Arkilounas on sydämen asia Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin
|
|
- Inkeri Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arkilounas on sydämen asia Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin OPAS SUURKEITTIÖILLE 1
2 Arkilounas on sydämen asia Kriteerit aterioiden ravitsemuksellisen laadun arviointiin Sisältö Hyvä ruoka on taitolaji ja sydämen asia... 3 Ruoan ravitsemuksellisen laadun kriteerit... 6 Peruskriteeri 1/5, Leipä... 8 Peruskriteeri 2/5, Margariini... 9 Peruskriteeri 3/5, Rasvaton maito Peruskriteeri 4/5, Tuoreet kasvikset Peruskriteeri 5/5, Öljykastike salaateille Rasvakriteeri 1/8, Kalaruoat Rasvakriteeri 2/8, Makkararuoat Rasvakriteeri 3/8, Perunalisäkkeet Rasvakriteeri 4/8, Kerma Rasvakriteeri 5/8, Juusto Rasvakriteeri 6/8, Valmisruoat Rasvakriteeri 7/8, Voi ja voi-kasviöljyseokset Rasvakriteeri 8/8, Liha ja jauheliha Suolakriteeri 1/6, Suola ja mausteet Suolakriteeri 2/6, Perunoiden kypsentäminen Suolakriteeri 3/6, Kasvisten kypsentäminen Suolakriteeri 4/6, Riisin ja makaronin kypsentäminen Suolakriteeri 5/6, Valmisruoat Suolakriteeri 6/6, Leipä HYVÄ RUOKA ON TAITOLAJI JA SYDÄMEN ASIA Terveelliset ja maistuvat ateriat päivittäin ovat ihmisen terveyden, jaksamisen ja hyvän olon perusta. Kun laadukas arkilounas on ruokahuollon ammattilaisten sydämen asiana, ruokailijankin sydän voi hyvin. Millainen kokki sellainen ruoka Ruokapalvelusta vastaavat henkilöt tekevät päätökset siitä, mitä ruokaa tarjotaan ja miten se valmistetaan. Asiakas puolestaan koostaa tarjolla olevasta ruoasta aterian omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisesti. Jos asiakkaalla on mahdollisuus valita ravitsemussuositusten mukainen ateriakokonaisuus, ruokapalveluhenkilöstö on onnistunut yhdessä tavoitteessaan. Uudella mittarilla arvioimaan ruoan laatua Tässä oppaassa esitellään helppokäyttöiset kriteerit ruoan ravitsemuksellisen laadun arvioimiseksi. Kriteerien avulla ravitsemuksellista laatua voidaan arvioida helpommin kuin ravintolaskentaohjelmien perusteella: kriteereissä elintarvikkeiden käyttötiheyksiä ja laatua verrataan ravitsemussuosituksiin. Jos luodut neljä kriteeriä, peruskriteeri, suolakriteeri, rasvakriteeri sekä tiedotuskriteeri, toteutuvat keittiössä hyvin, tarjolla oleva ruoka on todennäköisesti suositusten mukaista. Kriteerit toimivat eräänlaisina poissulkukriteereinä: esimerkiksi jos ruoanvalmistuksessa käytetään vähärasvaisia elintarvikkeita ja vältetään kovaa rasvaa suosivia ruoanvalmistustapoja, on todennäköistä, ettei ruoka sisällä runsaasti kovaa rasvaa. Tiedotuskriteeri Miksi juuri nämä neljä kriteeriä
3 Hyvä keittiö saa hyvät pisteet Jokainen kriteeri on pisteytetty erikseen ja saatujen pisteiden määrä osoittaa, miten kriteeri omassa keittiössä toteutuu. Tavoitteena on että kaikki neljä kriteeriä toteutuisivat keittiössä hyvin. Peruskriteerin mukaan tarjolla pitää olla joka päivä rasvatonta maitoa, ruisleipää, margariinia, kasviksia ja öljypitoista salaattikastiketta. Jos yksikin kohta viidestä jää toteutumatta, kriteeri ei keittiössä toteudu. Rasvaa ja suolaa koskevissa kriteereissä tulosten tulkinnassa käytetään asteikkoa. Kriteeri toteutuu hyvin, keskinkertaisesti tai huonosti sen mukaan, kuinka moni kriteerin alakohta toteutuu. Asteikolla halutaan viestiä, että laadun arvioinnissa kokonaisuus kuitenkin ratkaisee enemmän kuin yksittäiset asiat. Rasvakriteerillä pyritään varmistamaan, että ruoan rasvan määrä ja laatu ovat kohdallaan. Kriteerin kahdeksasta kohdasta ainakin kuuden tulee toteutua, jotta kriteeri toteutuu hyvin. Suolakriteerillä arvioidaan suolan käyttöä. Se sisältää kuusi tavoitetta, joista vähintään viiden tulee toteutua, jotta kriteeri toteutuu hyvin. Tiedotuskriteerin mukaan asiakasta tulee ohjata koostamaan ateriansa suosituksen mukaisesti. Kriteeri toteutuu hyvin, jos asiakkaan näkyville asetetaan malliateria vähintään kerran viikossa. Kriteerit erityyppisten ateriavaihtoehtojen arvioinnissa Jos keittiössä tarjotaan useita erityyppisiä ruokalajivaihtoehtoja, kriteereitä voidaan käyttää kunkin ateriatyypin arvioinnissa siihen soveltuvin osin. Esimerkiksi kasvisvaihtoehdoista ei arvioida rasvakriteeristä lihaan, kalaan tai makkaraan liittyviä kohtia, vaan kermaan, rasvaan ja juustoihin liittyvät kohdat. Keittoaterioista ei arvioida perunan, riisin tai makaronin kypsentämiseen liittyviä suolalisäyksiä tai rasvakriteeriin liittyvää rasvaisten perunalisäkkeiden kohtaa. Kriteeripisteiden tulkintaa pitää tällöin myös soveltaa. Kriteerit sopivat arkiaterioiden arviointiin Kriteereitä voidaan käyttää sekä lapsille että aikuisille tarjotun ruoan laadun arviointiin. Ne eivät välttämättä sovellu kaikille asiakasryhmille, esimerkiksi ikääntyneille vanhuksille, joilla ruoan riittävä energiapitoisuuden varmistaminen voi olla tärkeämpää kuin ruoan suola- ja rasvamäärien pienentäminen. Kriteerit soveltuvat suomalaisen arkiruoan, sekä lounaiden että päivällisten, arviointiin. Juhlapäivinä ruoan ravitsemuksellinen laatu useimmiten poikkeaa tavoitteista. Kriteerit helpottavat laadun seurantaa Kriteerit toimivat omavalvonnan välineenä: kriteerilomakkeen avulla on hyvä tarkistaa oman keittiön ruoan laatua säännöllisin väliajoin tai jos keittiön ruoanvalmistus tavalla tai toisella muuttuu. Jos kriteerit toteutuvat vain osittain, on syytä miettiä, miten käytäntöjä voitaisiin muuttaa. Tästä oppaasta saa myös vinkkejä epäkohtien korjaamiseen. 4 5
4 RUOAN RAVITSEMUKSELLISEN LAADUN KRITEERIT SUOLAKRITEERI PERUSKRITEERI Onko aterioiden yhteydessä tarjolla joka päivä Kyllä Ei 1. ruisleipää, ruisnäkkileipää tai muuta runsaskuituista leipää (kuitua yli 6 g/100 g) margariinia tai muuta kasvirasvalevitettä rasvatonta maitoa tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä kasviöljypohjaista kastiketta salaatin kanssa 1 0 Omat pisteet Tulkinta: 5 pistettä: Peruskriteeri toteutuu 0-4 pistettä: Peruskriteeri ei toteudu RASVAKRITEERI 1. Kuinka usein keittiössänne tarjotaan kalaruokia? 1 kerran viikossa tai useammin 0 harvemmin kuin kerran viikossa 2. Kuinka usein keittiössänne tarjotaan makkararuokia? 1 harvemmin kuin kerran viikossa 0 kerran viikossa tai useammin 3. Kuinka usein keittiössänne tarjotaan rasvaisia perunalisäkkeitä (kuten paistettuja perunoita, kermaperunoita, lohkoperunoita tai muita vastaavia yhteensä)? 1 harvemmin kuin kerran viikossa 0 kerran viikossa tai useammin 4. Kuinka usein keittiössänne käytetään kermaa tai kermavalmistetta, jossa on rasvaa yli 15 %? 1 harvemmin kuin kerran viikossa 0 kerran viikossa tai useammin 6. Kuinka usein keittiössänne käytetään runsasrasvaisia valmisruokia tai puolivalmisteita? (aterian osana tarjottavat pihvit, pyörykät, mantelikalat, kalapuikot ja vastaavat, joissa rasvaa yli 10 %; kokonaiset ateriat kuten laatikkoruoat, joissa rasvaa yli 4 %) 1 harvemmin kuin kerran viikossa 0 kerran viikossa tai useammin 7. Käytetäänkö keittiössänne voita tai voi-kasviöljyseosta? 1 ei käytetä minkään ruoan valmistuksessa 0 lihan paistamisessa 0 kalan paistamisessa 0 perunasoseen valmistamisessa 0 käytetään jonkin muun ruoan valmistamisessa 8. Mikä on käyttämänne jauhelihan ja lihan rasvapitoisuus? 1 sekä jauheliha että kokoliha alle 10 % 0 jauheliha 10 % tai enemmän 0 kokoliha 10 % tai enemmän 1. Miten suola ja suolaa sisältävät mausteet lisätään ruokiin? 1 enintään ruokaohjeen mukaan 0 ruoanvalmistajan oman harkinnan mukaan 2. Käytetäänkö perunoiden kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita? Omat pisteet 5. Kuinka usein keittiössänne käytetään tai Tulkinta: tarjotaan juustoa, jossa on rasvaa yli 17 %? 6-8 pistettä: Rasvakriteeri toteutuu hyvin 4-5 pistettä: Rasvakriteeri toteutuu 1 harvemmin kuin kerran viikossa kohtalaisesti 0 kerran viikossa tai useammin pistettä: Rasvakriteeri toteutuu huonosti 7 1 ei 0 kyllä 3. Käytetäänkö kasvisten kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita? 1 ei 0 kyllä 4. Käytetäänkö makaronin tai riisin kypsentämisessä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita? 1 ei käytetä riisin eikä makaronin kypsentämisessä 0 käytetään makaronin kypsentämisessä 0 käytetään riisin kypsentämisessä TIEDOTUSKRITEERI Kuinka usein asetatte asiakkaittenne näkyville malliaterian? 2 vähintään kerran viikossa 1 harvemmin kuin kerran viikossa 0 ei koskaan Omat pisteet Tulkinta: 2 pistettä: tiedotuskriteeri toteutuu hyvin 1 pistettä: tiedotuskriteeri toteutuu kohtalaisesti 0 pistettä: tiedotuskriteeri toteutuu huonosti 5. Kuinka usein keittiössänne käytetään runsaasti suolaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita (aterian osana tarjottavat pihvit ja pyörykät ja vastaavat, joissa suolaa yli 0,8 %; kokonaiset ateriat, kuten laatikkoruoat ja keitot, joissa suolaa yli 0,6 %)? 1 harvemmin kuin kerran viikossa 0 kerran viikossa tai useammin 6. Kuinka usein keittiössänne tarjotaan vähäsuolaista leipää? 1 vähintään 2-3 kertaa viikossa 0 kerran viikossa 0 harvemmin kuin kerran viikossa 0 en tiedä Omat pisteet Tulkinta: 5-6 pistettä: Suolakriteeri toteutuu hyvin 3-4 pistettä: Suolakriteeri toteutuu kohtalaisesti 0-2 pistettä: Suolakriteeri toteutuu huonosti
5 PERUSKRITEERI 1/5 Joka päivä aterian yhteydessä on tarjolla ruisleipää, ruisnäkkileipää tai muuta runsaskuituista leipää PERUSKRITEERI 2/5 Joka päivä aterian yhteydessä on tarjolla margariinia tai muuta kasvirasvalevitettä Runsaasti kuitupitoisia hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio vaikuttaa edullisesti elimistön sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan sekä parantaa suoliston toimintaa. Täysjyväviljavalmisteet, etenkin ruisleipä ja täysjyväpuurot, ovat erinomaisia kuidun lähteitä ja sisältävät runsaasti B-vitamiineja sekä kivennäisaineita. Leipä on aterian keskeinen kuidun lähde. Ilman täysjyväleipää ateriasta on vaikea saada riittävästi kuitua. Aterialla pitää olla tarjolla runsaskuituista leipää eli leipää, jossa on kuitua vähintään 6 g/100 g. Tällaisia leipiä ovat ennen muuta ruisleivät ja ruisnäkkileivät mutta myös useat muut täysjyväviljasta valmistetut leivät. Myös erilaiset siemenet, leseet, kokonaiset jyvät ja leipiin lisätyt kasvikset (esimerkiksi porkkana) lisäävät leipien kuitupitoisuutta. Ostetun leivän kuitupitoisuuden voi tarkastaa pakkausmerkinnöistä. Monipuolinen, tuoretta ruis- ja täysjyväleipää sisältävä leipäpöytä lisää ruokailijoiden halukkuutta nauttia leipää aterialla. Taulukko 1. Esimerkkejä leipien kuitupitoisuuksista Leipälaji Kuitupitoisuus g/100 g Ruisnäkkileipä 16 Ruisleipä, perinteinen 11 Kauraleipä 3 9 Ruisleipä, 51 % ruista 7 Moniviljaleipä 6 Sekahiivaleipä 6 Hiivaleipä 3 Ranskanleipä 3 Lähde: Fineli, valmistajien tiedot Aterian kuitupitoisuutta kannattaa muutenkin lisätä. Valkoisten vaihtoehtojen sijaan on hyvä valita täysjyväriisiä ja tummaa pastaa. Keitetyssä täysjyväriisissä on kuitua 3 g/100 g, kun valkoisessa riisissä kuitua on 0,8 g/100 g. Puurot ja vellit kannattaa valmistaa täysjyväviljasta, ja niihin voi lisätä leseitä. Myös ruokiin lisätyt kasvikset nostavat aterian kuitupitoisuutta. Erityisesti pavut, linssit ja herneet sisältävät runsaasti kuitua. Kasviöljyt ja niistä valmistetut rasiamargariinit, levitteet ja juoksevat kasviöljyvalmisteet sisältävät pääasiassa terveydelle edullista pehmeää rasvaa. Päivittäisessä ruokavaliossa leivälle on hyvä sipaista kasviöljypohjaista margariinia tai levitettä. Voi ja maitorasvaa sisältävät rasvaseokset sekä kovat leivontamargariinit sisältävät runsaasti haitallista kovaa rasvaa. Ruokailijalle tarjottavan leipärasvan pitää olla suosituksen mukaista: kasvirasvapohjaista rasvaa, joista saa vain vähän kovaa ja runsaasti pehmeää rasvaa. Suositeltavinta on leipärasva, jossa kovan rasvan määrä on enintään kolmannes koko rasvan määrästä. Useimmat margariinit ja kasvirasvalevitteet ovat tällaisia. Voissa ja voi-kasviöljyseoksissa kovaa rasvaa on runsaasti. Jos niitä on tarjolla, pitää niiden rinnalla olla näkyvästi tarjolla myös margariini. Maitorasvapohjaisilla tuorejuustoilla tai itse tehdyillä voi-kasviöljyseoksilla ei margariinia voi korvata, koska niissä kovan rasvan määrä on yleensä suuri. Tarjolla olevan kasvirasvalevitteen rasvapitoisuus voi vaihdella asiakasryhmän tarpeiden mukaan, esimerkiksi aikuisille kevyttä työtä tekeville asiakkaille voi olla tarjolla myös vähärasvaisempi vaihtoehto (30 40 %). Jotta hyvää, pehmeää rasvaa saataisiin riittävästi, on kuitenkin suositeltavampaa käyttää leiville runsaammin rasvaa (60 70 %) sisältäviä margariinivaihtoehtoja. Taulukko 2. Esimerkkejä eri tyyppisten leipärasvojen sisältämän rasvan laadusta Rasvaa noin Kovan rasvan osuus rasvan määrästä noin Margariinit, kasvirasvalevitteet % % Rasvaseos 40 (voi + öljy) 40 % 40 % Rasvaseos 80 (voi + öljy) 80 % 55 % Voi 80 % 70 % Sulatejuusto % 70 % Kasvirasvapohjainen tuorejuusto 26 % 30 % Maitorasvapohjainen tuorejuusto 30 % 70 % Itse tehty voi-kasviöljylevite 60 % 40 % 8 9
6 PERUSKRITEERI 3/5 Joka päivä aterian yhteydessä on tarjolla rasvatonta maitoa PERUSKRITEERI 4/5 Joka päivä aterian yhteydessä on tarjolla tuoreita kasviksia, tuoresalaattia, marjoja tai hedelmiä Rasvatonta maitoa tai piimää on hyvä nauttia päivittäin ruokajuomana koska ne ovat muunmuassa tärkeitä kalsiumin ja D-vitamiinin lähteitä. Maitovalmisteiden sisältämä rasva on pääasiassa kovaa rasvaa, joten rasvaisia maitovalmisteita jatkuvasti käyttämällä kovan rasvan osuus ruokavaliossa nousee helposti liian suureksi. Ruokailijalla pitää olla mahdollista valita ruokajuomakseen rasvatonta maitoa. Jos tarjolla on piimää, myös siitä pitää olla rasvaton vaihtoehto. Laktoositonta tai vähälaktoosista ruokavaliota noudattaville tarjotaan myös rasvattomia maito- tai piimälaatuja. On tärkeää, että rasvatonta maitoa on tarjolla kaikenikäisille: päiväkoti- ja kouluikäisille lapsille, nuorille ja aikuisille. Jos tarjolla on useita maitolaatuja, on tärkeää että rasvaton maito ensisijaisena vaihtoehtona asetetaan tarjolle niin, että se on helposti ja vaivattomasti saatavissa. Kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä on vain vähän energiaa, mutta paljon vitamiineja, esimerkiksi folaattia ja C-vitamiinia, sekä kivennäisaineita. Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät myös paljon muita terveyttä edistäviä aineita. Kasviksia marjoja ja hedelmiä tulee syödä runsaasti, yhteensä vähintään 400 g päivässä. Osa kasviksista on hyvä syödä sellaisenaan, salaatteina ja raasteina. Tuoreannos kasviksia kuuluu jokaiseen ateriaan. Kasvikset tuovat aterialle kevennystä, vitamiineja ja väri-iloa. Ruoanvalmistus vähentää joidenkin herkimpien vitamiinien määriä, joten osa päivittäisestä kasvisannoksesta on hyvä saada sellaisenaan, tuoreena. Jos asiakkaat ovat lapsia, on hyvä muistaa, että lapset pitävät raaoista kasviksista enemmän kuin kypsistä ja haluavat ne mieluusti selkeästi omina ryhminään. Tuoreannos voi olla tuoresalaattia, tuoreita vihanneksia, juurespaloja, tuoreita marjoja, tuoremarjakeittoa tai hedelmiä. Marjat voi tarjota miedosti sokeroituina sellaisenaan tai tuoremarjakeittona. Kasviksia on hyvä tarjota myös keitettyinä lisäkkeinä ja ruokien osana kastikkeissa, padoissa ja laatikoissa, jolloin lihaa riittää pienempikin määrä. Keittojen ja puurojenkin kanssa on tärkeä olla tarjolla tuoreita kasviksia. Jos tarjolla on kasvisruokavaihtoehtoja, myös ne on oleellista valmistaa vähäsuolaisiksi ja vähärasvaisiksi. Sekä tuoreet että kypsennetyt kasvikset tarjotaan sellaisenaan, ilman salaatinkastikkeita, suolaa, suolaa sisältäviä mausteita tai rasvaa (öljypohjaiset salaatinkastikkeet tarjotaan erikseen). Etikkasäilykkeet tai lusikallinen puolukkahilloa piristävät joskus ateriaa, mutta on syytä huomata, että ne eivät korvaa tuoresalaatteja. Riisiä, perunaa, makaronia, lihaa, kalaa, broileria ja usein paksua majoneesikastiketta sisältävät ruokasalaatit eivät myöskään ole tuoresalaatteja
7 PERUSKRITEERI 5/5 Joka päivä aterian yhteydessä on tarjolla kasviöljypohjaista kastiketta salaatin kanssa Kasviöljyt sisältävät pääasiassa terveydelle edullista pehmeää rasvaa. Rypsiöljy on erityisen suositeltava monipuolisen rasvahappokoostumuksensa vuoksi. Salaatteihin ja raasteisiin saadaan mehevyyttä ja makua öljypohjaisilla salaattikastikkeilla. Suomalaisessa ruokavaliossa on erittäin vaikea saada rasvan laatua kohdalleen, jos ei käytetä leivällä margariinia ja salaatissa öljypohjaista salaatinkastiketta. Jos rasvan laatu halutaan korjata margariinin avulla, tarvitaan paljon leipää tai paksu kerros margariinia leivälle. Helpointa on huolehtia ruokavalion rasvasta käyttämällä sekä leipämargariinia että salaatinkastiketta. Salaatinkastikkeella saa myös lisää maukkautta salaattiin. Kastikkeet tarjotaan erikseen, jolloin asiakas voi omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaisesti käyttää niitä haluamansa määrän. Koska öljypohjaiset kastikkeet kuitenkin sisältävät runsaasti energiaa, asiakkaita on syytä ohjata käyttämään niitä kohtuullisesti, esimerkiksi käyttämällä pienempää tarjoilukauhaa. Asiakkaalle on hyvä tiedottaa salaatinkastikkeen ainesosista. Taulukko 3. Esimerkkejä eri tyyppisten salaattikastikkeiden sisältämän rasvan laadusta 1 rkl (15 g) salaattikastiketta Rasvaa, g Pehmeää rasvaa, g Ranskalainen salaattikastike Majoneesi vähärasvainen 2,3 2,2 Salaattikastike,kevyt öljypohjainen 1,4 1, 2 Salaattikastike, rasvaton 0,2 0,1 Kermaviilikastike 1,7 0,4 Lähde: Fineli RASVAKRITEERI 1/8 Kalaruokia tarjotaan vähintään kerran viikossa Kalan rasvat sisältävät pitkäketjuisia n-3-rasvahappoja, joiden runsas saanti on hyväksi mm. sydämen ja verisuoniston terveydelle. Kala on myös erittäin tärkeä D-vitamiinin lähde. Kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Kala on hyvä kypsentää ilman rasvaa, kermaa ja leivitystä. Sekä lounaalla että päivällisellä kalaa pitäisi olla tarjolla vähintään kerran viikossa. Rasvaiset kalat, kuten lohi, kirjolohi, silakat, muikku ovat erityisen suositeltavia, koska ne sisältävät hyviä rasvahappoja runsaasti. Kalaruokaa suositellaan myös siksi, että kala korvaa usein muita, paljon kovaa rasvaa sisältäviä ruokia. Erilaisia kalalaatuja tarjotaan vaihdellen. Elintarvikevirasto on antanut suosituksia kalan syömisestä (taulukko 4) Taulukko 4. Kalan käyttösuositukset Kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa Eri kalalajeja on suositeltavaa käyttää vaihdellen Poikkeukset syöntisuosituksiin: 1. Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat - Isoa silakkaa, perkaamattomana yli 17 sentin mittaista silakkaa, voi syödä 1-2 kertaa kuussa tai isolle silakalle vaihtoehtona Itämerestä pyydettyä lohta voi syödä 1-2 kertaa kuussa. - Merestä tai järvestä pyydettyä haukea voi syödä 1-2 kertaa kuussa. 2. Raskaana olevat ja imettävät äidit - Ei haukea elohopean takia 3. Kaikki - Sisävesialueiden kalaa lähes päivittäin syöville suositellaan myös seuraavien elohopeaa keräävien petokalojen käytön vähentämistä ravinnossa: isokokoiset ahvenet, kuhat ja mateet Lähde:
8 Tuoretta kalaa käyttämällä voi parhaiten vaikuttaa sekä ruoan kalamäärän että sen rasva- ja suolapitoisuuteen. Kalavalmisteissa, kuten kalapuikoissa ja mantelikaloissa kalaa on useimmiten hyvin vähän ja leivitettä taas on runsaasti. Ruoanvalmistuksessa leivite imee paljon rasvaa. Kalavalmisteiden pitäisi olla vähärasvaisia (kts. rasvakriteeri 6) ja vähäsuolaisia (suolakriteeri 5). Kalan paistamisessa ei käytetä voita tai voi-kasviöljyseosta (rasvakriteeri 7). RASVAKRITEERI 2/8 Makkararuokia tarjotaan harvemmin kuin kerran viikossa Useimmissa makkaroissa on runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa. Lisäksi makkarassa on nitriittiä, jonka runsas saanti ei ole hyväksi pienten lasten terveydelle. Jo 1-2 nakkia päivässä ylittää lapsille annetun turvallisen nitriittirajan. Käyttämällä vähärasvaista ja vähäsuolaista makkaraa voi ruoan rasvan ja suolan määriä vähentää. Makkararuokia voi keventää myös lisäämällä ruokiin runsaasti kasviksia. Taulukko 5. Makkararuokien rasva- ja suolapitoisuuksia Rasvaa, g Kovaa rasvaa, g Suolaa, g Nakit, normaalirasvainen, 3 kpl ,7 Nakit, vähärasvainen, 3 kpl ,3 Siskonmakkarakeitto, 3 dl ,8 Makkarakeitto, vähärasvainen makkara, 3 dl 7 3 1,7 Lähde: Fineli 14 15
9 RASVAKRITEERI 3/8 Rasvaisia perunalisäkkeitä tarjotaan harvemmin kuin kerran viikossa RASVAKRITEERI 4/8 Runsasrasvaista kermaa tai kermavalmistetta käytetään ruoanvalmistuksessa harvemmin kuin kerran viikossa Peruna on monipuolinen ruoka-aine, jota suositellaan syötäväksi keitettynä, soseena tai uunissa kypsennettynä ilman rasvalisäystä. Rasvassa paistettuja perunoita, erilaisia kermaperunoita, ranskanperunoita sekä perunalastuja ja muita vastaavia tuotteita suositellaan syötäväksi vain harvoin. Runsaasti rasvaa sisältävät perunalisäkkeet nostavat aterian rasva- ja energiapitoisuuden moninkertaiseksi (taulukko 6). Peruna on aterian lisäke, johon ei valmistuksen yhteydessä tarvitse lisätä rasvaa tai suolaa. Silloin, kun tarjolla on rasvaisia perunalisäkkeitä, on tärkeää olla tarjolla myös keitettyä perunaa. Taulukko 6. Perunavalmisteiden rasvapitoisuuksia Annos (100 g) Rasvaa, g Kovaa rasvaa, g Kermaperunat Kevyet kermaperunat, nesteenä vähärasvainen kasvirasvakerma 5 2 Lohkoperunat, uunissa 2 1 Paistettu peruna 6 2 Uuniranskalaiset 6 2 Keitetyt perunat 0,2 0 Lähde: Fineli, valmistajien tiedot Maitovalmisteiden sisältämä rasva on kovaa rasvaa, joten rasvaisia maitovalmisteita jatkuvasti käyttämällä kovan rasvan osuus ruokavaliossa nousee helposti liian suureksi. Rasvaisia kermoja, jäätelöä sekä vanukkaita ja vaahdotettavia kasvirasvavalmisteita tulisi nauttia harvoin. Kermaa, kermavalmistetta tai kasvirasvasekoitetta, jossa on rasvaa yli 15 %, on aiheellista käyttää ruoanvalmistuksessa harvemmin kuin kerran viikossa. Tällaisia tuotteita ovat mm. kuohu- ja vispikermat, creme fraiche, smetana sekä kasvirasvasekoitteet, joissa on rasvaa yli 15 %. Kasvirasvasekoitteet on valmistettu rasvattomasta maidosta ja kasviöljystä. Vähärasvaisissa kasvirasvakermoissa kovaa rasvaa on suhteellisen vähän. Esimerkiksi 15-prosenttisessa kasvirasvakermassa kovaa rasvaa on saman verran kuin 10-prosenttisessa meijerikermassa (taulukko 7). Vähärasvaisina kasvirasvakermoja voi käyttää kohtuullisesti, mutta runsaaseen päivittäiseen käyttöön niitäkään ei suositella energiapitoisuutensa vuoksi. Runsaammin rasvaa sisältävissä kasvirasvakermoissa, kuten myös perinteisissä kermoissa, rasvan ja kovan rasvan määrä on suuri, joten niitä ei suositella ruoanvalmistukseen kuin poikkeustilanteissa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi vaahdotettavat kasvirasvapohjaiset kermat. Taulukko 7. Kermojen ja kermavalmisteiden rasvapitoisuuksia Rasvaa, g/100 g Kovaa rasvaa, g/100 g Vispikerma 38 % Kasvirasvasekoite 24 % 24 8 Vaahdotettava kasvirasvasekoite Ruokakerma 15 % Kasvirasvasekoite 15 % 15 6 Kahvikerma 12 % 12 9 Vaahtoutuva vaniljakastike 12 9 Ruokakerma 10 % 10 7 Kasvirasvasekoite 7 % 7 2 Lähde: Fineli, valmistajien tiedot 16 17
10 RASVAKRITEERI 5/8 Runsasrasvaista juustoa käytetään harvemmin kuin kerran viikossa Rasvaisia juustoja tulisi nauttia harvoin. Useimmat juustot sisältävät runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa. Juustoa, jossa on rasvaa yli 17 %, on hyvä käyttää ruoanvalmistuksessa tai leikkeleenä harvemmin kuin kerran viikossa. Jos juustoa käytetään useammin, sen tulisi olla vähärasvaisempaa. Ruoanvalmistuksessa on yleensäkin suositeltavampaa käyttää juustoja, joissa on kovia rasvoja mahdollisimman vähän. Tällaisia ovat jotkut kasvirasvapohjaiset tuorejuustot sekä rypsiöljyä sisältävät juustot. Vähärasvaisiakaan juustoja ei ole suositeltavaa käyttää ruoanvalmistuksessa päivittäin, koska rasvan lisäksi juustot sisältävät usein runsaasti suolaa. Juuston käyttömäärä vaikuttaa luonnollisesti siihen, kuinka paljon rasvaa ja suolaa juustosta ruokaan tulee. Taulukko 8. Juustojen rasvapitoisuuksia Rasvaa, g/100 g Kovaa rasvaa, g/100 g Edamjuusto Sulatejuusto Sulatejuusto 11 7 Kasvirasvapohjainen tuorejuusto (esim. Bel Ami) 26 7 Kasvirasvapohjainen tuorejuusto (esim. Kevyt Keiju) 14 5 Maitorasvapohjainen tuorejuusto (esim. Creme Bonjour, Hovi) Maitorasvapohjainen kevyt tuorejuusto (esim. Kevyt Creme Bonjour, Kevyt Hovi) Homejuusto (sini-, valko-) Rypsiöljypohjainen juusto (esim. Julia 17, Fundo) 17 1 Lähde: valmistajien tiedot RASVAKRITEERI 6/8 Runsaasti rasvaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita käytetään harvemmin kuin kerran viikossa Valmisruoista ja puolivalmisteista olisi aiheellista käyttää vähärasvaisia vaihtoehtoja. Suosituksia valmisruokien rasvapitoisuuksista on koottu taulukkoon 9. Tällä hetkellä useimmat markkinoilla olevista valmisruoista ovat suositeltavia rasvaisempia (taulukko 10). Runsasrasvaisia valmisteita käytettäessä on lähes mahdotonta saada aterioiden rasvan ja kovan rasvan määriä sekä energiapitoisuuksia suositellulle tasolle. Ruoanvalmistajan on tehtävä valintoja tietoisesti, ja suosituksia rasvaisempia valmisruokia olisi pyrittävä käyttämään vain harvoin. Suurkeittiöiden yhteisin sopimuksin olisi mahdollista saada valmistajat tuottamaan nykykyisten suositusten mukaisia, vähemmän rasvaa sisältäviä tuotevalikoimia. Valmisruokia tuottajilta tilattaessa, jo tarjouspyyntöjä tehtäessä on oleellista liittää yhdeksi kriteeriksi valmisruokien entistä pienempi rasvapitoisuus. Taulukko 9. Suositeltavat valmisruokien rasvapitoisuudet Rasvaa g/100 g Valmiit ateriat (esim. lasagne, 4 pizza, laatikkoruoat) Pyörykät, pihvit, kääryleet, 10 lisäkelaatikot Pääruokakeitot 3 Kastikkeet ja pataruoat 4 Lähde: Sydänmerkin kriteerit, Ravitsemusneuvottelukunta 2006 Taulukko 10. Esimerkkejä valmisruokien rasvapitoisuuksista Rasvaa g/100 g Mantelikala 12 Kalapuikot 9 Lihapyörykät 15 Maksalaatikko 5 Lähde: Fineli, valmistajien tiedot 18 19
11 RASVAKRITEERI 7/8 Voita tai voi-kasviöljyseosta ei käytetä lainkaan ruoanvalmistuksessa Voi, maitorasvaa sisältävät rasvaseokset ja kovat leivontamargariinit sisältävät runsaasti kovaa rasvaa. Myös kovetettu kasvirasva, kookosrasva ja palmuöljy ovat pääosin kovaa rasvaa. Ruoanvalmistukseen ja leivontaan suositellaan kasviöljyä, rasiamargariineja, pehmeitä kasvirasvalevitteitä tai juoksevia kasviöljyvalmisteita. Voita tai voi-kasviöljyseoksia ei ole syytä käyttää ruoanvalmistuksessa lainkaan. Ruoanvalmistusrasvana käytetään öljyjä, mielellään rypsiöljyä, ja pehmeitä tai juoksevia margariineja, mutta niitäkin käytetään maltillisesti rasvan sisältämän runsaan energiamäärän takia. Ruoanvalmistuksessa kannattaa suosia menetelmiä, joissa rasvan lisäämistä ei tarvita ollenkaan: uunissa kypsentämistä, padassa tai höyryssä hauduttamista, pariloimista. Ruoan käristämistä ja uppopaistamista on syytä välttää. Samoin leivitykset imevät runsaasti rasvaa pannulla paistettaessa. Lisäkkeet kuten peruna, riisi ja makaroni valmistuvat kokonaan ilman rasvalisäystä. Taulukko 11. Eri tyyppisten rasvojen sisältämien kovien rasvojen määriä Kovaa rasvaa g/100 g Kookosrasva 91 Voi 53 Palmuöljy 53 Voi-kasviöljyseos 41 Leivontamargariini 34 Rasiamargariini Oliiviöljy 14 Rypsiöljy 6 Juokseva margariini 6 Lähde: Fineli RASVAKRITEERI 8/8 Liha ja jauheliha ovat vähärasvaisia Suurin osa kulutetusta rasvasta saadaan elintarvikkeista piilorasvana, joka on pääasiassa kovaa rasvaa. Päivittäiseen käyttöön suositellaan vähärasvaista lihaa. Liha on hyvä kypsentää ilman rasvaa, kermaa ja leivitystä. Lihan näkyvä rasva sekä broilerin nahka kannattaa poistaa ennen syöntiä. Rasvaiset liha- ja makkararuoat ovat huomattava kovan rasvan lähde erityisesti miesten ruokavaliossa. Liharuokien rasvaisuutta lisää paitsi lihan rasva, myös rasvaiset lisäkkeet, kuten kermat, kermavalmisteet ja juustot, joita lisätään ruokiin ruoanvalmistuksen yhteydessä. Näitä on aihetta vähentää ja keventää. Vähärasvaiset lihavalinnat ovat runsasrasvaisia parempia paitsi terveyden, myös taloudellisuuden vuoksi. Korkeampi hankintahinta tasoittuu, ainakin osittain, vähäisemmän hävikin vuoksi, koska rasvaa ei jää pois heitettäväksi. Liha, jauheliha sekä siipikarjanliha ovat vähärasvaisia, kun niiden rasvapitoisuus on alle 10 %. Lihan rasvapitoisuuteen vaikuttaa mm. Ruhonosa. Esimerkiksi broilerin fileesuikaleet (rasvaa 2 %) ovat vähärasvaisempia kuin paistisuikaleet (rasvaa 10 %). Eläinlaji. Eri eläinlajien rasvakoostumus on erilainen. Siipikarjanliha sisältää vähiten kovaa rasvaa, eniten kovaa rasvaa on poron, lampaan ja naudan rasvassa. Joissakin eläinlajeissa rasva kertyy pääasiassa lihan pinnalle, jolloin se on helppo poistaa ennen ruoaksi valmistamista. Marinointi. Marinoitujen liha- ja broilerisuikaleiden rasvapitoisuuteen vaikuttaa paitsi käytetyn lihan rasvapitoisuus myös marinadin laatu ja määrä. Jos marinadi on öljyä ja käytetty liha vähärasvaista, tuotteen kovan rasvan määrä on alhainen. (Marinadeissa on usein suolaa, jolloin ruokaa valmistettaessa suolaa ei enää tarvitse lisätä.) Taulukko 12. Jauhelihojen rasvapitoisuuksia Rasvaa Sika-nauta-jauheliha 17 % tai enemmän Naudan jauheliha n. 17 % Naudan paistijauheliha enintään 10 % Vähärasvainen jauheliha enintään 7 % Lähde : Fineli 20 21
12 SUOLAKRITEERI 1/6 Suolaa ja suolaa sisältäviä mausteita käytetään enintään ohjeen mukaan, ei sattumanvaraisesti maun mukaan Runsas suolan saanti on elimistölle haitallista. Se muun muassa nostaa verenpainetta. Suolan ja runsassuolaisten elintarvikkeiden käyttöä tulisi välttää. Vähäsuolaisen ruoan makuun tottuu vähentämällä ruokasuolan käyttöä asteittain ruoanvalmistuksessa. Maustamiseen voi käyttää erilaisia yrttejä ja suolattomia mausteita sekä hedelmämehuja. Mineraalisuolaa voi käyttää, kunhan varoo käyttämästä sitä tavallista ruokasuolaa runsaammin. Jos ruokaan käytetään suolaa sisältäviä aineksia, kuten makkaraa tai marinoituja liha- ja kalavalmisteita, suolaa ei yleensä tarvitse lisätä. Ruokalajien suolaisuutta voi vähentää lisäämällä niihin runsaasti kasviksia. Suolan osuutta ruoanvalmistuksessa on syytä järjestelmällisesti vähentää. Hyvään alkuun päästään, kun suolaa ei lisätä maun mukaan. Oleellista on, että suurkeittiössä on ruokaohjeet, joiden mukaan suolaa ja suolaa sisältäviä mausteita ja liemivalmisteita käytetään. Näin ruoasta saadaan tasalaatuista suolan määrän suhteen, joskaan se ei vielä tee ruoasta vähäsuolaista. Seuraavan vaiheen haasteena onkin tarkistaa suolamäärä myös ruokaohjeista. Suolan vähentämisessä on tärkeää edetä vähitellen, jolloin asiakkaat tottuvat vähempisuolaisiin ruokiin. Suolan korvaaminen ja vähäsuolaisten ruokien tuotekehittely vaatii keittiöltä paitsi uudistushenkisyyttä, myös resursseja. Taulukko 13. Esimerkki ruoan suolapitoisuuden laskemisesta manuaalisesti Makkarakeitto Suolaa g Vettä 15 litraa 0 Perunoita 3 kg 0 Keittojuureksia 5 kg 0 Makkaraa (suolaa 1,6 %) 5 kg 80 Lihaliemijauhetta (suolaa 48 %) 100 g 48 Suolaa 60 g 60 Yhteensä 28 kg 188 Valmista keittoa tulee valmistushävikki huomioiden yhteensä n. 25 kg. Suolaprosentti on 0,188 kg x 100 = 0,75 % 25 Esimerkin ruoka on liian suolaista. Jotta päästään tavoitesuolapitoisuuteen 0,6 %, suolaa pitää vähentää 38 grammaa esimerkiksi jättämällä lihaliemivalmiste pois tai puolittamalla suolan määrä. Tavoitteena on, että suolapitoisuus on enintään valmiissa aterioissa (keitot, laatikkoruoat) 0,6 % ateriakastikkeissa 0,8 %, aterian osissa (esim. pihvit, pyörykät) 1,0 %. (Lähde: Sydänmerkin kriteerit, Ravitsemusneuvottelukunta 2006). Ruokaohjeen mukainen suolapitoisuus on laskettavissa ravintolaskentaohjelmilla, mutta myös manuaalisesti (taulukko 13). Suolan tarkistaminen suolamittarilla olisi kätevää, jos käytettävissä olisi yleisesti hyväksytty, luotettava mittari. Ruokien suolamäärän analysointi elintarvikelaboratoriossa antaa tarkat tulokset, mutta se ei ole mahdollista kaikille suurkeittiöille
13 SUOLAKRITEERI 2/6 Perunoiden kypsentämisessä ei käytetä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita SUOLAKRITEERI 3/6 Kasvisten kypsentämisessä ei käytetä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita SUOLAKRITEERI 4/6 Riisin tai makaronin kypsentämisessä ei käytetä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita Perunat, riisi, makaroni ja kasvikset kypsennetään ilman suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita ja liemivalmisteita, eikä niitä lisätä myöskään valmiisiin tuotteisiin. Tarvittaessa ruokia voi maustaa yrteillä, suolattomilla mausteilla ja kasviksilla kuten tomaatilla, paprikalla, sipulilla ja sellerillä. Asiakas saa itse päättää, haluaako hän lisätä suolaa tai suolaa sisältäviä mausteita ruokaansa. Jos mahdollista, asiakasta on syytä kannustaa ainakin maistamaan ruokaa ennen suolasirottimeen tarttumista. Pöytämausteista on hyvä ilmetä, kuinka paljon niissä on suolaa. Suolapitoisuus näkyy pakkauksessa. Taulukko 14. Suolojen ja mausteiden suolapitoisuuksia Suolaa % Suola 100 Yrttisuola Mineraalisuolat Lihaliemivalmisteet 48 Soijakastikkeet, fondit Mausteseokset 0 70 Lähde: valmistajien tiedot SUOLAKRITEERI 5/6 Runsaasti suolaa sisältäviä valmisruokia tai puolivalmisteita käytetään harvemmin kuin kerran viikossa Valmisruoista olisi syytä valita mahdollisimman vähäsuolaisia vaihtoehtoja. Toistaiseksi valittavaa on vielä vähän, useimmat markkinoilla olevat valmisruoat ovat suosituksia suolaisempia (taulukko 15). Tarjouspyyntövaiheessa yhdeksi valmisruokien valintakriteeriksi kannattaa asettaa niiden pieni suolapitoisuus. Tavoitteena on, että suolapitoisuus on enintään valmiissa aterioissa (keitot, laatikkoruoat) 0,6 % ateriakastikkeissa 0,8 %, aterian osissa (esim. pihvit, pyörykät) 1,0 %. (Lähde: Sydänmerkin kriteerit, Ravitsemusneuvottelukunta 2006). Jos ruokien suolapitoisuudet ovat suurempia, aterian suolamäärä nousee liian suureksi. Taulukko 15. Esimerkkejä valmisruokien suolapitoisuuksista Suolapitoisuus % Kinkkukiusaus 0,9 Lammaskaalivuoka 1 Lihamakaronilaatikko 0,9 Maksalaatikko 0,8 Lasagne 0,7 Valkosipuliperunat 0,9 Kalamurekepihvi 1,1 Kasvisborssi 0,8 Broilerisalaatti 0,5 Pinaattiohukaiset 1 Puutarhurin salaatti 0,1 Lähde: valmistajien tiedot 24 25
14 SUOLAKRITEERI 6/6 Vähäsuolaista leipää on tarjolla vähintään 2-3 kertaa viikossa Suolan ja runsassuolaisten elintarvikkeiden käyttöä tulisi välttää. Päivittäiseen käyttöön valitaan vähäsuolaista leipää. 4.TIEDOTUSKRITEERI Terveellinen ateriakokonaisuus havainnollistetaan ruokailijoille malliaterian avulla vähintään kerran viikossa Tavoitteena on, että ateria lopullisessa muodossaan eli asiakkaan edessä, on suositusten mukainen. Kun keittiö on tehnyt oman osuutensa ja voi suositella kaikkea tarjolla olevaa, on viimeinenkin ja tärkein lenkki eli asiakas, parasta varmistaa. Vaikka asiakas kokoaa oman ateriansa haluamallaan tavalla, häntä voi hienovaraisesti ohjailla malliaterian avulla. Malliateria rakennetaan linjastoon tarjolla olevista ruokalajeista ja salaateista lautasmallin mukaisesti. Malliaterian kannattaisi olla esillä joka päivä, mutta ainakin viikoittain. Ruokailijoita voi myös informoida, että aterian ravitsemuksellinen laatu täyttää suositellut kriteerit. Myös ravintoarvoista on hyvä tiedottaa, jos aterian energia-, rasva- tai suolamäärät on laskettu. Kuva 1. Lautasmalli Tavoitteena on, että vähäsuolaista leipää olisi tarjolla joka päivä. Koska vähäsuolaisen leivän saatavuus ei vielä ole kovin hyvä, välitavoitteena on, että vähäsuolaista leipää saadaan tarjolle edes 2-3 kertaa viikossa. Leivällä on keskeinen merkitys aterian suolapitoisuuteen. Kaksi viipaletta normaalisuolaista leipää sisältää suolaa n. 0,8 g, kun sama määrä vähäsuolaista leipää sisältää suolaa n. 0,4 g. Vuodessa normaalisuolaisesta leivästä (6 palaa päivässä) saa 440 grammaa enemmän suolaa kuin vähäsuolaisesta leivästä. Pehmeä leipä on vähäsuolaista, kun siinä on suolaa korkeintaan 0,7 %. Näkkileipä on vähäsuolaista, kun sen suolapitoisuus on 1,2 % tai vähemmän. Leipomot valmistavat vähäsuolaista leipää, kun sitä tilataan. Tarjouspyyntöjä tehtäessä kannattaa yhdeksi ehdoksi laittaa leivän vähäsuolaisuus. Peruskriteerin mukaan runsaskuituista leipää (kuitua ainakin 6 g/100 g) pitää olla tarjolla päivittäin. Leivän osalta kokonaistavoitteena on, että asiakas saa päivittäin leivästään vain vähän suolaa ja runsaasti kuitua. Erilaisia leipävaihtoehtoja tarjottaessa vähäsuolaiset leivät kannattaa, hyvää asiakaspalvelua noudattaen, merkitä erikseen. Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2006 Asiakasta voi informoida muutenkin: erityisruokavaliota noudattavia helpottaa, jos kunkin ruoka-astian viereen on merkitty tuotteen erityisominaisuuksia, esimerkiksi vähälaktoosinen tai gluteeniton. Vähäsuolainen leipä on myös hyvä merkitä. Margariinien rasvan määrät voi ilmoittaa, jos ne eivät ilmene pakkauksesta. Salaatinkastikkeen koostumuksen voi kirjoittaa kastikeastian viereen. Kun asiakkaalla on tietoa ruokalajien koostumuksesta ja ominaisuuksista, hän voi tehdä omat valintansa perustellusti
15 MIKSI JUURI NÄMÄ NELJÄ KRITEERIÄ Tutkimustietoa suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellisesta laadusta ei ole tähän asti ollut käytettävissä. Asiaa ryhdyttiin selvittämään vuonna 2004 laajalla tutkimuksella. Tavoitteena oli selvittää, minkä laatuista on suomalaisissa suurkeittiöissä tarjottava ruoka ja mitkä ovat ne oleelliset ruoanvalmistukseen liittyvät asiat, joiden johdosta ruoan ravitsemuksellinen laatu huononee tai paranee. Tutkimuksessa keskityttiin ravitsemuksellisen laadun tunnettuihin osatekijöihin: rasvan laatuun, suolaan, kuituun ja kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin. Tutkimukseen osallistui 800 julkisen sektorin suurkeittiötä. Saatua tietoa käytettiin kriteerien kehitystyön pohjana. Kehittelytyön ja tutkimuksesta saadun tiedon perusteella päädyttiin neljään kriteeriin: peruskriteeri, rasvakriteeri, suolakriteeri ja tiedotuskriteeri. Kriteereistä muodostui mittari, jonka avulla voidaan nopeasti ja helposti saada yleiskuva valmistetun ruoan ravitsemuksellisesta laadusta. Kriteerit on laadittu tämänhetkiset ruoanvalmistustavat ja elintarvikevalikoimat huomioon ottaen. Terveellistä ja hyvää päivittäin Tutkimus osoittaa, että aterioiden ravitsemuksellista laatua voidaan suurkeittiöissä parantaa tarkistamalla elintarvikevalintoja ja ruoanvalmistustapoja ravitsemussuositusten linjan mukaisiksi. Tärkeää on, että myös asiakasta informoidaan tarjotun ruuan hyvästä laadusta ja heitä ohjataan koostamaan ateriansa suositusten mukaisesti. Se voidaan tehdä esimerkiksi koostamalla malliateria tai liittämällä ruokalistaan aterioista saatavien energian ja ravintoaineiden määriä, jos ne on erikseen laskettu. Leipäpöydän vähäsuolainen leipä ja salaattipöydän öljypohjainen salaattikastike on hyvä olla erikseen merkattuna. Vastuu ruuan laadusta ei ole kuitenkaan yksin ruokapalveluhenkilöstöllä, vaan myös ruokapalveluista päättävillä. Ja viime kädessä ruokailija itse päättää, mitä lautaselleen valitsee. Oleellista on, että hänelle on tarjolla terveellisiä vaihtoehtoja. Aterioiden ravitsemuksellisessa laadussa on parantamisen varaa Suurimmassa osassa tutkituista suurkeittiöistä asiakkaalla ei ollut mahdollisuutta valita päivittäin suositusten mukaista ateriaa. Keskeisiä ongelma-alueita olivat rasvattoman maidon vähäinen tarjoaminen päiväkodeissa sekä tuoreiden kasvisten vähäinen tarjoaminen kouluissa. Rasvan laatua pitää parantaa ja määrää vähentää erityisesti aikuisille ruokaa valmistavissa keittiöissä. Suolan käyttöön on kiinnitettävä huomiota kaikissa keittiössä, mutta erityisesti kouluissa
16 Lähde: Vanhala M, Hasunen K, Mertanen E, Nurttila A, Prättälä R, Koivisto P. Suurkeittiöiden tarjoaman ruoan ravitsemuksellinen laatu. Raportti joukkoruokailun seurantajärjestelmään luoduista ravitsemuskriteereistä ja niiden toteutumisesta julkisia ruokapalveluita tuottavissa suurkeittiöissä vuonna Helsinki; Suomen Sydänliiton julkaisuja 2004:1. Suomen Sydänliitto ry Työryhmä: Pirjo Koivisto, Marja Vanhala, Mari Olli Graafinen suunnittelu ja taitto: Iiris Kallunki Paino: Nykypaino /
17 Sydänliiton joukkoruokailuohjelma on osa laajaa valtakunnallista suurkeittiöiden seurantaohjelmaa. Ohjelman yhteistyökumppaneina toimivat Sydänliitto, Kansanterveyslaitos, Työterveyslaitos, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Elintarvikevirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Ammatilliset korkeakoulut, Kuntien ruokahuollon ammattilaiset. Joukkoruokailuohjelman tavoitteena on kannustaa suurkeittiöitä arvioimaan omaa ravitsemuksellista tasoaan. innostaa ruokahuollon ammattilaisia uudistamaan toimintaansa aterioiden ravitsemuksellisen laadun parantamiseksi. varmistaa, että kaikilla työssäkäyvillä, opiskelijoilla ja koululaisilla on mahdollisuus aterioida terveellisesti työpäivänsä aikana. Sydänliiton joukkoruokailuaineistoa Kriteeriesite Kriteerilomake suurkeittiöissä täytettäväksi; paperi- ja sähköversiot Arkilounas on sydämen asia opas suurkeittöille Arkilounaasi on sydämen asia juliste Aineistot on tuotettu sosiaali- ja terveysministeriön tuella.2006 Lisätietoja ohjelmasta ja kriteerilomakkeista: Suomen Sydänliitto ry PL 50, Helsinki, puhelin (09) faksi (09) , 32
KORKEAKOULURUOKAILUN PERIAATTEITA KOSKEVA SUOSITUS
KANSANELÄKELAITOS 3.6.2008 KORKEAKOULURUOKAILUN PERIAATTEITA KOSKEVA SUOSITUS Sisällysluettelo 1. Suosituksen taustaa 1 2. Suosituksen tavoite 2 3. Suomalaiset ravitsemussuositukset 3 4. Opiskelija-aterian
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
Lisätiedot5. Rasvan laatu kuntoon
5. Rasvan laatu kuntoon Leivän päällä, ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa käytetyt näkyvät rasvat vaikuttavat rasvan laatuun. Taulukossa 7 on esitetty näkyvien rasvojen laatu. Taulukko 7: Levitettävien
LisätiedotRavinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet
LisätiedotRavinto ja liikunta tasapainoon!
Tee viisaita valintoja! Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä Syö täysjyväleipää ja -puuroa Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotTiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista
Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotMargariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!
Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotToteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä
LisätiedotRavinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotKELAN MAKSAMAN ATERIATUEN KRITEERIT PÄHKINÄNKUORESSA Päivitetty
KELAN MAKSAMAN ATERIATUEN KRITEERIT PÄHKINÄNKUORESSA Päivitetty 23.10.2018 Tiivistelmään on listattu tärkeimmät asiat, jotka tulee huomioida ateriatuettuja aterioita suunniteltaessa ja tarjottaessa. Opiskelijaravintolat
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotPainonhallinnan perusteet. Valio Oy
Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotIkääntyneen ruokavalio
Ikääntyneen ruokavalio Iän myötä ruokamäärät usein pienenevät ja ruokavalion laatu heikkenee. Ravintoaineiden tarve pysyy kuitenkin ennallaan tai jopa kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio ylläpitää
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotLaatua lautaselle Miten vaikuttaa tarjottavan ruoan ravitsemuslaatuun? Anna Kara 26.5.2013 1
Laatua lautaselle Miten vaikuttaa tarjottavan ruoan ravitsemuslaatuun? Anna Kara 1 Taustoja Arkilounaskriteerit: Helppo työkalu ravitsemuslaadun omavalvontaan. Sydänmerkki-ateria: Tarkka menetelmä ravitsemuslaadun
LisätiedotTerveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014
Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ
LisätiedotSyödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen
Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,
LisätiedotTAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta
TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotLeikki-ikäisen ruokavalio
Leikki-ikäisen ruokavalio Makumieltymykset ja ruokailutottumukset kehittyvät varhain ja säilyvät usein aikuisuuteen saakka. Näin ollen juuri lapsuus on tärkeä ajankohta tehdä terveyttä edistäviä ruokavalintoja.
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotLapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset
Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri/ Perusterveydenhuollon
LisätiedotKouluruokailusuositus
Kouluruokailusuositus Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 kouluruokailusuositus Esipuhe Saatteeksi Johdanto...5 Kouluruokailun järjestämistä ohjaavat säädökset...5 Yhteistyö kodin ja koulun eri henkilöstöryhmien
LisätiedotValio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle
Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne: lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus
LisätiedotHyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy
Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus
LisätiedotPÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle
Päi UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sivistyspalvelukeskus Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle ja lasten vanhemmille. Lapsi
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotKouluruoka, ravitsemus Uudet ravitsemuskriteerit kilpailutukseen
Kouluruoka, ravitsemus Uudet ravitsemuskriteerit kilpailutukseen Ateria 2009 tapahtuma, 4.11.2009 Sirpa Sarlio-Lähteenkorva Sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto
LisätiedotRavitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit
LisätiedotVegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen
Vegaaniruokailija asiakkaana- Vegaaniruokavalion koostaminen Mistä vegaaniruokavalio koostuu? Vegaaniruokavaliossa käytetään monipuolisesti Viljavalmisteita Palkokasveja Kasviksia Marjoja Hedelmiä Sieniä
LisätiedotRavitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
LisätiedotHyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!
Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen, Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi 21.11.2017 Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla. www.kuluttajaliitto.fi
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
LisätiedotLasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö
Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä
LisätiedotVoitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1
Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia UEF // University of Eastern Finland 1 Voitako rasvaksi? 1. Ravitsemussuositukset 2. Kulutusmuutokset 3. Miksi
LisätiedotRavitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?
Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä
LisätiedotAteriapalvelut osana ikäihmisten hyvää hoitoa Ritva Mikkonen, ravitsemussuunnittelija
Ateriapalvelut osana ikäihmisten hyvää hoitoa 15.4.2019 Ritva Mikkonen, ravitsemussuunnittelija Suositusten vuosi 2010 Ikääntyneiden ravitsemussuositukset Ravitsemushoitosuositus Ruoan rakennemuutokset
LisätiedotTerveellisen ruokavalion periaatteet
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Edita Publishing Oy. Terveellisen ruokavalion periaatteet Esityksen kuvamateriaalin
LisätiedotRuokaratkaisuja. Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS. Kirsi Englund
Ruokaratkaisuja Parempaa arkiruokaa vähemmällä vaivalla - PIKAOPAS Kirsi Englund Hyvän aterian malli Ateria on ravitsemuksellisesti laadukas, kun lautaseltasi löytyy nämä neljä osaa. Omaksu malli mieleesi,
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotVauhtia ja voimaa ruokavaliosta
Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan
LisätiedotURHEILIJANUOREN RUOKAVALIO
URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Maaliskuu 2015 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! PEHMEÄT JA KOVAT RASVAT LAATU RATKAISEE Rasva voi olla laadultaan pehmeää tai kovaa. Kova rasva
LisätiedotSYÖ HYVIN, JAKSA PAREMMIN VINKKEJÄ ARJEN VALINTOIHIN
SYÖ HYVIN, JAKSA PAREMMIN VINKKEJÄ ARJEN VALINTOIHIN KUINKA KOKOAT LAUTASESI ANNOSMALLIN MUKAISESTI? 1/2 kasviksia 1/4 lihaa, kanaa tai kalaa 1/4 perunaa, riisiä tai pastaa Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta
LisätiedotUrheilijan ravitsemus
Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä
LisätiedotAamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu
Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotTiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla
Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotTehostettu ravitsemushoito
Tehostettu ravitsemushoito Tehostettu ruokavalio ja muut ravitsemushoidon tehostamiskeinot rt Leena Simola, VSSHP/Ravintopalvelut 6.4.2011 Ravitsemushoidon kulku VeTe Potilas Vajaaravitsemusriski Vajaaravitsemusriskin
LisätiedotSkaffari ym. Päiväkoti-ikäisten lasten ruokavalio 3 LASTEN RUOKAVALIO
3 LASTEN RUOKAVALIO Lasten ruokavalion koostumusta tarkasteltiin luokittelemalla samankaltaiset ruoat ja elintarvikkeet 13 pääryhmään sekä edelleen alaryhmiin. elintarvikeryhmät esimerkkielintarvikkeineen
LisätiedotALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa
ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotVähemmän suolaa. www.musili.fi www.munuainen.fi www.maksa.fi
Vähemmän suolaa Liiallinen suolan käyttö nostaa verenpainetta ja kuormittaa munuaisia, sydäntä ja verisuonia. Ruokaan saa makua myös ilman suolaa. Vähäsuolainen vaihtoehto on aina hyvä valinta. 08/2014
LisätiedotRuokapäiväkirjaa pidetään: Ruokapäiväkirjan täyttäjä: puhelinnumero:
CHFRH_v2 Liite 1. RUOKAPÄIVÄKIRJA Täytetään kotona Lomake tarkistettu: Tutkittavan tunnus: Lapsen nimi: Ruokapäiväkirjan täyttäjä: puhelinnumero: Ruokapäiväkirjaa pidetään: Otathan yhteyttä, jos joku päivistä
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotKouluruoka 70 vuotta
Mukana asiakkaamme arjessa. Sitruunaista kalakastiketta ja perunaa Ravintosisältö Energiaa 471 kcal Proteiineja 20,5 % Hiilihydraatteja 48 % Rasvoja 27 % Tyydyttynyttä rasvaa 8,5 % Kuitua 4,2 g Suolaa
Lisätiedot10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?
10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,
LisätiedotHyvät eväät läpi lapsuuden
Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen
LisätiedotTavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus
Tavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus Valmennusaineisto www.ravitsemuspassi.fi SISÄLTÖ Johdanto Ravitsemuspassin suorittaminen 1 Ravitsemuspassi Tavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?
LisätiedotKalapuikot. Lounas on. Tytön annos 560 kcal. Pojalle lisää 115 kcal. Täysjyväriisi. 1 dl riisiä 1 kalapuikko. 3 kpl (90 g) 2 rkl (30 g) Kalapuikot
Lounas on Kalapuikot Täysjyväriisi Kalapuikot Kevytkermaviilikastike Kaali-appelsiinisalaatti Ruisleipä Kevytlevite ton maito Tytön annos 560 kcal 2 dl (150 g) 3 kpl (90 g) 2 rkl (30 g) 2 dl (150 g) 1
LisätiedotTavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus
Tavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus Valmennusaineisto www.ravitsemuspassi.fi SISÄLTÖ Hei Sinä ruokapalvelun ammattilainen! Ravitsemuspassin suorittaminen Johdanto 5 1 Lautasmallilla on monta
LisätiedotTavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus
Tavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus Valmennusaineisto www.ravitsemuspassi.fi SISÄLTÖ Johdanto Ravitsemuspassin suorittaminen 1 Ravitsemuspassi Tavoitteena terveyttä edistävä ruoka ja ravitsemus
LisätiedotLuonnollisen läheltä
Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään
LisätiedotKorvaa riisi kotimaisella viljalla!
Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin
LisätiedotHARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto
Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto 2/10/15 3 HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen lepo ravinto lihashuolto Urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto
LisätiedotUudet ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin
Uudet ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen aiheina Suositusten tausta ja tavoitteet Uusi viestintämateriaali Ruokakolmio Lautasmalli Suositukset Ravitsemus Liikunta Ruoka
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja kuinka paljon?
LisätiedotSydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista
Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on
LisätiedotSuojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta
Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotVALITSE PEHMEÄÄ RASVAA!
Tammikuu 2016 Valitse hyvää itsellesi ja läheisillesi VALITSE PEHMEÄÄ RASVAA! Katso herkulliset reseptit! Onko mediassa käyty rasvakeskustelu saanut sinut ymmälleen? Millaista rasvaa me tarvitsemme ja
Lisätiedotviikko 33 viikko 34 viikko 35 Lautasmalli
Lautasmalli viikko 33 Lautasmallista on apua hyvän aterian koostamisessa. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, esimerkiksi raasteilla, salaatilla tai lämpimällä kasvislisäkkeellä. Perunan osuus annoksesta
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotTilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa
1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää
LisätiedotPalauta täytetty ruokapäiväkirja viimeistään viikkoa ennen ravitsemusterapeutti Nina Laaksosen vastaanottoaikaa lastenpoliklinikalle.
Ohje potilaalle 1 (5) Potilasohje Eksote RUOKAPÄIVÄKIRJA Ruokapäiväkirjaan tulee merkitä kaikki syömiset ja juomiset (myös vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet) kirjanpitopäivien aikana. Ruokapäiväkirjaa
LisätiedotValitse tyylisi. Nauti kasviksia omalla tavallasi kuusi annosta joka päivä!
Valitse tyylisi Nauti kasviksia omalla tavallasi kuusi annosta joka päivä! Sinun valintasi... Kasvikset tekevät kokonaisvaltaisesti hyvää. Ne ylläpitävät terveyttä ja parantavat vastustuskykyä. Nauttimalla
LisätiedotKasvisruokavalioiden toteuttaminen kouluruokailussa
Kasvisruokavalioiden toteuttaminen kouluruokailussa Syödään ja opitaan yhdessä koulutus Seinäjoki 30.8.2017 Lotta Pelkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Vegaaniliiton ravitsemusvastaava Sisältö
LisätiedotLIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS
LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA. Varhaiskasvatuksen ruokailuopas
SIILINJÄRVEN KUNTA Varhaiskasvatuksen ruokailuopas 1 Sisällysluettelo sivu Ruokailu varhaiskasvatuksessa 2 - varhaiskasvatuksen ruokailun ravitsemuksellinen ja kasvatuksellinen tavoite Varhaiskasvatuksen
LisätiedotOdottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen
Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen käyttöön kaikille odottaville ja imettäville äideille
Lisätiedottorstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat
Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa
LisätiedotIkäihmisen ravitsemus
Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän
Lisätiedot