TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

2 FORSSAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN YLEISTÄ Forssa koko elämän väärtti - kaupunkistrategia Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Yleinen talouskehitys ja Forssan kaupungin talous Väestötavoitteet ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS Esitystapa ja rakenne Sitovuus Käyttösuunnitelmat Talousarvion toteutumisen seuranta ja arviointi KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan laskentaperusteet Keskushallinto Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut Teknisen ja ympäristötoimen palvelut TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelmaosa ja rahoituslaskelma Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Poistot ja arvonalentumiset Poistoeron ja varausten muutokset Tulorahoituksen korjauserät Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista INVESTOINTIOSA RAHOITUSLASKELMAT LIIKELAITOS KONSERNIYHTEISÖT Forssa-asunnot Oy Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy Loimijoen Kuntapalvelut Oy Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky LIITTEET 1 Kaupungin arviointijärjestelmän kuvaus Graafiset esitykset Toimielimen ja palvelualueen tilivelvolliset

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2016 ja koko taloussuunnittelukauden näkymät ovat kaupungin kuntatalouden osalta vakavat. Talousarvio vuodelle osoittaa vuosikatteeksi 4,7 miljoonaa euroa ja tilikauden alijäämäksi 1,5 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon, että tilikaudelta 2015 on myös tulossa merkittävä alijäämä, tarvitaan suunnan kääntämiseen poikkeuksellisen rohkeita järjestelyjä. On mahdollista, että vuosien 2015 ja 2016 syntyvillä alijäämillä syödään kaupunkiemon oma kirjanpidollinen ylijäämä, jonka jälkeen kirjanpidollista ylijäämää jää enää vesihuoltoliikelaitoksen taseeseen. Talousjohtajan vetämän kaupunkistrategiaa toteuttavan Pärjäävä Forssa terveen talouden toimeenpano-ohjelman valmistelun peruslähtökohta on, että suunnitelmakauden tasapaino haettaisiin etupainotteisilla rakenteellisilla mm. palveluverkkoon ja palvelutasoon kohdistuvilla päätöksillä siten, että henkilöstön eläköitymiset pystyttäisiin hyödyntämään parhaalla tavalla. Kaupunkiemon palveluksesta eläköityy tulevina vuosina keskimäärin 20 henkilöä vuodessa. Palveluverkon ja eläköitymisen kautta syntyvä synergia mahdollistaisi sen, että kaupunki pystyisi konsernin osalta antamaan vahvan työnantajalupauksen, jossa ketään ei irtisanottaisi taloudellisin ja tuotannollisin perustein. Vastaavasti henkilöstön puolelta tarvitaan vastaavaa sitoutumista hyväksyä joustavasti mahdollisia työtehtävien muuttumisia ja uudelleenkoulutuksia konsernin sisällä uusiin tehtäviin yli toimiala- ja yksikkörajojen. Kyseessä olisi Forssan työmarkkinatilanne huomioiden vahva työnantajan vetovoimaa parantava pakettiratkaisu. Eläköitymisten maksimaaliseen hyödyntämiseen ei kuitenkaan päästä riittävässä laajuudessa, mikäli emme vuosien jälkeen toimi merkittävästi harvemmassa kiinteistö- ja palveluverkossa. Edellä kuvatun tilanteen vuoksi kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen investointiosa on karsittu vain välttämättömiin ja tiedossa olevat perustarpeet tiedostaviin esityksiin. Tarkoitus on, että investointiosa avataan heti alkuvuodesta sen jälkeen kun johtopäätöksiä valmistuneen palveluverkkoselvityksen ja mahdollisten jatkoselvitysten osalta on tehty. Vuoden 2016 talousarvion osalta merkittävimmät kasvupaineet ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, joiden arvioidaan kasvavan 4 % eli yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuoden 2015 alkuperäiseen avaamattomaan talousarvioon nähden. Lisäksi kasvua on työllisyyden hoidon palveluissa 5,2 % ja perusopetuksessa 3,4 % vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon nähden. Hyvää on, että Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä on myös käynnistämässä toimenpiteitä, jotka tähtäävät toiminnan tehostamiseen ja mm. eläköitymisten tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kaupungin strategian toimeenpano-ohjelmien toiminnallistaminen alkaa vuoden 2016 aikana. Näitä ovat Pärjäävä Forssa -talouden sopeuttamisohjelma, Järkivihreä toimintatapaohjelma (sisältää resurssiviisaan tiekartan), Lasten Forssa -toimintaohjelma, Hihat heilumaan -henkilöstöohjelma, Viestintä- ja markkinointikäytäntö sekä Hankintapolitiikka. Hankintapolitiikan valmistelu siirrettiin toteutettavaksi rinnan hankintalain uudistuksen kanssa vuoden 2016 aikana.

4 Taloussuunnittelukaudella huomiota elinvoimaan edistämiseen Vaikka Forssan työllisyystilanne on jatkunut heikkona koko finanssikriisin alkamisen jälkeisen ajan, ovat tulevaisuuden kilpailukyvyn ja vetovoiman edistämiseen liittyviä selkeitä vahvuustekijöitämme konseptoitava johdonmukaisesti ja määrätietoisesti. Erityisesti näitä ovat kiertotalouden teolliset symbioosit ja niihin liittyvä kehitys- ja osaamispotentiaali sekä asumisen konseptointi. Myös logistiikan ja verkkokaupan mahdollisuutemme on tutkittava huolella. Forssan kaupungille on merkittävä tekijä, että pääsimme mukaan resurssiviisaiden kaupunkien FISU verkostoon (Finnish Sustainable Communities) yhdessä Jyväskylän, Lappeenrannan ja Turun kanssa. Kiertotalouden kehittämisaihiomme on vahvasti noteerattu verkostossa. Kiertotalouden konseptoinnilla on oikeasti kiire, mikäli haluamme säilyttää etulyöntiasemamme koko seudun osalta. Vuoden 2016 aikana fuusioidaan Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy sekä perustetaan kaupungin keskushallintoon kaupunkikehitysyksikkö. Uusi toimintamalli sisältää myös kokonaan uudentyyppisen operatiivisen yhteistoiminnan strategisten sidosryhmiemme ja seudun yritysten kesken. Vuosi 2016 on uuden toimintamallin sisäänajon aikaa, mutta siihen liittyvä potentiaali uusien toimintamallien rakentamiseksi nykyisillä panos- tuotossuhteilla on merkittävä. Uudentyyppistä toimintaotetta kehitetään myös kaupungin kaikkeen viestintään ja markkinointiin. On kuitenkin syytä tiedostaa, että kaikesta huolimatta Forssa on pieni kaupunki, joten kaikkiin odotusarvioihin ei pystytä hetkessä vastaamaan. Oikea toimintajärjestys löytynee priorisoinnin kautta. Uusi toimintamalli voi tuoda merkittävän lisäarvon myös työllisyyden hoidon yritysrajapinnan palvelujen edelleen kehittämiseen. Vuoden 2016 loppupuolella on tarpeen poliittisten ryhmien kesken käydä keskustelua myös siitä, mitä toimenpiteitä johtamisjärjestelmän virtaviivaistamiseksi voidaan ja halutaan tehdä vuoden 2017 kevään kunnallisvaalien yhteydessä. Uusi kuntalaki mahdollistaa mm. valtuuston kokoonpanon pienentämisen. Itsehallintouudistus vie lähes 60 % pois kuntien tehtävistä. Mahdollistaisiko valtuuston lukumäärän pienentäminen valtuustotason poliittisen ohjauksen edelleen kehittämistä ja vastaavasti muun toimielinrakenteen karsimista ja virtaviivaistamista sekä painottamista kaupunginhallitukselle? Entä voisivatko lautakuntien puheenjohtajat olla kaupunginhallituksen jäseniä? Nämäkin kysymykset osaltaan vaikuttavat siihen kokonaisuuteen, jolla varautumista, ohjausmekanismeja sekä tulosvastuullisuutta voidaan edelleen kehittää. Mutta nämä ovat poliittisten päättäjien pohdittavia asioita. Syksy tulee kuitenkin nopeasti. Tavoitteena on kaupungin osalta pyrkiä varmistamaan, että elintarvikelinjasto voidaan sijoittaa Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan kampukselle. Tähän varattu suunnittelumääräraha investointiosassa siirtyy tulevalle vuodelle. Kaupunki jatkaa avointa toimintatapaansa ja kehittää edelleen toimintamalleja, joilla kaupunkilaisia ja eri sidosryhmiä voidaan osallistaa päätöksentekoon jo merkittävien asioiden valmisteluvaiheessa.

5 Riskejä ja niiden arviointia Suoraan kaupungin talouteen ensi vuonna vaikuttavat merkittävimmät riskitekijät edelleenkin ovat, että pysyvätkö ostopalvelukustannukset arvioiduissa summissa ja mitä tapahtuu työllisyyden hoidon onnistumiselle tilanteessa, jossa toimintaympäristö on todella vaikea. Työpaikkakehityksen jatkuminen heikkona voi lisätä muita riskejä eri toimialoilla ja myös konserniyhtiöissä. Valtakunnallinen itsehallintouudistus muuttaa kuntien roolia merkittävästi ja uudistus sisältää riskejä erityisesti sen suhteen, kuinka voimme taata mahdollisimman hyvät, lähellä tuotetut ja paikallistuntemukseen perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. On hyvä tiedostaa, että asiaan joudutaan palaamaan nopeasti heti alkuvuodesta yhdessä seudun kuntien ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kesken. Itsehallintouudistus vie yli 60 % pois seudun kuntien tehtävistä. Forssan kaupungin ja alueen elinvoiman kehittymisen ja osaamisen dynamiikan osalta merkittävimmät riskit liittyvät siihen, miten pystymme varmistamaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön ja koko toisen asteen opetuksen kehittämisen ja niihin panostamisen alueellamme myös tulevaisuudessa. Käytännössä tarvitaan tiiviimpää operointia yritysrajapinnassa ja entistä monipuolisempia alueen voimavarat yhdistäviä käytännön toimintamalleja. Kysymys on siitäkin, miten kaupunki ja kunnat yhdessä kykenevät panos-tuotossuhteessa tarkastelemaan näitä kysymyksiä taloussuunnittelukauden lisäksi keskipitkän aikavälin perspektiivistä. Kiertotalouden teollisten symbioosien nopea konseptointi on välttämätön edellytys kilpailukyvyn varmistamiseksi ja siihen tarvitaan kaikkia paikallisia osaamisvoimavaroja sekä kansainvälisiä yhteyksiä. Konserniriskeistä merkittävin liittyy siihen, että miten koko konsernin kiinteistötarkastelussa onnistutaan. Asunto- ja maankäyttöpolitiikan osalta saadaan uutta arviointimateriaalia kun talousarvioon vuonna 2016 valmisteltavaksi sisältyvä selonteko valmistuu. Kaupungin riskienhallintapolitiikan kehittäminen on edennyt hyvin, valmistelussa on useita merkittäviä kokonaisuuksia, joiden koordinaatiovastuu on talousjohtajalla. Sisäisen valvonnan mekanismien edelleen kehittäminen on yksi painopistealueita vuonna Vuoden 2016 aikana on tarkoitus kumota vanha käytännössä perusteettomaksi jäänyt sisäisen tarkastuksen ohje ja korvata se päivitetyllä sisäisen valvonnan ohjeella. Vesihuoltoliikelaitoksen jätevedenpuhdistamoinvestointi on merkittävä. Tulevaisuutta ajatellen myös riskien näkökulmasta vesihuoltotoiminta kuuluu niihin, joissa seudullinen lisäarvo olisi merkittävä. Vesihuoltoliikelaitoksen taloussuunnittelukauden merkittävimmät riskit liittyvät oikeastaan siihen, miten vesi- ja jätevesi-intensiivinen teollisuus ja teollisuuden tarpeet kehittyvät. Vuoden 2015 ja/tai 2016 tulokseen voi lisäksi merkittävästi vaikuttaa uuden arvion perusteella tehtävä tulosta heikentävä varaus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alijäämän kattamiseen. Forssan kaupungin osuus alijäämästä on yhteensä noin euroa.

6 Koijärven jätevesiosuuskunta on hakenut toistuvasti muutosta lainanlyhennysohjelmaansa. On olemassa riski, ettei osuuskunta pysty suoriutumaan velvoitteistaan. Tällöin kaupungin takaamat lainat, joita on jäljellä noin euroa, voi laueta maksuun ja heikentää kaupungin tulosta. Sami Sulkko Kaupunginjohtaja

7

8

9 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tyykikylä tutuksi 1. Konsernin toiminta on seudun elinkeinostrategian mukaista. Vahvuuksien konseptointi Yhteistoimintamallin rakentaminen avainsidosryhmien kanssa Edunvalvontatoimenpiteiden kehittäminen Markkinoinnin ja viestinnän toimintamallin kehittäminen Kiertotalouden vahvuuksien sekä asukasviestinnän onnistunut konseptointi vuosina Kaupunki on aktiivinen toimija FISUverkostossa /jatkuva Järkivihreän toimintatapaohjelman (resurssiviisaan) tiekartan elinkeinopoliittisten ulottuvuuksien varmistaminen/ jatkuva Kaupungin työpaikkakehitys on merkittävässä kasvussa 2018 FSKK:n ja FLTK:n onnistunut fuusiointi sekä kaupungin oman kehittämisyksikön onnistunut käynnistäminen vuonna 2016 FSKK:n ja FLTK:n toimitusjohtajat Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat 2. Kaupunkiorganisaatiossa toteutetaan poikkileikkaava kansainvälisyyttä ja huomioidaan monikulttuurisuus. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistävien toimintamallien toiminnallistaminen selkein toimialakohtaisin toimenpitein konsernin eri osien toimintaan Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistävät toimenpiteet on sisällytetty toimialojen ja konsernin osien taloussuunnitteluun vuoden 2016 talousarviosta alkaen Strategiakoordinaattori, kasvatus ja opetuspäällikkö 3. Forssalaisuus on haluttu brändi Konsernin viestintä ja markkinointikäytännön laatiminen ja sen onnistunut toiminnallistaminen konsernissa. Viestintä ja markkinointikäytännön toiminnallistaminen vuosina Kaupunginjohtaja

10 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö 4. Kaupungin elinkeinorakenne on monipuolinen ja tuottaa lisäarvoa kuntalaisten hyvinvoinnille. Uusien, eri toimialojen yritysten toiminnan aloittaminen / syntyminen Kasvuyritysten tarpeiden huomioiminen Järkivihreän, resurssiviisaan arvoverkon vahvistaminen Hankintapolitiikan uudistaminen Uusien yritysten määrä, arvio vuosittain, yritysten nettoperustanta Kasvuyritysten kehitys, arvio vuosittain Järkivihreä toimintatapa asiakirjan toiminnallistaminen vuoden 2017 loppuun mennessä Hankintapolitiikan ja ohjeen uudistaminen hankintalain kanssa samassa aikataulussa vuoden 2016 aikana. Kaupunginjohtaja FSKK:n ja FLTK:n toimitusjohtajat Tekninen johtaja Kaupunginsihteeri

11 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tykätty tyykikylä 5. Maankäytön suunnittelu on ennakoivaa ja joustavaa. Maankäytön tarveperusteinen ja strategialähtöinen suunnitteleminen Eri sidosryhmien kuuleminen ja kansalaisnäkökulman huomioitu ja linjaavat keskustelut käyty vuoden 2016 aikana. Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti 6. Konsernin taholta on mahdollistettu laadukas asuminen ja monipuolinen yritystoiminta kaupungissa. Monipuolisesta tontti ja asuntotarjonnasta huolehtiminen Erilaisiin käyttötarkoituksiin soveltuvien teollisuustonttien tarpeeseen varautuminen Vertailukaupunkeihin nähden kilpailukykyinen tonttitarjonta / 2016 Koijärven yleiskaava valmis 2016 Aurinkorannan kaava valmis 2016 Yritystonttien tarjonta ja niihin liittyvä maanhankinta suunnitellaan ja arvioidaan vuosittain Vuokra asuntojen määrän karsiminen ja jäljelle jäävien kunnostaminen / 2016 Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti FLTK:n ja FA:n toimitusjohtaja Kaupungingeodeetti 7. Kaupungin yleisilme on hyvä ja ympäristö terve. 8. Forssan historiaa hyödynnetään kaupungin kehittämisessä Toimintojen resurssiviisas organisoiminen Kaupunkikuvan säännöllinen arvioiminen Kulttuuriperinnön siirtäminen lapsille ja nuorille Aktiivisen ja käytössä olevan kulttuuriympäristön kehittäminen Forssan Museon asiantuntemuksen hyödyntäminen kehittämistoiminnassa Kokonaisvaltaisen matkailun konseptin kehittäminen Ympäristökuormituksen vähentäminen ja energiatehokkuuden edistäminen / arviointi vuosittain Kaupungin sisääntuloväylien yleisilmeen parantaminen 2016 loppuun mennessä Kaupunkikuvatutkimus 2017 osoittaa tyytyväisyyttä yleisilmeeseen. Historian ja kulttuuriperinnön siirtäminen huomioidaan konsernin palveluita järjestettäessä ja kehitettäessä sekä palvelujen markkinointia suunniteltaessa / arviointi vuosittain Rakennetaan konsernin sisäinen matkailupalvelukonsepti (mm. museo, Vesihelmi ym.) Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Kaupunginarkkitehti Sivistysjohtaja Museonjohtaja Matkailusihteeri

12 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tyykikylää syrämmellä 9. Terve kuntatalous Ensisijaisesti toiminnallisiin muutoksiin ja tuottavuuden parantamiseen ja toissijaisesti verojen ja maksujen korotuksiin perustuvan Pärjäävä Forssa ohjelman toteuttaminen 10. Asukastyytyväisyys on korkea. 11. Kaupungin väestö on hyvinvoivaa ja toimintakykyistä. 12. Konsernin henkilöstö on hyvinvoiva ja innovatiivinen Asiakastyytyväisyyttä ja asiakashallintaan keskittyvän arviointijärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto Otakantaa.fi palvelun tai vastaavan hyödyntäminen kaikissa isoissa vireillä olevissa ja vireille tulevissa asioissa. Asukkaiden ja konsernin välisen vuorovaikutteisen toiminnan tukeminen sosiaalisen median keinoin. Sosiaali ja terveydenhuollon prosessien ajantasaistaminen Omaehtoisten terveydenedistämisen toimintamallien toteuttaminen Aktiiviliikkujien ja kulttuuripalvelujen käyttäjien suhteellisen osuuden kasvattaminen Lasten Forssa toimintaohjelman toteuttaminen Henkilöstöohjelman onnistunut toteuttaminen. Ko. ohjelman ydinsisältö on määritelty toukokuuhun 2016 mennessä Konsernin yhtenäisen Asiakasarvioinnin toimintamallin käyttöönotto vuoden 2016 aikana. Konsernin yhtenäisen sähköisen palvelun käyttäminen asukkaiden osallistamiseen Sosiaalisen median keskeiset väylät aktiivisessa käytössä Forssan sote malli on Suomen tehokkain THL:n vertailussa Käytössä erilaisia matalan kynnyksen toimintamalleja Liikunta ja kulttuuripalvelujen käyttäjien määrän kasvua edistäviä toimenpiteitä toteutettu ao. toimialalla / 2016 Lasten Forssan palvelulupausten konkretisoinnit toteutuvat suunnitellusti / arviointi toimialoilla vuosittain Henkilöstöohjelman tavoitteet toteutuvat suunnitellusti / arviointi vuosittain Osallistutaan kansallisiin innovaatiopilotteihin (esim. Sitra ja Tekes) Kehitetään ja pilotoidaan uusia toimintamalleja konsernin henkilöstön motivaation parantamiseksi Talousjohtaja Strategiakoordinaattori/ kasvatus ja opetuspäällikkö Tietohallintopäällikkö Henkilöstöpäällikkö Kaupunginjohtaja Yhtymäjohtaja Henkilöstöpäällikkö Strategiakoordinaattori/ kasvatus ja opetuspääll. Nuoriso ja liikuntapalvelupäällikkö Sivistysjohtaja Henkilöstöpäällikkö Toimialajohtajat Konserniyhtiöiden toimitusjohtajat ja johtajat

13 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Tyykikylän tavat 13. Avoimuus Sisäinen: intranetin käyttö Vornetti, jonka avulla parannetaan asiakirjojen ja aineistojen saavutettavuutta organisaatiossa Intranetin aktiivinen käyttö koko organisaatiossa Henkilöstöpäällikkö Ulkoinen: viestinnässä ja kuntamarkkinoinnissa hyödynnettävän Avoimen toiminnan toimintamallin edistäminen toimintamallin aktiivinen käyttö toimintamalli huomioidaan sääntöjen, ohjeiden tms. laadinnassa ja päivityksissä sosiaalisen median aktiivinen käyttö Kaupunginjohtaja Arviointitoiminnan kokonaisuuden suunnitelmallinen toteuttaminen 14. Vastuullisuus Vastuullisen toimintatavan ja sen toteuttamisen määritteleminen Järkivihreä toimintatapa asiakirjaan Toimiminen kokonaistaloudellisesti järkevällä ja kestävällä tavalla edistäen asukkaiden ja ympäristön hyvinvointia Palvelujen ja palveluverkon mitoittaminen olevaan ja arvioituun tulevaan tarpeeseen nähden Arviointitoiminnan kokonaisuus aikataulutettu valtuustokaudelle ja kalenterivuodelle ja em. ajoitus sisällytetty tarvittavin osin toimialojen toimintasuunnitelmiin vuoden 2016 aikana Järkivihreä toimintatapa asiakirja käytössä Jatkuva vastuullisuuden seuranta osana kaupungin sisäistä valvontaa Toimialajohtajat Tekninen johtaja Kaikki esimiehet ja konsernin johtajat Kaupunginjohtaja (sisäinen valvonta) 15. Rohkeus Uudenlaiseen, totutusta poikkeavaan, lisäarvoa luovaan toimintamalliin kannustaminen ja sen mukainen toiminta Palveluiden toteuttaminen modernilla tavalla Rohkeaa toimintamallia ja kokeilukulttuuria arvioidaan aina muutos ja käyttöönottotilanteissa sekä toiminnan kehittämisen ja hankkeiden suunnittelussa Kannustetaan kokeilukulttuuriin Toimialakohtainen kattava vertailu suhteessa verrokkikaupunkeihin / 2016 Kaikki esimiehet ja konsernin johtajat

14 Forssan kaupunkikonsernin tuloskortti Strategiset tavoitteet Kriittiset menestystekijät Keinot /toimenpiteet Tavoitetaso ja arviointikriteerit / mittarit sekä aikataulu Vastuuhenkilö Riskiarviointi Kaupungin talouden kiristyminen ennakoituakin enemmän (esim. sote uudistuksen vaikutukset) Epäonnistuminen talouden sopeuttamissuunnitelman toteuttamisessa ja toimenpiteiden oikea aikaisessa ajoittamisessa Seudun kuntarakenteen uudistaminen ei etene ja seudun kunnissa tehdään tulevaisuuden tarpeisiin nähden virheinvestointeja ja henkilöstöratkaisuja Kaupungin palvelutoiminnan ja elinvoiman rapautuminen Kaupungin ja seudun kilpailukyky ja kilpailuetu heikkenevät (vrt. ei tehdä oikea aikaisia rakenteellisia muutoksia) > Edellä mainitut tekijät yhdessä voivat johtaa laajaan negatiiviseen kierteeseen, jonka pysäyttäminen voi olla ylipääsemätöntä Uusien isojen kehityksen suuntaan vaikuttavien muutosprosessien johtaminen ja kehittäminen heikkenee rakenteellisista syistä johtuen (esim. kierto ja biotalouden kehitys) ja koska oikeanlaisia kumppanuuksia ei ole syntynyt

15 1.3 YLEINEN TALOUSKEHITYS JA FORSSAN KAUPUNGIN TALOUS Talouden epävarmuus jatkuu: Valtionvarainministeriö julkaisi taloudellisen katsauksensa syyskuussa Sen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Bruttokansantuote on supistunut kolme vuotta peräkkäin. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa vuonna 2015 vain 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka. Kuntien talouteen vaikuttavat : Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2013 loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Vuonna 2016 sopimuskorotusten vaikutus on 0,6 %. Kuntien palkkakustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Menopaineita aiheuttavat väestön ikääntyminen ja heikko työllisyystilanne. Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien talouteen ovat vielä epäselvät. Verotulojen kehitys: Kuntien verotulot kasvavat vuosina maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistaminen supistaa verotuloja vuonna 2016, samoin työtulovähennyksen kasvattaminen. Suomen Kuntaliiton ennusteen mukaan kuntien kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2016 vain vajaan prosentin. Tulopohjan muutosten lisäksi myös palkansaajan pakollisissa maksuissa on tapahtumassa muutoksia, jotka vähentävät maksuun pantavan veron määrää. Työttömyysvakuutusmaksu on nousemassa 0,65 %:sta 1,15 %:iin vuonna Eniten kuntien verotuloihin vaikuttaa työtulovähennyksen korotus. Se vähentää kuntien verotuloja noin 218 miljoonaa euroa. Valtion budjettiesitys vähentää kuntien verotuloja nettomääräisesti yhteensä noin 262 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon kaikki vuonna 2016 voimaan tulevat muutokset. Menetykset on esitetty kompensoitavan kunnittain valtionosuuksien lisänä. Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi mutta kunnille hyvin merkittävä muutos. Kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa. Kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 miljoonaa nykyistä pienemmäksi. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %. Kuntaliiton ennusteen mukaan yhteisöverotilitykset putoavat koko maassa noin 17 prosentilla. Kiinteistöverojen veroprosenttien vaihteluvälien ylärajoihin on tulossa muutoksia. Yhteensä verotilitysten ennustetaan koko maassa vuonna 2016 vähentyvän 0,6 %. Valtionosuuksien kehitys: Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta tuli voimaan Uudistuksella oli tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennettiin ja niistä poistettiin päällekkäisyyksiä. Aikaisemmassa järjestelmässä kriteereitä oli lähes 50, kun uudessa on 11. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Forssan kaupunki menettää kuntaliiton laskelmien mukaan uudistuksessa 1,3 miljoonaa euroa eli 75 euroa/asukas. Vuonna 2015 vaikutus on noin - 0,9 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 lisää - 0,4 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen leikkausten lisäksi valtionosuuksiin vaikuttavat lisäävästi edellä kerrottu veromenetysten kompensointi ja kustannustenjaon tarkistaminen vuosittain. Indeksitarkistukset on jäädytetty. Tässä talousarviossa valtionosuuksien määrä on arvioitu Kuntaliiton käytettävissä olevien laskelmien perusteella. Valtionosuuksien määrä tarkentuu vielä joulukuussa. Vuosille 2017 ja 2018 on valtionosuuksissa huomioitu ennakkoarvio verotulotasauksen kasvuksi.

16 Vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohdat: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessa Pärjäävä Forssa -ohjelman ja vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman keskeiset laadintaperiaatteet ja linjaukset: 1. Kaupungin taloutta ja palvelutoimintaa sopeutetaan suunnittelukaudella vastaamaan verorahoituksen kehitystä siten, että kaupungin talous on tasapainossa suunnittelukauden lopulla. 2. Palveluverkkoa ja toimitilojen käyttöä tehostetaan ja tarvittavat päätökset tehdään palveluverkkoselvityksen perusteella loppuvuonna Henkilöstöresurssien ja -voimavarojen käytön optimoimiseksi ja henkilötyövuosien vähentämiseksi selvitetään mahdollisuus tehdä ns. Pärjäävä Forssa -työnantaja/työntekijälupaukset (sitoumukset). Kaupunkikonsernissa siirrytään ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Tämä edellyttää paitsi palveluverkon supistamista myös palvelutarjonnan uudelleen arviointia, jotta eläköitymiseen ja henkilöstörakenteeseen liittyvää säästöpotentiaalia päästään hyödyntämään. Tuottavuuden parantamiseksi valmistellaan sitä tukeva palkitsemisjärjestelmä. 4. Vuoden 2016 veroprosenttien tarkistuksiin varaudutaan. Valtuusto päättää asiasta lopullisesti vahvistaessaan veroprosentit marraskuun kokouksessa. 5. Omistajaohjausta kaupunkikonsernin sisällä ja kuntayhtymissä tehostetaan. Edellytyksenä on, että konserniyhtiöissä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä tehostetaan sopeuttamistoimia ja nopeutetaan niiden käyttöönottoa menokehityksen selväksi hidastamiseksi. Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n palvelumaksujen edellytetään pysyvän ennallaan. 6. Sosiaali- ja terveyspalveluita lukuunottamatta raami toimialoille on nollakasvu kuluvan vuoden talousarviosta. Kaupungin sisäiset vuokrat pysytetään ennallaan. 7. Vesihuoltoliikelaitoksen tuloutuksen määrää kaupungille varaudutaan pienentämään vaiheittain. Valtuusto päätti kokouksessaan nostaa kiinteistöveroprosentteja niin, että lisäävä vaikutus kiinteistöverokertymään on noin miljoona euroa. Forssan kaupungin keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys ja tulorahoituksen riittävyys Kuntataloudessa on tavoitteena oltava tulorahoituksen riittävyys, mikä tarkoittaa sitä, että usean tilikauden tarkastelujaksolla tuloslaskelmaan merkittyjen tulojen tulee kattaa tuloslaskelmaan merkityt menot. Tulorahoituksen riittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla vuosikatteen, poistojen sekä poistonalaisten investointien omahankintamenojen suuruutta toisiinsa. Vuosikate eli tulorahoitus ei riitä talousarviovuonna investointien omahankintamenojen kattamiseen, vaan kaupunki joutuu ottamaan lainaa investointiensa rahoittamiseksi. Lainamäärää nostaa Viksbergin kaatopaikan kunnostamistyö v Vuosikate ei riitä myöskään poistojen kattamiseen vuosina ja kyseiset vuodet ovat alijäämäisiä. Vuodelle 2018 on ennakoitu veroprosentin tarkistamista, jolla on tarkoitus osaltaan tasapainottaa kaupungin taloutta. Kaupungin taseessa oleva ylijäämä putoaa reippaasti ja kaupunkiemon oma osuus ylijäämästä on syöty parissa vuodessa. Pärjäävä Forssa prosessin eteneminen: Palvelutarpeiden muutokseen ja talouden haasteisiin vastaamiseksi on käynnissä kaupungin talouden sopeuttamiseen ja tuottavuuden parantamiseen keskittyvä Pärjäävä Forssa -ohjelma, joka on edennyt rinnan vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnan kanssa. Pärjäävä Forssa -ohjelma on yksi Forssa-koko elämän väärtti kaupunkistrategiaa toteuttavista poikkihallinnollisista ohjelmista.

17 Suurimmat muutospaineet kaupungin palvelutoiminnalle ja talouden hoidolle asettavat verorahoituksen eli valtionosuuk- sien ja verotulojen erittäin hidas ellei olematon kasvu. Palvelutarpeet ja kustannuskehitys mm. sosiaali- ja terveyspalve- luissa ovat kuitenkin kasvussa, joka ylittää selvästi verorahoituksen kasvuennusteet. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ostopalvelujen osuus kaupungin talousarvion käyttötaloudesta on jo yli 60 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen määräraha- tarpeet kasvavat 4 % vuoden 2015 alkuperäisestää talousarviosta. Myös kaupungin korkea työttömyysaste näkyy palve- lutarpeissa. Kaupungin menokehityksen sopeuttaminen heikkenevään verorahoitukseen onkin suurena haasteena tule- vina vuosina. Kaupunki on käynnistänyt palveluverkkoselvityksen laatimisen. Palveluverkkoselvitys antaa päättäjille perustietoa päätöksentekoa varten kaupungin toiminnan nykytilasta sekä palve- luverkon kehittämistarpeista peilaten niitä mm. väestönkehitykseen ja palvelutarpeiden muutokseen sekä kaupungin talousnäkymiin ja taloudelliseen kantokykyyn. Korjausvelkalaskelman mukaan kaupungin haasteet kiinteistöverkon osalta ovat erittäin suuret, koska ylläpidettävää kiinteistökantaa on tällä hetkellä paljon. Selvityksen pohjalta voidaan tehdä päätöksiä, joilla vaikutetaan kaupungin palveluverkkoon ja mahdollistetaan tulevaisuudessa mm. henkilötyövuosien vähentyminen esim. eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden kauttaa sekä määräaikaisen henkilöstön vähentyminen. Tämä edellyttää ja mahdollistaa ennakoivan henkilöstösuunnittelun. Päätöksiä palveluverkkoselvityksen pohjalta on tarkoitus tehdä alkuvuonna Kaupungin talouden sopeuttamisessa ja tuottavuuden parantamisessa ovat keskeisessä asemassa seuraavat kehittämisalueet, joilla kaikilla tulee edetä, jotta vaikuttavuutta saadaan aikaan: - palveluverkon ja toimitilojen käytön tehostaminen - palvelu- ja työprosessien uudistaminen, palvelutarjonnan uudelleen arviointi, sähköisten palvelujen kehittäminen ja digitalisaation hyödyntäminen sekä uusien innovaatioiden käyttöönottaminen - henkilöstön, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen - organisaation, rakenteiden ja johtamisjärjestelmän kehittäminen -hankintojen tehostaminen. Menossa olevat strategiaa toteuttavat poikkihallinnolliset ohjelmat ja niiden toteuttaminen vievät osaltaan eteenpäin edellä mainittuja kehittämiskokonaisuuksia mm. Lasten Forssa, henkilöstöohjelma, resurssiviisas (järkivihreä) toiminta- tapa ja hankintaperiaatteiden kehittäminen sekä uudet viestintä- ja tiedottamiskäytännöt. Nämä sekä palveluverkkosel- vitys ovat kokonaisuus, jolla Pärjäävä Forssa -prosessi etenee.

18 Vuosien investointiohjelma on yhteensä 14,9 miljoonaa euroa. Investointiohjelmaan palataan heti palveluverkkopäätösten jälkeen. Tämä investointiohjelma sisältää vain pienet rakennuksiin kohdistuvat peruskorjauskohteet ja pakolliset korjaukset. Tällä on vaikutusta talouden tunnuslukuihin. Lainamäärää nostaa vuosina Viksbergin kaatopaikan kunnostustyö. Vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista nousee 72,1 prosenttiin. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate on 4,7 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja asukasta kohden 271 euroa/asukas. Vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen, joiden määrä on 6,3 miljoonaa euroa vuonna Vesihuoltoliikelaitoksen maksuja on korotettu vuodelle prosentilla. Vesihuoltoliikelaitoksen vuoden 2016 talousarvio on jonkin verran alijäämäinen. Jätevedenpuhdistamon saneerausinvestointi alkoi syksyllä 2014 ja valmistuu alkuvuonna Vesihuoltoliikelaitos velkaantuu isoista investoinneista johtuen. Suurin riski tulorahoituksen riittävyydessä on verotulojen ja valtionosuuksien kehityksessä sekä epäonnistuminen kaupungin menokehityksen hillitsemisessä ja Pärjäävä Forssa prosessin toteuttamisessa. Keskeisessä asemassa on palveluverkkoon liittyvät ratkaisut ja niiden vaikutukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehityksen hillitseminen. Kaupungin lainamäärä kasvaa 2,4 miljoonalla eurolla vuonna Lainamäärä nousee 32,9 miljoonaan euroon vuonna 2016 ja vuoteen 2018 mennessä 35,3 miljoonaan euroon eli noin euroon/asukas. Lainamäärä vuoden 2015 lopussa on noin euroa/asukas eli selvästi alle koko maan keskiarvon. Kaupungin lainanhoitokate oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä heikko eli 0,6. Tähän vaikutti 5 miljoonan euron kertalyhenteisen lainan maksu. Mikäli lainanhoitokate on alle 1, tarkoittaa tämä, ettei kaupungin tulorahoitus riitä lainojen korkokuluihin ja lyhennyksiin. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun lainanhoitokate on yli 2 ja tyydyttävä kun lainanhoitokate on 1-2 ja heikko, mikäli lainanhoitokate on alle 1. Lainahoitokate pysyy suunnittelukaudella tyydyttävällä tasolla ja on vuonna ,4. Kaupungin talouden keskeisistä tunnusluvuista on graafisia esityksiä liitteenä.

19 1.4 VÄESTÖTAVOITTEET Vuoden 2015 alussa Forssassa oli asukasta. Vuonna 2015 on väestön määrä vähentynyt ennakkotietojen mukaan tammi-lokakuussa 104 asukkaalla. Forssan kaupungin väestön kehitys Vuosi Väestö Muutos hlöä Muutos % ,1-1,1-1,4-1,1-0,8-1,1-0,6-0,5-0,1-0,9-0,1-0,3 0,1-0,3 0,5-0,4-0,6-0,3-0, Väestömäärän ennakoidaan pysyvän vuoden 2015 tasolla.

20 2. ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS 2.1 ESITYSTAPA JA RAKENNE Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältävät tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointiosan. Lisäksi talousarvio ja taloussuunnitelma sisältävät yleisen osan, liikelaitoksen ja konserniyhteisöjen tavoitteet sekä tarvittavat liitteet. Kaupungin kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja taloussuunnitelman tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat esitetään erikseen: kaupunkiemo ilman liikelaitosta ja koko kaupunki. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaiset toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Toimintakate = toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Tulorahoitus on ylijäämäinen, mikäli vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, jos vuosikate alittaa poistot. Mikäli vuosikate on alijäämäinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Tuloslaskelmassa tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoerot, vapaaehtoisten varausten muutokset ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään kunnan rahoituslaskelma ns. rahavirtalaskelmana, jossa erikseen on nähtävissä toiminnan ja investointien rahavirrat, jotka käsittävät tulorahoituksen ja investointierät. Lisäksi rahoituslaskelmasta käy ilmi rahoituksen rahavirta. Sitä varten rahoituksen rahavirtalaskelmassa esitetään ensin antolainauksen ja lainakannan muutokset. Niiden jälkeen esitetään maksuvalmiuteen vaikuttavat omien pääomien muutokset. Maksuvalmiuden muutoksiin vaikuttavat myös toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset. Rahoituslaskelman selkeyden säilyttämiseksi esitetään siinä eriteltynä vain kokonaistalouden kannalta olennaiset erät. Toiminnan ja investointien rahavirran sekä rahoituksen rahavirtojen yhteenlaskettu muutos vastaa taseesta laskettua rahavarojen muutosta. KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupungin toiminnan ohjausta kuvataan puolestaan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa kuntalain edellyttämät toiminnalliset tavoitteet: kaupunkistrategiasta valitut kriittiset menestystekijät, toimenpiteet, jotka edistävät kriittisen menestystekijöiden toteutumista ja tavoitetasot talousarviovuodelle sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimille palvelualueittain tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Käyttötalousosassa esitetään myös palvelun tuloslaskelma, josta ilmenee toiminnan kustannusrakenne kokonaisuudessaan. Kustannusrakenne on alustava ja se tarkentuu käyttösuunnitelmassa. Kokonaiskustannuksissa esitetään pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden (käyttöomaisuuden) suunnitelman mukaiset poistot sekä pääoma-arvon korko.

21 Lisäksi käyttötalousosassa esitetään palveluittain toiminnan painopisteet talousarviovuonna, muutokset aiempaan ja muuta erityistä huomioitavaa, keskeiset muutokset ja asiat taloussuunnitelmasta, riskianalyysi toimintaan vaikuttavista riskeistä ja keinot tuottavuuden parantamiseksi sekä keinot ja toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi ja talouden sopeuttamiseksi. Lisäksi esitetään keskeiset mittarit ja tunnusluvut, joita seurataan. Talousarviomäärärahat hyväksytään vuoden 2016 palveluiden osalta. Vuodet 2017 ja 2018 ovat alustavia arviota, eivät määrärahoja. Käyttötalousosa sisältää 20 palvelualuetta, joille osoitetaan menomäärärahat ja tuloarviot. Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2016 arvioituun rahanarvoon. Täten inflaation vaikutusta suunnitelmavuosille ei ole otettu huomioon eli muutokset määrärahoissa ja tuloarvioissa johtuvat toiminnassa tapahtuvista muutoksista. INVESTOINTIOSA Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankeryhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynneistä esitetään suunnitelman mukainen hankintamenojäännös. Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen tai hyödykkeen eri komponenttien verollinen hankintahinta on vähintään euroa. Uutta on, että määrärahat esitetään talousarviokirjassa hankeryhmittäin. Tarkempi erittely löytyy päättäjien käyttöön LHVP:stä. Investointiosaan palataan heti palveluverkkopäätösten jälkeen ja investointiosan mahdolliset muutokset hyväksytään valtuustossa keväällä 2016.

22 LIIKELAITOS Kaupungilla on seuraava kuntalain mukainen liikelaitos: Forssan vesihuoltoliikelaitos. Talousarvion käyttötalousosassa menoihin ja tuloihin sisältyvät palvelujen ja tavaroiden ostot liikelaitokselta ja vastaavasti palvelujen myynti ja vuokraus liikelaitokselle. Määrärahaa liikelaitoksen investointimenoon ei oteta kaupungin talousarvion investointiosaan, vaan mahdollinen pääomarahoitus liikelaitoksen investointimenoon käsitellään talousarvion rahoitusosassa sisäisenä antolainana tai peruspääoman lisäyksenä. Kaupungin talousarviossa liikelaitoksen kaupungille maksama peruspääoman korko tai lainan korko näkyy tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja - menoissa. Johtokunnan esitys liitetään osaksi kaupunginhallituksen esitystä kaupungin talousarvioksi ja suunnitelmaksi valtuustolle. Hallintosäännön 24 :n mukaan valtuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin liikelaitoksen johtokunnalle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä investointi- ja lainanottovaltuudet. KAUPUNKIKONSERNI Kaupunkikonsernilla tarkoitetaan kaupungin sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kaupungilla yksin tai muiden konserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarviossa ja -suunnitelmassa myös kaupunkikonsernille. Forssan kaupungin konsernirakenne on seuraava: Tytäryhteisöt: omistusosuus % Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy 99,90* Forssa-asunnot Oy 100,00* Loimijoen Kuntapalvelut Oy 84,00* Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 53,39* Forssan kaupungin Vanhustenkotiyhdistys ry 100,00 Osakkuusyhteisöt: As Oy Tölönrivi 40,20 As Oy Forssan Hakaniitty 39,00 Seuturekry Oy 20,00 Kuntayhtymät Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 59,96* Hämeen liitto 11,73 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky 3,78 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky 44,12* Eteva ky 0,64 Konsernitavoitteet asetetaan talousarvion yhteydessä * merkityille yhteisöille. Kaupunki on lunastamassa naapurikuntien osakkeet Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:stä, jonka jälkeen kaupungin omistusosuus on 100 %. Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy ja Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy fuusioidaan siten, että fuusioyritys voi aloittaa lukien.

23 2.2 SITOVUUS Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia toimialatasolla. Kyseessä on bruttositovuus, menot ja tulot ovat molemmat erikseen sitovia. Käyttötalousosa sisältää yhteensä 20 eri palvelualuetta. Nettositovuuden piirissä ovat seuraavat käyttötalousosan palvelualueet: Vesihelmi ja liikunta ja nuorisopalvelut Wahren-keskus Työllisyyden hoidon palvelut Yhteistoiminta-alueen jätehuolto Käyttötalousosassa esitetyt palvelujen kriittiset menestystekijät, toimenpiteet ja tavoitetasot sekä taloudelliset tavoitteet eli määrärahat ovat sitovia. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut eivät ole sitovia tavoitteita. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot sekä kokonaiskustannusarviot ovat sitovia hankeryhmittäin tai hankkeittain. Sitovat hankeryhmät tai hankkeet on merkitty investointiosaan kirjaimella (s). Mikäli investoinnin hankintamenon ennakoidaan ajoittuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin hankinnan kokonaiskustannusarvion sitovana, jolloin kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut vuositasolla ovat sallittuja. Vuodet ne ovat suuntaa antavia, eivät varsinaisia määrärahoja. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - verotulot - valtionosuudet - rahoitustuotot ja -kulut yhteensä Rahoituslaskelmaosa Rahoituslaskelmaosassa sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - antolainasaamisten lisäys - antolainasaamisten vähennys - lainakannan muutos Liikelaitos ja konserniyhteisöt Konsernitavoitteet ovat sitovia kaupungin liikelaitokselle. Valtuustoon nähden sitovia eriä liikelaitoksen tulosbudjetissa ovat kuntalain 87 e.3 :n mukaisesti kaupungin ja liikelaitoksen väliset pääomarahoituksen korvaukset. Näitä korvauksia ovat korkotulot ja -menot sisäisestä anto- ja ottolainauksesta sekä korvaukset kaupungin liikelaitokseen sijoittamasta peruspääomasta. 2.3 KÄYTTÖSUUNNITELMAT Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kaupunginhallitus sen täytäntöönpano-ohjein lautakuntien, tilivelvollisten virkamiesten ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kaupunginhallitus, lautakunta tai johtokunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi.

24 Kaupunginhallituksen, lautakunnan tai johtokunnan määräämä ja sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja -tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Toimivallanjakoa koskevat määräykset annetaan hallintosäännössä. 2.4 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet palvelualueittain. Alemman palveluyksikkötason tavoitteet hyväksytään lautakuntien käyttösuunnitelmissa. Valtuusto hyväksyy talousarviossa myös toiminnalliset ja taloudelliset konsernitavoitteet tytäryhtiöille ja liikelaitoksille sekä kuntayhtymille. Kaupungin talousarvion toteutumisen seuranta tapahtuu kuukausiraportoinnilla siten, että kaupunginhallitukselle informoidaan talousarvion toteutumisesta aina kuukauden päätyttyä seuraavan kuukauden aikana tuloslaskelmatasolla. Raportti sisältää myös toteumaennusteen koko vuodelle. Tällä tavoin voidaan reagoida ajoissa mahdollisiin muutostarpeisiin toiminnassa ja talousarviossa. Myös lautakunnat ja johtokunnat käsittelevät kuukausiraportin kokouksissaan kuukausittain. Lisäksi laaditaan osavuosikatsaukset huhtikuun ja elokuun lopun tilanteesta. Liitteenä 1 kokonaiskuvaus kaupungin arviointijärjestelmästä. Valtuuston hyväksymä talousarviokirja ja lautakuntien ja esimiesten hyväksymät käyttösuunnitelmat muodostavat luettelon tavoitteista ja mittareista, joita talousarviovuoden aikana seurataan..

25 3. KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUSOSAN LASKENTAPERUSTEET Henkilöstökulut Vuosipalkat on talousarvioon laskettu siten, että heinäkuun kuukausipalkkoja on korotettu 0,6 %:lla. Vuosien osalta henkilöstökuluja, samoin kuin muitakin kuluja, on käsitelty vuoden 2016 rahanarvossa. Forssan kaupungin sosiaalivakuutusmaksut vuosina %-yksikköä Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut Työttömyysvakuutusmaksut Tapaturmavakuutusmaksut Muut vakuutusmaksut 2,15 2,95 0,40 0,05 2,15 3,65 0,40 0,05 2,15 3,65 0,40 0,05 2,15 3,65 0,40 0,05 Eläkemaksu KuEL yhteensä Eläkemenoperusteiset ja varhemaksut budjetoitu euromääräisinä palveluyksiköille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti v lukien Opettajien eläkemaksu 17,05 20,20 17,00 17,53 17,00 17,53 17,00 17,53 Palvelujen ostot Asiakaspalveluiden ostot ovat pääosin terveys- ja sosiaalipalveluiden ostoa Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymältä sekä pelastuspalvelujen ostamista Kanta-Hämeen aluepelastuslaitokselta. Myös ostot liikelaitokselta kuuluvat osittain palvelujen ostoihin. Vuodesta 2009 lähtien toimistopalvelut ovat sisältyneet palvelujen ostoihin keskushallinnon toimistopalveluyksiköltä. Vuodesta 2010 lähtien mukana ovat myös palvelujen ostot Loimijoen Kuntapalvelut Oy:ltä. Sisäiset erät Käyttötalousosan palvelukohtaisiin määrärahoihin ja tuloarvioihin sisältyvät myös sisäisen laskutuksen erät. Sisäisiä tuottoja perivät seuraavat yksiköt: atk-keskus, puhelinvaihde, painatuskeskus, postitus, tilapalvelu ja toimistopalveluyksikkö. Sisäiset erät eriteltyinä ovat: atk-palvelut puhelinpalvelut painatuspalvelut postituspalvelut maankäyttöpalvelut ja tilapalvelu toimistopalvelut muut sisäiset Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa

26 KÄYTTÖTALOUSOSA tuotot/kulut TA Muutos % ulkoiset + sisäiset TP 2014 muutos TA /2016 TS 2017 TS 2018 Keskushallinto 100 Keskushallinto Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate ,6 % Vaalit Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,0 % Tarkastustoiminta Toimintatuotot ,0 % 0 0 Toimintakulut ,2 % Toimintakate ,2 % Keskushallinto yhteensä Toimintatuotot ,0 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,3 % Sivistys- ja tulevaisuuspalvelut 200 Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,0 % Toimintakate ,6 % Perusopetus Toimintatuotot ,3 % Toimintakulut ,7 % Toimintakate ,4 % Lukiokoulutus Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,5 % Toimintakate ,0 % Varhaiskasvatuksen palvelut Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,3 % Vesihelmi ja liikunta- ja nuorisopalvelut Toimintatuotot ,6 % Toimintakulut ,4 % Toimintakate ,3 % Wahren-keskus Toimintatuotot ,2 % Toimintakulut ,9 % Toimintakate ,1 %