Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) kehittämishanke,

Transkriptio

1 Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) kehittämishanke, Loppuraportti Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu Pl Seinäjoki Sörnäistenkatu 1 FIN HELSINKI etunimi.sukunimi@amke.fi

2 2 Sisällys Lukijalle... 3 Hankkeen tausta ja tavoite... 4 Toimintatapa... 6 Hankkeen organisointi... 8 Hankkeen aikataulu Hankkeessa toteutetut toimenpiteet Hankkeen tulokset ja tuotokset Opas Pedagogisen johtamisen katselmus/ itsearviointimalli Strategiakortit Tiedottaminen ja levittäminen Kehittämiskohteet Hanketalous Liitteet... 26

3 3 Lukijalle Hankkeen loppuraportti tuo esille Startegiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishankkeessa vuosina toteuttamat hanketavoitteet ja saavutetut tulokset. Hanke oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke ja sen toteutti Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu. Kehittämishankkeen toiminnan keskuksena ja vastuullisena dynamona toimi johtoryhmä, joka koostui viidentoista eri koulutusorganisaation edustajasta. Johtoryhmästä muodostettiin viisi kehittämisryhmää, joista jokainen sai oman pedagogisen johtamisen osa-alueen työstettäväkseen. Pedagogisen johtamisen tehtävänä on varmistaa opetussisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen ajantasaisuus, työelämävastaavuus sekä oppimista ohjaavan henkilöstön osaaminen ja toiminnan lainmukaisuus. Hankkeessa tuotettiin opas Kartta pedagogisen toiminnan johtamiseen, jossa on esitelty malleja joiden tarkoitus on olla pedagogisen toiminnan johtamisen tukena arjessa kaikilla johtamistasoilla. Pedagogisen johtamisen mallit toimivat työkaluina, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi peilata omaa toimintaansa ja johtamisen kehittämistä. Oppaan yhtenä osana on Pedagoginen katselmus, mikä toimii koulutuksen järjestäjän pedagogisen toiminnan itsearvioinnin ja kehittämisen pohjana. Opasta täydentää ja pedagogisen toiminnan johtamisen kehittämisen tueksi hankkeessa laadittiin Peda Mind Map strategiakortit. Esiteltyjen mallien taustalla ovat ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat ja käytännöt sekä oppivan organisaation teoria. Oppaassa käsitellään myös pedagogisen ohjelman rakentamista omaan organisaatioon. Opas toimii karttana pedagogisen toiminnan johtamiseen ja sen kehittämiseen.

4 4 Hankkeen tausta ja tavoite Ammatillisen koulutuksen päähaasteena on ollut vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. Ammattitaitoisten työntekijöiden ja oikeanlaisen osaamisen saatavuus halutaan turvata tulevaisuudessa sekä uusia ammattilaisia kasvattamalla että nykyisen työvoiman osaamista uudistamalla ja päivittämällä. Myös työvoiman liikkuvuutta halutaan edistää. Koulutuksen järjestäjän toimintaa ohjaa työelämälähtöisyyden edistäminen, ennakoidun ja työelämän tarpeiden mukaisen osaamisen tuottaminen, koulutuksen osuvuus, innovatiivisuus ja tarve yksilöllisten opintopolkujen toteuttamiseen. Myös koulutuksen järjestäjän kyky tuottaa palvelut tehokkaasti on jatkuvana haasteena. Oppimisen prosessien kehittämishaasteisiin vastaaminen edellyttää koulutuksen järjestäjiltä oman ydintoiminnan suorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä ja arviointia. Ydintoiminnan suorituskyvyn haasteeseen vastataan kehittämällä pedagogista johtamista, organisointia ja arviointia. Strategiset tavoitteet jalkautetaan oppimisen ydinprosesseihin ja koulutuksen järjestäjän arkeen pedagogisen johtamisen avulla. Tarve pedagogisen johtamisen kehittämishankkeelle todettiin joulukuussa 2009 toimintansa aloittaneessa Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry:n pedagogisen johtamisen verkostossa. Pedagogisen johtamisen esiselvityshanke vuonna 2010 sai alkunsa koulutuksen järjestäjien huomiosta, että oppilaitoksissa oltiin erkaannuttu pedagogisesta johtamisesta ja keskitytty muihin johtamisen osaalueisiin. Tuolla hankkeella haettiin yhteistä näkemystä pedagogisen johtamisen ydinprosesseihin ja miten ne liittyvät oppilaitoksen muihin johtamisprosesseihin. Verkosto määritteli pedagogisen johtamisen koulutuksen järjestäjän ydintoiminnan oppimisprosessin johtamiseksi. Lisäksi määriteltiin pedagogisen johtamisen viitekehys 1. Tarpeet pedagogisen johtamisen käytäntöjen kehittämiseksi nousivat myös muiden hankkeiden yhteydessä muun muassa KJY:n Työssäoppiminen ja sen ohjauksen kehittäminen -hankkeessa. Startegiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen (oppimisen johtaminen) kehittämishankkeen tavoitteena oli mallintaa käytäntöjä ja johtamisen foorumeja, joiden avulla Esittely liitteessä 4. sivulla 31

5 5 tavoitteisiin pystytään tulevaisuudessa vastaamaan. Kehittämishanketta hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu. Hankeen koordinointi ja operatiiviset toimenpiteet toteutettiin yhteistyössä AMKE Oy 2 :n kanssa. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. Pedagogisen johtamisen kehittämishankkeen organisointi ja toiminta on nojautunut AMKE:n koulutuksen järjestäjien pedagogisen johtamisen verkostoon, joka on mahdollistanut tehokkaan toiminnan. Hankkeessa määriteltiin pedagoginen johtaminen oppimisen johtamiseksi ja sen pohjalta kuvattiin pedagogisen johtamisen viitekehys. Kehittämishankkeessa johtamista tarkasteltiin sovittujen osaalueiden kautta. Osa-alueet muodostivat hankkeessa viisi kehittämisryhmää. Nämä osa-alueet ja samalla kehittämisryhmät olivat: opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen yksilöllisten opintopolkujen johtaminen oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittämistyön johtaminen opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi pedagogisen johtamisen toteutumisen arviointi ja sen johtaminen Hankkeen viisi kehittämisryhmää kokosivat ja tiivistivät verkostosta esille nousseet tarpeet ja toteuttivat pedagogisen toiminnan johtamisen mallin, joka on kirjattu pedagogisen johtamisen oppaaksi Kartta pedagogisen toiminnan johtamiseen, strategiakorteiksi sekä pedagogiseksi katselmukseksi, itsearviointityökaluksi. 2 KJY:n toimintaa jatkoi alkaen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Hanke siirtyi muutoksen yhteydessä AMKE OY:n (entinen AIKE OY) koordinoitavaksi

6 6 Toimintatapa Hanke toteutettiin AMKE:n jäsenorganisaatioista muodostuneessa verkostossa. Hankkeen kohderyhmänä ja keskeisinä toimijoina olivat pedagogisesta toiminnasta vastaavat henkilöt, jotka yhdessä muodostivat AMKE:n pedagogisen johtamisen verkoston. Verkoston johtoryhmä määritteli hankkeen etenemisen, toteutti varsinaisen kehittämistyön, arvioi toimintatapoja ja malleja sekä sen jäsenet toimivat mallien maastouttajina ja jalkauttajina omiin organisaatioihinsa. Verkoston jäsenet pääsivät osallistavien toimintamenetelmien kautta tutustumaan hankkeessa tuotettuihin malleihin ja työkaluihin. Hankkeen väliraportointi verkostolle tapahtui yhteisten seminaarien kautta. Hankkeen aikana kehittämisryhmät kokosivat ja muokkasivat johtamiskäytäntöjä ja menetelmiä pedagogisen toiminnan johtamisen näkökulmasta. Johtoryhmä ja koko verkosto arvioi kehitettyjen mallien käyttökelpoisuutta. Osaamista täydennettiin tarvittaessa ulkopuolisilla asiantuntijoilla (ks. liitteet). Myös AMKE:n muiden verkostojen osaamista hyödynnettiin. Luontevat yhteistyön rajapinnat muodostuivat muun muassa oppilaitosjohdon-, henkilöstöhallinnon-, taloushallinnon-, tietohallinnonverkostojen ja työelämäyhteistyöstä vastaavan asiantuntijaverkoston kanssa. AMKE:n toimisto toimi verkostojen koordinoijana, jolloin ajantasainen ja oikean suuntainen verkostojen välinen yhteistyö sekä vuorovaikutteinen tiedonsiirto oli mahdollista. Hankkeen toiminta perustui oppivan organisaation periaatteiden mukaisesti osaamisen kehittämiseen yhdessä verkostojen rajapinnoissa ja vertaisoppien. Hankkeen toimintakulttuuri tuki uusien käytäntöjen ja innovaatioiden kokeilemista läpi hankkeen. Hankkeessa tarkasteltiin käytössä olevia malleja ja periaatteita kriittisesti sekä kehitettiin uusia menetelmiä ja käytänteitä. Pedagogisen johtamisen toimivien johtamiskäytäntöjen, selkeästi määritettyjen johtamisvastuiden, näkyväksi tehtyjen johtamisprosessien ja osallistavien johtamisfoorumien avulla edistettiin erilaisten tavoitteiden mukaisen toiminnan toteutuminen ja strategioiden toimeenpano koulutuksen järjestäjien arjessa.

7 7 Vuorovaikutteisuus nousi hankkeen vahvaksi eduksi. Johtoryhmän jäsenten keskeinen vuorovaikutteisuus, joka esiintyi omien toimintojen avaamisen, omien käytäntöjen esille nostamisen, toisiltansa oppimisen, edelleen jalostamisen ja niiden esittämisen kautta. Verkostotilaisuuksissa nostettiin esille hyviä käytäntöjä, opittiin toisilta ja kerättiin tietoa, jota edelleen jalostettiin sekä käytettiin hankkeessa hyväksi. Hankkeessa hyödynnettiin sähköisiä kokouskäytäntöjä, joiden avulla osallistuminen oli vahvaa. Etäyhteys mahdollisti osallistumisen kehittämiskokouksiin jäsenten omien tilaisuuksien päällekkäisyyksien tehdessä osallistumisen paikan päällä mahdottomaksi.

8 8 Hankkeen organisointi Hankkeen ohjausryhmä Ohjausryhmänä toimi AMKE:n oppilaitosjohdon verkoston asiantuntijaryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä oli suunnata, seurata ja arvioida hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä järjesti sparraustilaisuuden, jossa toteutettiin hankkeen väliarviointi ja ohjeistettiin loppuhankekauden toimia. Ohjausryhmän yksi jäsen oli hankkeen johtoryhmän edustaja. Lisäksi projektipäällikkö esitteli hanketta ohjausryhmälle kolme kertaa. Johtoryhmä Hankkeen johtoryhmän muodostivat valitut jäsenet AMKE:n pedagogisen johtamisen verkostosta (15 kpl, ks. liite 1). Kehittämisryhmissä (5 ryhmää) puheenjohtajana toimi johtoryhmän jäsen. Johtoryhmä vastasi hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja toiminnan organisoinnista yhdessä projektipäällikön kanssa. Johtoryhmän toiminta hankkeen toteutuksen kannalta oli tärkeä. Johtoryhmän kokousajat löytyvät raportin lopusta (ks. liite 2). Kehittämisryhmät (5 osatoteutusta) Pedagogisen johtamisen eri osa-alueiden konkreettinen kehittämistoiminta tapahtui kehittämisryhmissä. Johtoryhmä jakaantui eri kehittämisryhmiksi (ks. kuva 1, s.9). Kehittämisryhmien jäseniksi (2-4 henkilöä/ryhmä) kutsuttiin koulutuksen järjestäjien pedagogisen johtamisen verkoston edustajia, jotka olivat kiinnostuneita työskentelemään yhdessä ja pilotoimaan kehittämiskohteena olevia aihealueita. Jokaisella kehittämisryhmällä oli vastuulliset puheenjohtajat, jotka vastasivat oman kehittämisryhmänsä tavoitteista ja toiminnasta johtoryhmälle. Puheenjohtaja resursoitiin kehittämistoiminnan osalta hankkeesta. Kehittämisryhmät kutsuivat lisäksi sisällön sparraajiksi hankeverkoston muita jäseniä ja AMKE:n muiden verkostojen asiantuntijoita sekä muita aiheensa asiantuntijoita. Projektipäällikkö ja AMKE:n toimiston yhteistyö Hankkeella oli projektipäällikkö (AMKE Oy), joka koordinoi hanketta, vastasi ja seurasi toimenpiteiden etenemistä ja talouden toteutumasta. Hän edisti tavoitteiden saavuttamista yhdessä hankkeen johtoryhmän ja AMKE:n toimiston asiantuntijatoimijoiden kanssa. Hän vastasi hankkeen organisoinnista

9 9 ja toteuttamisesta, tiedottamisesta ja hankeaikana toteutettavista tapahtumista ja muusta toiminnasta. Projektipäällikön tukena toimi osa-aikainen projektiassistentti. KUVA 1 Kehittämisryhmät ja henkilöedustajien määrä kussakin ryhmässä kuvattu kartiolla.

10 10 Hankkeen aikataulu Hanke vaiheistettiin 1 ja 2 osioon. Rahoitus saatiin ensimmäisessä vaiheessa osioon 1. Hankeen kesto oli 2 vuotta, toiminnallisen hankeajan ollessa Tänä aikana hankkeessa toteutettiin tavoitteen mukaiset toimenpiteet, tuotteiden kehittäminen ja sparraus ja tarvittavat pilotoinnit. Hankkeen 2 osioon ei saatu opetus- ja kulttuuriministeriöstä rahoitusta. Hanke sai jatkoa saakka. Hankkeen loppuraportti ja selvitys varojen käytöstä luvattiin toimittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle mennessä. Hankkeen osavaihe 1 sisälsi yhteisen kehittämisen ja kehittämistyöryhmien oman ja ryhmien välisen työskentelyn sekä johtamisjärjestelmän mallin ja muiden mallien ja välineiden tuottamisen. Kohdennetut hanketoimet olivat muun muassa seuraavia toimenpiteitä: Kevät 2011 Toteutettiin hankkeen käynnistämiseen ja työskentelyyn liittyvät toimet Hanke markkinoitiin koulutuksen järjestäjille ja sovittiin vastuutoimijoista Tehtiin kysely AMKE:n koulutuksen järjestäjäverkostolle halukkuudesta toimia pedagogisen johtamisen hankeverkostossa sekä kartoitettiin koulutuksen järjestäjällä meneillään olevia pedagogisen johtamisen kehittämishankkeita Perustettiin kehittämisryhmät ja valittiin ryhmille puheenjohtajat Laadittiin yhteistyösopimukset Tiedotettiin hankkeesta eri kanavin sähköisesti ja eri tilaisuuksissa (AMKE:n verkostoseminaari) Suunniteltiin hanketoimijoiden ja kehittämisryhmien toiminnat ja työkalut Käynnistettiin AMKE:n muiden verkostojen ja sidosryhmien välinen rajapintatyöskentely Laadittiin hankkeelle toiminnan vuosisuunnitelma Laadittiin tilaisuuksille palautekysely toiminnan kehittämistyökaluksi Sovittiin hankkeen ohjauksen toteutus ja käynnistettiin ohjausyhteistyö AMKE:n oppilaitosjohdon asiantuntijaryhmän kanssa

11 11 Toteutettiin johtoryhmätapaamisia (4) ja verkostotapaamisia (2) (hankkeen aloitusseminaari ja kehittämisryhmien sparraustilaisuus) Kehittämisryhmät kokoontuivat ja tuottivat materiaalia Verkoston ja toiminnan työskentelyalusta- ja tiedottamiskanava Dynamo luotiin Purettiin auki pedagogisen johtamisen osa-alueiden ydinprosessit Kehitettiin matriisityökalu kehittämistoiminnan kohdentamiseen Syksy 2011 Toteutettiin hanketavoitteita ja toimia kehittämisryhmissä sekä verkostoissa (verkostoyhteistyö osaamisen johtamisen työpaja ja tiedolla johtamisen seminaari ja workshop ) Kehittämisryhmien oma ja keskinäinen hanketyöskentely tavoitteiden mukaan Hankkeesta tiedottamista erilaisin kanavin (AMKE:n tiedottamiskanavat ja tilaisuudet) Toteutettiin johtoryhmätapaamisia (3) ja verkostotapaaminen (Välisummit) Dynamon käyttöönotto johtoryhmän, kehittämisryhmien ja verkoston työvälineeksi Purettiin auki pedagogisen johtamisen osa-alueiden ydinprosessit Johtoryhmän sisäinen sparraus johtamisjärjestelmistä sekä hankematriisin tarkastelu ja sparraus (yhteistyö Leader On Ltd) Hanke esillä OPH:n laatupäivillä Pedagoginen johtaminen muissa maissa, kansainvälisen yhteistyön tarkastelukartoitus käynnistyi Toteutettiin Learning Cafe menetelmällä Pedagogisen johtamisen matriisi-mallin rikastaminen Hanketalouden seuranta Kevät 2012 Toteutettiin kohdennettuja hanketavoitteita ja toimia kehittämisryhmissä sekä verkostossa Toteutettiin johtoryhmätapaamiset (5), laadittiin hankkeelle riskikartoitus Kehittämisryhmien hanketyöskentelyä ryhmänä ja etätyöskentelyvälineitä hyödyntäen Toteutettiin seminaari- ja workshoptyöskentely teemalla Pedagoginen johtaminen kun oppimisympäristönä on työpaikka Kehittämisryhmien välistä yhteistyötä sekä AMKE:n muiden verkostojen kanssa yhteisiä tapaamisia ja tilaisuuksia Toteutettiin ohjausryhmän ja johtoryhmän yhteistapaaminen ja hankesisältöjen tarkastelu ja sparraus.

12 12 Pedagogisen johtamisen mallin edistäminen Laadittiin pedagogisen johtamisen mindmap-aihio, jonka pohjalta luotiin Peda peli Mind Map startegiakortit ja peliohjeistus Hankkeesta tiedottamista erilaisin menetelmin ja välinein (hanke esillä mm. Tampereen ammattiopiston kehittämispäivässä, AMKE:n neuvottelupäivillä ja verkostofoorumissa) Valmistautuminen kansainväliseen yhteistyöhön. Materiaalien hankkiminen ja hankemateriaalin keskeisimpien osioiden kääntäminen englanniksi. Toteutettiin johtoryhmän benchmarking vierailu Lontoossa ( ) (ks. sivu 15). Pedagogisen toiminnan johtamisen tarkistuslistan ja itsearviointi-mallin laatiminen ja pilotointien suunnittelu Tuotteiden ja mallin esitestaus AMKEn verkostopäivillä Aulangolla Hanketalouden seuranta Syksy 2012 Toteutettiin hanketavoitteita ja toimia kehittämisryhmissä sekä verkostossa Toteutettiin johtoryhmätapaamisia (7) Hanketuotteiden MindMap strategiapeli ja pedagogisen johtamisen itsearvioinnin kysymysten ja toteutuksen pilotoinnit sekä pedagogisen johtamisen mallin eli matriisin käyttötestaus Hanketuotteiden tuotteistaminen, painamiseen ja julkaisemiseen liittyvät toimenpiteet. Oppaan sisällön rajaaminen ja hanketuotteiden (MindMap-korttien ja katselmuksen) käyttöratkaisujen ja mallien valikointi sekä painotalojen hintavertailut. LoppuSummit , Paasitorni. Kehittämishankkeen päätösseminaarissa koottiin yhteen hankkeen tuotokset sekä paneuduttiin pedagogisen johtamisen teemoihin. Päivien aikana avattiin hankkeessa tuotetut innovaatiot ja avattiin aihetta lisäksi vierailevien luennoitsijoiden kautta. Testattiin mappausta ja itsearviointityökalua. Myös laadittu opas oli tarkastelun kohteena. Tilaisuuden kohderyhmänä oli oppilaitosten johto, pedagogiset kehittäjät, AMKE:n jäsenyhteisöjen pedagogisesta vastuussa olevat henkilöt sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet. Hanketuotteiden sisällön parantaminen saatujen palautteiden ja käyttäjäkokemusten ja testauksen pohjalta. Hankkeen jatko-osuuden PEDA-Optio suunnittelu. Osuus sisältää tuotteiden levittämisen ja hankesisältöjen laajentamisen osoittautuneen tarpeen mukaisesti. Hanketalouden seuranta

13 13 Kevät 2013, Optio hankkeen neuvottelut Hanketuotteiden luettavuuden ja käytön parantaminen saatujen palautteiden ja käyttäjäkokemusten sekä testauksen pohjalta Painotuotteiden sisällön tarkistukset Materiaalien painamiseen liittyvät toimenpiteet Johtoryhmän ja sidosryhmäverkoston (OPH:n perusteet ohjausryhmä) yhteiskokous Hankkeen tulosten levittäminen eri menetelmin mm. suora informaatio jäsenorganisaatioille ja AMKE:n sidosryhmille (A4 peda-informaatio, powerpoint esitys tilaisuuksiin, materiaali AMKE:n verkkosivuille) Katselmusmateriaalin muokkaaminen sähköiseen muotoon Peda-materiaalit ja hanketulokset esillä eri tilaisuuksissa (AMKE:n neuvottelupäivät, kehittämisfoorumi, OPH:n Myötätuuli seminaari, Pedagogisen johtamisen päivä ja workshop) Hanketuotteiden postitukset ja jakamiset AMKE:n jäsenorganisaatiolle ja sidosryhmille Palautekyselyn laatiminen ja palautteen kerääminen pedagogisen johtamisen ja oppilaitosjohtamisen verkostoilta Loppuraportin työstäminen ja hankkeen päättämiseen liittyvien raporttien laatiminen Hanketaloudenhoitoon liittyvät tehtävät

14 14 Hankkeessa toteutetut toimenpiteet Hanketavoite jaettiin kehittämistoimenpiteiden osalta pedagogisen johtamisen osa-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Kehitystyö toteutettiin viidessä työryhmässä: 1. Opetussuunnitelmatyön ja opetussisältöjen johtaminen -kehittämisryhmä 2. Yksilöllisten opintopolkujen johtaminen -kehittämisryhmä 3. Oppimisympäristöjen ja menetelmien kehittämistyön johtaminen -kehittämisryhmä 4. Opetushenkilöstön osaamistarpeet ja niiden ennakointi -kehittämisryhmä 5. Johtamisen arviointi -kehittämisryhmä Jokaisella kehittämisryhmällä oli puheenjohtaja. Jokainen kehittämisryhmä vastasi aihealueeseensa kuuluvien tavoitteiden työstämisestä. Hankeen aikana toteutettiin johtamiskäytäntöjen ja - menetelmien pilotointeja ja rikastamista eri osa-alueissa, sekä niiden arviointia yhteistyössä AMKE:n pedagogisen johtamisen verkoston kanssa. Hankkeen lopussa kehittämisryhmät ja hankkeen johtoryhmä kokosivat yhteen hankkeen aikana saadut hanketulokset. Hankkeessa vahvistettiin koulutuksen järjestäjien valmiuksia tuottaa osaamista laadukkaasti kehittämällä sisäistä suorituskykyä pedagogista johtamista kehittämällä. Hankkeella on edistetty ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteutumista oppimisen ja sen johtamisen kehittämisen näkökulmasta ja sovitettu pedagoginen ohjelma osaksi laadun kokonaisstrategiaa. Tavoitteiden saavuttamista edistäneet toimenpiteet Hankkeessa tunnistettiin ja varmennettiin pedagogista johtamista ohjaavien koulutuspoliittisten tavoitteiden ja säädösten sisältyminen koulutuksen järjestäjän strategisiin tavoitteisiin ja strategiseen toimintaan ja toiminnan vahvistamiseksi pedagogisessa johtamisessa. Pedagoginen johtaminen on koulutusorganisaatiossa tapahtuvaa arjen toimintaa, jonka tavoitteena on laadukas opetustoiminta sekä hyvinvoiva työyhteisö. Hankkeessa purettiin auki pedagogisen johtamisen osa-alueiden ydinprosessit ja määriteltiin toimijat, tehtävät, valtuudet ja raportointisuhteet sekä kehittäminen koulutuksen järjestäjän hallinnossa ja ydintoiminnan toteuttamisessa.

15 15 Johtoryhmä laati pedagogisen katselmuksen eli itsearviointimallin, joka mittaa pedagogisten tavoitteiden toteutumista. Hankkeessa luotiin pedagogisen toiminnan johtamisen painopisteet -malli, jonka avulla koulutuksen järjestäjä voi laatia pedagogisen johtamisen toimintamallin tai pedagogisen ohjelman. Hankkeessa toimittiin työskennellen työryhmittäin ja vertaisoppien hankkeessa toimivien koulutuksen järjestäjien edustajien kanssa. Kehittämisryhmien kehittämistuotteita ja aihioita sparrattiin ja yhdistettiin sekä pilotoitiin ja kehitettiin edelleen valmiimmiksi tuotteiksi ja materiaaleiksi. Tämän työskentelytavan kehittämistä olisi hyvä jatkaa kohti vertaismentoroinnin mallia. Pedagogisen johtamisen kehittämishankkeen kansainvälinen osuus Lontoossa Hankkeessa saatiin kokemuksia pedagogisesta johtamisesta myös kansainvälisessä kontekstissa (Lontoo ). Kansainvälisyys ei kuulunut alkuperäiseen projektisuunnitelmaan mutta kansainvälinen osio toteutettiin ministeriön suostumuksella. Osuuden nähtiin toimivan hanketta kehittävänä sekä pohjana kansainvälisille osioille jatkohankehakemusta silmällä pitäen. Päivän teema oli Opetussuunnitelmatyön johtaminen, oppimisympäristöjen kehittämisen johtaminen ja opetushenkilöstön (teachers and trainers) osaamisen ennakointi ja kehittäminen Kansainvälisen tilaisuuden tavoitteena oli saada käsitys pedagogisen johtamisen käytännöistä kansainvälisesti. Hankkeen johtoryhmästä osallistuneet henkilöt esittelivät puolestaan Suomalaista ammatillista koulutusta. Tilaisuudessa kuvattiin ammatillisen koulutuksen järjestelmän pohjana olevaa luottamusta Suomessa, toiminnan rakentumista vankalle ammattitaidolle ja arvioinnin hyödyntämistä kehittämisen työkaluna. Tilaisuudessa tiedusteltiin eri maiden toimintatavoista, koulutuksen järjestäjän käytänteistä, pedagogisen toiminnan toteuttamisesta ja itsearvioinnista. Tilaisuudessa keskusteltiin ammatillisen koulutuksen henkilöstön ja keskijohdon osaamisen lisäämisestä sekä koulutuskäytännöistä. Vertaistilaisuudessa saatiin kansainvälistä näkemystä hankkeen tuloksista ja esiteltiin, Suomen pedagogisen johtamisen mallin aihio. Lontoon matkan todettiin olleen hyvä ja onnistunut. Keskustelut ja esitykset olivat hankkeen kannalta avaavia.

16 16 Hankkeen tulokset ja tuotokset Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja systematisoida pedagogisen johtamisen eri osa-alueiden johtamiskäytäntöjä ja -menetelmiä. Hankkeen tuloksena syntyi pedagogisen johtamisjärjestelmän malleja, jotka käsittivät pedagogisen toiminnan johtamisen seuraavien osa-alueiden osalta: johtamisen kohteet johtamisen prosessit johtamisvastuut ja roolit johtamisen välineet sekä johtamisfoorumit Hankkeen tuloksena kehitetyt mallit nähdään palvelevan koulutuksen järjestäjän strategisesta ja pedagogisesta toiminnasta vastaavaa johtoa eri organisaatiotasoilla, ydinprosessien omistajia ja kehittäjiä, opettajia sekä oppilaitoksessa työskentelevää muuta henkilöstöä. Hankkeessa tuotettujen mallien tavoitteena on toimia pedagogisen johtamisen tukena arjen kaikilla johtamistasoilla. Opas Hankkeen keskeisenä tuotoksena syntyi opas (ks. liite, on myös ladattavissa pdf-muodossa AMKE:n verkkosivulta) Kartta pedagogisen toiminnan johtamiseen. Oppaaseen kerättiin työkaluja pedagogisen johtamisen eri vaiheisiin. Opas on kartta pedagogisen toiminnan johtamiseen ja sen toteuttamiseen erilaisissa organisaatioissa. Hankkeessa tuotetut ja oppaassa esitetyt pedagogisen johtamisen mallit toimivat työkaluina, joiden avulla koulutuksen järjestäjä voi peilata omaa toimintaansa ja johtamisen kehittämistä. Malleja voi soveltaa myös aikuiskoulutusorganisaatioissa, vaikka oppaassa käytetty sanasto ei kata näyttöperusteista koulutusta. Huomioitavaa oppaassa on, etteivät mallit perustu tiettyyn teoreettiseen viitekehykseen, vaan taustalla on ammatillisten perustutkintojen kehittämisen lähtökohdat.

17 17 Oppaassa on avattu pedagogisen johtamisen tarvetta, pedagogisen toiminnan johtamisen kehää, pedagogisen toiminnan johtamisen mallia, pedagogisen johtamisen arviointia, pedagogisen ohjelman rakentamista koulutusorganisaatioon sekä hankkeen sisältöjen sekä hankkeessa tuotettujen työkalujen käyttöä sekä hanketoteuttajien esittely. Pedagogisen johtamisen katselmus/ itsearviointimalli Kehittämishankkeessa luotiin itsearviointina toteutettava tilannearviomalli, pedagogisen johtamisen katselmus (ks. Opas, sähköinen word-versio on ladattavissa AMKE:n verkkosivulta). Pedagogisen johtamisen katselmuksen kautta on mahdollista tarkastella organisaation pedagogisen toiminnan johtamisen valmiuden vaihetta ja määrittää tavoitteet tulevan vuoden kehitystyölle. Itsearviointimallia työstettäessä pidettiin tärkeänä, että malli on helppo toteuttaa eri koulutuksen järjestäjäorganisaatioissa eikä vaadi suurta ennakkovalmistelua. Itsearvioinnissa on huomioitu arvioitavat kohteet organisaation eri tasoilla. Arvioitavat kohteet ovat viitteellisiä ja niitä voi muuttaa organisaation painopisteiden mukaisesti. Tärkeää on, että koulutuksen järjestäjä on kirjannut ne tavoitteet, joita kehitetään. Laaditussa katselmuksessa on väittämiä, joiden kautta arvioidaan omaa nykyistä tilannetta. Kuhunkin väittämään on kohdennettu todentajia, jotka selkeyttävät väittämän sisältöä. Toteutuman arvioinnin yhteydessä kirjataan vahvuudet, kehitettävää ja mahdolliset mittarit, joilla tilannetta arvioidaan. Arviointia toteutettaessa koulutuksen järjestäjä kokoaa arviointiryhmän huomioiden eri organisaatiotasot monipuolisesti. Arviointityöryhmään nähdään hyvänä kuulua eri tason johdon, opiskelijoiden, opetus- ja ohjaushenkilöstön, henkilöstöpalveluiden ja laatu- ja arviointityön edustus. Arviointia tehtäessä arvioijaryhmän on tarkoitus kirjata havainnot hyvistä käytännöistä ja kehittämiskohteista. Arviointimalli pidettiin tarkoituksellisesti suppeana, jotta kehittämiskohteet pysyvät toteutettavina. Jos arvioitaville kohdille on löydettävissä mittari, se helpottaa kehitystyön seuraamista. Katselmusta voi käyttää myös vertaisarvioinnin välineenä.

18 18 Strategiakortit Mallien ja katselmuksen lisäksi hankkeen tuloksena syntyi strategista suunnittelua tukeva työkalu, strategiakortit. Korttien avulla on tarkoitus tehdä näkyväksi oppilaitoksen pedagogisen johtamisen ydinprosessit, johtamisen kohteet, johtamisvastuut ja -roolit sekä johtamisen välineet. Pelin alustus ja mappausohjeet löytyvät edellä mainitusta oppaasta (kortteja voi tilata AMKE:n verkkosivuilta kohdasta palvelut). Korteilla on tarkoitus työstää mind map eli käsitekartta. Toimintaa kutsutaan mappaukseksi. Korteilla syntyvää mind mappia, oppilaitoksen mallia pedagogisesta johtamisesta, voidaan hyödyntää oppilaitoksen strategisia linjauksia pohdittaessa. Mappausta voidaan käyttää myös opetussuunnitelman yhteistä osaa päivitettäessä, ryhmämuotoisten kehityskeskustelujen tukena yhteistyöverkostojen kanssa toimittaessa tai opetuksen ja ohjauksen arkea suunniteltaessa. Korttien avulla saadaan näkyville organisaation eri toimijoiden näkemyksiä. Pedagogista strategiaa ja -johtamista voivat työstää esimerkiksi opetushenkilöstö, tuki- ja ohjauspalvelujen henkilöstö ja oppilaitoksen hallinto. Julisteet malleista Hankkeessa käsiteltyjä pedagogisen toiminnan johtamisen malleista laadittiin 700 x 500 mm kokoiset julisteet koulutuksen järjestäjän käyttöön. Julisteiden tarkoituksena on havainnollistaa aihetta ja tehdä pedagogisen toiminnan johtaminen näkyväksi organisaatiossa ja sen eri tiloissa huoneentauluina. Julisteet on laadittu oppaan mukaiseksi ja niitä voi tilata käyttöön AMKE:sta. Julisteet ovat: Pedagogisen toiminnan johtamisen kehä (liite 4) Pedagogisen toiminnan johtamisen malli (liite 5) Pedagogisen toiminnan johtamisen painopisteet (liite 6) Hankkeen kiteytettynä tuloksena voidaan todeta hankkeen tuottaneen yhteisen käsityksen pedagogisen toiminnan johtamisesta. Todettiin sen olevan kokonaisuudessaan koulutusorganisaatiossa arjen toiminnan johtamista, minkä tavoitteena on laadukas opetustoiminta sekä hyvinvoiva työyhteisö. Hyvin hoidettuna se edistää oppimista, parantaa oppimistuloksia, tuottaa tyytyväisyyttä koko organisaatioon.

19 19 Pedagogisen johtamisen prosessi on myös oppimisen johtamista arjessa, jolla varmistetaan strategisten tavoitteiden jalkautuminen oppimisen ydinprosesseihin ja on toiminnan ja ihmisten johtamista. Pedagoginen johtaminen on opetustoiminnan johtamista, jolla vaikutetaan konkreettisesti opetustoimintaan ja sen järjestämiseen, se on myös tietämyksen johtamista. Hankkeessa määriteltiin pedagogisen johtamisen jakaantuvan erilaisiin vastuihin ja rooleihin. Koulutuksen järjestäjä määrittää ne omassa organisaatiossaan. Nähtävissä on tehtävien ja vastuiden mukaista perusjakoa esim.: Strategisen johdon tehtävistä (strateginen suunnittelu ja linjaukset), keskijohdon tehtävistä (pedagogisen ohjelman ja pedagogisen strategian toteuttaminen) ja lähiesimiestyöstä (tutkintokohtainen osaaminen, opetuspiste/-alakohtainen osaaminen, pedagogisen strategian toteuttaminen). Koulutuksen järjestäjä määrittää organisaation ja hallintomallin mukaan pedagogista johtamistyötä tukevat foorumit. Ne ovat mm.: Toimintatavoista päättävät foorumit (päätöksiin tukea antavat foorumit, kokoukset, kehittämistilaisuudet sekä katselmukset jne.) Pedagogiset kehittäjäyhteisöfoorumit (viralliset tai vapaamuotoiset) esim.: pedagogiset koulutusfoorumit, kokoukset, palaverit, kehittämispäivät sekä katselmukset jne. sekä Asiakas- ja sidosryhmäyhteisöfoorumit (viralliset tai vapaamuotoiset) esim.: opiskelija ja opiskelijayhdistystoiminta- ja työelämäyhteistyöfoorumit sekä ammatilliset neuvottelukunnat jne.

20 20 Tiedottaminen ja levittäminen Hankkeen hankeaikainen tiedottaminen jakautui sisäiseen ja ulkoiseen tiedottamiseen. Hankkeen sisäisen tiedottamisen kohderyhmään kuuluivat ensisijaisesti hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät ja ohjausryhmän edustajat. Ulkoisen tiedottamisen kohderyhmiä olivat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä yhteistyö- ja sidosryhmäkumppanit kuten opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus. Hankkeen tiedottamisessa ja työvälineiden valinnassa toteutettiin toimijalähtöisyyttä ja vuorovaikutusta organisaatioiden ja niissä toimivien ihmisten välillä. Hankkeen ensisijaiset yhteydenpitovälineet olivat AMKE:n sähköinen työskentelyalusta Dynamo ja sähköposti. Dynamoon kerättiin hankkeessa luodut toimintamallit ja dokumentit. Dokumenttien keräämisellä pyrittiin jatkuvasti lisäämään toimijoiden välistä tiedonvaihtoa ja oppimista. Hankkeen toiminnasta tiedotettiin AMKE:n viestintästrategian mukaisesti jäsenkirjeen ja uutiskirjeen välityksellä ammatillisen koulutuksen toimijoille ja sidosryhmille sekä AMKE:n nettisivustolla hanketta käsittelevässä sivustossa. Pedagogisen hankeverkoston jäsenille lähetettiin ajankohtaisia sähköpostiviestejä ja tiedotteita. Hankkeessa järjestettiin asiakohtaisia asiantuntija- tai verkostotapaamisia ja muita tilaisuuksia, joissa käsiteltiin eri osakokonaisuuksiin liittyviä ajankohtaisia aiheita. Hanke oli esillä AMKE:n verkostoseminaareissa ja muissa tilaisuuksissa. Hanke on ollut esillä myös eri tilaisuuksissa hankeaikana mm. OPH:n järjestämillä laatupäivillä, Sosiaalija terveysalojen verkostopäivillä, Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin tilaisuudessa Opetustoimien hallinto ja johtaminen- perusopinnot (osallistujat peruskoulun ala- ja yläkouluista, lukioista sekä ammatillisesta koulutuksesta). Hankkeen johtoryhmän edustajat ovat esitelleet hankesisältöjä ja tavoitteita omassa organisaatiossaan mm. omalle johtoryhmälle ja johtotiimille sekä erilaisille toimijakokoonpanoille ja pedagogisille tiimeille ja kehittäjille. Lisäksi hanketoimijat ovat pilotoineet ja harjoitelleet mappausta ja katselmuksen tekoa omassa organisaatiossa johtotiimissä ja eri koulutusaloilla.

21 21 Hankkeen viimeisen kolmen kuukauden aikana, varsinaisen hankeajan päätyttyä, toteutettiin hankkeen tuloksista aktiivinen tiedottaminen AMKE:n verkkosivuilla sekä AMKE:n eri tilaisuuksissa. Hanketuotteiden ja laaditun materiaalin levittäminen (300 kpl painokset) toteutettiin AMKE:n jäsenorganisaatioihin (81) ja AMKE:n sidosryhmiin ja erilaisiin työryhmiin (mm. EK, HAMK, Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö, Kuntaliitto, MTK, OAJ, OKM, OPH, OPH:n laaturyhmä, SAK ry., Sakki ry, SAKU ry., STTK ry, Suomen Yrittäjät.) Toukokuussa 2013 hanke oli esillä Opetushallituksen järjestämässä Myötätuuli laivaseminaarissa ja seminaariin osallistujilla oli mahdollisuus tutustua hankkeen tuotoksiin. Hankkeen tuloksia ja tuotteita levitetään AMKE:n järjestämillä Pedagogisen toiminnan johtamisen kehittämispäivillä. Toukokuussa on pidetty yksi tilaisuus Helsingissä ja päivästä saatiin hyviä kokemuksia osallistujilta. Näitä tilaisuuksia järjestetään avoimina sekä koulutuksen järjestäjän sisäisinä tai alueellisina koulutuksina. Palautetta hankkeesta Hankkeen päätyttyä kerättiin palautetta hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista. Vastaajat kokivat hankkeen tavoitteiden olleen vaativat ja laajat, mutta myös ajankohtaiset ja tarpeelliset. Usean koulutuksen järjestäjän omassa kehittämisessä on meneillään johtamisen ja pedagogisen toiminnan johtamisen uudelleen organisointi. Hankkeessa tuotetut materiaalit ja hankkeen tilaisuudet ovat olleet avaamassa keskustelua ja kehittämistoimenpiteitä. Usea vastasi huomionaan oman ajattelun kehittyneen ja laajentuneen hankeprosessin aikana järjestettyjen tilaisuuksien ja materiaalien sparrauksen ja pilotoinnin myötä. Hankkeessa kehitetyt materiaalit saivat myös kiitosta. Koettiin, että opas on toimiva, sopivan laajuinen, sisällöltään riittävä ja kooltaan sopiva. Oppaan sisältöön olisi kaivattu lisää aikuiskoulutuksen näkemyksiä. Katselmuksen sisältö koettiin kattavaksi ja asianmukaiseksi. Katselmus ohjaa tarkastelemaan ja pohtimaan oman organisaation toimintaa. Strategiakorttien käyttöä on myös testattu omassa organisaatiossa. Mappaustilanteessa oli noussut vilkasta positiivista keskustelua. Kortit koettiin havainnollistaviksi työkaluiksi ja niiden käyttöä tullaan lisäämään ja laajentamaan sekä hyödyntämään erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistilanteissa. Pedagogisille kehittämispäiville toivottiin jatkoa ja välineiden käytölle vielä opastusta ja vinkkejä. Hankeaikana järjestettyihin tilaisuuksiin osallistuminen koettiin antoisaksi. Samalla osallistuja pystyi

22 22 vaihtamaan kokemuksia ja käytäntöjä. Toinen toiselta oppiminen ja yhdessä tekeminen, jakaminen ja parastaminen koettiin hyväksi. Kehittäjäryhmien uraauurtava toiminta sai myös kiitosta. Hankkeen toimintamallia pidettiin hyvänä mallina toimia. Kehittäminen, tuotteiden sparraus, parantaminen, testaus, pilotointi ja uudelleen tarkistaminen ja muokkaaminen tuottivat hyvän pedagogisen johtamisen tuotepaketin usealle erityyppiselle koulutusorganisaatiolle sopivaksi.

23 23 Kehittämiskohteita jatkossa Hankkeessa tunnistettiin pedagogisen johtamisen osaamisen tarpeet sekä keinot miten osaamista kehitetään. Hankkeessa nousi esille erilaisia kehittämiskohteita ja lisätoimia tarvitsevia osioita. Kahden vuoden aikana mallien pilotoinnin ja juurruttamisen mahdollisuus oli ohutta. Hankkeen aikataulutuksen yhteydessä mainittiin, että hanke vaiheistettiin 1 ja 2 osioon, joista jälkimmäisessä hankkeen tuloksia ja tuotoksia oli tarkoitus juurruttaa. Hankkeen osavaihe 2; mallien pilotointi ja juurruttaminen, suunniteltiin toteutettavan vuosina Toisessa vaiheessa oli tarkoitus toteuttaa myös esimiesvalmennus, verkostoyhteistyö erityisesti työelämän alueelle ja jatkaa aloitettua kansainvälistä yhteisten mallien kehittämistä. Hankkeen aikana ja sen päätyttyä kerättiin kehitettäviä toimenpiteitä (mm.): Hankkeessa tuotettujen mallien ja tuotteiden levittäminen. Hanketulosten jalkauttaminen pilotoimalla. Tähän kuuluu korttien käytön valmennus, pedagogisen katselmuksen (itsearviointityökalun) käyttöönotto sekä oppaan käyttöönoton valmennus erilaisissa koulutusorganisaatioissa. Oppaan, strategiakorttien ja pedagogisen katselmuksen edelleen kehittäminen aikuiskoulutuksen puolelle. Koulutuksen järjestäjän pedagogisen toimeenpanon toteuttamisen vahvistaminen arjen johtamisessa (oppimisen ydinprosessi). Keskijohdon koulutus- ja mentorointimallin toteuttaminen kummitoimintamallina. Hankkeessa tuotettujen tuloksien hyödyntäminen opettajakorkeakoulutoimijoiden ja kehittäjien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

24 24 Hankkeessa tuotettujen tuloksien hyödyntäminen johtamisosaamisen asiantuntijayhteistyötahojen kanssa, esim. esimiestyöhön soveltuvan koulutus- /valmennusmallin kehittäminen ammatilliseen koulutukseen. Kansainvälisen benchmarking-vierailun toteuttaminen kansainvälisten näkökulmien vahvistamiseksi. Työelämäyhteistyön kehittäminen ja toiminnallisten mallien luominen. Pedagogisen johtamisen toimintamallien avulla nuorten syrjäytymisen ja koulutuksen keskeyttämisen ennaltaehkäiseminen. Opiskelijoiden osallisuuden tehostaminen pedagogisen toiminnan johtamisen tukemisella. Käsitellä teemaa uusi opettajuus ammatillisessa koulutuksessa; mitä se tarkoittaa ja miten pedagogista toimintaa opetuksessa ja ohjauksessa saataisiin vahvistettua johtamisen avulla ja saada kokemuksia ja malleja opettajan pedagogisen johtajuuden tunnistamisesta ja tunnustamisesta oppilaitosyhteisössä. Pedagogisen toiminnan johtamisen jalkauttaminen koskemaan koko koulun henkilökuntaa. Pedagogisen toiminnan ja johtamismallien avulla kartoitus siitä miten aikuiskoulutusta ja nuorten koulutusta ja oppisopimuskoulutusta saataisiin nivellettyä keskenään niin, että yhä yksilöllisemmät oppimispolut olisivat mahdollisia Koulutuksenjärjestäjän opetussuunnitelmatyön tukeminen pedagogisen toiminnan johtamisen avulla. Henkilöstön ja erityisesti opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvät haasteet muuttuvissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa. Lisätyökalujen ja mallien laatiminen oman toiminnan arviointiin ja organisaation muutosprosessin hallintaan.

25 25 Hanketalous Hanke oli Seinäjoen koulutuskuntayhtymän, Koulutuskeskus Sedun hallinnoima ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosille Hankkeelle on myönnetty valtionavustus opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä dnro 31/521/2010 ( ) yhteensä , jota käytettiin erillispäätöksen myötä saakka. Hankkeen projektituotot ja kustannusten toteutuma vuosittain: Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi hanke Yhteensä RAHOITUS Hankeavustus , , , ,00 Osallistumismaksut , ,00 133, ,00 AMKEn omarahoitusosuus 0,00 0, , ,90 Rahoitus yhteensä , , , ,90 KULUT Henkilöstökulut , , , ,19 Toimitilakulut 7 101, , , ,23 Matkakulut 4 830, ,88 0, ,07 Toimistokulut 3 779, , , ,29 Palvelujen ostot , , , ,73 Muut kulut 1 857, , , ,39 Kulut yhteensä , , , ,90 Hankkeen talouden toteutuma on esitelty oheisessa taulukossa. Lisätietoja hankkeesta Hellevi Lassila, apulaisjohtaja Marja-Liisa Antila, erityisasiantuntija Koulutuskeskus Sedu AMKE OY gsm gsm etunimi.sukunimi@sedu.fi etunimi.sukunimi@amke.fi

26 26 Liitteet Liite 1. Hankkeessa mukana olleet henkilöt projektipäällikkö Marja-Liisa Antila, AMKE Oy (sairasloma ), osa-aikainen projektipäällikkö Arja Koli (syksy 2012) projektiassistentti Nuudia Laan-Kaari, AMKE Oy (kevät 2011) projektiassistentti Nina Salminen, AMKE Oy (marraskuu äitiyslomalla lähtien) projektiassistentti Noora Nieminen, AMKE Oy ( ) Johtoryhmä Hellevi Lassila, apulaisjohtaja, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Sedu (johtoryhmän puheenjohtaja ja kehittämisryhmä 4:n pj.) Kauko Manninen, rehtori, Raision seudun koulutuskuntayhtymä (varapuheenjohtaja) Juhani Aaltonen, rehtori, Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU (kehittämisryhmä 5:n pj.) Taisto Arkko, Lapin ammattiopiston rehtori, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (kehittämisryhmä 5:n pj.) Tarja Asula, rehtori, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Jatta Herranen, kehitysjohtaja, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Liisa Härmä, koulutuspäällikkö Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto -liikelaitos Seija Katajisto, rehtori, Luksia, Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä Seija Kivelä, yksikönjohtaja, JAO, Jämsän ammattiopisto (kehittämisryhmä 3:n pj.) Arja Koli, koulutuspäällikkö, Helsingin kaupunki (projektipäällikkö ja kehittämisryhmä 2 pj.) Päivi Saarelainen, apulaisrehtori, Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Hannu Salakari, kehityspäällikkö, Tampereen kaupunki, toisen asteen koulutus (kehittämisryhmä 3:n pj) Ari Sarpola, rehtori, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU, Kalajoen ammattiopisto Anne Suomala, pedagoginen rehtori, Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopisto Ritva Ylitervo, apulaisrehtori, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (kehittämisryhmä 1:n pj) Esa Juvonen, pedagoginen johtaja, Sakky, Savon ammatti- ja aikuisopisto ( saakka) Saija Niemelä-Pentti, kehittämisjohtaja, Osao, Oulun seudun ammattiopisto ( saakka)

27 27 Liite 2. Tilaisuudet ja kokoontumiset Johtoryhmän kokoontumiset AMKEn toimisto, Helsinki m/s Viking Gabriella, Helsinki Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Cafe Piritta, Helsinki 8.9. Ravintola Pääposti, Helsinki Ravintola Pääposti, Helsinki Hotelli Scandic, Helsinki AMKEn toimisto, Helsinki AMKEn toimisto, Helsinki Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Järvenpää Hotelli Aulanko, Hämeenlinna Helsinki-Vantaa lentoasema AMKEn toimisto, Helsinki AMKEn toimisto, Helsinki AMKEn toimisto, Helsinki Paasitorni, Helsinki Paasitorni, Helsinki AMKEn toimisto, Helsinki Ravintola Pääposti, Helsinki (sidosryhmäverkostona OPH:n perusteet ohjausryhmä) Hankkeen viisi kehittämisryhmää kokoontuivat oman aikataulusuunnitelman mukaan ja työstivät kehittämiskohteita myös sähköisten kokousvälineiden avulla ja työskentelyalustalla.

28 28 Pedagogisen johtamisen verkoston verkostotapaamiset ja sparraustilaisuudet: Hankkeen käynnistysseminaari, (54 osallistujaa), Sokos-hotel Vantaa, Tikkurila 6.4. Hanke-esittely ja sparraus, AMKE:n luovat verkostot, verkostoseminaari (32 osallistuja), Vanha Ylioppilastalo, Helsinki Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi -Pedagogisen johtamisen kehittämishanke , Kehittämistulosten 1. sparrauspäivä, (30 osallistujaa), Koulutuskeskus Salpaus, Lahti Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi -Pedagogisen johtamisen (oppimisen johtamisen) kehittämishankkeen VäliSummit -seminaari ja verkostotapaaminen, (68 osallistujaa), Hotelli Scandic, Helsinki Pedagoginen johtaminen kun oppimisympäristönä on työpaikka asiantuntijapäivä, (26 osallistujaa) Helsingin messukeskus neuvotteluhuone Pedagogisen johtamisen mallin sparraus, (20 osallistujaa) Pääpostitalo, Helsinki Suuntaa pedagogiseen johtamiseen Peda Map Pedagogisen johtamisen kehittämishankkeen päätösseminaari, (76 osallistujaa), Helsinki Congress Paasitorni, Helsinki

29 29 Liite 3. Asiantuntijat ja luennoitsijat ja heidän aiheensa eri seminaareissa CASE: Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti- instituutissa, johtava rehtori Tuula Koivula, Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Forssan ammatti-instituutti CASE: Diakonia strategian mukainen erikoistuminen toiminnassa ja tuloksissa Helsingin Diakoniaopistossa, Hallintopäällikkö Soili Jaarinen, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Helsingin, Diakoniaopisto HDO Päijät-Hämeen Koulutus Konsernin tietovaraston esittely, Opintoasianpäällikkö Arja Inkiläinen ja suunnittelija Mikko Jänis, PHKK Koulutuskeskus Salpaus Henkilöstöjohtaminen strategisen johtamisen kontekstissa, johtaja KTT, KL, FM Sari Salojärvi, Johtamistaidon Opisto Osaamisen johtaminen ja kehittäminen, johtaja KTT, KL, FM Sari Salojärvi, Johtamistaidon Opisto Osaamiskeskustelu osana osaamisen kehittämisen prosessia, Case Ammattiopisto Luovi, henkilöstöpäällikkö Minna Tuomikoski, Ammattiopisto Luovi Henkilöstösuunnittelu rekrytointi ja valinnat johtaja KTT, KL, FM Sari Salojärvi, Johtamistaidon Opisto Miten toimintaympäristön muutokset ja uudet rakenteet haastavat esimiestyön ammatillisessa koulutuksessa, toimitusjohtaja, FM Heljä Hätönen, Educa-instituutti Ammatillisen koulutuksen opettajien tulevaisuuden haasteet, Koulutuspäällikkö Aila Paaso, Ammatillinen opettajakorkeakoulu OAMK Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi oppimisen johtamisen kehittämisen keskiössä opetusneuvos, Anu Räisänen, Opetushallitus OPH Oppimisympäristöjen ja oppimismenetelmien kehittämisen johtaminen matriisimallin esittely, kehittämisryhmän puheenjohtaja, koulutusjohtaja Seija Kivelä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jämsän ammattipisto

30 30 Oppimisympäristöjen ja oppimismenetelmien kehittämisen johtaminen: Opetushallituksen ja opetusmenetelmien ajankohtaiset kuulumiset sekä työssäoppimisen hankkeet, asiantuntija Minna Taivassalo-Salkosuo, Opetushallitus Oppimisympäristöjen ja oppimismenetelmien kehittämisen johtaminen: Koulutuksen järjestäjän kokemuksia laajennetusta työssäoppimisesta projektipäällikkö Leena Happonen, Kainuun maakunta kuntayhtymä, KAO ja koulutusjohtaja Maarit Kuosa, PHKK, Koulutuskeskus Salpaus Seminaarin avaus - Miten pedamap syntyi? apulaisjohtaja Hellevi Lassila, Koulutuskeskus Sedu ja hankkeen johtoryhmä OPH:n puheenvuoro, Pedagogisen johtamisen merkitys ammatillisessa koulutuksessa näkökulmia tulevaan johtaja Pasi Kankare, Opetushallitus, ammattikoulutus Koulutusmaailman uudet haastavat muutosilmiöt, Tuomo Kuosa, Transformation Futurist Hyvät käytänteet, CASE Satakunnan koulutuskuntayhtymä SATAEDU, Juhani Aaltonen CASE Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus, Päivi Saarelainen Pedagoginen johtaminen muutoksessa, kasvatustieteen professori Kyösti Kurtakko, Lapin yliopisto OKM:n puheenvuoro, Pedagogisella johtamisella kohti laadukkaampaa ammatillista koulutusta, johtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillinen koulutus

31 31 Liite 4. Pedagogisen johtamisen viitekehys

32 32 Liite 5. Pedagogisen toiminnan johtamisen malli Liite 6. Pedagogisen toiminnan johtamisen painopisteet (erillinen liite) Liite 7. Kartta pedagogisen toiminnan johtamiseen (erillinen liite, tilattavissa ja ladattavissa palvelut) Liite 8. Peda Mind Map strategiakortit (erillinen liite, tilattavissa palvelut)