sikatsaus tammi-elokuu 2013

Transkriptio

1 O sa v u o

2 sikatsaus tammi-elokuu 2013

3 Sisällysluettelo OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-ELOKUU TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3 TALOUSKATSAUS HENKILÖSTÖKATSAUS MEDISIININEN TULOSALUE 17 OPERATIIVINEN TULOSALUE 21 PSYKIATRIAN TULOSALUE 23 TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE 26 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE 28 TILASTOT JA TAULUKOT 30

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Toimintaympäristössä alkuvuodelle on ollut leimallista taloudellisen matalasuhdanteen jatkuminen ja siihen liittyvä kuntatalouden vaikea tilanne, mikä on johtanut yhteistoimintaneuvotteluihin mm. Kokkolan kaupungissa. Yleisen taloudellisen tilanteen vaikeudet näyttäisivät kuitenkin heijastuvan myönteisinä julkisen sektorin työvoimatilanteeseen, lääkärien saatavuus kunnallisiin tehtäviin on helpottunut. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus etenee, mutta hitaasti, eikä lopullinen ratkaisu ole vielä selvillä. Alueella valmius yhteistyötä lisäävään muutokseen näyttäisi kuitenkin olevan lisääntymässä. Kuntayhtymässä vuosi on sujunut aika tavalla vuosi sitten tehtyjen tavoitteiden mukaisesti. Peruskorjausohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Investointien aiheuttamaa taloudellista kuormaa on helpottanut valtion lisätalousarviomäärärahoista saatu runsaan puolen miljoonan euron avustus poliklinikkatilojen saneeraukseen. Yleinen työilmapiiri keskussairaalassa on myönteinen. Tämä näkyy sekä sairaslomien määrän vähenemisenä että aktiivisena toimintojen kehittämisenä; tästä esimerkkinä osastofarmasiakokeilun käynnistämisestä tehty päätös ja lukuisat toimintaprosessien parantamiseen tähtäävät Lean-menetelmää käyttävät hankkeet. Ensihoitojärjestelmän uudistaminen on vaatinut runsaasti eri osapuolten kanssa yhteistyössä tehtyä suunnittelutyötä. Toiminnan muutos on aiheuttamassa kustannuspaineita. Peruspalveluliikelaitoksessa on tehty mittavia päätöksiä rakenteiden muuttamisesta avohoidon suuntaa. Vuodeosastojen sairaansijamäärä on päätetty laskea 60:een lähtötilanteen n. 100:sta. Samanaikaisesti myös ympärivuorokautisen asumispalvelun paikkamääriä on vähennetty ja vähennys jatkuu edelleen. Sairaslomien määrä on laskussa myös peruspalveluliikelaitoksessa. Keskussairaalassa palvelutuotanto on vakiintuneella tasolla. Jäsenkuntien ulkopuolisten potilaiden palvelukäyttö on kasvussa päivystyksellisen toiminnan osalta, mikä on strategisten tavoitteiden mukaista. Samalla ostetun hoidon osalta kustannuksen ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mikä selittyy parantuneella työvoimatilanteella. Ostettuja hoitoja on voitu kotouttaa. Toimintakäytäntöjen muutoksella on peruspalveluissa kyetty välttämään osastojen ylikuormittuminen paikkamäärän vähentämisestä huolimatta. Potilasturvallisuutta on kehitetty järjestelmällisesti ja potilasvahinkojen ja niistä johtuvien vastuiden määrä on selvästi laskussa. Taloudellisesti alkuvuosi on mennyt suunnitelmien mukaisesti. Keskussairaalassa toimintamenoissa ollaan jopa alittamassa talousarviotaso ja peruspalveluissakin kustannuskasvu on saatu pysäytettyä. Kuntien tulopohjan heikentymisestä johtuen kunnat edellyttävät vielä toteutumassa olevaa tiukempaa kustannusten vähentämistä.

5 Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja

6 TALOUSKATSAUS Talouskatsauksen laadinta on vuodelle 2013 haasteellista. Talouden rakenteissa tapahtui edelliseen verrattuna monia merkittäviä muutoksia, jotka vaikeuttavat vuositasolla tapahtuvaa kustannusvertailua; laboratoriotoiminnan siirtyminen ostopalveluksi, ensihoidon sopimusten siirtyminen ESH:n budjettiin ostopalveluina, Jyta-budjettiin siirretyt erikoissairaanhoidon menot ostopalveluina, henkilöstön vähentyminen laboratoriomuutoksen myötä, piirin ulkopuolisen hoidon kustannusten siirtyminen erillisiin vastuuyksiköihin, Reisjärven kunnan piirin ulkopuolisen hoidon laskut mukaan jäsenkuntien kustannuksiin jne. Lisäksi haastetta tuo se, että ostopalveluiden kasvun myötä yhä suurempi osa kustannuksista muodostuu menojäännöksinä, jälkikäteislaskutuksena. - Vuosi 2013 on haastava talouden seurantavuosi. Kustannusseuranta vaatii nyt muuttuneiden kustannusrakenteiden vuoksi monimutkaista ennakointia ja eliminointia. Vuoden 2013 menojen kattamiseksi tarvitaan lisätalousarvio. Jo vuoden alkaessa budjetista puuttuivat määrärahat Reisjärven kunnan piirin ulkopuolista hoitoa ja ensihoidon järjestämistä varten. Reisjärven kunnan palveluiden järjestämisen perusteella on tässä vaiheessa arvioitu lisätalousarviotarpeeksi +2,1 M, joka on pienentynyt koko toimintavuoden ajan (huhtikuussa arvio oli +3,1 M ). Lisäksi budjetti oli jo vuoden alkaessa alimitoitettu myös Kokkolan ensihoidon kustannusten osalta. Kokonaisuutena arvio lisätalousarvion tarpeesta vuodelle 2013 on tämän hetkisen ennusteen mukaan noin + 2,1 M sekä poistojen kattamiseksi + 0,3 M. Suunnitellussa budjetissa on vuoden kuluessa saavutettu säästöjä, joilla on osin voitu rahoittaa puuttuvia budjettikohtia. Vuoden 2013 erikoissairaanhoidon budjetti on sitä vastoin rakennettu tiedossa olleen käyttötalouden osalta mahdollisimman realistiseksi. Tämä lisää määrärahan riittävyysseurannan tarpeellisuutta ja realismia. Vuosi 2012 talousvuosi oli menokehityksen kannalta erittäin hyvä: tämä lisää haastetta säilyttää sama taso. Toistaiseksi kehitys on pysynyt edellisvuoden noin +1%:n kustannuskasvussa. Kirjanpidosta saatava tuloslaskelma näyttää tilanteessa erittäin hyvälle. Tulos on elokuun jälkeen edellisvuotta paremmalla tasolla. Tuloslaskelmaan laskettu menojäämäkirjaus 2,0 M muodostuu lähinnä arviosta kuukauden takautuvasti maksuun tulevista ostopalveluista.

7 TULOSLASKELMA Suunnitelm Toteutunu Toteutunu Muuto a t Tot. % t s % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,1 Maksutuotot , ,1 Tuet, avustukset ja muut toim.tuotot , ,8 Yhteensä , ,7 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,5 Asiakaspalv. ostot piirin ulkop , ,8 Muut palvelujen ostot , ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,4 Muut kulut , ,8 Menojäämät ja lomarahat, arvio ,0 Yhteensä , ,4 KÄYTTÖKATE , RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,1 Rahoituskulut , ,1 Yhteensä , ,3 VUOSIKATE , POISTOT , ,1 TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Rahastojen muutos 0 0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 TILIKAUDEN TULOS TOIMINTATUOTOT Vajaan 79 M :n suuruiset toimintatuotot ovat toteutuneet budjetoidun mukaisesti (66,1 %). Tuloissa on 4,7 %:n ja 3,5 M :n kasvu edellisvuoteen. Myyntituotot ovat nousseet + 5,1 % ja maksutuotot (mm. potilasmaksut) ovat vähentyneet 2,1 % mikä on suorassa suhteessa pienentyneeseen hoitopäivien määrään. Kuntalaskutuksessa ulko- ja sopimuskuntien osuus kasvaa edelleen Reisjärven jäsenkuntaroolista riippumatta suunnitelman mukaisesti nopeimmin. Erityisesti Kalajoki Kallio alueiden käyttö on lisääntynyt paljon.

8 Kuntayhtymän laskutettavien tuotteiden lukumäärä on hieman laskenut hoitovuorokausina laskettuna (vrt. toimintakatsaus). Samaan aikaan kuitenkin myös yksittäisten käyntien yksikköhinta on nousemassa käyntien sisällön muuttuessa yhtä vaativimmiksi. Avohoitokäyntien osuus kuntalaskutustuotoista on nousemassa vuodeosastohoidon rinnalle. Avohoidon käyntimäärät kasvavat ja hoitovuorokaudet vähentyvät. Myytyjen suoritteiden määrän kasvun pysähtyminen asettaa haasteen tulobudjetille ja edellyttää myös menokasvun hillintää. Toisaalta suuntaus on helpotus jäsenkuntien talouteen. Kehitys on toivottavasti tulosta alueen hoitoketjujen toimivuudesta. Elokuun osavuosikatsauksessa on mukana elokuun toteutumaan perustuva kuntalaskutus, jossa ovat mukana myös piirin ulkopuolelta ostetut ja elokuun loppuun mennessä toteutuneet hoidot. Piirin ulkopuolisen hoidon laskutusviiveen vuoksi toteumaan perustuva kuntalaskutus valmistuu aina noin kuukauden viiveellä. Elokuun kuntalaskutuksessa: Erikoissairaanhoidon oman toiminnan (ei sisällä ensihoitoa) kuntalaskutus kasvoi + 5,9 % eli +3,2 M (kokonaismäärä 57,8 M ) Ostopalveluiden kuntalaskutus kasvoi + 7,8 % eli + 0,9 M (kokonaismäärä 12,1 M ). Tässä summassa uusi Reisjärven osuus nosti kustannuksia 1,3 M joten muiden kuntien maksuosuus laski. Kehitysvammahuollossa kuntalaskutus kasvoi + 0,2 % eli (kokonaismäärä 1,4 ) Ensihoidon kuntalaskutuksesta (1,3 ) puuttuvat Perhon sairaankuljetuksen tiedot Jäsenkuntien keskimääräinen kasvu on + 8,2 % eli yhteensä +4,8 M, jossa Reisjärven kasvuvaikutus + 1,3 M ja ensihoidon + 1,3 M v (kokonaissumma 63,9 M ) Jäsenkuntien laskutus on kasvanut oman toiminnan osalta somatiikassa + 8,1 % eli + 3,3 M ja psykiatriassa laskenut edellisvuoden tavoin 6,9 % eli -0,5 M (kokonaissumma 50 M ) Kalajokiseudun ja Kallion yms. kasvu keskussairaalan oman tuotannon palvelumyynnissä + 12,1 % eli + 0,5 M (kokonaissumma 5,5 M ) Pietarsaaren seudun palvelumaksukasvu keskussairaalan oman tuotannon palvelumyynnissä + 3,2 % eli (kokonaissumma 2,2 M )

9 Merkille pantavaa on, että edellisvuoden käänteen jälkeen piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset on edelleen ns. vanhoissa jäsenkunnissa voitu pitää miinusmerkkisinä. Kyseessä on läpilaskutuserä, joka näkyy tuloslaskelmassa palvelumaksutulona. Tuloslaskelmassa menot (mukana ostot ajalta 1 7 / 2013) ovat toki kasvaneet + 6,8 %, mutta kasvu johtuu Reisjärven osuudesta. Muiden kustannukset ovat hienoisesti laskeneet. Reisjärvi käyttää suhteellisesti enemmän piirin ulkopuoliseen hoitoon kuin muut jäsenkunnat, mutta Reisjärvi on toimintavuoden aikana siirtynyt nopeasti käyttämään yhä enemmän keskussairaalan omia palveluja. Edelleenkin liian suuri osuus kuntien palvelumaksuista kohdistuu sairaalan oman toiminnan rahoittamisen sijasta piirin ulkopuolisen hoidon ostopalveluiden kattamiseen läpilaskutuksena. Piirin ulkopuolisen hoidon osuus myös vanhojen jäsenkuntien kustannuksista on lähes kaikilla edelleen yli 20 % kokonaismenoista. TOIMINTAKULUT Lähes 75 M :n suuruisten toimintakulujen kasvu edellisvuoteen on tuloslaskelman mukaan + 4,4 % eli + 3,2 M. Varovaisuuden periaatetta noudattaen tuloslaskelman sisältää ns. menojäämä-arviota 2 M, joka kattaa pääosin ennakoitavat, jälkikäteen kirjattavat kustannukset. Talousarvion käyttötalousmenoista on toteutunut 65,5 % (sis. menovarauksen). Piirin ulkopuolisen hoidon ostot (10,1 M ) kasvoivat + 6,8 % eli runsaat Summaa kasvattaa kuitenkin Reisjärven osuus + 1,3. Toteumaennuste nykyisellä menokehityksellä johtaa Reisjärven osuuden vuoksi selkeästi budjetin ylitykseen. Vuoden aikana lisämäärärahan tarve on merkittävästi pienentynyt kevään ennusteista. Henkilöstönettokulut (39 M ) ovat laskeneet 1,5 %, eli 0,6 M. Merkittävin selittäjä tälle on laboratoriohenkilöstön siirtyminen pois kuntayhtymän henkilöstöbudjetista. Tosin myös sairauspoissaolot ovat alkuvuonna vähentyneet radikaalisti. Tämä on osaltaan tuonut säästöjä sijaismäärärahojen käyttöön. Palkkamenoja on vuoden kuluessa nostanut hieman uudet rekrytoinnit, joilla erityisesti lääkärivakansseja on voitu täyttää. Henkilöstömenot sisältävät pääosin vuoden lomarahat. Noin 12,1 M :n suuruiset muut palveluiden ostot (mm. asiantuntijapalvelut sis. lääkäripalvelut, siivouspalvelut, työterveys) ovat nousseet eniten, + 32 %, eli 2,9 M. Parantuneen rekrytointitilanteen vuoksi on lääkäripalveluostopalvelusopimuksia voitu kuitenkin vähentää. Näin saatu säästö on ollut runsaat - 11 % eli noin 0,3 alkuvuoden aikana. Kokonaiskasvun selittäjinä ovat erityisesti ensihoidon siirtyneet ostopalvelusopimukset sekä NordLabin ostopalvelut. Elokuun tuloslaskelmassa ensihoidon sopimusten kustannusvaikutus on ollut + 1,1 M ja pääosin

10 NordLabille maksetut laboratorion ostopalvelut 2,4 M (nettokasvu + 1,8 M ). Tässä tuloslaskelmassa on mukana tammi-heinäkuun laboratorio -laskutus. Laboratorion hinnasto on säilynyt edellisvuoden tasolla. Vuonna 2012 laboratorio laskutti sisäisesti sairaalan yksiköitä noin 3,7 M vuodessa. Myös tänä vuonna kuukausittainen laskutus on lähes samalla tasolla, volyymin vuoksi hieman kasvussa, ollen noin /kk. Myös magneettitutkimusten ostot ovat kasvaneet merkittävästi edellisvuodesta. Siivouspalvelukustannukset ovat kasvaneet 9 % eli 0,1 M. Atk-palveluiden ostojen määrä kasvaa edelleen (erityisesti Effica-potilastietojärjestelmä), mutta toiminnallisten muutosten myötä on saavutettu myös yksittäisiä säästöjä erityisesti atk-verkko ja palvelinkustannuksissa. Aineet ja tarvikkeet -menoerän (10 M ) säästö on - 4,4 % eli Suurin säästö muodostuu laboratorion toiminnan päättymisen myötä. Merkittävä kasvu on lämmitys- sähkö ja vesikustannuksissa. Muut toimintamenot (1,2 M ) ovat hieman edellisvuoden alapuolella. Huomion arvoista on, että vuokrista ja tätä kautta tuloksesta siirretään tilinpäätösvaiheessa Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon tekemää SVOP-varausta vastaavan suuruinen ns. pääomavastike (vuonna 2012 oli ) pääomasijoituksena yhtiöön. Tämä kirjausmuutos pienentää maksettujen vuokrien määrää tilinpäätöksen tuloslaskelmassa. Nyt ko. summa on kirjattu käyttötalousmenojen vuokriin. Tuloslaskelman osoittama tilikauden tulos on nyt ylijäämäinen 1,4 M. Tulos on 0,5 M edellisvuotta parempi. Elokuun tulos sisältää vähennyksenä 0,6 M kesällä maksettua kuntaosuuksien palautusta kunnille, joten ilman ko. kirjausta tulos olisi noin 2 M :n tasolla. Mikäli tämä tulos toteutuu tilinpäätöksessä, tulee se kattamaan suunnitellun lainanlyhennysohjelman (noin 1,3 M ) ja ainakin osittain H-Seitsikon edellyttämän rahoitusosuuden osuuksiin ja osakkeisiin. INVESTOINNIT Investointimenojen kokonaiskäyttöaste oli huhtikuussa 44,9 % (brutto). Saneeraus on tällä hetkellä käynnissä kirurgian poliklinikalla. Sairaala-apteekin rakentaminen alkaa tulevan talven aikana eli hieman suunniteltua myöhässä. Atk-investointien käyttöaste oli budjetoidun mukaisesti 46,2 %. Investoinnit sisältävät myös pääomamenoina osakkeen ja osuudet, joista on suoritettu NordLabin pääoma-osuus Investointien tulorahoituksena on :n suuruinen valtionosuus korjausinvestointeihin sekä taseessa olleen laboratorioon kohdistetun irtaimen omaisuuden myyntituotto NordLabille Mikäli ennuste pitää, toteutuu tulos budjetin suunnitelman mukaisena. Lainojen lyhennykset ovat , mikä on noin enemmän kuin edellisvuonna.

11 Vuodelle 2013 on tehty investointeja koskevat lisätalousarviot ensihoidon ensikalustusta varten sekä Pesula-yhtiön pääomasijoitusta varten. Ensihoidon osalta hallitus on muuttanut käyttösuunnitelmapäätöksellä määrärahan käyttöä siten, että osa investointirahasta (0,6 M ambulanssien hankinta) on päätetty toteuttaa huoltoleasing-ratkaisuna. Pesula-yhtiön pääomasijoitus tehdään myöhemmin syksyn aikana. YHTEENVETO Elokuun perusteella laaditun toteumaennusteen perusteella on arvioitavissa, että talousvuosi tulee toteumaan hieman toivottua paremmin. Menoraamissa on toki tapahtunut yksittäisiä toivottua suurempia kasvuja, mutta myös oletettua suurempia säästöjä. Kokonaisuutena lähtötilanteessa oletettu lisätalousarviotarve on pienentymässä lähes miljoonan euron verran. Nyt arvio lisätalousarvion tarpeesta on käyttötaloudessa 2,1 M ja poistojen kattamiseksi + 0,3 M. Merkittävimpiä tekijöitä myönteisesti kehittyneeseen tulokseen ovat olleet piirin ulkopuolisen hoidon ostojen väheneminen ns. vanhoissa jäsenkunnissa, onnistuneet rekrytoinnit ja oman tuotannon vahvistaminen somatiikassa ostopalveluiden kustannuksella sekä erityisesti sopimuskunnista tullut vahvistunut potilasvirta. Osavuosikatsauksen tuloksen perusteella on ennustettavissa, että tilinvuoden tulos tulisi kattamaan suunnitellusti lainanlyhennysohjelman ja H-Seitsikon rahoitusosuuden. Budjetti on toteutumassa ja menokuri perustuotantokustannuksissa on säilynyt. Budjettiin uutena tullut toimiala ensihoito ja uuden jäsenkunnan mukaantulo piirin ulkopuolisen hoidon menoihin nostavat bruttomenojen kasvun + 4,4 %:n tasolle (+ 3,2 M ), mutta ilman uusia toimintakokonaisuuksia (ensihoito 1,3 M ja Reisjärvi piirin ulkopuolinen hoito 1,3 M ) kasvu jäisi vajaan prosentin eli + 0,8 M :n tasolle. Alkuvuoden menokuri on pitänyt hyvin. Oleellista on, säilyykö piirin ulkopuolisen hoidon hillitty käyttö kuinka pitkään. Kohentunut rekrytointitilanne on tuonut valoa myös talouteen. Palveluiden ostoissa on saavutettu säästöjä sekä parantuneen rekrytointitilanteen että kilpailutuksessa saavutettujen hyötyjen myötä. Tältä osin sairaalassa eletään toiveikkaissa tunnelmissa. Budjetti vaikuttaa edelleen realistiselle, mutta Reisjärven jäsenkuntamuutoksen myötä tarvitaan myös käyttötaloudessa lisätalousarviota. Jäsenkuntien kannalta myönteistä on sopimuskuntien ja ulkokuntien lisääntynyt käyttö, joka tukee vahvasti pienen sairaanhoitopiirin mahdollisuutta toimia alueen päivystävän sairaalan roolissa.

12 Minna Korkiakoski Talousjohtaja

13 HENKILÖSTÖKATSAUS Henkilöstön määrä ja palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoidon ja kuntayhtymän yhteisten tukipalveluiden henkilöstön määrä on kuluvan tammi-elokuussa vaihdellut tammikuun lopun 1144 henkilöstä kesäkuun lopun 1282 henkilöön. Elokuun lopun henkilömäärä 1158 on 84 pienempi kuin edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Tämä muutos johtuu kliinisen laboratorion viran- ja toimenhaltijoiden siirtymisestä Nordlabin palvelukseen sekä Jytan alueen ravintohuollon henkilöstön siirtymisestä Vetelin kunnan palvelukseen. Ammattiryhmistä eniten lisäystä (9 henkilöä) oli lääkärien määrässä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuosi 2013 Henkilöstön määrä Sairaala (kuun viimeisen päivän lkm tilanne) vrt huhti vrt elo Tamm i Helmi Maalis Huhti 2012 Touko Kesä Heinä Elo 2012 Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik.opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa av. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä

14 Jyta peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vaihteli tammikuun lopun 631:stä kesäkuun lopun 711 henkilöön. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hoitohenkilöiden määrä oli lisääntynyt 14 ja hoitohenkilöiden määrä oli vähentynyt 8 edellisen vuoden elokuun tasoon verrattuna. Koko kuntayhtymän vahvuus elokuun lopussa oli 1794 henkilöä (vuoden 2012 elokuun lopussa 1876). Vuosi 2013 Henkilöstön määrä Jyta (kuun viimeisen päivän lkm tilanne) vrt huhti vrt elo Tamm i Helmi Maalis Huhti 2012 Touko Kesä Heinä Elo 2012 Lääkärit Hoitohenkilöt, amk/aik.opisto Hoitohenkilöt, perustaso Tutkimushenkilöt Tutkimusta ja hoitoa av. henkilöt Huolto Hallinto Ravintohuolto Hoitosopimushenkilöt Harjoittelijat (ml. apul.lääk. ja aman.) Yhteensä Palvelussuhteen luonteen mukainen jako on esitetty alla olevassa taulukossa. Elokuun 2012/2013 verrattuna vakinaisten palvelussuhteiden osuus laski hieman koko kuntayhtymässä 73,2 %:iin kaikista palvelussuhteista. Avoimen viran-/toimenhoitajia oli elokuun lopussa 87 (erikoissairaanhoito 64 ja JYTA 23). Vuoden 2012 elokuussa avoimen viran-/toimen hoitajia oli 85. Palvelussuhteen luonne Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yht. Vert. elo 2013 elo 2013 elo 2013 elo 2012 Vakinainen virka-/työsuhde ,8 % ,4 % ,2 % ,6 %

15 Määräaikainen virka-/työsuhde ,5 % ,0 % ,5 % ,2 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 64 5,5 % 23 3,6 % 87 4,8 % 85 4,5 % Harjoittelija 2 0,2 % 0,0 % 2 0,1 % 2 0,1 % Palkkatuella 0,0 % 6 0,9 % 6 0,3 % 11 0,6 % Yhteensä % % % ,0 % Vaihtuvuus Vakinaisia palvelussuhteita päättyi toisen vuosikolmanneksen aikana yhteensä 49. Suurimmat ryhmät muodostivat vanhuuseläkkeelle jääneet 19 ja työpaikan vaihtaneet 13 henkilöä. Neljä henkilöä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Erikoissairaanhoidon virkoihin tai toimiin on elokuun loppuun mennessä valittu 38 henkilöä, joista 11 henkilöä tuli organisaation ulkopuolelta. Vakinaisten palvelussuhteiden päättymien syyt tammi-elokuu 2013 Sairaala Jyta Yhteensä tammi-elo tammi-elo tammi-elo Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Paikkakunnalta muutto 1 1 Työpaikan vaihto Kuolema Opiskelu 0 Irtisanottu/työ loppunut 0 Siirto toiseen virkaan 2 2 Muu syy Yhteensä

16 Sairauspoissaolot Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstön kumulatiivinen sairauspoissaolopäivien määrä elokuun lopussa oli 10393, mikä on 3399 päivää edellisen vuoden vastaavaa määrää vähemmän. Osin tähän vaikuttaa myös sairaalan henkilöstömäärän väheneminen. Tammi-maaliskuun sairauspäivien määrät olivat huomattavasti pienempiä verrattuna vuoden 2012 vastaaviin lukuihin verrattuna. Jos sairauspäivien taso pysyy loppuvuoden 1400 tasolla, niin kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite enintään 15 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti saavutettaisiin.

17 Peruspalveluliikelaitos Jytan sairauspoissaolot ovat vaihdelleet huhtikuun 1035 sairauspoissaolopäivästä elokuun 643 päivään. Helmi- ja elokuun sairauspoissaolopäivien määrät ovat huomattavasti alhaisempia verrattuna edellisen vuoteen ja muutoin kuukausittaiset sairauspoissaolot ovat samaa suurusluokkaa. Tammi-elokuussa 2013 sairauspoissaolopäiviä oli yli 594 vähemmän kuin viime vuoden elokuun lopussa. Tavoite keskimäärin 15 sairauspoissaolopäivästä henkilöä kohti tarkoittaisi 550 sairauspoissaolopäivän kuukausitahtia, Jytan osalta varsin haasteellinen.

18 Työpanostarkastelu erikoissairaanhoidossa Tammi-elokuun henkilöstön työpanos vakansseihin suhteutettuna oli erikoissairaanhoidossa yhteensä 94,0 % (vuoden 2012 lopun työpanosprosentti oli 95,4). Lääkäreiden työpanosprosentti 71,4 on 5,1 prosenttiyksikköä vuoden 2012 kumulatiivisesta toteumaa suurempi. Kouluasteisen hoitohenkilöstön työpanosprosentti on korkein 109,7 % ja laskenut edellisvuodesta 0,1 % -yksikköä. Suurimman henkilöstöryhmän hoitohenkilöt/amk:n työpanosprosentti on 0,3 % -yksikköä edellisen vuoden loppua pienempi. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina vakansseihin nähden Tammi-e lo 2013 kumulat. kk 12/2012 kk 12/2011 kk 12/2010 Lääkärit 70,4 65,3 63,2 70,9 Hoitohk., amk/opistoaste 87,4 87,7 86,6 87,4 Hoitohk., kouluaste 109,7 109,8 97,8 101,9 Tutkimushk. 75,5 79,4 77,6 77,6 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 94,3 94,3 95,7 94,9 Huoltohk. 85,5 85,5 90,2 87,9 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 91,5 92,3 90,9 96 Ravintohuoltohk. 70,9 74,4 74,6 81,1 Kaikki yhteensä 94,0 94,6 92,9 94,6 Henkilöstöhankinta Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä on alkuvuoden aikana osallistunut Sairaanhoitajapäiville Helsingissä ja Pohjolan lääkäripäiville Oulussa. Muutamia työntekijöitä on saatu kiinni näiden tapahtumien kautta. Sairaanhoitajien rekrytointitilanne oli kesällä heikko, syksylle olemme saaneet hyvin sijaisia, emmekä ole pystyneet työllistämään kaikkia halukkaita. Tässä lienee taustalla yleinen taloudellinen tilanne. Erityisesti lyhytaikaisten sijaisten saanti oli kesällä heikko.. Kesän sijaisuuksiin ei saatu sairaanhoitajia riittävästi. Psykiatrisen tulosalueen lyhytaikaisia sijaisia on saatu riittävästi. Kesäsijaisuuksissa käytettiin sairaanhoitajaopiskelijoita ja lähihoitajia. Lyhyistä, äkillisistä poissaoloista selvittiin joustamalla ja työvuoroja vaihtelemalla.

19 Lääkärien rekrytointitilanne on pysynyt vaikeana, joskin on onnistuttu saamaan hyviä osaajia kevään aikana. Ortopedian osaamista on jouduttu hankkimaan kilpailuttamalla ostopalveluina. Psykiatripulaan ei myöskään ole ollut nähtävissä helpotusta. Rekrytoinnin yhteistyökuvioita on viritelty maakunnallisesti Kokkolan terveyskeskuksen, Työplussan, Jyta-peruspalveluliikelaitoksen sekä KOSEK:in kanssa. SoTe- rekryprojekti alkoi vuoden alussa. Projektia hallinnoi Työplussa ja se kestää ensi vuoden kevääseen. Lääkäriopiskelijoille tarjottiin kesätöitä vuoden 2012 tapaan. Osaamisen kehittäminen Organisaation koulutussuunnitelma ja henkilöstön ammatillinen täydennyskoulutus on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Koulutusten sisällöt ovat pääosin liittyneet akuuttihoidon osaamisen varmistamiseen, vanhustyössä toimivien sairaanhoidollisen osaamisen syventämiseen ja erikoisalakohtaisten hoitoketjujen tarkasteluun. Sisäisessä koulutuksessa painopisteenä ollut lähiesimiesten esimiesosaamisen kehittäminen. Kiurun 18 lähiesimiestä aloitti tammikuussa johtamisen erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Koulutus toteutuu oppisopimusrahoitteisena ja sen sisällöllinen painotus on prosessien johtamisessa Lean-menetelmää soveltaen. Kaikille lähiesimiehille suunnatut koulutusiltapäivät ajankohtaisista aiheista ovat jatkuneet aikaisemman käytännön mukaisesti. Työsuojelu Työsuojelujaos hyväksyi käyttöön yhdessä yhteistyötoimikunnan kanssa uusitun päihdeongelmaisen hoitoonohjausmallin. Käyttöön ollaan kuluvan vuoden aikana ottamassa myös henkisen ensiavun toimintamalli. Työsuojeluhenkilöt osallistuivat alkuvuonna työpaikkaselvityksien tekemiseen yhdessä työterveyshuollon kanssa ja osallistuivat sisäilmatyöryhmän toimintaan. Paloharjoituksia on järjestetty sekä Jyta-alueella että kantasairaalarakennuksessa. Laadittiin myös ohje menettelytavasta, miten toimitaan työtapaturman sattuessa. Työterveyshuolto Yhteistyö Työplussan ja Jytan oman työterveyshuollon kanssa on ollut tiivistä. Yhteistyössä on tehty mm. työpaikkaselvityksiä ja työterveyshuoltoneuvotteluja. Erikoissairaanhoidon ennaltaehkäisevän työterveyshuollon sekä sairaanhoidon kustannukset tammi-elokuun palvelujen käytöstä olivat ,78 euroa ja Jytan ,73 euroa.

20 Eija-Liisa Heikkilä Henkilöstöjohtaja

21 MEDISIININEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Yksittäisiä potilaita ei ollut hoitotakuussa, syynä lääkäripula. Eniten ongelmaa oli neurologialla ja fysiatrialla. Neurofysiologian jonopurku on käynnistynyt hitaasti myös lääkäripulan takia. Fysiatrialla ja kuntoutuksella on vaikeuksia järjestää kaikki palvelut henkilöstövajeen takia. Lääkäripulan ja hoitotakuun takia erityisesti keuhkosairauksilla ja reumatologialla välttämättömät kontrollit viivästyvät ja siksi esim. keuhkosairauksilla diagnoosiin pääsy viivästyy. Avohoitokäyntejä oli eli (8/ ) eli 1,6 % enemmän kuin viime vuonna. Suunnitelluista käynneistä on toteutunut 64 %. Pietarsaaren, sopimuskuntien ja muiden piirin ulkopuolisten kuntien osuus käynneistä oli 12,7 %. Nettohoitopäivät vähenivät viime vuodesta :sta :een eli 3,4 % ja päättyneet hoitojaksot vähenivät 4 100:sta 3862:een eli 5,8 %. Päättyneistä hoitojaksoista on toteutunut 65 % tavoitteesta. Hoitojaksoista Pietarsaaren, sopimuskuntien ja muiden piirin ulkopuolisten kuntien osuus oli 15 %. Keskimääräinen hoitoaika oli tulosalueella 3,3 vrk (8/ ,2) Prosessien näkökulma Medisiininen poliklinikka aloitti vuoden vaihteessa toimintansa, sisätautien ja keuhkosairauksien poliklinikat yhdistettiin. Alkuvaikeuksien jälkeen toiminta on käynnistynyt hyvin ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Henkilökunnan käytössä saadaan synergiahyötyä ja resursseja saadaan kohdennettua tarpeen mukaan. Medisiinisen poliklinikan ja päiväsairaalapotilaiden prosessin kehittämistä jatketaan, PEG potilaan hoitoprosessia työstetään. Parkinson potilaan ja muistipotilaan hoitoketjut ovat valmiit, epilepsiapotilaan hoitoketju on aloitettu. Aivohalvauspotilaan ja lihavuusleikkauspotilaan hoitoketjut saivat erinomaisen palautteen sisäisessä auditoinnissa. Kipupotilaan kuntoutus- ja hoitoprosessin suunnittelu on käynnissä moniammatillisena yhteistyönä kuntoutuksen, kipupkl:n, sosiaalityön ja psykologiyksikön kanssa. Keuhkoahtaumapotilaiden kuntoutuksen kehittämisprojekti on menossa kuntoutuksen, keuhkoyksikön ja perusterveydenhuollon kanssa. Aivohalvauspotilaan kuntoutus jatkuu Kokkolan terveyskeskuksen vuodeosastolla

22 Potilaslähtöisiä prosesseja kehitetään edelleen. Uuden puhelintekniikan myötä puhelinajat toimivat paremmin ja ovat potilas ystävällisemmät. Os. 8:lla yksi huone on sepelvaltimoiden varjoainekuvaus potilaille ja paikka määrä väheni näin 1,5. Paikkoja on nyt ja huonemuutos osastolla on koettu hyväksi. Sydäntoimenpideyksikön toiminta jatkui tehokkaana. SYTY:n tilastojen mukaan toimenpiteitä tehtiin 515 kpl joita angiografioita 442 kpl, pallolaajennuksia/stenttauksia (PCI) 201 ja tahdistintoimenpiteitä 73 kpl. 8/2012 oli tehty toimenpiteitä 531, joista angiografioita 442, PCI 195 ja tahdistintoimenpiteitä 89. Sairaanhoitopiirin ulkopuolisten osuus toimenpiteistä oli 16 %, PCI jakauma todennäköisesti suurempi, lähellä 20 %. Tämä korostaa primaari PCI osuutta Kalajokilaaksosta ja Pietarsaaresta, jotka lähettävät elektiiviset potilaat omaan keskussairaalaan. Elektiivisiä tutkimuksia tehdään samalla vauhdilla kuin aiemmin, mutta jono on lyhentynyt. Angiolähetteet ovat vähentyneet selvästi. Yksi tekijä on Kokkolan terveyskeskuksessa toimiva kardiologi, joka lähettää angiografiaan oikeat potilaat ja ns. turhat tutkimukset vähenevät. Os. 9:llä paikkoja vähennettiin 4 kpl ja paikkaluku on 20. Nyt kuormitusluvut ovat todelliset, eristyspotilailla on huoneet ja valvontayksikkö toimii omalla henkilökunnalla os. 9:llä vähennettiin vuodepaikkoja hoitohenkilökunnan pulan takia sekä säästötoimena ja tuolloin os. 9:llä oli vain 6 paikkaa (lähinnä eristyspotilaille). Valvontayksikkö siirtyi os. 12:lle sulun ajaksi. Os. 12:lla neurologisessa valvontayksikössä toiminta oli vilkasta, siellä hoidettiin 298 potilasta. Liuotushoidon sai 10 aivoinfarktipotilasta, joista 5 telestroken kautta. Pietarsaaren neurologisia potilaita on hoidettu K-PKS:ssa varsinkin kesäsulun aikana ja kyseessä pääsääntöisesti akuutit AVH potilaat. Keskimäärin kesäaika sujui hyvin, tilapäisiä ylikuormituspiikkejä kuitenkin oli. Myös jatkohoitoon pääsy osastoilta tapahtui kohtuullisen hyvin. Pisimpään joutui odottamaan paikkaa Kokkolan terveyskeskukseen. Kesällä sydänpoliklinikan toiminta siirtyi osin ihotautien poliklinikan siipeen, infektiolääkäri ja hygienia hoitaja siirtyivät tilapäisesti medisiiniselle poliklinikalle tyhjiin jääneisiin sydänpkl:n huoneisiin. Keuhkopoliklinikka siirtyy vuoden vaihteessa medisiinisen poliklinikan tiloihin ja läheisyyteen, tiloja tätä varten valmistellaan ja remontoidaan. Ihotautien poliklinikka oli suljettuna , hoitoprosesseja läpikäydään samalla kun uusia hoitajia koulutetaan poliklinikan toimintaan.

23 Aivohalvauspotilaan ja lihavuusleikkauspotilaan hoitoketjut saivat erinomaisen palautteen sisäisessä auditoinnissa. Potilaslähtöisiä prosesseja kehitetään edelleen. Uuden puhelintekniikan myötä puhelinaikojen pitäisi toimia paremmin ja olla potilasystävällisempiä Henkilökierto jatkuu medisiinisellä tulosalueella ja potilaiden riskikäyttäytymiseen vaikutetaan aktiivisesti. Henkilöstönäkökulma Edelleen on lääkäripula. Sisätaudeilla tilanne on ollut kohtuullinen, mutta syksyllä lääkäreitä lähtee erikoistumisjaksoille ja tilanne heikkenee. Lisäksi osa lääkäreistä on osa-aikaisia. Pahin pula on edelleen keuhkosairauksilla, neurologialla sekä fysiatrialla ja kuntoutuksella. Yhden kardiologin työpanos siirtyi pääsääntöisesti Kokkolan terveyskeskukseen vuoden alussa ja tämä on näkynyt myönteisenä kehityksenä potilaiden hoidonporrastuksessa ja lähetteiden tasossa. Hoitohenkilökunnasta on myös jatkuva pula ja sijaisten löytäminen on vaikeaa lomien ajaksi. Jatkuvasti joudutaan perehdyttämään uutta ja myös vanhaa henkilökuntaa uusiin tehtäviin ja osaamisvaje on uhka. Henkilökierto on välttämätöntä, jotta resurssit riittävät ja saadaan kohdennettua oikein aloitettiin osastofarmasia pilotti os. 9:llä, johon käytetään vapautunutta perushoitajan vakanssia. Tavoitteena on resurssien ja työpanoksen oikein kohdentuminen ja hoitajien aika jää hoitotyöhön. Medisiinisellä ja ihotautien poliklinikalla on yhteinen osastonhoitaja ihotautien poliklinikan osastonhoitajan eläköidyttyä. Sairaslomat ovat vähentyneet. Kun henkilökuntaa eläköityy, suunnitellaan toimintaa tarkkaan ja katsotaan, tarvitseeko kaikkien eläköityvien virkaa/vakanssia täyttää. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Ulkopuolisia konsultteja on tarvittu edelleen, jotta hoitotakuussa pysytään.

24 Moniammatillista syömishäiriöpotilaan hoitoa kehitetään sairaalassa ja tällä voidaan vähentää osastohoitojaksoja ja sijaismäärärahojen käyttöä. Os. 9:llä paikkaluvun vähennyksen myötä valvontayksikön toiminta on turvattu omalla henkilökunnalla ja sijaistenkäyttö on vähentynyt. Tulosalueen toimintakulut olivat euroa ja 0,4 % lisääntyneet viime vuodesta. Toimintatuotot olivat ja lisääntyneet 1,5 % viimevuodesta. Hoito piirin ulkopuolelta on maksanut euroa tulosalueelle, josta euroa OYS:aan. Vertailu viime vuoteen vaikeaa, kun laskutus muuttui tulosalueilla vuoden alussa. Tulos oli euroa ylijäämäinen ja 15,6 % noussut viime vuodesta. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden vajaus on edelleen suuri riskitekijä. Osaaminen on uhattuna, jos tietotaito on vain yksittäisillä työntekijöillä. Kesäaikana hoitajien sijaisista pula, tuolloin suurella osalla sijaisista ei esim. i.v. lupaa ja kokemattomuuden takia riskit lisääntyvät. Ylikuormitustilanteet ovat potilasturvallisuus riski ja lisää epidemiariskiä myös. Hoidonporrastuksessa ja potilassiirroissa on edelleen kehittämistä. Ajoittain on aggressiivisia potilaita tai omaisia ja hälytysjärjestelmässä puutteita Haipro-ilmoituksia on tehty 102 kpl ja määrä vähentynyt 1 kpl viime vuodesta. Ongelmatilanteet on käsitelty yksiköiden sisällä pääsääntöisesti. Olen tarkastanut tulosalueeni viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta tammikuu-elokuu 2013 ja todennut ne riittäviksi ja juridisesti sisällöltään oikein laadituiksi. Ilkka Vihriälä Ylilääkäri, medisiinisen tulosalueen johtaja

25 OPERATIIVINEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Hoitotakuu toteutuu lähes kaikilla osa-alueilla. Jono-ongelmia on ollut kuulonhuollossa ja ortopedisten potilaiden poliklinikka-aikojen kanssa. Näihin ongelmiin on tartuttu jononpurkuja järjestämällä ja kirurgian läheteruuhkaa purkamalla. Leikkausten hoitotakuu toteutuu. Synnytysten kesäaikaiseen lisääntymiseen oltiin varauduttu lisäresurssoimalla hoitohenkilökuntaa ja vähentämällä elektiivistä leikkaustoimintaa ja hoito potilaiden hoito toteutui ongelmitta. Lastenneurologian ja siihen liittyvien psykologipalveluiden saatavuus uhkaa hoitotakuuta. Potilasvahinkojen määrä ei ole lisääntynyt. Prosessien näkökulma Prosesseja alettu tarkastella LEAN periaatteen mukaan. Kirurgisen potilaan hoitoketjuja hiotaan yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Operatiivisille vastuuyksiköille järjestetään Fast Track koulutusta potilaslähtöisen ja tarkoituksenmukaisen hoidon tehostamiseksi. Sairaalan remonttiprojekti on edennyt suunnitellusti. Kirurgian, fysiatrian ja onkologian poliklinikan remontti valmistunee vuodenvaihteessa, jonka jälkeen käynnistyy lastenpoliklinikan ja hammas- ja suukirurgian yksikön saneeraus. Uusiin tiloihin remontoidaan lisäksi kipupoliklinikan ja infektioyksikön tilat. Välinehuoltokeskuksen saneerauksen suunnittelu on aloitettu Kesällä operatiivista toimintaa häiritsi erittäin pahasti keskusleikkaussalin kosteusongelma, jonka takia jouduttin mm perumaan noin 20 proteesileikkausta. Ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin toiminnaksi on edennyt suunnitellusti. Palvelutasopäätökset ja budjetti on tehty ja henkilökunnan rekrytointi on menossa. Kokkolan terveyskeskuksen päiväaikainen yleislääkäripäivystys on siirtymässä sairaalan tiloihin vuoden vaihteessa, suunnittelu käynnissä. Pietarsaaren synnytysosaston kesäsulkuun oltiin varauduttu asianmukaisesti. Suurin osa alueen synnyttäjistä hakeutuikin Kiuruun synnyttämään eikä ongelmia esiintynyt. Naisten ja lasten avosairaalahanketta suunnitellaan aloitettavaksi projektityönä ja toiminta vakiintunee lastenpoliklinikan remontin valmistuessa. Avohoitokäynnit ovat pysyneet entisellä tasolla, Vuodeosastohoidon toteutuminen on myös määrällisesti samalla tasolla kuin viime vuonna.

26 Henkilöstönäkökulma Lääkäritilanne on kohtalainen. Eniten vajausta on kirurgialla, jonka vuoksi takapäivystyksen ortopedi- ja pehmytosapäivystyksen toteutuminen on haasteellista. Sairaalaan on saatu rekrytoitua lastenkirurgi. Päivystyksen virkahaku ei ole toistaiseksi tuottanut tulosta, medisiininen päiväpäivystys hoidetaan yhteistyössä sisätautiklinikan kanssa. Kirurgian klinikan lääkärit hoitavat operatiivisen päiväpäivystyksen Rekrytointia jatketaan. Aistinklinikan knk-yksikön osastonhoitajaa ja kirurgisen osaston 10 osastonhoitajaa rekrytoidaan. Ensihoidon noin 50 toimeen on saatu hyvin hakijoita ja valinnat ovat haastatteluvaiheessa. Sairauslomia ei ole ollut tavallista enempää. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Budjetti on toteutunut suunnitellusti. Henkilöstökuluissa nousua 6,5 %. Lääkäripulan takia konsultteja on tarvittu kirurgialla ja anestesialla. Piirin ulkopuolinen hoitoon pysynyt ennallaan ja ostopalveluita on vähennetty. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Olen tarkastanut tulosalueeni viranhaltijapäätöksiä osana sisäistä valvontaa ajalta huhtikuu-elokuu 2013 ja todennut ne riittäviksi ja juridisesti ja sisällöllisesti oikein laadituiksi. Pirjo Dabnell Ylilääkäri, operatiivisen tulosalueen johtaja

27 PSYKIATRIAN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Toimintojen suunnittelussa alueella koulutettujen kokemusasiantuntijoitten osaamista on hyödynnetty. Samoin Omaiset mielenterveystyön tukena, Vaasanseutu ry Kokkolan toimipisteen kanssa on lisätty yhteistyötä suunnittelemalla syksyllä alkavaksi omaisneuvojien kerran kuukaudessa toteutuva päivystys Psykiatrian poliklinikalla sekä ensitietoon liittyvä avoin luentosarja mielenterveydestä. Yhteistyön tiivistäminen Kokkolan terveyskeskuksen kanssa hoidon porrastuksen parantamiseksi päivystysaikaisen sairaalaan oton vähentämiseksi on vaikuttanut merkittävästi. Aikuispsykiatrialla avohoitosuoritteet ovat vähentyneet -13,1 % (Kokkola %), samoin aikuispsykiatrian osastojen hoitopäivät ovat vähentyneet -13,5 % (Kokkola -988 htp/-18,2 %). Nuorisopsykiatrialla avohoitokäynnit ovat lisääntyneet 13,2 % (Kokkola +9,15 %). Lastenpsykiatrian osastohoitopäivistä on myyty jäsenkuntien ulkopuolelle 47 % ja nuorisopsykiatrian hoitopäivistä 22 %. Aikuispsykiatrian osastojen kuormitus on saatu tavoitteen mukaisesti laskemaan. Psykiatrian osasto 15:llä oli kuormitus 93 % ja Psykiatrian osasto 16:lla 83,3 %. Nuoriso-osasto 17:n kuormitus oli 96 %. Keskimääräinen hoitoaika oli sekä aikuis- että nuorisopsykiatriassa 11 vrk. Hoitojaksot ovat lisääntyneet nuorisopsykiatrialla ja Psykiatrian osasto 16:lla. Maria-Katariinan talon kuormitus oli 85,3 %. Toiminnallinen muutos etenee suunnitelman mukaisesti. Tilapäishoito on lisääntynyt 17,9 % ja palveluasuminen vähentynyt -8,3 %. Myynti jäsenkuntien ulkopuolelle oli 23,2 %. Prosessien näkökulma Psykiatrian palvelurakennetta ohjaa Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan päihde- ja mielenterveysstrategia Palvelujen kehittäminen perustuu kansalliseen Mieli 2009 ohjelmaan, jonka mukaisesti on tehty toimenpiteitä pakon käytön tarpeen vähentämiseksi ja työturvallisuuden lisäämiseksi tulosalue- ja yksikkötason suunnitelmia toteuttamalla. Kehitysvammatyön osalta toteutetaan edelleen alueellista suunnitelmaa (Kehas I) kehitysvammaisten asumisesta sekä asumiseen liittyvistä palveluista, joka pohjaa Valtioneuvoston periaatepäätökseen Vuoden 2012 periaatepäätökseen (Kehas II) liittyen on yhdessä Kokkolan ja Jytan kanssa on laadittu tarkennettu alueellinen suunnitelma, joka toimitettu sosiaali- ja terveysministeriöön. Suunnitelmaan liittyvä Maria-Katariinan talon toiminta- muutoksen suunnittelu

28 on edennyt. Kuntayhtymän hallituksen päätöksellä valmistellaan IV:n ryhmäkodin käyttöön ottoa alkaen vaativahoitoisille autistisille henkilöille. Tulosalueen johtamista ja kehittämistä ilmentää psykiatrian yksiköitten toiminnan arviointi ja muutosten suunnitteluprosessin eteneminen. Syksyllä 2012 aloitetun suunnitteluprosessin toimenpiteet on kirjattu ensi vuoden toimintasuunnitelmaan, jossa varaudutaan mm päivystysasetuksesta johtuviin huomattaviin muutoksiin. Syys lokakuulle on suunniteltu edelleen henkilökunnan osallisuuden periaatteella toteutettava toimenpiteiden konkretisointi. Muutosprosessissa on käytetty potilaiden ja järjestöjen asiantuntemusta sekä yhteistyötä peruspalvelujen kanssa. Syömishäiriöisten hoitomallin kehittäminen yhteistyössä medisiinisen tulosalueen kanssa on jatkunut alkaneella projektilla. Kliinistä potilastyötä on lisätty alkaen. Aikuispsykiatrian poliklinikoilla käynnistyi kokeiluna muutos, jossa toimintojen vakioimiseksi Lestijokilaakson ja Perhonjokilaakson psykiatrian aluepoliklinikoitten sekä Psykiatrian poliklinikan toiminnat on yhdistetty yhden osastonhoitajan tehtäväalueeksi. Henkilöstönäkökulma Kesän toiminta ja yksiköitten sulut toteutuivat suunnitellusti. Edelleen vakanssien täyttöaste muiden ammattiryhmien paitsi lääkärien osalta on ollut hyvä. Lääkäriresursseissa on edelleen vajetta, mutta rekrytoinnissa on myös onnistuttu ja vuokrattua erikoislääkärityöpanosta on vähennetty kolmesta ja puolesta 0-1 vakanssiin kuukaudessa. Muiden ammattiryhmien rekrytoinnissa näkyy tulosalueen vetovoimaisuus, vaikka haasteita on äkillisissä sijaisuuksiin rekrytoinnissa. Sairauslomia oli 6,63 pv/henkilö. Osana toiminnan suunnittelua kehitetään myös johtamisjärjestelmää. Keskeistä on henkilöstön osallisuuden vahvistaminen ja osaamisen hyödyntäminen uusien toimintakäytäntöjen kehittämisessä. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Edellisessä osiossa kuvatusta tavoitellusta hoitoketjun toimivuuden parantumisesta johtuen toimintatuotot psykiatrian yksikköjen osalta ovat vähentyneet -2,1 % (63,3 % budjetoidusta). Nuorisopsykiatrian yksikön tulos on positiivinen ,84 euroa, mutta yhteenlaskettutulos oli euroa. Toimenpiteisiin on ryhdytty. Hoitoketjun toimivuuden tehostuminen mahdollistaa

29 suunnitteilla olevia merkittäviä toiminnallisia muutoksia, joilla lisätään tehokkuutta monimuotoistamalla avohoidon palveluja poliklinikan ja osastojen välimaastossa. Toimintamenot olivat psykiatrialla 66,6 %. Henkilöstökulujen kasvu oli maltillinen 1,6 %. Palvelujen ostojen kasvu on kääntynyt laskuun ollen 20,6 %. Piirin ulkopuolisessa hoidossa kasvu oli 8,7 %. Syy ei ole toiminnallinen vaan tilastollinen, johtuen reisjärvisten pitkäaikaispotilaitten läpilaskutuksesta (Oulu, Visala). Jäsenkuntien kustannukset psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta ovat alentuneet noin 7,9 %, koska hoitoketjun toimivuus on vähentänyt jäsenkunnissa sekä osasto- että avohoidon käyttöä ja 17 % hoitopäivistä on käytetty sopimuskunnista ja ulkokunnista tulevien potilaiden hoitoon. Erityisesti Kokkolan kaupungin aiempaa ylikäyttöä on vähennetty yhteistyössä, Kokkolan kustannukset ovat alentuneet yli 11 % (0.6 miljoonaa euroa). Samanaikaisesti tuotot jäsenkuntien ulkopuolelta ovat edelleen kasvaneet. Kehitysvammahuollossa toimintatuotot olivat 62,4 % (-1,6 %). Toimintamenot olivat 68,6 % budjetoidusta. Henkilöstökuluissa oli kasvua 4,5 %. Kehitysvammahuollon tulos euroa. Toimenpiteisiin on ryhdytty suunnitelmiin liittyvien toiminnan muutosten toteuttamisella. Tulosalueella on toteutettu psykoterapiapalvelujen kilpailuttaminen. Visalan sairaalan kanssa oli yhteistyöneuvottelu uuteen päivystysasetukseen liittyen. Pietarsaaren sairaalan kanssa yhteistyö on jatkunut aiemman muotoisena ja neuvotteluja yhteistyön syventämiseksi on sovittu. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäistä valvontaa on tehty osana tulosyksiköiden johtamistyötä. Ylihoitaja Ulla Aspvik on lisäksi tulosaluejohtajan varahenkilönä tehnyt vastuuyksikköjohtajien päätösten valvontatarkastuksia säännöllisesti. HaiPro-ilmoituksia henkilökuntaan kohdistuneeseen väkivaltaan liittyen tehtiin 123 (2012/66 ilmoitusta). Tapahtumat olivat lisääntyneet Psykiatrian osastoilla 15 ja 16 sekä Maria-Katariinan talossa. Arviointi on tehty ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdytty. Matti Kaivosoja Ylilääkäri, psykiatrisen tulosalueen johtaja

30 TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Infektioyksikköä on työllistänyt pandemiavalmiussuunnittelu sekä TBC-potilaan hoitoketjutyö. Sairaalan hygieniatoimikunta on kokoontunut 2 kertaa. Infektioyksikkö on pyrkinyt vastaamaan toimijoiden infektio- ja sairaalahygienian kysymyksiin mahdollisimman nopeasti, mutta vastauksiin saman arkipäivän aikana ei ole aina kyetty. Kuvantamisen yksikössä tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimusten kysyntä on ollut äärirajoilla. Lisääntyneeseen tarpeeseen on vastattu jonon purulla ja ostettu jonkun verran magneettitutkimuksia. Alueellinen yhteistyö ei ole edennyt. Sairaala-apteekki on jatkanut yhteistyötä medisiinisen poliklinikan kanssa biologisten lääkkeiden käyttökuntoon saattamisen osalta. Osastofarmasian pilotointia on valmisteltu osaston 9 kanssa ja se alkaa Patologian yksikössä on näytteenottoa ohjeistettu laadun parantamiseksi. Prosessien näkökulma Infektioyksikkö on huolehtinut lakisääteisestä sairaalainfektiorekisterin ylläpidosta ja tarvittavien tilastojen tuottamisesta sairaalan johdolle ja Terveyden ja hyvinvointilaitokselle. Alueellisia hygieniaja infektioiden torjunnantoimintaohjeita on päivitetty resurssien rajoissa. Sairaalan toiminnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän päivystävän sairaalan suuntaan on jouduttu priorisoimaan radiologiassa päivystystutkimuksia elektiivisten tutkimusten kustannuksella. Erva yhteishankinta on laajentunut varjoaineisiin ja osaan tarvikkeita radiologian yksikössä. Lääkkeiden hankinnan kilpailutus on aloitettu erva-yhteistyönä. Solusalpaajatilojen suunnittelu on ollut työllistävä prosessi, ja se valmistuu marraskuussa. Uusien apteekkitilojen suunnittelu on jatkunut. Toimintakäsikirjan päivitys patologiassa on jatkunut suunnittelemalla uusia rekistereitä ja samalla muuttamalla ne sähköisiksi. Patologian toiminta tilapäistiloissa sairaalan ulkopuolella on saatu sujumaan. Henkilöstönäkökulma

31 Infektiolääkärin työpanoksesta menee 20 % sairaalahygieniaan, muu työ on kliinistä potilastyötä. Pitemmällä aikavälillä on tavoitteena lisätä sairaalahygieniaan panostusta. Radiologiassa vakituisiin toimiin on ollut hyvin hakijoita, myös sijaisuuksiin on ollut kohtuullisesti hakijoita. Osa-aikaisuus haittaa prosessien suunnittelua, ja tältä osin toivotaan linjauksia johdon tasolta. Apteekissa kaikki virat ja toimet on täytetty. Apteekkarin ja proviisorin sijaisuuksiin ei ole saatu päteviä sijaisia ja ne on hoidettu sisäisin järjestelyin. Patologian klinikassa on toimet ja virat täytetty. Lääkärien työsuoritemäärien arviointia on tehty. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Taloudellinen tulos on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Tulos on tällä hetkellä negatiivinen, mutta edelliseen vuoteen nähden puolet pienempi ( euroa) Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Viranhaltijapäätöksiä on tarkastettu tammi-elokuu 2013 ajalta. Ne on todettu juridisesti että sisällöllisesti oikein laadituksi. Radiologiassa on määritelty varajärjestelmät kuvauslaitteille. Sairaalainfektiojärjestelmän avulla voidaan seurata koko sairaanhoitopiirin alueelta hoitoon liittyvien infektioiden määrää (edelliseen vuoteen verrattuna -25 %). Sairaala-apteekin, patologian ja infektioyksikön asiantuntijatyöntekijöiden pieni lukumäärä luo riskin mm. sairaus poissaolojen yhteydessä. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri, tutkimus- ja hoitopalveluiden tulosalueen johtaja

32 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Organisaation sisäisten asiakkaiden suuntaan yhteistyö on kehittynyt myönteisesti. Jäsenkunta-asiakkaiden suunnasta on lisääntyviä tarpeita erityisesti kustannustietojen kuntakohtaisesta erityisraportoinneista, syynä todennäköisesti kuntien vaikea taloustilanne. Prosessien näkökulma Sairaalan peruskorjaus etenee suunnitellussa aikataulussa. Logistiikkaprosessien selvittely on käynnissä, mutta uusia ratkaisuja ei tulosalueen osalta ole vielä toteutettu. Atk-toimintojen osalta sähköinen resepti on toteutettu ja valtakunnallisen Kanta-arkiston käyttöön siirtymistä valmistellaan yhteistyössä Kokkolan kaupungin kanssa. Samalla valmistellaan yhteiseen hoitotietojärjestelmään siirtymistä niin ikään Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimine kanssa. Yhteinen tukipalvelujen kehittämishanke Kokkolan kaupungin ja Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymän kanssa on päättäynyt, konkreettisin tuloksina sopimus hankintayhteistyöstä ja tilapalvelujen yhteistyöryhmän perustaminen. Kokkolan kaupungin ja Kokkotyö säätiön kanssa on päätetty perustaa yhteinen pesula, sairaalassa olevat pesulan tilat peruskorjataan muuhun käyttöön. Palvelutuotannon DRG-seurantajärjestelmään siirtymistä valmistellaan yhteistyössä erikoisvastuualueen toimijoiden kanssa. DRG:n käyttöä palveluiden jäsenkuntalaskutuksessa valmistellaan. Henkilöstönäkökulma Yleinen ilmapiiri tulosalueella ja koko keskussairaalassa on myönteinen. Henkilöstötilanne on kokonaisuutena melko vakiintunut. Taloushallintoon on saatu uutta laskentatoimen osaamista. Johtamisosaaminen vahvistuu, kun JET-koulutukseen osallistuu useita tukipalvelujen esimiehiä. Työhyvinvointi on kehittymässä myönteiseen suuntaan, kun koko keskussairaalassa poissaolot sairauden vuoksi ovat vähenemässä. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma