Muistio 1/ (5)

Transkriptio

1 1/ (5) Työ tekijäänsä opettaa hanke Aika keskiviikko klo Paikka Koulutuskeskus Salpaus, Lahti, Ståhlberginkatu 6 A, neuvotteluhuone 3 krs. AC-huone Läsnä Karhu Tytti Lahden kaupunki, lähihoitaja, puh.joht. Bjon Tom Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, KPEDU, toimialapäällikkö Kivelä Seija Jyväskylän ammattiopisto JAO, yksikönjohtaja Lehtinen Kari Merivaara Oy, tuotantosuunnittelupäällikkö Ojantausta Mirja Hämeen kauppakamari, kehityspäällikkö Raanti Armi Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, EKAMI Mikkola Sari Koulutuskeskus Salpaus, kehittämispäällikkö (rehtori Päivi Saarelaisen vara) poistui 14:40 Kuosa Maarit Koulutuskeskus Salpaus, koulutusjohtaja, esittelijä Metsänen Mirja Koulutuskeskus Salpaus, sihteeri AC-yhteys Kaisto Alpo Oulun seudun ammattiopisto OSAO, yksikönjohtaja Laihinen Sanna Ammattiopisto Lappia, aikuiskoulutuspäällikkö Pulkkinen Kirsi Ylä-Savon ammattiopisto, YSAO, koulutusalajohtaja Ylihärsilä Aila Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, kehittämispäällikkö (apulaisjohtaja Hellevi Lassilan vara) Poissa Jokela Markku Savon ammatti- ja aikuisopisto, SAKKY, kehitysjohtaja Lahtinen Petri YIT, tuotantopäällikkö Asiantuntijat Asiat: Sumkin Tuula Brotkin Erkki Opetus- ja kulttuuriministeriö, projektisuunnittelija Koulutuskeskus Salpaus, suunnittelija (AC-yhteys) 1 Kokouksen avaus 2 Osallistujien toteaminen Maarit Kuosa toivotti osallistujat tervetulleeksi ja esitteli hankkeen rahoittajan edustajan projektisuunnittelija Tuula Sumikinin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja kokouksen puheenjohtajan Tytti Karhun. Osallistujat todettiin ja jokainen esittäytyi lyhyesti. 3 Hankkeen koordinointi, ohjausryhmän tehtävät ja kokouskäytänteet 4 Työ tekijäänsä opettaa -hankkeen esittely, koulutusjohtaja Maarit Kuosa (asiakohtia yhdistelty) Tavoitteista Maarit kertoi, että Työ tekijäänsä opettaa erityisavustus liittyy osana nuorisotakuun toimiin ja OKM käynnistämiin toimenpiteisiin nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi. Nämä tavoitteet ovat myös tämän hankkeen tavoitteita: monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä.

2 1/ (5) lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön malleja koulutuksen toteuttamiseksi oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmänä tavoitteena on työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjauksen vahvistaminen Lisäksi hankkeiden painopisteet: 1. Oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen koulutuksen joustavien yhdistämismahdollisuuksien kehittäminen sekä toteutusmallien jalkauttaminen 2. Työssäoppimisen yhteisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto 3. Opettajien osaamisen vahvistaminen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edistämiseksi 4. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista tukevat uudet oppimisratkaisut ja ympäristöt Näiden yhteistavoitteiden lisäksi jokainen hakija on laatinut oman toimintasuunnitelman, jota se toteuttaa ja raportoi -hankkeen aikana. Hankkeessa hyödynnetään myös laajennetun työssäoppimisen -hankeissa kehiteltyjä malleja. Mentoroinnit ja tutoroinnit otetaan käyttöön. Vuoden 2015 loppuun mennessä laaditaan selvitys, miten vuosina tehdyt toimenpiteet ovat edistäneet työssäoppimisen laajentamista ja laadun parantamista Selvitettäviä asioita: mukana olevat toimialat mukana olevat koulutuksen järjestäjät työssäoppimisessa olleiden opiskelijoiden määrät koulutukseen osallistuneiden opettajien määrä Selvityksen pohjalta OKM määrittelee laajennetun työssäoppimisen kehittämisen painopisteet vuosiksi Maarit Kuosa toivoi vielä OKM:ltä yksityiskohtaisempia ohjeita niistä laadullisista ja määrällisistä asioista, joista hankkeessa kerätään tietoa. Keskustelua herätti mm. se, että tietoa haluttiin toimialoista, aikaisemmin tietoa on kerätty koulutusaloittain. Tuula Sumkin kertoi, että ministeriö pyytää hankkeelta tarvitsemiaan tietoja ja heidänkin kyselynsä muotoutuvat ja kehittyvät hankkeiden aikana. Selvityksen kohteena on mm. miten oppisopimusten toimeenpano toteutetaan eri toimialoilla. Tämän valtionavustus toimenpiteen keräämät tiedot oppisopimuskoulutuksen uudistumisesta ovat osa ministeriön laajempaa selvitystyötä. Tärkeää on kuitenkin toteuttaa sitä rahoituspäätöksen mukaista hanketta, tehdään mitä on haettu ja koulutetaan niitä, jotka ovat päätöksen kohteena. Tärkeää on pystyä todentamaan tehty työ ja dokumentoimaan tulokset sen hankkeen seurantaan, jossa ne on toteutettu. Päällekkäistä tilastointia ei saa tehdä. Hankkeeseen on kohdistunut jo yksi Webropol-kysely toiminnasta ja seuraava kysely tehdään syksyllä 2014 ja sitä seuraava vuoden vaihteessa.

3 1/ (5) Kauppakamarin edustaja toi esille, että on tärkeä saada myös alueellista tietoa ja saada mm. oppisopimuskoulutuksen uudistuneet mallit tunnetuksi maakunnallisten yritysten tietoisuuteen. Heillä esim. on laadittu tiivistetyt esitteet tarjottavista koulutusmahdollisuuksista yrittäjien käyttöön. Näissä tiedotteissa oli koulutustarjontaa esitelty yrittäjyyslähtöisesti ja sitten ohjattu erilaisten linkkien kautta yhteystiedot koulutuksenjärjestäjiin yksityiskohtaisempien tietojen hankintaan. Heillä on myös kattavat tiedot alan yrityksistä. Sari Mikkola Salpauksesta toivoi, että tämän hankkeen avulla voitaisiin myös kehittää työelämän näkökulmasta lähtevää yrityksille kohdennettua tiedottamista koulutuksista, jossa esiteltäisiin myös yrityksien saama hyöty. Yhteistyökumppanit Hankkeessa on 10 yhteistyökumppania (EKAMI, JAO, KPEDU, OSAO, SAKKY, SEDU, LAO, LAPPIA, YSAO ja Salpaus koordinoijana). Hankkeen koordinointi Maarit Kuosa, kertoi, että hankkeelle on laadittu Wikiin koordinaatiosuunnitelma, joka tarkentuu vielä. Hankewikiä käytetään yhteistoiminnalliseen työskentelyyn, mm. tavoitteiden toteutumisen seurantaan, tiedottamiseen, ohjaukseen, koordinointiin ja dokumentointiin. Jokaisella toimijalla on siellä oma tiedostonsa ja sen lisäksi Wikistä löytyy hankkeen päätösasiakirjat: (hakemus, budjetti, hanketiivistelmä ja rahoituspäätös), toimintasuunnitelmat ja tiivistelmät, koordinaatiosuunnitelma, arviointisuunnitelma ja tiedotussuunnitelma. Näitä suunnitelmia vielä täydennetään ja päivitetään hankkeen aikana. Lisäksi hankkeelle on perustettu Facebook-ryhmä ja perustetaan hankeblogi erityisesti kokemusten ja hyvien käytäntöjen esittelyyn ja jakamiseen. Verkkokoukset pidetään osoitteessa (ellei toisin sovita). Ohjausryhmä ja toimijaverkostot Rahoittaja on edellyttänyt hankkeelle nimettävän ohjausryhmän, jossa edellytetään kolmikantaista (rahoittaja, työantaja ja työntekijä) edustusta. Ohjausryhmän keskeinen tehtävä on ohjata hankkeen toteutusta myönnetyn rahoituspäätöksen edellyttämien tavoitteiden mukaisesti ja linjata suuntaa. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Taloudellista vastuuta ohjausryhmällä ei ole. Hankkeen käytännön toteutuksen ja koordinoinnin tueksi on asetettu toimijaverkosto, jolla on keskimäärin neljä lähitapaamista hankkeen aikana ja tarpeen mukaan verkkokokouksia. Aloituskokous oli Seinäjoella Lisäksi sovittiin, että hankkeessa toimivat sparraajaparit, jotka erityisesti tukevat ja vertaiskehittävät hankkeittensa toteutusta. Parit ovat seuraavat: JAO ja Ekami OSAO ja Kpedu SAKKY ja YSAO Sedu ja Salpaus LAO ja Lappia 5 Hankkeen käynnistyminen ja katsaus toimintasuunnitelmiin (Wiki)

4 1/ (5) Maarit Kuosa oli tiivistänyt esitykseensä lyhyen katsauksen jokaisen hanketoimijan suunnitelmista, joita läsnäolijoiden oli mahdollista täydentää ja päivttää. Myös AC-välityksellä osallistuneilla oli mahdollisuus kertoa omasta hankkeestaan. Nämä kaikki hankesuunnitelmat löytyvät kokonaisuudessaan Wikistä. Maarit Kuosa esitteli Salpauksen rakennusalan hankesuunnitelmaa, jossa on oma sarake hankesuunnitelmassa esitetylle tavoitteelle, konkreettinen toimenpide, millä tavoitteeseen päästään ja aikataulutus milloin ja kuka sen toteuttaa ja mitä teknologiaa hyödynnetään. Hän painotti, että kaikkien toimijoiden tulee laatia tarkennetut ja aikataulutetut hankesuunnitelmat, jos näin ei vielä ole. 6 Hankkeen rahoitus ja seuranta Hankkeen kokonaisbudjetti on euroa ja se muodostuu jokaisen hanketoimijan omasta budjetista ja koordinoinnista, jonka toteuttaa Koulutuskeskus Salpaus. Hankkeen rahoituspäätös ja kokonaisbudjetti löytyy Wikistä. Maarit Kuosa esitteli Wikistä löytyvän ohjeen ja aikataulun maksatuksesta sekä täytettävän maksatushakemuslomakeen. Seuraava maksatushakemus laaditaan ajalta ja toimitetaan liitteineen Koulutuskeskus Salpaukselle mennessä. Hakemus allekirjoitetaan ja mukaan liitetään pääkirjan ote. Kun Salpaus on saanut laskun, siirretään yhteistyökumppanin toteutuneet ja hyväksytyt kustannukset yhteistyökumppaneille kahden viikon kuluessa. 7 Hankkeen arviointi- ja tiedotussuunnitelma 8 Muut esille tulevat asiat 9 Seuraavat kokoukset Hankkeen arviointi ja tiedotussuunnitelmat löytyvät Wikistä, mutta niitä on tarkoitus vielä muokata. OKM:n Tuula Sumkin korosti tiedottamisen merkitystä erityisesti yrityksille ja opiskelijoille ja tavoitteena on laatia yhteinen tiedottamis/markkinointiesite. Aloitetaan tiedotusmateriaalin valmistelu, jotta saadaan heti elokuussa jakoon, mutta odotellaan kuitenkin yhteisen logon valmistumista (LAO). Keskusteltiin siitä, että yritykset kokevat oppisopimuksen haastavaksi koulutusmuodoksi, eivätkä uskalla nykyisessä taloudellisessa tilanteessa solmia pitkiä oppisopimuksia. Osalla koulutuksen järjestäjistä on ennakkoluuloja nuorten kouluttamiseksi oppisopimusteitse. Myös erilaisten rahoitusmuotojen keskeinen kilpailu (oppisopimus ja yksikkörahoitus) vaikuttavat koulutusten toteuttamiseen, samoin kuin se, että koulutusten rahoitusjärjestelmät ovat muuttumassa. Tuula Sumkin (OKM) pyysi merkitsemään kalenteriin Helsingissä Finlandiatalossa järjestettävän valtakunnallisen seminaarin, joka on kohdennettu laajasti eri verkosto-toimijoille.

5 1/ (5) 10 Kokouksen päättäminen Seuraavaksi AC- kokousajaksi sovittiin ma kello Lahdessa. Sovittiin, että ohjausryhmän kokoukset järjestetään Lahdessa ja toimijaverkostokokouksia järjestetään muilla toimijoiden paikkakunnilla. Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 15:02 Tytti Karhu puheenjohtaja Mirja Metsänen sihteeri Tiedoksi Tuula Sumkin (OKM) Sari Mikkola (Salpaus)