Kiusaamisen jälkihoidon koulutus Jyväskylä

Transkriptio

1 Kiusaamisen jälkihoidon koulutus Jyväskylä

2 Kiusaamisasioiden tukikeskus? Aloittanut RAY:n rahoittamana ja Harjulan setlementti ry:n hallinnoimana projektina 2010 Ratkaisukeskeistä, valmentavaa vertaistukea valtakunnallisesti kiusattujen lasten vanhemmille sekä kouluväkivaltaa kokeville/kokeneille Projektissa kehitetty toimiva Vahvuudet esiin! - kiusaamisen jälkihoitomalli, joka on esiteltynä Opas kiusaamisen jälkihoitoon - kirjassa (PS-kustannus 2015) Vanhempien tukeminen lapsen kiusaamistilanteessa ennaltaehkäisee perheen kriisiytymistä sekä pitkäkestoisen kiusaamisen vaikutuksia

3 Tilastoja tukipyyntöä vuodessa Puheluita n. 90 kpl/vuosi, joista n. 20 henkilöä on yhteydessä useita kertoja (keskimäärin 3 8 kertaa) Avunpyyntöjä s-postitse n. 70 kpl, joista n. 90 % naisten yhteydenottoja Yksilötapaamisia kpl/vuosi Viranomaisten avunpyyntöjä n. 50 kpl/vuosi Vapaaehtoisten tukihenkilöiden tukemia tukiyhteyksiä on vuositasolla n. 30 kpl

4 Tilastoja nuoret Yhteensä tuettavia nuoria 33 kpl ympäri Suomen Pitkäkestoisesti tuettuja 10 nuorta 2 poikaa, 30 tyttöä What s Appin kautta 8 nuorta Kauko-tuettavia 13 kpl Viestejä yhteensä 1053 kpl

5 Kiusaamisen määrittely: Systemaattista vallan väärinkäyttöä (Smith & Sharp, 1994) Aggressiiviseksi määriteltyä, toistuvaa toisen henkilön tai ryhmän tietoista vahingoittamista (Wolke & Lereya, 2014) Sisältää oikeaa tai kuviteltua vallan epätasapainoa, missä uhri kokee vaikeaksi tai mahdottomaksi puolustautua (equalityhumanrights.com) Vainoaminen (stalking), eli toistuva ihmisen toiminnan luvaton seuraaminen/ahdistelu tekniikkaa tai muita keinoja hyväksi käyttäen (Häkkänen, 2008) Se, minkä uhri määrittelee kiusaamiseksi, on kiusaamista!

6 Kiusaamisen muotoja ovat: (Nurmiranta, H., Leppämäki, P. ja Horppu, S. 2009) Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen: lyöminen, potkiminen, kamppaaminen, töniminen, hiuksista vetäminen Henkinen väkivalta: pilkkaaminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, rahan kiristäminen Painostava vallankäyttö: uhkaaminen, kiristäminen, pelottelu, eristäminen, väärin neuvominen Haitanteko: tavaroiden piilottelu, yksin jättäminen, omaisuuden särkeminen tai hukkaaminen, peleistä ja leikeistä poisjättäminen

7 Kiusaamisen seurauksia kiusatulle Lamaantuminen, hypersensitiivisyys (valmiustila), keskittymisvaikeudet Akuutti/pitkäkestoinen stressireaktio: unihäiriöt, psykosomaattiset oireet, dissosiaatio-häiriö Jo traumaattinen kriisi sellaisenaan lisää itsemurhariskiä Sosiaaliset pelot: ihmissuhdeongelmat, yksinäisyys, epäluulo, huonommuuden kokemus, eristäytyminen, syrjäytyminen Pelkotilat, fobiat, ahdistushäiriö, mielenterveysongelmat

8 Kiusaaminen ja häpeän tunne (Harper, J. 2013) Syyllisyys on tunne, jonka tunnemme tietyn toiminnan seurauksena Häpeä taas on tunne, jota tunnemme siitä, kuka olemme Häpeä on tuhoava tunne, joka alkaa vaikuttaa identiteettimme On epämiellyttävä tunne, jonka mielellämme siirrämme toisille Kiusaamisen kohteelle tuotettu häpeä on nöyryyttävää ja muistutus arvostuksen puutteesta Häpeällä on merkittävä rooli kiusaamisen osapuolten kontrolloimisessa

9 Kiusaamisen seurauksia yhteisölle: Epävarmuus omasta asemasta yhteisössä Pelko oman aseman menettämisestä taistelu aseman ylläpitämiseksi tai paremman saavuttamiseksi Jännittynyt tai huono ilmapiiri, koska ihmiset joutuvat suojelemaan sisimpäänsä Jatkuva asemaan liittyvää taistelua ja oman arvon etsimistä

10 Tutkittua: Voimakas sosiaalinen ahdistus jättää aivoihin yhtä pysyvän jäljen kuin kiduttaminen ja fyysinen kipu (Copeland, 2013) Pitkään kiusatulla aivojen oikean ja vasemman puoliskon yhdistävä kudos kutistuu, mikä selittää kiusatun oireet (Walsh, 2011) Kiusatuksi joutuminen näkyy verikokeissa tulehduksesta kertovina merkkeinä (Copeland ym., 2014) Kiusatuksi joutuminen aiheuttaa vakavampaa psyykkistä oireilua aikuisena, kuin lapsena kaltoin kohdelluksi joutuminen (Lereya ym., 2015)

11 Onko kiusaaminen väkivaltaa? Useita yhteneväisyyksiä muuhun henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan sekä vainoamiseen Sopii väkivallan määritelmään koska kiusaamisessa satutetaan toista fyysisesti/henkisesti Seuraukset kokijalle samanlaisia tai jopa vakavampia kuin muun väkivallan kohteeksi joutuvilla Kiusaamistrauman käsittelytavat samankaltaisia kuin muun väkivallan kohteeksi joutuneilla (dissosiaatio, pois-sulkeminen) Väkivaltaa pidetään yleensä ei-hyväksyttynä käyttäytymisenä, mutta moni pitää kiusaamista normaalina osana elämää tai tiettyyn kehitysvaiheeseen kuuluvana

12 Vahvuudet esiin! - kiusaamisen jälkihoidon malli Perustuu kannustavaan tukeen, valmentavaan työotteeseen ja ratkaisukeskeisyyteen Liikkeelle lähdetään jokaisen omasta kokemuksesta ja sen jakamisesta turvallisessa ilmapiirissä Tulee ihmistä löytämään omat vahvuutensa Tuen jatkumisen vahvistaminen Tukiverkoston rakentaminen

13 Kiusaamiskokemus: Kiusaaminen on prosessi, joka syntyy kiusatulle tuotetusta erilaisuudesta ja kehittyy tietyssä ilmapiirissä Samalla tavalla kiusaamisen vaikutukset etenee prosessina ihmisen sisällä sen mukaan, miten ihminen kokee kiusaamisen, sekä miten kykenee käsittelemään kokemusta tunnetasolla Myös toipuminen on prosessi

14

15 Kiusaamisesta toipumisen vaiheita Oman turvattomuuden tunteen tunnistaminen ja sen jakaminen Kokemuksen pinnalle tuominen ja sen näkyväksi tekeminen Prosessiin mukaan heittäytyminen Oman itsensä uudelleen kohtaaminen Uuden identiteetin rakentaminen Tulevaisuuteen suuntautuminen

16 Eheytymisprosessin vaiheita: Kieltäminen estää prosessin alkamisen, myöntäminen mahdollistaa sen käynnistymisen Asian kohtaamis- ja käsittelyvaihe: kieltäminen, syyllistäminen, häpeä, avuttomuus suru, masennus, viha, koston ajatus Uudelleen suuntautumisen vaihe: tapahtuneen ymmärtäminen, anteeksianto ja/tai sovinto, hyväksyminen tai asian integroiminen omaan elämään, voimaantuminen/selviytyminen

17 Ongelmakohtia kiusaamisen jälkihoidossa: Kun kiusatun kokemus jää huomioimatta, ongelmat kasaantuvat helposti Kun tuki viivästyy tai jää saamatta, identiteetti rakentuu huonommuuden ja häpeän ympärille Kiusaamisesta saatu trauma ymmärretään psyykkiseksi sairaudeksi ja hoidetaan sellaisena (Dyregrov, 1998) Saatetaan ymmärtää uhrin omaksi syyksi Uhri leimataan avuttomaksi, kykenemättömäksi ja heikoksi ihmiseksi

18 Ongelmat kohtaamistilanteissa: Ei osata ottaa puheeksi Kyvyttömyys vastaanottaa kiusatun kokemus Kiusatun tarve tulla kohdatuksi ja kuulluksi ohitetaan Asenneilmapiiri: kiusattu nähdään heikkona Trauman/traumaattisen stressin ohittaminen

19 Kiusaamisen vaikutukset prosessina Rooliin turvautuminen, kokemuksen kätkeminen Sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkikohtaukset tai aggressiivisuus selviytymiskeinona Oman tilanteen tiedostaminen Syy- seuraus-suhteiden ymmärtäminen Tietoisuus syntyy ja kokemusta voi käsitellä

20 Kiusaamisen jälkihoidon merkitys yksilölle: Jotta mahdollinen trauma saadaan työstettyä Yksilön kannalta tärkeää, jotta pääsee jaloilleen Jotta kiusatun minäkuva muuttuu ja kokija ymmärtää ettei itse ole syyllinen tapahtumiin Tukee tasapainon löytämiseen, jotta voi jatkaa normaalia elämää Mahdollistaa kiusatun identiteetin rakentamisen terveelle pohjalle Mahdollistaa kiusatulle kokemuksensa aiheuttamien seurausten hyväksymisen ja normalisoimisen

21 Elämänhallintaan liittyvät kysymykset Kiusaamiskokemus hallitsee elämää Mahdolliset päihdeongelmat sosiaalisista tilanteista selviytymiseksi Ihmissuhde-ongelmat, vaikeus luoda parisuhde Vastuunottoon liittyvät ongelmat Puuttuva omatoimisuus, lamaantuminen Pelkotilat, laskelmallisuus, piittaamattomuus Aikakäsityksen muuttuminen

22 Kuinka tuen kiusattua nuorta? (kokemusasiantuntija Katri Lehtonen, 2016) Temperamentin huomioiminen kiusaamiskokemuksissa: - Herkkä reagoi ärsykkeisiin helpommin, on analyyttisempi ja saattaa toipua hitaammin - Sopeutuvat saattaa ajatella, ettei kiusaaminen ole vaikuttanut häneen millään lailla, mutta hänen teot kertovat muuta Vältä nuoren syyttelyä tai leimaamista: - Olet tuollainen ujo, arka, herkkä! - Mitä voisit itsessäsi muuttaa, ettei sinua kiusattaisi? Elämään valmentava työote: - Ole kiusatulle kannustava ja luottohenkilö - Tue häntä löytämään itsestään hänen parhaat puolensa ja vahvuutensa, toimi mentorina

23 Entä kiusaaja? Kiusaajaan ei aina kiinnitetä tarpeeksi huomiota Kiusaaja jää helposti ilman tukea koska tuentarve ei ole niin näkyvää Kiusaajan opittava rakentavampi tapa suhtautua toisiin Kiusaaja vastuutettava teoistaan Asenteen merkitys huomioitava Minkäänlaista henkistä tai fyysistä väkivaltaa ei tule sallia!

24 Asenne jälkihoidon esteenä Väkivallan normalisoiminen osa kiusaamisilmiön rakennetta Kun kiusaamisesta saatua traumaa ei tunnisteta, asenne kiusattuun on helposti vähättelevä Edesauttaa häpeän ja syyllisyyden syntymistä Häpeä estää kohdetta kertomasta kokemuksiaan ja asenteet auttajia ottamasta vastaan kokemusta

25 Turvallisen ja kunnioittavan kulttuurin luominen ja kiusaaminen (Zackrzewski, V., 2015) Aktiivisen kuuntelemisen kulttuuri luo vahvojen ihmissuhteiden verkoston, jolloin kiusaamisen tarve vähenee Kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus tukee vahvojen ihmissuhteiden syntymiseen vähentäen kiusaamista Kun tunnemme olevamme turvassa, saavamme tukea sekä tunnemme itsemme arvostetuiksi, autamme herkemmin myös muita

26 Aikuisten asenne toimii sunnannäyttäjänä lapsille ja nuorille: Hyvän ilmapiirin rakentaminen aikuisen vastuulla, hyvä ilmapiiri ennaltaehkäisee kiusaamista Välittämisen osoittamisen merkitys: kun aikuinen ei välitä, lapsikaan ei välitä Kunnioittamisen kulttuurin näkyvä viljeleminen käytännön työssä Minkäänlaista väkivaltaista käyttäytymistä ei tule sallia Kasvattavaa johtajuutta rakentavalla johtajuudella kiusaamista vastaan

27 Hyvä ilmapiiri ennaltaehkäisee kiusaamista Kasvattaja toimii roolimallina ihmisten välisissä kohtaamisissa Henkilökunta toimii vastuun ottamisen ja vastuun jakamisen esikuvana Oikeudenmukaiset sekä tasa-arvoiset kohtaamistilanteet vähentävät kiusaamisen syntymisen mahdollisuutta Pedagoginen sensitiivisyys vähentää häpeän syntymistä Selkeä ja jämäkkä johtaminen luo turvallisuutta Luodaan kohtaamisia mahdollistava- ja yhteisöllisyyttä vahvistava ilmapiiri

28 Hyvä ilmapiiri ennaltaehkäisee kiusaamista Tervehtimisrutiinien ylläpitäminen, ystävällisyyteen, avuliaisuuteen ja kohteliaisuuteen motivoiminen Luodaan ilmapiiri, missä kaikilla on halu toimia sääntöjen mukaisesti Henkilökunnassa vallitseva ilmapiiri välittyy koko koulun ilmapiiriksi; välittäminen, rauhallisuus, konfliktinratkaisun harjoittelemista Huomioon ottamisen ilmapiiri ja osallistaminen

29 Hyviä käytäntöjä: Aikuiset ottavat tosissaan, kuuntelevat ja tekevät jotakin konkreettista, mikä muuttaa uhrin arkea Kiusaajille seuraamuksia, jotka muuttavat käyttäytymistä Ihmissuhde- ja ongelmanratkaisutaitojen opettaminen Sosiaalisten- ja tunnetaitojen opiskelusta käytäntö Lapsia autettava tunnistamaan ja sanoittamaan tunteensa, rakentamaan terve kuva itsestään, kehittämään empatiaa itseään ja muita kohtaan sekä korjaamaan häpeä-viestien aikaansaamat vauriot itsessään (O Leary, K. 2015)

30 Mitä MINÄ voin tehdä? Jokaisella on vastuu omasta asenteestaan ja ilmapiirin rakentamisesta! Jokainen meistä voi muuttaa kiusaamisen kulkua ja olla se, jonka ansiosta suunta muuttuu Asenteeni vaikuttaa kaikkiin ympärilläni Aina on joku, jonka kanssa voin jakaa asian Väkivallan salliminen on rikoksen sallimista

31 Vertaistukiryhmien aiheita: 1. Tutustuminen jokaisen ryhmäläisen todellisen kiusaamistarinan kautta. 2. Turvattomuuden tunteen käsittelyä. Ryhmäläisten tukiverkoston kartoittaminen. 3. Kiusaamisen aiheuttama valmiustila, tunteiden kieltäminen suojautumiskeinona. Kiusaamisen aiheuttamat menetykset elämässä. 4. Häpeä ja syyllisyys ja niiden ympärille rakentuva identiteetti.

32 Vertaistukiryhmien aiheita: 5. Masennus suojautumiskeinona. Avuttomuuden tunne ja sen seuraukset elämässä. 6. Vihantunne ja sen hallitsemisen opettelua. 7. Omien vahvuuksien tarkastelua suhteessa jokaisen kokemukseen ja persoonallisuuteen. 7. Anteeksiantamisen tarkastelua. 8. Kokemuksen hyväksyminen ja ehjä minäajatuksen tarkastelua.

33 Kiitos!