2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanhallitus LEHTIMÄEN KUNNAN PALVELURAKENTEEN TARKASTELU, STRATEGIAT JA NÄIHIN LIITTYVÄT SELVITYKSET 100/01/011/2005 KH Yleistä Kunnan strategiatyö on käynnistynyt vuoden 2004 aikana ja valmistunee syksyn 2005 aikana. Strategiaa on valmisteltu sekä viranhaltijatyönä että valtuustoseminaarein sekä valtuuston iltakoulussa. Osana strategiatyötä kuntalaisille ja kesäasukkaille on lähetetty palvelukysely, joka puretaan kesän 2005 aikana. Kuusiokuntien seudullinen strategiatyö käynnistyy kesäkuun 2005 aikana. Samanaikaisesti on valtioneuvosto käynnistänyt koko maata kattavat kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen, mikä on myös parhaillaan meneillään. Valtioneuvoston aikataulu on varsin tiukka ja esitykset sekä lakiuudistukset on tarkoitus käsitellä eduskunnassa vuoden 2006 kesällä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat sosiaali- ja terveystoimen palvelut, sivistystoimen palvelut ja tekninen sektori. Lisäksi kuntarakennetta tulee tarkastella selvitystyön yhteydessä. Lehtimäen kunta käynnisti vuonna 2000 syksyllä ja 2001 kevään aikana mittavan kunnan toimintojen uudistamisprosessin, joka on saatettu täysin suunnitelman mukaisesti loppuun. Rakenneuudistus ei kuitenkaan ole riittävä talouden näkökulmasta kattamaan kunnan taseeseen kertyneitä vanhoja alijäämiä. Rakenneuudistuksella on saavutettu käyttötalouden merkittävä paraneminen, mutta kokonaistulos ei riitä kattamaan alijäämiä pitkälläkään aikavälillä. Kuusiokuntien seutukunnassa on meneillään sosiaali- ja terveystoimen seudullinen organisointi. Kuusiokuntien yhteinen perusterveydenhuollon kuntayhtymä aloittaa toimintansa 2006 alusta lukien. Lisäksi sosiaalitoimi järjestetään sopimuspohjaisesti. Seudullinen sosiaalitoimen puitesopimus käsitellään kuntien valtuustoissa kesäkuun 2005 aikana. Kuluvan vuoden seudullinen agenda sisältää lisäksi sivistystoimen ja teknisen toimen selvityksen sekä hallinnon harmonisoinnin, ICTratkaisut ja organisoinnin mallin. 2. Lehtimäen kunnan talousasema ja palvelurakenne

2 Kunta on pystynyt vastaamaan lain mukaisiin peruspalveluihin. Kuitenkin kunnan heikko tulopohja ei riitä nykyisen tasoisiin palveluihin. Käyttötaloutta on jouduttu rahoittamaan lainalla ja merkittävä lisä on ollut myös harkinnanvarainen valtionosuus, jota kunta on saanut viitenä vuotena, yhteensä 1,5 milj. euroa. Kunnan käyttötalousmenot ovat supistuneet vuoden 2004 ja kuluvan vuoden aikana merkittävästi lähinnä terveydenhuoltomenojen alentuessa. Ilman harkinnanvaraista avustusta kunnan kokonaistulos olisi edelleen alijäämäinen. Kunnan talousaseman parantaminen ja alijäämän kattaminen Talousarvion 2005 sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä on esitetty alijäämän kattamiseen yksityiskohtainen ohjelma kustannusvaikutuksineen. Ohjelman on kuitenkin merkittävästi pidempi kuin taloussuunnitelmakausi. Ohjelma sisältää rakenteen ja toiminnan muutoksia, jotka merkitsevät myös mm. henkilöstö-vähennyksiä. Suurimmat vaikutukset käyttötalouteen saadaan kohdistamalla uudistustoimenpiteet palvelujen ostoihin eli sosiaali- ja terveydenhuollon ostopalveluihin sekä kunnan oman palvelutuotannon henkilöstökuluihin. Henkilöstön merkittävä eläköityminen ajoittuu 2010 molemmin puolin. Uudistustoimenpiteet pyritään kohdentamaan siten, että irtisanomisilta vältytään. Sisäministeriön asettama alijäämän kattamisen työryhmän ehdotuksen mukaan kunnan taloussäännöksiä tullaan muuttamaan ja tiukentamaan mm. tilintarkastuksen ja tarkastuslautakunnan menettelyä alijäämän kattamisessa. Lehtimäen kunta oli kyseisen selvitystyön yksi kohdekunnista. Selvityksessä todetaan, että kunta on pysyvästi alijäämäinen ja rahoitusasemaltaan heikko. Kunta täyttää kaikki alijäämäisen kunnan tunnusmerkit. Kunnan taseasema ja talousasemaa kuvaavat tunnusluvut Kunnan talouden tasapaino perustuu siihen, että verorahoituksella ja toimintatuloilla katetaan käyttömenot ja investoinnit. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja nettoinvestoinnit ovat tekijöitä, joilla talouden tasapainoa arvioidaan. Tasapaino edellyttää että vuosikate (=tulorahoitus) ja nettoinvestoinnit vastaavat määrällisesti toisiaan. Alimittaiset poistot antavat virheellisen kuvan kunnan talouden tasapainosta. Poistojen alimittaisuutta voi tilinpäätöksessä korjata investointivarauksia tekemällä, mutta varauksia voi tehdä vain ylijäämäisestä tuloksesta. Alijäämän kattaminen peruspääomasta (taloussäännökset)

3 Alijäämän kattaminen peruspääomasta ilman käyttöomaisuuden ja pitkäaikaisten pysyvien vastaavien alentamista johtaa virheelliseen kuvaan kunnan rahoitusasemasta, jolloin käyttöomaisuutta vastaan ei ole taseessa pysyväisluonteista pääomaa. Kunnan omavaraisuusasteen katsotaan olevan heikko, kun se on alle 50 %. Lehtimäen kunnan omavaraisuusaste on tilinpäätöksen 2004 mukaan vain 23 %. Taseessa peruspääoman arvo on 5,2 milj., alijäämää 2,8 milj. eli oman pääoman arvo on tällä hetkellä 2,4 milj.. Vierasta pääomaa on taseessa 7,7 milj.. Kun kunnan omavaraisuusaste on hyvä eli keskim % ja kunnalla ei ole velkaa, saattaa alijäämän kattaminen peruspääomasta tulla kyseeseen. Muussa tapauksessa tämä ei ole mahdollista. Kunnan peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ei saa alentua alle pysyvien vastaavien. Lehtimäen kunnan taseessa peruspääoman arvo on 2,4 milj., pitkäaikainen vieras pääoma 3,8 milj. eli yhteensä 6,2 milj, ja pysyvät vastaavat ovat 8,8 milj.. Tämä osoittaa sen, että alijäämän kattaminen pääomasta eli omaisuutta myymällä ei ole mahdollista. On myös huomattava, että alijäämä syntyy aina käyttötaloudesta eli kunnan palvelutuotannon kustannuksista ja poistoista. Näin ollen sen kattaminen taseen omaisuuseristä ei korjaa mitenkään perusongelmaa eli palvelutuotannon ylimitoitettuja kustannuksia tuloihin nähden. Valtionosuusuudistus ja kunnan tulopohjan muutokset Viimeisimmän tiedon mukaan ( ) kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe astuu voimaan Valtionosuusperusteet muuttuvat mm. siten, että perusopetuksen osalta pienen koulun valtionosuuslisäys tulee poistumaan ja samoin lastensuojelun suurten kustannusten tasaus

4 tulee muuttumaan. Nämä ovat merkittäviä muutoksia Lehtimäen kunnan valtionosuuskertymään. Kuntakohtaisten ennakkolaskelmien mukaan Lehtimäki on yksi merkittävistä valtionosuuden menettäjistä. Alustava arvio on -43 / asukas eli noin Tämä merkitsee myös sitä, että lastensuojelun suurten kustannusten osuus on ollut viime vuosina noin Toimenpidevaihtoehdot Kunnan toimenpiteet vuosien aikana talouden tasapainottamiseksi ovat muuttuneessa tilanteessa riittämättömiä. Käyttötalouden kulurakennetta olisi karsittava edelleen vuositasolla vähintään valtionosuuden menetys eli yhteenä ( 3,4 milj. markkaa). Tällöin vasta voidaan vuosikatteesta kattaa poistot ja harkinnanvaraisen avustuksen osuus, joka on parantanut käyttötalouden tulosta. Tämä merkitsee merkittävää uudistusta palvelutuotannossa, osittain palvelutason laskua. Koska menorakenteen merkittävät ryhmät ovat palkkakustannukset ja palvelujen ostot, ovat näihin kohdistetut toimenpiteet välttämättömiä. Kyseinen menojen karsinta tarkoittaisi noin henkilön palkkakustannusten karsintaa. Vuoden 2005 talousarvion sekä tilinpäätöksen 2004 yhteydessä esitettyyn alijäämän kattamisen ohjelmaan sisältyvät tunnusluvut henkilöstömäärästä valtakunnalliseen tasoon. Olemme jo nyt näiden tasojen alapuolella, eli mitoituksemme palveluihin verrattuna on erittäin tiukka. Palvelujen järjestämisessä on haettava uusia vaihtoehtoja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Lisävaatimuksen talouden tasapainoon Edellä esitetty talouden tasapainon vaatimus ei vielä riitä kattamaan vanhoja alijäämiä. Eli myös 2,8 milj. euron suuruiset alijäämät tulisi kattaa käyttötaloudesta. Tämä merkitsee esim. vuoteen 2015 mennessä lisäksi euron lisävaatimusta vuosittain eli mikäli käyttötalous saadaan suunnitelmallisesti tasapainoon, vaatii se vuositasolla yhteensä noin (poistot + nyk. harkinnan varainen) ( valtionosuuden menetys) ( alijäämän kattamainen 10 vuoden ohjelmalla) Yhteensä :n kustannussäästöt nykytilanteeseen verrattuna. Tämä on noin10 % toimintakuluista. Kun tähän otetaan lisäksi huomioon vuosittainen kustannusten nousu, edellytetään toimintakulujen supistumista noin % vuosittain. Kunnan tulopohjaan ei ole odotettavissa merkittävää lisäystä. Verotulopohja on alhainen ja muilla tuloilla ei voida kompensoida

5 tulovajausta. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintaedellytyksiä nykyisellä palvelutuotannon mallilla ei ole. Merkittävä yhteistyön lisääminen seutukunnan ja muiden kuntien kesken on välttämätöntä. Kunnan palvelujen järkevään järjestämiseen tarvitaan riittävä väestöpohja. Yhteistyövaihtoehtojen rinnalla olisi tutkittava myös mahdollisuudet kuntaliitokseen. Selvitysten perusteella voidaan tuoda valtuustolle poliittiseen päätökseen tekoon riittävät vaihtoehdot kunnan palvelujen järjestämisvaihtoehdoista ja toimintamalleista. Kunnanhallitukselle on esitetty alustava vaihtoehtolaskelma voimassa olevan kuntajakolain mukaan kuntaliitoksista. Päätöksiä asiasta voidaan tehdä vasta tarkemman selvityksen pohjalta. Nykyinen kuntajakolaki on voimassa liittymiseen annettavien tukien osalta vuoteen 2009 saakka. Laki mahdollistaa sekä toimintaan että investointeihin suunnatut tuet sekä korvaukset valtionosuuden menetyksistä ensimmäisen viiden vuoden aikana liittymisestä. Selvitys kuntaliitoksesta voidaan käynnistää kunnanvaltuuston päätöksellä. Asiasta on keskusteltu kunnanvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajiston kanssa sekä kunnanhallituksessa. Puheenjohtajisto on antanut kunnanjohtajalle valtuuden valmistella esitys kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Kuntaliitosselvityksessä on mahdollisuus edetä joko niin, että 1. Lehtimäen kunta teettää ensin yleisselvityksen yhteistyömuodoista seutukunnalla ja tämän jälkeen varsinainen erillinen kuntaliitosselvitys valitun kunnan kanssa. Kunta vastaa yleisselvityksen kustannuksista itse ( karkea arvio noin ). Varsinainen liitosselvitys tehdään siis erikseen ja sen kustannuksiin osallistuvat yleensä ao. kunnat. 2. Lehtimäen kunta teettää selvityksen jonkun nimetyn kunnan kanssa. Tällöin kunnat voivat sopia keskenään selvityskustannuksista tai kunnanvaltuusto voi esittää kuntaliitosselvityksen ja selvityshenkilön nimeämistä sisäasianministeriölle. ao. kunnan kanssa yhdessä. Tällöin ministeriö maksaa selvityshenkilön palkka- ja matkakustannukset. Kuntajakolaissa todetaan kuntaliitoksen perusteiksi seuraavia tekijöitä: kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia tai edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan

6 Kunnanjohtajan päätösehdotus: taloudellisuutta Kunnanhallitukselle jo aiemmin esitettty luonnoslaskelma kuusiokuntien seutukunnan ja Alajärven kaupungin osalta (rajanaapurit huomioitu). Alustavan selvityksen perusteella ja kuntajakolaissa mainittujen tekijöiden perusteella Ähtärin kaupunki olisi luonnollinen vaihtoehto yhdistymiselle. Ähtärin kaupunki on ilmoittanut, että se osallistuu kuntaliitosselvityksen kustannuksiin asukasluvun suhteessa. Koska valtio on käynnistänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ja seutukunnalle käynnistyy strategiatyö välittömästi, saadaan yhteistoimintavaihtoehdot näiden prosessien kautta selville ensi kevääseen mennessä. Vasta näiden selvitysten jälkeen on kunnanvaltuustolla käytettävissä kaikki vaihtoehtoiset mallit päätöksentekoon. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Lehtimäen kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. kuntaliitosselvitys tehdään yhdessä Ähtärin kaupungin kanssa ja pyydetään asiasta Ähtärin kaupunginvaltuuston kantaa. 3. kunnanvaltuusto pyytää sisäasianministeriötä nimeämään kuntaliitosselvitykseen selvitysmiehen. Kyseisten selvitysten jälkeen kunnanvaltuusto päättää kunnan strategian, palvelustrategian sekä kantansa kuntaliitosasiaan. Päätös: Keskustelun jälkeen kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan tulevaisuuden ja peruspalvelujen turvaamiseksi tehdään seuraavat toimenpiteet ja selvitykset: 1. Saatetaan loppuun kunnan oma strategia johtoryhmän omana työnä samanaikaisesti seudullisen strategian kanssa 2. Esiselvitys kuntaliitoksen mahdollisuuksista tehdään esityksestä poiketen laajempana siten, että selvitykseen otetaan mukaan Ähtärin ja Alajärven kaupungit ja Kuortaneen kunta. Selvityksen valmistuttua ja sen perusteella valitaan kaupunki/kunta, jonka kanssa tehdään varsinainen kuntaliitosselvitys.

7 3. Selvityksen teettämistä varten varataan euron määräraha. Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: , sähköposti: KV 56 Päätös: Asiasta käydyn laajan keskustelun kuluessa valtuutettu Kuisma Kujala pyysi puheenvuoron, jossa hän esitti, että tehtävään esiselvitykseen otetaan Alajärven ja Ähtärin kaupunkien ja Kuortaneen kunnan lisäksi myös Töysän ja Soinin kunnat. Valtuutettu Pasi Leikkari kannatti Kujalan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että - kunnanhallituksen esityksen kohta 1 on hyväksytty yksimielisesti - kunnanhallituksen esityksen kohta 2 on hyväksytty lisäyksellä, että esiselvitykseen otetaan mukaan Alajärven ja Ähtärin kaupunkien ja Kuortaneen kunnan lisäksi myös Töysän ja Soinin kunnat. - kunnanhallituksen esityksen kohta 3 on hyväksytty yksimielisesti esityksen mukaisesti. Lisätiedot: Kunnanjohtaja Leila Pekkanen, puhelin: , sähköposti: leila.pekkanen@lehtimaki.fi KH Kunnanjohtaja Leila Pekkanen 1. Esiselvityshankkeen eteneminen Lehtimäen kunta käynnisti hankkeen valtuuston päätöksen jälkeen elokuussa 2005 kilpailuttamalla konsulttityön. Yritystaito Oy valittiin selvityksen laatijaksi. Kyseinen yritys laati myös vuonna 2001 Lehtimäen kunnan organisaatiouudistuksen, joka on saatettu päätökseen. Kunta on myös hakenut Sisäasiainministeriön määrärahaa kuntaliitoshankkeen kustannuksiin. Saamiemme tietojen mukaan hakemuksemme on hyväksytty. Kunnanhallitus nimesi esiselvityshankkeen toteuttamiseksi ohjausryhmän, johon ovat kuuluneet kunnanvaltuuston ja

8 kunnanhallituksen puheenjohtajat, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, palvelujohtaja ja kunnanjohtaja. Kauko Ukonmäki valtuuston pj Jorma Hauta-aho valtuuston 1. vpj Rauno Jokiranta valtuuston 2.vpj Kuisma Kujala hallituksen pj Pasi Leikkari hallituksen 1.vpj Miia Kuokkanen hallituksen 2. vpj Tomi Kurunmäki keskustaryhmän pj. Reetta Suokonautio-Kuisti palvelujohtaja Leila Pekkanen kunnanjohtaja Esiselvitysraportin (liite nro 1) sisältämät perustiedot selvitykseen osallistuvien kuntien taloudesta ja toiminnasta pohjautuvat virallisiin tilinpäätöstietoihin vuosilta 2002, 2003 ja Lisäksi selvitykseen on pyydetty täydennystietoja mm. kuntien välisestä toiminnallisesta yhteistyöstä. (liitteenä nro 2) Selvityshankkeen aikana on ohjausryhmä kokoontunut kolme kertaa (pöytäkirjat ovat liitteenä nro 3) ja tämän lisäksi on pidetty valtuustoseminaari, jonka toiseen seminaaripäivään sisältyi tutustuminen Wiitaunionin malliin ja toisena seminaaripäivänä keskityttiin kuntaliitosselvitykseen. Seminaariin osallistui sekä kunnanhallitus, kunnanvaltuusto, lautakuntien puheenjohtajat, henkilöstöryhmien edustajat (pääluottamusmiehet), tiimien vetäjät ja kunnan johtoryhmä. Toisen kerran kyseinen ryhmä oli koolla, kun valmis selitysraportti esiteltiin. Hankkeesta on tiedotettu tiedotusvälineille (radio, aluetv,lehdistö) ja raportti sekä tiedotteet on julkaistu kunnan internet-sivuilla. Selvityshankkeen aikana konsultti haastatteli kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat. Kuntien edustajat koostuivat johtavista luottamushenkilöistä ja virkamiehistä. Pohjatietojen ja haastattelujen analysointi suoritettiin valtuustoseminaarissa osallistujien yhdessä valitsemilla valintakriteereillä ja niiden painotusarvoilla. 2. Esiselvityshankkeen tulokset Esiselvitysraportti valmistui Raportti käsiteltiin ohjausryhmän kolmannessa kokouksessa, jossa ohjausryhmä antoi oman esityksensä kunnanhallitukselle. Raportti ja esitys sekä ohjausryhmän pöytäkirja nro 3. ovat liitteinä nro 1 ja 3. Kuntaliitosavustuksen määrä ja perusteet

9 Laskennallinen yhdistymisavustus, Kuntajakolaki 38 "Jos kuntajakoa muutetaan niin, että muutos merkitsee kuntien määrän vähenemistä, asianomaisille muutoksen jälkeen toimiville kunnille suoritetaan muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavina neljänä vuotena laskennallisilla perusteilla määräytyvää yhdistymisavustusta. Kuntajaon muutoksen voimaantulovuonna maksettavan yhdistymisavustuksen määrä lasketaan muutoksen kohteena olevien kuntien asukaslukujen perusteella seuraavasti: Kunnan asukasluku Avustus euroa/asukas Yli asukkaan kunnan laskentaperusteena on 131 euroa asukasta kohti. Jos suurimman kunnan asukasmäärä on yli , laskelmassa otetaan huomioon vain asukasta. Yhdistymisavustuksen määrän laskennassa kunnan asukaslukuna käytetään kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävän vuoden alkaessa ollutta väestötietolain (507/1993) 18 :n mukaista asukaslukua. Ensimmäisenä voimaantulovuotta seuraavana vuotena avustuksen määrä on 80, toisena 60, kolmantena 40 ja neljäntenä 20 prosenttia voimaantulovuoden määrästä. Avustuksen määrä koko avustuskaudella on enintään euroa. Silloin kun yhdistymisavustusta saa useampi kuin yksi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Sisäasiainministeriö maksaa avustuksen vuosittain kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä". Avustus kunnittain laskettuna Taulukossa on käytetty syyskuu 2005 asuakaslukuja (lähde vrk.) Avustusmäärä laskettu niidenkuntien osalta, jotka ovat olleet mukana jatkoneuvotteluissa. Kaikkien selvityskuntien avustumäärät on esitetty esiselvitysraportissa. Lehtimäki Alajärvi Kuortane Ähtäri Asukasluku (09/2005) Avustus / as, kuntajakolaki Avustus Yhdistetty avustus / as 1. vuonna

10 Avustus / 2. vuonna, 80 % Avustus / 3. vuonna, 60 % Avustus / 4. vuonna, 40 % Avustus / 5. vuonna 20 % Liitosavustus yhteensä Yhteenlaskettu asukasluku Avustus / asukas Kunnanvaltuuston työseminaarissa päädyttiin seuraaviin arviointikriteereihin, joiden perusteella kuntaliitoskumppania arvioidaan: tehty tai tekeillä oleva kuntayhteistyö asukkaiden luontaiset asiointisuunnat kuntaliitosavustuksen määrä e/asukas henkiset siteet ratkaisun kauaskantoisuus toisen osapuolen maine/tunnettuus toisen osapuolen tarjoamat ehdot toisen osapuolen kuntatalouden tila toimintojen ja rakenteiden yhteensopivuus Kunnanvaltuustolta tiedusteltiin edellä mainittujen kriteerien merkittävyyttä kuntaliitoskumppanin valinnassa. Tärkeimmiksi kriteereiksi nousivat toisen osapuolen tarjoamat ehdot ratkaisun kauaskantoisuus toimintojen yhteensopivuus

11 Seminaarissa sovittiin yhteisesti, että konsulttityössä arviointikriteerejä painotetaan seuraavilla painoarvoilla. 1. tehty tai tekeillä oleva kuntayhteistyö asukkaiden luontaiset asiointisuunnat kuntaliitosavustuksen määrä e/asukas henkiset siteet ratkaisun kauaskantoisuus toisen osapuolen maine/tunnettuus toisen osapuolen tarjoamat ehdot toisen osapuolen kuntatalouden tila toimintojen ja rakenteiden yhteensopivuus 4.1 Seuraavaan taulukkoon on koottu edellä olevien kriteereiden perusteella yhteenveto: 1=heikoiten kriteerin täyttävä ja 5=parhaiten kriteerin täyttävä. Mikäli kuntien on arvioitu täyttävän kriteerit yhtä hyvin, on niille annettu samat pistemäärät. Eri kriteereiden painotus on tehty Lehtimäen valtuustoseminaarissa Yllä olevan taulukon mukaan tehty pisteytys nostaa ykköseksi Ähtärin, toiselle sijalle Kuortaneen ja kolmannelle sijalle Töysän. Ähtärin ja Kuortaneen välinen ero on varsin pieni. Valtuustoseminaarissa suurin painoarvo oli toisen osapuolen tarjoamilla ehdoilla ja niiden suhteen Ähtäri oli Lehtimäen kannalta Kuortanetta jonkin verran parempi vaihtoehto. Toiseksi merkittävämpänä kriteerinä oli ratkaisun kauaskantoisuus. Tämän kriteerin suhteen ykkönen on Kuortane ja kolmantena Ähtäri.

12 3. Työskentely konsulttiselvityksen jälkeen Kunnan edustajina kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja neuvottelivat alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen kanssa Manninen piti todennäköisenä, että Lehtimäki saa kuntajakolain mukaista liitosavustusta, mikäli valtuuston liitosesitys (myös liitoskumppanin valtuuston esitys) on ministeriön käsittelyssä maaliskuussa Tämän jälkeen päätettiin järjestää kuntakohtaiset neuvottelut ennen kunnanhallituksen käsittelyä Alajärven, Kuortaneen ja Ähtärin kanssa. Neuvottelut käytiin 1.11, 2.11 ja 3.11 ja niihin osallistuivat kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajisto, keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Neuvotteluja varten on tehty kuntien taloustietojen ja henkilöstörakenteen yhteenveto. (liitteenä tuloslaskelmien ja taseiden yhdistäminen, liitosavustusten käsittely kuntien taloudessa ja henkilöstöselvitys lähinnä henkilöstön kokonaismäärät ja eläkkeelle siirtyminen 2015 mennessä). Yhteenveto kuntakohtaisista neuvotteluista Ähtärin kaupunki Kaupunki on tasapuolisuutta korostaen yhteistyöhaluinen. Lehtimäen ja Ähtärin on mahdollisuus yhdessä rakentaa kunta, jossa palvelut järjestetään lähellä kuntalaisia, myös Lehtimäellä. Kuntien välinen yhteistyö on jo pitkäaikaista ja seudullisen yhteistyön kautta yhteistoiminta on syventynyt merkittävästi viime vuosina. Seutukunnan asukasluku on n asukasta. Yhteiset suuret peruspalvelukokonaisuudet ovat jo järjestetty nykyisten vaatimusten mukaisiksi. Ähtärin kaupungin talous on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana, mutta kaupungilla on vertailukunnista suhteessa vahvin tase peruspääomalla mitattuna. Alijäämää on kertynyt vuodelta 2004 ja kuluvalta vuodelta on ennustettavissa alijäämäinen tulos. Kaupungin suunnitelmissa on vakauttaa talous. Kuntaliitoksen toteutuessa toimintojen uudistaminen ja tehostaminen toteutettaisiin siten, että henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen yhteydessä ja tarkastelussa on tasapuolisesti koko henkilöstö Ähtärin vahvuuksina voidaan todeta mm. kuntalaisten korkea tulotaso (toiseksi korkein Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen jälkeen), mikä merkitsee ostovoimaa ja myös väestön korkeaa koulutustasoa sekä merkittävää yritystoimintaa paikkakunnalla. Lisäksi Ähtärin palvelutaso ja Seinäjoen ja Nurmon jälkeen Etelä-Pohjanmaan

13 kolmanneksi korkein. Elinkeinoelämän vahvuuksina ovat erityisesti vahva alumiini- ja metalliteollisuus sekä matkailu. Ähtärin tunnettavuus on hyvä. Lisäksi paikkakunnalla on sekä ammattikoulu- että ammattikorkeakouluyksiköt ja lukio. Ähtärin kaupungilla on ollut pitkä ja tiivis yhteistyö maakuntakeskukseen Seinäjoelle Alajärven kaupunki Alajärvi korosti tasapuolista yhteistyöhalukkuutta liitoskumppanina. Palvelujen järjestäminen lähellä kuntalaisia oli myös Alajärven kaupungin lähtökohta. Kuntien välinen yhteistyö on tällä hetkellä kansalaisopistotoiminnassa, kirjastotoiminnassa (YTY-kimppa), musiikkiopistotoiminnassa ja mahdollisesti lomitustoiminnassa alkaen. Lisäksi kunnat kuuluvat yhteiseen jätehuoltoyhtiöön. Alajärvi on Järviseudun seutukunnan suurin kunta. Seutukuntaan kuuluvat lisäksi Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi ja Kortesjärvi. Seutukunnan asukasluku on n Terveydenhuolto on järjestetty vuoden 2005 alusta lukien Alajärven ja Vimpelin kanssa yhteistyössä. Lappajärvi ostaa viikonloppupäivystyksen. Todennäköisesti koko seutukuntaa koskevaa terveydenhuollon järjestelmää ei tulla rakentamaan. Kortesjärvi on suuntautunut Kauhavalle. Alajärven kaupungin talous on hyvä, vaikka toiminnan uudistaminen ja käyttötalouden säästöt ovat ajankohtaisia. Kuntaliitoksen toteutuessa toimintojen uudistaminen ja tehostaminen toteutettaisiin siten, että henkilöstövähennykset toteutetaan eläköitymisen yhteydessä ja tarkastelussa on tasapuolisesti koko henkilöstö. Alajärven vahvuuksia ovat vahva perusteollisuus, johon kunta nojaa tulevaisuuden. Metalli-, alumiini ja hirsirakentaminen ovat merkittäviä toimialoja. Lisäksi Alajärvellä on merkittävä määrä tekstiiliteollisuutta ja vahva perusmaatalous. Alajärvellä on myös ammattioppilaitos sekä lukio ja ammattikorkeakoulun etätoiminta on alkamassa Kuortaneen kunta Kuortaneen ja Lehtimäen kuntien yhteistyö on sujunut molempien osapuolien käsityksen mukaan erinomaisesti ja päätökset yhteistyöstä ovat syntyneet helposti. Yhteistyötä on tehty sekä sivistystoimen palveluissa (sivistystoimenjohtaja / rehtori) ja rakennustarkastuksessa. Kunnat päättivät myös samanaikaisesti ostaa elinkeinopalvelut Alavuden Kehitys Oy:ltä ja elinkeinotoimintaa kehitetään yhteistyössä kolmen kunnan kesken.

14 Kuntien välinen yhteistyö on toiminut seutuyhteistyön vuoksi pitkään ja se on syventynyt viime vuosina merkittävien seudullisten hankkeiden vuoksi. Kuortaneen kunnan talous on hyvä, vaikka käyttötalouden alijäämää on syntynyt viimevuonna ja sitä ennustetaan syntyvän myös kuluvana vuonna. Kunnalla on lainaa 7 / asukas ja taseen ylijäämä on 4,8 milj.. Ilman kuntaliitostakin on kunnan kuitenkin uudistettava ja tehostettava toimintamalleja käyttötalouden tasapainottamiseksi. Kuntaliitoksen toteutuessa Kuortane on valmis toteuttamaan toimintojen osia / osastoja myös Lehtimäellä silloin kuin se toiminnallisesti on perusteltua ja järkevää. Kuortaneen vahvuuksia ovat kunnan strateginen suuntautuminen tulevaisuudessa mm. terveysteknologian sekä ravintotiedon yhteensovittamisen kautta erikoistua korkean osaamisen keskittymäksi niin valmennuksessa kuin terveyden edistämisessäkin. Kuortaneen tulevaisuuden visio voisi sisältää myös Lehtimäellä olevien toimintojen yhteensovittamista ja synergiaetuja (Valkelalampi, Lehtimäen Opisto jne). Kuortane haluaisi myös yhteistyössä kehittää kirkkaan metallin ympärillä toimivaa yrittäjyyttä. Kansainvälistyminen on Kuortaneen selkeä toiminnan tavoite, joka on toteutumassa mm. Urheiluopiston ja Liikuntamaailman toiminnan kehittyessä. Kuortaneella on urheilulukio ja tavallinen yleislukio. Lehtimäeltä on mahdollisuus käydä lukiossa yleisillä kulkuneuvoilla syksyllä 2005 käynnistyneen joukkkoliikennekokeilun ansiosta. 4. KUNTIEN TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 4. 1 Valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtioneuvosto käynnisti kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen toukokuussa 2005(Paras-hanke). Hanke päättyy toukokuussa 2006, jolloin kuntien esitykset uudeksi kuntarakenteeksi ja kunnallisiksi palvelurakenteiksi tulee olla valmiina. Peruspalveluohjelmaa valmisteleva ministeriryhmä korostaa kuntaja palvelurakenneuudistushankkeen aluevaiheen linjauksissa seuraavia yleisiä periaatteita: Ministerityöryhmän periaatteet Ministeriryhmä tulee vahvasti koordinoimaan aluevaiheen työskentelyä. Alueilla jo tehtyä palvelurakenteiden kehittämistyötä tulee hyödyntää aluevaiheen toteutuksessa. Aluevaiheessa käsitellään kunta- ja palvelurakenneryhmän tekemän esityksen mukaisesti kolmea muutosmallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli. Aluevaiheen aikana kuntien tulee jatkaa

15 käynnissä olevia kuntaliitoshankkeita ja palvelujen tuotanto- ja organisointitapojen uudistamiseen tähtääviä hankkeita. Aluevaiheen lähtökohdat Aluevaiheessa tarkastellaan linjausten edellyttämiä toimenpiteitä sekä arvioidaan mahdollisten vaihtoehtojen toteutettavuutta alueiden erityispiirteet huomioon ottaen. Aluevaiheen toteutuksesta huolehtivat kunnat ja maakunnan liitot sekä Suomen Kuntaliitto hankkeen linjausten mukaisesti. Ministeriryhmä johtaa koko prosessia valmisteluorganisaationsa kautta. Aluevaiheen työn organisoinnissa otetaan huomioon kunkin alueen erityispiirteet; kunta-, seutukunta- ja maakunnan rajat ylittävä yhteistyö, palvelujen järjestäminen ja tuottamisen kannalta keskeisetorganisaatiot, asiantuntemus sekä alueellinen ja poliittinen edustavuus. Alueilla toteutettava työvaihe kestää lokakuulta 2005 helmikuulle Aluevaiheen muutosmallit / Kehyskriteerit ja työvälineet Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen asettamispäätöksessä on kirjattu uudistuksen tavoitteeksi, että "nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa siten, että palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen on otettu huomioon. Muutosten suurimmat haasteet ovat kuntien talous, valtion talous, väestö-, kieli- ja ikärakenne, kuntien henkilöstö, teknologian kehitys, tuottavuus, demokratia, elinkeinopolitiikka ja työllisyys, Euroopan unioni ja globalisaatio". Muutoksen työvälineet ovat kuntien tehtävät, kuntien rahoitus, kuntien palveluiden organisointi, kuntien yhteistyö, kuntajaotus ja hallinta ja ohjaus. Kunta- ja palvelurakenneryhmässä ja sen valmisteluryhmissä on työstetty kolme erilaista muutosmallia 1. Peruskuntamalli Peruskuntamallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Tavoitteena on vähintään asukkaan kuntien muodostaminen. Tämä alue toimii

16 edustuksellisen demokratian ja kansalaisten suoran vaikuttamisen perustana. 2. Kunnilla on sekä rahoitusvastuu että palvelujen järjestämisvastuu. 3. Niissä tapauksissa, joissa kunnilla ei vielä ole edellytyksiä uuden kunnan muodostamiseen, kuntien tulee siirtymävaiheessa siirtää vastuu peruspalvelujen järjestämisestä peruspalvelupiirille. Peruspalvelupiiri muodostetaan kuntien yhteisellä sopimuksella siten, että sen väestömäärä on vähintään asukasta ja että siihen kuuluu työssäkäyntialueen tai muun luontevan yhteistyöalueen kaikki kunnat. 4. Jos kuntien yhdistymiseen tai peruspalvelupiirien muodostamiseen ei päästä kuntien itsensä toimesta, voi valtioneuvosto päättää tarvittavista toimenpiteistä. 5. Erikoissairaanhoidon vaativammat palvelut ja sosiaalitoimen erityispalvelut, jotka edellyttävät laajempaa väestöpohjaa, kunnat tai palvelupiirit tilaavat sairaanhoitopiireiltä tai muilta palvelujen tuottajilta kilpailuttamismahdollisuudet hyödyntäen. Sairaanhoitopiirien määrää vähennetään ja erityisen vaativa hoito keskitetään miljoonapiireihin. 6. Uudistus käynnistetään nopeassa aikataulussa siten, että päätökset kunnissa tehdään ennen vuoden 2007 syksyä ja toteutus tapahtuu vuoden 2009 alusta lukien. 2. Piirimalli Piirimallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan samaan organisaatioon, jonka tarkoituksena on toimintojen järkeistäminen ja tuottavuuden kohottaminen. Sosiaalija terveyspiirille siirretään palveluiden järjestämisvastuu. Piirimallia voidaan laajentaa kattamaan myös muita palveluja, kuten opetustoimen palveluja. 2. Sosiaali- ja terveyspiirin väestöpohja tulee olla vähintään asukasta, mieluimmin asukasta. Piirin suuri väestöpohja tarvitaan luomaan edellytykset pienten väestöryhmien palvelujen järjestämiselle, henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamiselle, tietoteknologian käyttöönotolle ja hyvien käytäntöjen edistämiselle sekä kustannusten vaihtelun tasoittamiselle. 3. Sosiaali- ja terveyspiirin ensisijaisena tehtävänä on toimia tilaajan roolissa palvelujen järjestämisessä. Sosiaali- ja terveyspiirillä on myös omaa palvelutuotantoa. Se vertaa omaa tuotantoaan muiden tuottajien palveluihin. Erityisen vaativa hoito on keskitetty

17 muutamaan valtakunnalliseen yksikköön. 4. Sosiaali- ja terveyspiiri on jaettu palvelualueisiin, joiden vähimmäisväestöpohja on asukasta. Lähipalvelut voidaan tuottaa hajautetusti paikallisten tarpeiden mukaan. 5. Pääosa sosiaali- ja terveyspiirin rahoituksesta perustuu etukäteen määriteltyyn väestöpohjaiseen maksuun. Valtionosuudet maksetaan kunnille. Kunnat suorittavat maksun piirille ja piirin on mitoitettava toiminta näihin rahoituspuitteisiin. 6. Kuntien valitsemat poliittiset päätöksentekijät päättävät sosiaalija terveydenhuollon palveluverkosta ja menokehyksistä. 7. Sosiaali- ja terveyspiirien suunnittelu käynnistetään vuonna 2007 ja toteutus tapahtuu vuoden 2009 alusta. 3. Aluekuntamalli Aluekuntamallissa korostuvat erityisesti seuraavat seikat: 1. Suomeen muodostetaan aluekuntaa. Sen lisäksi nykyisistä kunnista tulee lähikuntia. Pääkaupunkiseudun alueella asia ratkaistaan erillisenä kysymyksenä. 2. Palveluiden järjestämisvastuu on aluekunnilla. Palveluiden järjestämisvastuu ei merkitse palveluiden tuottamisen ja jakelun keskittämistä, vaan palvelut tuotetaan aluekunnissa hajautetusti paikallisten tarpeiden ja edellytysten mukaan. Osa palveluista voidaan määrätä lainsäädännöllä lähikuntien järjestämisvastuulle. Aluekunnat voivat lisäksi delegoida tehtäviä lähikunnille. 3. Verotus ja valtionosuudet tulevat aluekunnille. Aluekunnan delegoidessa palveluita lähikunnalle palvelut toteutetaan niiden tuotteistamisen kautta sopimusohjausjärjestelmän pohjalta. Lainsäädännöllä määrättyjen tehtävien osalta voidaan niiden hoitamiseen osoittaa tarpeellinen rahoitus, esimerkiksi kiinteä prosenttiosuus aluekunnan verotuloista, tehtäväkohtainen lisä, kannustelisä tai mahdollinen muu ratkaisu. 4. Aluekuntien ja lähikuntien valtuustot valitaan suoralla kansanvaalilla. 5. Aluekuntien ja lähikuntien palveluiden organisoinnissa käytetään hyväksi uutta teknologiaa ja uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi verkkopohjaisia jakelujärjestelmiä, palveluiden tuotteistamista ja sopimusohjausta. Aluekuntien keskinäistä yhteistyötä tarvitaan sovittaessa valtakunnallisesta työnjaosta, esimerkiksi erikoissairaanhoidon sektorilla.

18 6. Alueelliset ja kielelliset erityispiirteet voidaan ottaa huomioon aluekuntien rajoja ja/tai alue- ja lähikuntien työnjakoa määriteltäessä. On mahdollistettava mm. kielellisesti riittävän yhtenäisten alueiden, myös aluekuntien, muodostuminen. 7. Aluekuntamallin keskeiset lakiesitykset tehdään nykyiselle eduskunnalle. Toteutus tapahtuu niin, että siirtymävaihe aluekuntiin alkaa valitsemalla aluekuntavaltuustot vaaleissa syksyllä Siirtyminen tapahtuu vaiheittain lainsäädännön muutosten vaatimassa aikataulussa. 8. Aluekuntamalliin siirryttäessä maakunnan liitot sekä suuri osa kuntayhtymistä lakkaa. Arvioita eri malleista ( ministerityöryhmän valmistelu) Peruskuntamalli Peruskuntamallin muutokset nykyiseen kunta- ja palvelurakennemalliin verrattuna ovat kohtuulliset ja siten hallittavissa. Mallin painopiste on kuntien toiminnan tehostamisessa kuntaliitosten sekä palvelutuotantoprosessien uudistamisen kautta. Suurin haaste liittyy ehkä siihen, saadaanko kuntaliitokset toteutettua vapaaehtoisesti. Toinen kuntaliitosten haaste liittyy niiden taitavaan ja tulokselliseen toteuttamiseen. Piirimalli Noin kahdenkymmenen sosiaali- ja terveyspiirin malliin siirtyminen ei ole muutoksena sinänsä vaikea toteuttaa. Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto merkitsevät yhteensä noin 50 %:n osuutta kuntien menotaloudesta. Muutos koskisi tältä osin kaikkia Suomen kuntia ja näin ollen koko väestöä. Tässä mallissa vaikutetaan kuitenkin vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Sosiaali- ja terveyspiirimallin toinen keskeinen haaste liittyy siihen kysymykseen, saadaanko mallin avulla riittävän suuri muutos aikaan. Niin ikään mallin haasteisiin kuuluu myös se, että kun nämä kaksi toimintasektoria irtaantuvat peruskuntien toiminnoista, heikkenee niiden yhteys esimerkiksi lasten ja nuorten muihin palveluprosesseihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinta ja ohjaus jää tässä mallissa välillisen demokratian varaan. Aluekuntamalli Aluekuntamalliin siirtyminen on muutoksena suuri. Mallin perustana on se, että koska tulevaisuuden muutoshaasteet ovat suuret, on uudistuksen koskettava koko maata, kaikkia kuntia ja kaikkia toimialoja. Suuri muutos merkitsee myös suuria haasteita muutoksen johtamiselle ja toteutukselle. Aluekuntamallissa keskeiset kysymykset liittyvät mittavaan lainsäädäntötyöhön. Koska malliin siirtyminen vaatii nykyisten

19 kuntien varojen ja vastuiden siirtämistä aluekunnille, vaatii se selkeitä siirtymävaiheen toimintasääntöjä ja muutoksen taitavaa johtamista. Erityisesti pienten ryhmien huomioon ottaminen ja monimuotoisuuden vaaliminen on otettava suurissa yksiköissä huomioon. Ongelmana mallissa on aluekunnan ja lähikunnan työnjako. Jos lähikunnille osoitetaan lakisääteisiä tehtäviä, se voi merkitä osittaista hallinnon päällekkäisyyttä. Tässä vaihtoehdossa suora demokratia vahvistuu aluekuntatasolla ja vastaavasti sen voidaan nähdä vähenevän lähikunnissa. Välillisesti valittuja edustuksellisia elimiä on vähemmän. Aluevaiheen organisointi Kunta- ja palvelurakenneuudistus -hankkeen asettamispäätöksen mukaisesti aluevaiheen organisoi Suomen Kuntaliitto yhdessä maakunnan liittojen ja kuntien kanssa hankkeen linjausten mukaisesti. Valtioneuvosto päättää touko-kesäkuussa 2006 palveluiden tulevista rahoitus-, järjestämis- ja tuottamisrakenteista sekä linjaa kuntajakolain mahdolliset muutostarpeet. Valtioneuvoston lainsäädännölliset linjaukset käsitellään eduskunnassa vuoden 2006 aikana ja niiden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2007 alusta. Aluevaiheen työskentely Etelä-Pohjanmaalla Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on päätynyt toimintamalliin jonka tuloksena maakuntavaltuusto hyväksyy kuntien yhteisesti laatiman sopimuksen alueen palvelurakenteen ja kuntarakenteen uudistamisesta. Työ organisoidaan teemaryhmittäin, joita ovat - peruspalvelut, sosiaali- ja terveystoimi - sivistystyöryhmä - muiden teemojen ryhmä, kuntajohtjafoorumine työjaosto - teknisen toimen työryhmä - elinekinotoimen työryhmä - taloushallinnon työryhmä Lisäksi toteutetaan arviointi myös ulkopuolisen tekemänä. Aluevaihetta johtaa koordinointityöryhmä, jonka puheenjohtajan toimii Liinamaa. Leila Pekkanen on myös työryhmän jäsen. Etelä-Pohjanmaan kunta- ja palvelurakenneuudistussopimuksen osapuolet ovat kunnat, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kuntaliitto ja

20 palvelutuottajat. Aluevaiheen aikana kuullaan kuntia, seutukuntia ja eri sidostyhmiä laajasti. Lisäksi järjestetään tilaisuuksia kuntajohdon (poliittinen ja ammattijohto) kanssa. 4.2 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvitys Selvityksessä todetaan ne globaalit haasteet, joihin koko suomalainen yhteiskunta joutuu vastaamaan jo lähitulevaisuudessa. Muutokset ja haasteet koskevat niin Euroopan Unionia, Suomea kuin yksittäistä kuntaakin. Monet yhteiskunnalliset vaikuttavat ilmiöt ovat kokonaisvaltaisia (Tulevaisuusvaliokunta, katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin). Katsauksessa todetaan, että tietoyhteiskunnan voimakas kehittyminen ja mukanaan tuoma muutos on lähitulevaisuudessa yhtä voimakas, kuin se on ollut tähän saakka. Edellä esitetystä yhteevedosta nähdään, että monet kehityssuunnat ovat nähtävissä myös paikallistasolla meidänkin kunnassa. Tämän vuoksi tulevaisuuteen suuntavat päätökset ovat nyt erittäin ajankohtaisia. Hyvinvointivaltion paineiden kasvu tuntuu paikallistasolla erittäin selkeästi. Paine on voimistunut 2000-luvulla ja on nimeomaan väestökehityksen ja -rakenteen muutoksen vuoksi keskeinen tekijä muutoksessa. Hyvinvointivaltion(-yhteiskunnan) keskeisiä kysymyksiä on tällä hetkellä pystyä selkeästi organisoimaan ja erottamaan palvelujen järjestäjävastuu (rahoittaja ja tilaaja) ja palvelujen tuottaja, joka voi