palestiina, Myanmar, Smalia, Syyria Usknnlliset taustat: suurin n islam Kulttuurien kirj n laaja ja työssä käytetään mnen kielistä tulkkausta. Mnikaan asiakas ei saa englantia Paklaiskiintiö 50 / vusi

12

13 Kiintiöpaklaisen saapuminen kuntaan Kunnassa spimus paklaisten vastaantsta Tilannekhtaisesti svitaan mistä paklaisia tetaan ja kuinka paljn Svitaan aikataulut: millin aikaisintaan paklaiset vivat tulla Ensin annyymit tiedt ja vastaantn varmistumisesta tarkemmat tiedt IOM järjestää matkat Sumeen SPR lähettää kuntaan lentaikataulut Kunta lähettää sitetiedt Rajavartistlle ja SPR:lle SPR:n työntekijät/vapaaehtiset Helsingissä kentällä vastassa Työntekijät vastassa Rvaniemen lentasemalla Suraan miin kteihin

14 tai turvapaikanhakijaksi Omatimisesti suraan Sumeen Ihmissalakuljetus ja stetun matkan epävarmuus Turvapaikanhakijaksi ilmittautuminen Kuulemiset ja pitkä dtus Oleskelulupa vai käännytys? Kuntapaikka leskeluluvan saaneena Tai VOK muutt tai itsenäinen muutt

15 Yhteistyö vastaanttkeskuksen kanssa Jatkuva vurpuhelu Yhteiset inft Useampi henkilö siirtymässä kunnan asiakkuuteen Mikä muuttuu Kun henkilö saa myönteisen leskeluluvan Keskustelu vastaanttkeskuksessa asiakkaan kanssa aikk jäädä paikkakunnalle Ohjaus Maistraattiin, Te-timistn työnhakijaksi (alkukartitusaika), Kelaan, asunnn hakeminen Yhteydentt vastaanttkeskuksesta Paperit maahanmuuttajassiaalityöhön, terveyspaperit terveyskeskukseen Ensimmäisessä tapaamisessa maahanmuuttajassiaalityössä mukana myös vastaanttkeskuksen työntekijä Yhtenäiset timintatavat Lapissa: prsessi selkeytynyt

16 Kuntaan tul - yhteiskunnan jäseneksi ja virallisesti lemassa levaksi (1/3) Asunnn hankkiminen Humiidaan eri palvelututtajien tiveet ja asiakkaan palvelutarpeet Perhekk, liikkumisen rajitteet, terveyspalvelut, kulu- ja päivähitpalvelut jne. Vertaistuki Kiintiöpaklaisille asunnt valmiiksi Svitaan vastaanttkesuksen kanssa kumpi tah hakee asunnn, myös asiakas vi itse hakea asunta Js Elymuutt, kunta maksaa vukravakuuden, VOK muutssa vastaanttkeskus maksaa ja tietyssä tapauksessa myös ensimmäisen vukran, itsenäisesti muuttava maksaa itse Vukraspimus vi lla aluksi maahanmuuttajassiaalityön nimellä Taludellinen hjaus, timeentultuki kuten kantaväestöllä, ensisijaiset etuudet Rekisteröityminen maistraattiin (ktikunta ja henkilötunnus) Valtin krvauksia maksetaan siitä lähtien, kun henkilölle n rekisteröity ensimmäinen ktikunta väestötietjärjestelmään Ktutumislain 2 :ssä n mainittu ketkä kuuluvat krvausten piiriin

17 Uusi kti kiintiöpaklaisille Hunekalut: sänky rukapöytä ja tulit kdin tarvikkeet (petivaatteet/henkilö, verht, astiita, siivusvälineet, lääkekaappi) Käytetään lahjituksia, kirpputreja talvivaatteet tarveharkintaisesti sanakirja bussilippu 2 kk elintarvikkeet ensimmäisiksi päiviksi timeentultuen perussa käteisenä KELA MAKSAA PERUSTOIMEENTULOTUEN ENSI VUONNA makielisiä esitteitä, kartta alkuavustus kdinhankintihin myös myönteisen luvan saaneille turvapaikanhakijille alkuvaiheen pastus mm. asuminen, liikkuminen, rahan käyttö, kaupassa asiinti, pukeutuminen, viranmaisasiinti

18 Kuntaan tul - yhteiskunnan jäseneksi ja virallisesti lemassa levaksi 2/3 Kun asiakas n saanut henkilötunnuksen: Asumisperusteisen ssiaaliturvan hakeminen Muut ensisijaiset etuudet Matkustusasiakirjan ja henkilökrtin hakeminen Kansallinen passi Oleskeluluvan vimassal Pankkitilin avaaminen (matkustusasiakirja ltava) Vukraspimus miin nimiin, muuttilmitus, Sähköspimus, ktivakuutus

19 Kuntaan tul 3/3, terveystarkastukset Terveyskeskuksessa terveydenhitajan terveystarkastus sekä kiintiöpaklaisille että myönteisen luvan saaneille turvapaikanhakijille sekä myöhemmin tuleville perheenjäsenille Sairaudet ja lääkitys selvitetään Lähtömaan mukaisesti infektiseulntja (verikkeita, röntgen) Rktukset Jatk-hjeistus Jatkssa asiinti massa tiimissä ja muut terveydenhitpalvelut kuten kantaväestöllä Neuvlapalvelut Hammashit hittakuun puitteissa Akuuttiajat tarvittaessa Psykssiaalinen tuki Mm. peruspalvelut, Turvanen, Kitupalvelut Itsehit-pas (Haapa-hanke), erilaiset inft Omakieliset hjeistukset

20 Maahanmuuttajassiaalityö/alkuvaihe ktuttaminen Perustiet Sumesta (mm. sisäasianministeriön julkaisu v. 2011) Viranmaisinft alkuvaiheessa Ryhmäinft tietty asiakasryhmä akuutissa asiassa Kieliryhmäinft säännöllisesti nin kaksi krt/vusi/ryhmä Akuutit asiat ja jkin teema Yksilötapaamiset Opastus, tiedn jakaminen Työntekijä vastaa tietjen ikeellisuudesta Neuvnta Asiakkaalle ikea timintatapa, työntekijä arvii eri timintavaihtehtja ja niiden sveltuvuutta Ohjaus Edistää asiakkaan timintakykyä, asiakas sallistuu aktiivisesti ratkaisujen etsimiseen Asiakkaan ma aktiivisuus ja mtivituneisuus sekä situtuminen merkityksellistä, pulesta ei tehdä. Käsitteenä palvelu vi lla jskus harhaanjhtava. Maahanmuuttaja vi lettaa työntekijöiden levan hänen palvelijitaan Käytetään jk etä- tai lähitulkkausta

21 Maahanmuuttajassiaalityö/ kartitus ja suunnitelma Alkuhaastattelu ja palvelutarpeen kartitus(hyödynnetään j saatuja tietja) Henkilötiedt Histria Nykytilanne Palvelutarpeet Erityistä tukea tarvitsevat Alkukartitus Maahanmuuttajassiaalityö tai TE-timist Arviidaan työllistymis-, piskelu- ja muut ktutumisvalmiudet Palvelujen ja timenpiteiden tarve, hakeutuminen ikeiden palveluiden piiriin Ei saa lla irrallinen timenpide Ktutumissuunnitelma Maahanmuuttajassiaalityö tai TE-timist Ktutumisaika ensimmäisestä suunnitelmasta Ktutumisaika klme vutta, enintään viisi vutta Suunnitelma enintään vuden vimassa Laadittava viimeistään klmen vuden kuluttua ensimmäisestä leskeluluvasta Seuranta

22 Perheenjäsenet eri palveluihin elämäntilanteen mukaan Päiväkti-ikäiset lapset päiväktiin Kahden paikalla Peruskuluikäiset lapset peruskuluun Aluksi valmistavalle lukalle, jssa pääpain sumen kielen ppimisessa, sen jälkeen integrituminen nrmaalilukalle Työvimapalveluihin kuuluvien hjaus TE-timistn (mamu tai vk) Työvimapliittisiin ktutumiskulutuksiin Omaehtisiin kulutuksiin Kansalaispist, klmas sektri Ylipist VALMA - kulutus Ammatilliset pinnt Iltaperuskulu Työkkeilu Muut mahdlliset vaihtehdt Eläkeikäiset ikäihmisten palveluihin Erityisryhmille ja perheille khdennetut tarpeen mukaiset palvelut

23 Verksttyö, klmas sektri, järjestöt Verksttyö n merkittävää ktuttamistyössä kaikilla timijilla vastuu ktuttamisesta Timintaympäristö muuttuu Julkisen sektrin ja järjestöjen yhteistyö laajenee Maahanmuuttajat tarvitsevat perustieta järjestöistä ja vapaaehtistiminnasta Timijat tarvitsevat tieta klmannen sektrin mahdllisuuksista tukea ktuttamistyötä Vertaisverkstt Mninet aktiivisena yhteistyökumppanina Erilaisia kerhja, kursseja, retkiä ja arjen hjausta Ktkaverit Tuetaan sallisuutta:harrastukset, erilaiset tapahtumat, kanssakäyminen kantaväestön kanssa..

24 Yhteistyökumppanit ja verkstt Maahanmuuttvirast Tulkkipalvelut Hankkeet Vukranantajat Työnantajat SPR Nuristyön timijat Seurakunnat Aikuisssiaalityö Lastensujelu Perheneuvla Rvala Rmtke Neuvla Muurlan sairaala Klpeneen keskus KiTu Rajavartist Maahanmuuttajatimistt UNHCR Ktkaverit KOTOUTTAMINEN Terveyskeskus Hammashult TE-timist Ensi- ja turvakti Maistraatti ELY-keskus IOM Lähetystöt Kela Pliisi Päivähit LAO Peruskulu Oppilaitkset MniNet Mtt LKS Vanhustenpalvelut Jne.

25 Maahanmuuttajassiaalityö Ssiaalipalvelu: tukee perhettä erilaisissa ktutumiseen ja maahanmuuttn liittyvissä asiissa. Perhe n tärkein ktuttaja Saada tiedt ja taidt, jtta perhe selviytyy itsenäisesti arjessa ja saa hitaa mia asiitaan eri timijiden esim. virastjen kanssa. Kknaisvaltaista ja laaja-alaista perheen/yksilön tarpeet humiivaa. Prsessit vat erilaiset riippuen miten asiakas n alun perin Sumeen saapunut Ssiaalityöntekijästä ja hjaajasta mudstuva työpari Perheenyhdistämisasiat Erilainen ydinperheen käsite Pitkä ja kallis sekä vaikea prsessi

26 Mikä muuttuu? ilmast väestö kulttuuri kieli lainsäädäntö yhteiskuntarajanne usknt perhedynamiikka tavat ja tttumukset palvelut Mitä turvataan? perustarpeet kuten ruka, vesi asuminen hygienia ja terveys turvallisuus perustimeentul kulutus päivähit sallisuus muut palvelut KOTOUTUMINEN VAATII AIKAA JA VOIMAVAROJA Kulttuuri shkki? Miten yksilö itse vi vaikuttaa? ma aktiivisuus ja mtivaati kielen piskelu kärsivällisyys näköala tulevaisuuteen mien vahvuuksien esille tuminen vertaistuki ssiaaliset kntaktit palveluiden tuntemus kuntalaisen ikeuksien ja velvllisuuksien tunteminen ja tiedstaminen

27 Yksilöllinen ktutuminen Tietisuus paklaisuuteen liittyvistä kkemuksista vi auttaa ymmärtämään niiden mahdllisia vaikutuksia ktutumiseen ja sen haasteisiin. Tietisuus ktutumisen eri vaiheista ja prsesseista auttaa ymmärtämään, että eri vaiheessa levat vivat tarvita erilaista tukea ja rhkaisua (ktutumiskaari/spr) Ktutuminen n yksilöllinen prsessi, jssa n ylä- ja alamäkiä ja vaikuttaa perheen histria ja kkemukset. Vie aikaa ja vimavarja ennen kuin uuden elämän, arjen käytännöt ja kulttuuriset tavat tulevat saksi maa timintaa. Lapsen etu humiitava Turvapaikanhakijataustaisten henkilö n jnkin verran ktutunut vastaanttkeskusaikana kun taas kiintiöpaklaisen tilanne n tisenlainen. Omalla mtivaatilla n tärkeä rli. Ei ssiaalista verksta tukena. Huli ulkmailla levista perheenjäsenistä ja sukulaisista Perheessä eritahtinen ktutuminen Muuttuneet rlit

28 Ktutumisen arviinti Arjentiminnt / kansalaistaidt (kdinhit, rahankäyttö ) Yhteiskunnassa timiminen (lmakkeet, virastt, palvelut, ikeudet ja velvllisuudet, itsemääräämisikeus, jne.) Vurvaikutuksen tukeminen / kielen ppiminen / ssiaalinen elämä / sallisuus (kielitait, ssiaalinen ympäristö, tulkin käyttö ) Kulutus ja työelämään suuntaaminen ja sallistuminen (kulutusplku, työja harjittelupaikat..) Kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemus jne. Taludellinen, ssiaalinen, kulttuurinen ja pliittinen ktutuminen Esim. pulen vuden välein; erilaisia lmakkeita, pstikansi yms. Vershankkeen kehittämä Taitpaletti: kgnitiiviset taidt, kmmunikaatitaidt, mediataidt, kulttuuritietus ja ilmaisutaidt, yhteiskuntatietus ja ssiaaliset taidt, lunnntiedn perusteet, matemaattiset taidt ja mtriset taidt

29 Paklaisuuskkemus Perheiden kkemukset ja tarinat vat yksilöllisiä. Eri lähtökhdista tulevia perheitä: sa n hyvin kuluttautuneita ihmisiä, jtka vat timineet hyvissä yhteiskunnallisissa ja pliittisissa tehtävissä. Talus n llut turvattu. Osa paklaisista n täysin luku- ja kirjittamistaidttmia ja ilman mitään kulutusta, jtka eläneet taludellisessa epävarmuudessa. Lähdetty ktimaasta lsuhteista, jissa n khdattu erilaisia turvattmuutta esim. sdasta, uhkailusta, vainsta, kidutuksesta, muusta väkivallasta jhtuen. Ennen Sumeen tula n vitu asua vusia tai kk elämä paklaisena esim. leiri- tai kaupunki lsuhteissa.

30 Paklaisuuskkemus Vieraassa maassa ei le llut samja ikeuksia kuten valtaväestöllä. Ei ikeutta tehdä työtä tai piskella Ei ikeutta käydä peruskulua tai päivähidssa. Ei ikeutta sairaalahitn. Epävarmuus perustarpeiden tyydyttämisestä, kska ei taludellista turvaa. Ei rukaa, puhdasta vettä, lämpöä. Salakuljetuslsuhteet vat usein erittäin vaikeat; epäinhimilliset kuljetusmudt kuten veneet, rekat, nälkä ja kylmä. Osalla vi lla traumakkemuksia. Humiitava yksilöllisesti kaikkien perheenjäsenten tarpeet Mnelle riittää kuntutumiseen arjen vakaus ja turvalliset lt

31 Paklaisuuden traumakkemukset Aikuiset sekä lapset vat vineet khdata itse tai nähdä väkivaltaa. Esim. Turvapaikanhakijista yli pulella n kidutuksen kkemuksia Js vanhemmalla n kidutuskkemuksia, yli 50% lapsista ireilee Trauman jälkeiset lsuhteet vaikuttavat sairastavuuteen Lapsi vi ireilla vanhemman traumaa! Hitamattmana trauma vi haitata lapsen kehitystä, perheen nrmaalia elämään ja hidastaa ktutumista. Vaikea aihe puuttua, kska useissa kulttuureissa mielenterveyden järkkymiseen liittyy stigma! Aihetta lähestytään mm. yhteisinfilla kertmalla erilaisista palveluista

32 Luennt: Paklaisten psykssiaalinen tuen kehittäminen kulutus, 2014

33 Kieli ja tulkkaus Kieli n vallankäytön väline. Js ei saa kirjittaa ja lukea, ei le valtaakaan. Siis mitä paremmin saa kieltä, sitä paremmin pärjää maailmassa. Hly Shirine, Iran Kaisa Salmela

34 Viranmainen hulehtii tulkkauksesta Asimistulkkauksella tarkitetaan viranmaisen ja maahanmuuttajan välistä keskustelun tulkkausta. Tulkkaaminen n ammattilaisen työtä. Viranmaisen hulehdittava tulkkauksesta, jten viranmainen tilaa tulkin ja maksaa tulkkauksen. Kielilain (423/2003) mukaan viranmaisen n hulehdittava tulkkaamisesta tai kääntämisestä, js maahanmuuttaja ei saa viranmaisyhteyksissä käytettävää sumen tai rutsin kieltä tai hän ei vammaisuutensa tai sairautensa vuksi vi tulla ymmärretyksi asiassa, jka vi tulla vireille viranmaisen alitteesta. Viranmainen hulehtii mahdllisuuksien mukaan tulkkaamisesta ja kääntämisestä myös muissa maahanmuuttajan velvllisuuksia kskevassa asiissa. Paklaistaustaisen asiakkaan tulkkikustannuksiin vidaan hakea valtilta krvauksia. Rvaniemellä paklaiskielten tulkkaustilauksia krdinidaan maahanmuuttajassiaalityön timistn/tulkkikrdinaattrin kautta. Valti krvaa kansainvälisen sujelun piiriin kuuluvien henkilöiden vastaanttn liittyviä tulkkauskustannuksia täysimääräisesti useiden vusien ajan, kun tulkkipalveluja käytetään ktuttamisasiissa (muun muassa alkuvaiheen perehdytys, ktutumissuunnitelman tek, kulun ja kdin välinen yhteistyö) sekä ssiaali- ja terveyspalveluissa.

35 Kmmunikintia helpttavia asiita Ohjauksessa ja neuvnnassa vi käyttää Tulkkausta äidinkielellä Äidinkielelle käännetty valmis materiaali (usein n englanniksi, mutta se ei riitä) Valmiit eri kielillä käännetyt tietpankit maahanmuuttajille kuten Sumeksi selkkielen (hidas puhe, kirjakieli) käyttö puheessa Sumeksi selkkieliset hjeet tai kuvat Sanakirjat (myös sähköiset) Asiiden tistaminen ja kertaaminen n tärkeää. Sanatn viestintä n tärkeää! Sillä n ismpi merkitys kuin lausutuilla sanilla! Pyritään erilaisin keinin tukemaan sumen kielen ppimista Kirjast, sähköiset palvelut, kansalaispist, harrastukset, tv, jne. Avainasemassa te-timist ja ktkuluttajat

36 Kustannusten krvaukset (ktlaki) Spimukset ELY - keskuksen kanssa Laskennallinen krvaus Krvaus timeentultuesta Krvaus tulkitsemisen järjestämisestä Ilman hultajaa levien lasten ja nurten tuki Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen ssiaali-ja terveydenhulln järjestäminen Erityisestä syystä muut kunnalle aiheutuneet kustannukset Krvaus paluumuuttavustuksesta Muut mahdlliset esim. Sylvia hanke Kustannusten haltuuntt Haetaan neljännesvusittain Valmistelutyö ja käytäntö, ajankäyttö Seuranta Erityiskustannusten salta n järjestelmä kustannusten seuraamiseksi Dkumentinti Vrk merkintä, kymmenen vutta enintään

37 KIITOS!